Yksittäisien kirjoituksien tuotantoon ja muokkaukseen on kolme pääasiallista näkymää: "text editing", "solution writing editing" ja "special section editing". Erikoisosiot eli englanniksi "special sections" ovat niitä, jotka sisältölistaus-asetuksella "plain structure" sijoittuvat osioiden (parts) ja lukujen (chapters) ennen ja jälkeen. Muina vaihtoehtoina sisältölistaukselle ovat nimellisesti mm. "blog-like" ja "presentation page". Työnkulkujen kannalta "text editing" on aina ennen "solution writing editing"-vaihetta, sillä kirjoitukset luodaan ensin mainitussa näkymässä ja siinä näkymässä niihin liitetään myös valikoitu joukko kuvia ja muita "tiettyjä" (eng. particulars) kuten videoita, tweettejä ym. Varsinainen tiettyjen sijoittelu tapahtuu "solution writing editing"-näkymässä, jossa myös kirjoituksien olemuksen hienosäätöä tapahtuu.

Kuva 1. Text editing -näkymässä aloitetaan kirjoituksien tuottaminen ja liitetään mukaan tietynlaiset (eng. particulars). Kirjoitukset ovat tyypiltään: optionaalisia tekstikenttiä kuten ingress, references ym. sisältäviä tai "area text"-tyyppisiä, joita ei ole tarkoitettu itsenäisiksi kirjoituksiksi, vaan sellaisiin ympättäväksi (käytännössä kirjoituksen loppuun tai oheen).
Kuva 2. Solution writing editing -näkymässä tehdään kirjoituksiin liittyvä hienosäätö, erityisesti ulkoasuun vaikuttava sellainen.
Kuva 3. Special section editing -näkymässä voi lisäillä teokseen osioita kuten glossary tai preface, joiden nimeämisellä tai sisällöllä ei ole erityisempiä rajoitteita. Erikoisosioihin voi sisällyttää kaikkia niitä kuvia, joita projektiin kytketyistä kuvakatalogeista löytyy.

Eräänä alkuperäisideana on ollut, että tiettyjen yksittäisen kirjoituksen elementtien sijaintien ja olemuksien kanssa ei tarvitsisi käydä ns. nyhjäämään, vaan sopivanlaiset saisi määritettyä käyttöön muutaman painikkeen painalluksella. Tällaisia ovat mm. kirjoituksen leipätekstin kirjasin ja ingressin sijoittuminen. Koko teokseen vaikuttavilla pikasäädöillä on myös hyötykäyttönsä.

Kuva 1. Kirjoituskohtaisia säätimiä "solution writing editing"-näkymässä. Fontti-kaupassa voisi käydä joku päivä.
Kuva 2. Saattaisi olla aika vaihtaa "specialpage editing"-näkymän nimi, sillä monenlaisia koko teokseen vaikuttavia säätöjä on tuntunut luontevimmalta sijoittaa juuri kyseiseen näkymään. Näistä asetuksista löytyvät mm. ylläpito-moodiin laitto, kirjoitus-sivujen maksimileveyden valinta, skaalautuvuuden vuoksi liian pienikokoisiksi kuviksi päätyvyyden välttäminen, kirjoituksien sisältämien videoiden ym. olevuuden indikoiminen ikoneilla ja monenlaista muuta. Teoskohtainen välimuistitus on erittäin hyödyllinen palvelimeen kohdistuvan kuormituksen välttämisessä (muutamakin sekunti välimuistitusta hyödyttää erittäin paljon).

Runsaan verkkosanakirjojen selailun jälkeen on päädytty nimittämään kirjoituksiin liitettävissä olevia kuvia, videoita, tweettejä, kuvakollaaseja ym. "tietynlaisiksi", joka juontuu englanninkielisestä sanasta particulars. Kuvat ovat näistä ainoita, joita voi sisällyttää kuvakatalogeihin useissa eri kirjoituksissa käytettäväksi. Työnkulkujen kannalta tietynlaisten ottaminen käyttöön kirjoituksessa vaatii sekä oheistamaan (eng. attach) niitä sellaiseen ("text editing"-näkymä) ja sijoittamaan niitä paikoilleen (eng. verbi place, "solution writing editing"-näkymä). Kaikkia oheistettuja tietynlaisia ei välttämättä tule edes käytetyksi, vaan vain ne, jotka varsinaisesti paikoilleen sijoitetaan. Tietynlaisiin voidaan viitata tekstissä sijoittamalla tekstiin sellaiseen kohdistuva ref-merkki.

Kuva 1. Particular editing -näkymä on tarkoitettu vain niille tietynlaisille, jotka sijaitsevat kuvina kuvakatalogeissa. Toimintoina kuvan poistaminen, katalogien sisällään pitämien säilöjen (containers) luominen ja poistaminen, sekä kuvan tietojen (description, source) muokkaaminen.
Kuva 2. Kuva-tyyppistä tietynlaista voi käyttää kirjoituksessa, pictureshowssa ja adequatessa. Käytettyihin kohteisiin on suoralinkit kuvien alapuolella, mikä tekee kuvien käytön hallinnasta paljon helpompaa, vaikka siitä olisi jo pidempi aika, kun viimeksi jonkinlaisia muokkailuja teki.
Kuva 3. Valittavissa olevat kuvakatalogin (sen yksittäisen säilön, eng. container) kuvat näytetään nykyisellään allekkain (modaali-ikkunassa ja muuallakin), mutta voisivathan ne toki toisinkin olla esitettyinä. Liitettyjen kuvien järjestystä voi vaihtaa, mutta tämä on tarkoitettu vain kirjoitushetkiseksi mukavuustekijäksi.
Kuva 4. Kuvakatalogin kuvia, joita on liitetty yksittäiseen kirjoitukseen. Kuvateksti näkyy kirjoitukseen liitetyn kuvan yhteydessä, ollen eri asia kuin tietynlaisen description-teksti, joka näkyy enimmälti kuvalistoissa.
Kuva 5. Eräitä muita liitettävissä olevia tietynlaisia. Videoiden (YouTube tai Vimeo) ja tweettien lisäksi voidaan lisätä myös SoundCloud-musiikkia, koodailuesimerkkejä, podcasteja ym.
Kuva 6. Kuvakollaasi (bunch of images) on work-in-progress -tietynlainen, joka voidaan esittää kirjoituksessa muutamalla vaihtoehtoisella tavalla (säädetään "solution writing"-näkymässä).
Kuva 7. Kuvakollaasin kuvien valintaa toimintona voi toki jatkokehittää, mutta tällaisenaan mahdollistuu kuvien valinta, järjestyksen vaihtelu ja myöhempi valintojen muokkailu, sekä toisessa näkymässä tehtävä kuvakollaasin olemuksen ja toiminnallisuuden valinta.
Kuva 8. Etteikö pictureshow'ssa voisi jokaisella kuvalla olla erillinen kuvatekstinsä? Joku mennyt väittämään moista toisen kuvan selitteessä.
Kuva 9. Importing-näkymässä saa esille cropping-työkalun, jolla palveluun siirrettäviä kuvia voi muokata paikallisesti rajaamalla niistä ylimääräiset osuudet pois. Rykelmä painikkeita rajaus-alueen koon säätimiseen. Työkalun saa esille kun upload-dropzoneen kuvia siirtäessään pitää Ctrl-näppäintä pohjassa. Toiveen highres-versioiden tallettamisesta voi esittää painamalla samassa yhteydessä myös Shift-näppäintä.
Kuva 10. Uusia tai päivitettäviä kuvia siirtäessä voi Shift-näppäintä siirron alussa painamalla ilmaista, että toiveena on skaalata alkuperäisista kuvista myös highres-versiot eli 1600 pikseliä leveät (jos alkuperäinen kuva on vähintään sen levyinen).
Kuva 11. Kuvasta ollessa tallettuneena ja käytettävissä olevana myös highres-versio, siitä on eri yhteyksissä nähtävissä visuaalinen indikaattori. Joissakin yhteyksissä käyttäjä tuo indikaattorin itse esille ja joissain se on jatkuvasti näkyvissä.
Kuva 12. Karttojen käyttäminen kirjoituksissa on näyttävä keino selventää sijaintiin liittyvää asiaa.
Kuva 13. Karttojen näyttämiseen hyödynnetään kolmannen osapuolen ohjelmistokomponentteja, joiden ensikokeilut ovat tämän verkkopalvelun toteuttamisen mielessä aiheuttaneet monenlaisia ideoita siitä, millä tavoin käyttäjän voisi antaa karttoja hyödyntää. Mahdollisuuksinahan olisivat mm. tyylillisesti erilaisten karttapalasten käyttö, kartan päälle lisättävät elementit ja reittiohjeet. Tässä lähinnä kokeiltu erilaisten ohjelmistokomponenttien toimivuutta.
Kuva 14. On suunnitelmallinen valinta tehdä niin, että tietynlaiset näkyvät muokattavassa tekstissä niitä symboloivien elementtien muodossa kuten tässä kuvaa symboloivat kuvan id-numero ja kuvan leveys. Tietynlaisten "placeholder"-elementtien sijaintia voidaan vaihtaa joko klikkaamalla se valituksi ja siirtämällä sitä Ctrl-näppäin painettuna, nuolipainikkein (tekstikappaleittain tai kirjainmerkki kerrallaan) tai ehkä helpommin, asettamalla kursori siihen kohtaan, mihin se halutaan ja klikaten sitten "placeholder"-elementtiä Ctrl-näppäin painettuna.
Kuva 15. Pikainen esikatseluversio on tarjolla kaikista tietynlaisista viemällä osoitin "placeholder"-elementin ylle.

Palvelun termistössä projekti on käytännössä yksi näkymä, jossa on kaikki oleelliset linkit muihin näkymiin, jotka ovat vaadittuja tai hyödyllisiä lopullisen teoksen tuottamisessa. Siinä on käytettävissä myös varmuuskopiointitoiminnot ja siinä valitaan projektin käyttämät katalogit.

Kuva 1. Project list -näkymä pitää sisällään käyttäjän kaikki projektit. Toistaiseksi suodattimet ja lajittelut rajoittuvat siihen, että lajittelumahdollisuuksia on vain yksi ja projektit ovat joko viimeaikaisia (fresh), aiempia (past) ja niitä, jotka on jo jossain määrin unohdettu (forgotten).
Kuva 2. Project managing -näkymä on tarkoitettu pitämään tavoitettavissa muut näkymät, joita saattaisi haluta käyttää johonkin projektiin liittyen. Samaisessa näkymässä kytketään projektiin myös käyttäjä-asetuksissa lisättyjä kuvakakatalogeja, joista voidaan oheistaa kuvia yksittäisissä kirjoituksissa (tai erikoissivuilla) käytettäväksi. Backup-toiminnot tuottavat joko zip-paketin, joka sisältää kaikki projektitiedostot (kuvat, tekstit, asetukset ym.) tai JSON-rakenteista dataa, joka sisältää projektin kirjoitusten kokoelmien kaikki tekstit (molemmat importoitavissa takaisin). Uutena export-vaihtoehtona projektin sisältämän teoksen sellaiseen muotoon generoiminen, että teoksen voi siirtää sellaisenaan valitsemalleen palvelimelle eli kirjoitukset ym. olisivat .html-tiedostoja ja kuvat kuvatiedostoja. CDN-palvelun käytettävyys olisi tuolloinkin käytettävissä ja lisäksi kaikkiin julkaistuihin teoksiin viittaavaan teoslistauksen saa senkin exportoitua .html-tiedostoksi.

Eräinä oletetusti vähemmin käytettyinä näkyminä ovat sellaiset kuten "item moving", "importing" ja "writing list".

Kuva 1. Importing -näkymässä on mahdollista tuoda kirjoitusten kokoelmia sisältävää JSON-rakenteista dataa uusiksi kirjoituksiksi tehtäväksi ja kuvia kuvakatalogeihin lisättäväksi. Tämä näkymä sisältää kolme raahaus-aluetta (drag zone) tiedostojen sisääntuomiseksi. Kuvia voi tuoda yksittäin tai useamman kerrallaan. Ulkoisten kuvalähteiden käyttö sinällään on jo mahdollistettu, mutta sitä ei ole toimintona otettu käyttöön, vaikka näyttää sellaiselle paikkansa kuvassa olevankin.
Kuva 2. Item moving -näkymässä voi siirrellä kirjoituksia kirjoitusten kokoelmasta toiseen (projektin rajoissa), sekä kuvia katalogin säilöistä (container) toiseen sellaiseen. Kirjoituksia voi tarkastella eräänlaisena raakaversiona.
Kuva 3. Writing list -näkymässä voi tehdä useisiin kirjoituksiin kerralla kohdistuvia muutoksia, sekä vaihtaa yksittäisten kirjoitusten aikaleimoja (saatavuuspäivä ja päivitysaika). Massatoimintoja ovat valmiusasteen (readyness) ja kirjoituksien lisäosien näkyvyyden esiasetuksen vaihtaminen, sekä kirjoituksien hienosäätöasetuksien (writing adjustments "solution writing editing" -näkymässä) nollaus.
Kuva 4. Search writings -näkymässä voi hakea esille omia kirjoituksiaan hakusanalla, jota verrataan kirjoituksien sisältöihin ja nimiin.

Kirjoituksen laitaan tai tekstikappaleiden väliin voi sijoittaa lisätietoa, koosteen tai muuten täydentävää, selventävää tjm. tarjoavan alueen, jolle julkaisumaailmassa on englanninkielinen termi "sidebar", mutta tämän palvelun käytössä se on jo tullut nimettyä sideareaksi. On mahdollista, että tämä saattaa nimikkeen osalta sekoittua hiukan myöhemmin tulevaan ominaisuuteen, jolle on annettu ennakoivasti nimetys "sideshow" ja joka on teoksen esittelysivun laidalla oleva sivupalkki, johon voi sijoitella periaatteessa mitä vaan (tilastotietoa, mainoksia ym.). Tässä muutama käytössä oleva ensikokeilu erilaisiksi sidearean muusta tekstistä esille kohottamisiksi.

Kuva 1. Kirjoituksiin voi sisältyä useammanlaisia lisäosia kuten ingressi ja mielipide (valikoima ei ole aivan stabiloitunut, joten varmastikin vielä muuttuu). Näiden vaihtamista varten voi tehdä tai käyttää olemassa olevia esiasetuksia. Jos jonkin lisäosan asettaa pois näkyvistä, ei tämä poista lisäosassa ollutta tekstiä, millä vältetään vahingojen tapahtuminen. Nämä säädöt vaikuttavat julkiseksi asetettuun teokseen.
Kuva 2. Project managing -näkymässä on käytössä inline-edit kirjoitusten kokoelmien nimen kohdalla.
Kuva 3. Writing list -näkymässä on käytössä inline-edit päiväyksien kohdalla.
Kuva 4. Kun teoksia tulee tuottaneeksi useita, saattaa niiden välille haluta luoda yhdensuuntaisia viittauksia sen sijaan, että kopioi kokonaisen kirjoituksen yhdestä teoksesta toiseen ja ylläpitää niitä molempia. Nämä luodaan textediting-näkymässä siinä missä tavalliset kirjoituksetkin. Vaikutus on nähtävissä "plain structure"-tyyppistä sisältölistausta käyttävässä teoksen sisällysluettelossa.
Kuva 5. Solution writing editing -näkymässä on käytössä E ja S -symbolit, mitkä ovat tarkoitettu "area text"-tyyppisten kirjoituksien liittämiseksi varsinaisten kirjoitusten loppuun tai sivuun (sanoista end ja side). Näiden kirjoitusten poistamiseen on toimintonsa samaisessa näkymässä (kirjoitusten säätöön tarkoitettujen säätimien ja kirjoitukseen liitettyjen tietynlaisten alapuolella).
Kuva 6. Muutamassa näkymässä on melko tavanomaista, että näkymän korkeus kasvaa eri elementtien tilaa vievyyden vuoksi sen verran suureksi, että hiiren rullan hyödyntäminen (suositeltavaa) sivun vierittämisessä ei ole riittävää käyttömukavuuden ylläpysymisen mielessä. Tämän vuoksi on joko helposti saatavilla tai aina käytössä muutama toiminto, jotka joko pitävät osaa näkymästä koko ajan esillä tai pienentävät joidenkin näkymän osien viemää tilaa. Nämä toiminnot ovat: stickypanels (esim. "solution writing editing"-näkymän oikea laita vierii eri tahtiin muun näkymän kanssa), writing adjustments hiding ja writing preview height limit.
Kuva 7. Solution writing editing -näkymässä voidaan sijoittaa kirjoitukseen oheistettuja tietynlaisia paikoilleen painamalla "include" ja sijoittaa tietynlaiseen kohdistuva viittaus painamalla "ref". Oheistetun tietynlaisen sijaintia voi vaihtaa valitsemalla tekstistä se sijainti, johon sen pitäisi päätyä ja klikkaamalla sitten Ctrl-näppäin painettuna sitä placeholderia, joka halutaan siirtää. Hienosäätöominaisuudet saa esille valitsemalla sijoitettua tietynlaista symboloiva elementti. Kuvien ja muiden tietynlaisten kuvanumerot generoidaan automaattisesti. Kirjoitukselle voi olla myös yksi "main image", jolle on omat erilliset säätönsä.
Kuva 8. Toisinaan tekstiä kuvineen ja muine liitettävissä olevineen saattaa tulla sisällyttäneeksi niin paljon yhteen kirjoitukseen, että niitä voisi siirrellä jonkin verran johonkin toiseen kirjoitukseen. Juuri tällaiseen tilanteeseen löytyy valikosta toiminto, joka kopioi valitun alueen kaikkine tietynlaisineen leikepöydälle, jottei käyttäjän olisi tarpeen lisäillä kaikkea aiempaa erikseen uuteen kirjoitukseen. Samalla kertaa voi kopioida myös muunlaiset particularsit eli esim. videot ja tweetit.
Kuva 9. Valikosta löytyviä copy/paste -toimintoja käyttäen käyttäjä voi liittää valitun tekstin uuteen kirjoitukseen ja kaikki valitulla alueella olleet tietynlaiset (eng. particulars) liitetään kyseiseen kirjoitukseen automaattisesti. Maagisen luonnollista ja näppärää. Ei rajoitu vain kuviin, vaan samalla kertaa voi kopioida myös muunlaiset particularsit eli esim. videot ja tweetit.
Kuva 10. Textediting-näkymässä editorin tekstityylien kirjasinkokoja ja muuta niiden hienosäätöä voi vaihtaa pikaisesti valikosta löytyvien kolmen vaihtoehtoisen tyylittelyn välillä.
Kuva 11. Jokaisella blogi-tyyppisellä teoksella on RSS-sivunsa, jota voi käyttää RSS-aggregaattori -sovelluksissa eli sellaisissa, jotka tuottavat kirjoituksien metatietojen avulla selailtavan listan teoksen sisällöstä.
Kuva 12. Klikkaamalla textediting-näkymässä Ctrl-näppäin pohjassa kirjoituksen nimeä kirjoitukset listaavassa taulukossa, pääsee moodiin, jossa kirjoituksen sijoitusta kirjoitusten listassa voi vaihdella näppärästi hiiren rullaa pyöräyttelemällä. Vaihtoehtoisesti voi klikkailla yhden siirtymän kerrallaan aiheuttavia nuoli-ikoneita. Tallennus "Adjust sorting order"-painikkeella.
Kuva 13. "Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Writing type ja Size. Lisäksi olisi vielä Description, joka on rajattu 30 merkkiin, jotta sitä voi käyttää esim. kirjoitteluvaiheessa ryhmittelemään kirjoituksia jonkin lyhyehkön avainsanan tai avainsanaryhmän avulla. Kirjoituksia voi poistaa paperilennokkia muistuttavaa ikonia klikkaamalla.
Kuva 14. "Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Readyness, Availability, Lastedit ja Updated.
Kuva 15. Kirjoituksien maksimileveydeksi on kahta vaihtoehtoa ja kirjoituksien mainimagena voi olla myös oversized-tyyppinen.
Kuva 16. "Particular editing"-näkymässä voi yksittäisen kuvan actiontools-valikosta valita kuvan takaisin itselleen lataamisen (suurin koko mihin se tuli skaalatuksi uploading-vaiheessa), jos sitä vaikka sattuisi haluamaan käyttää jossain aivan toisaalla.
Kuva 17. Käsitys siitä, mihin kuvakatalogiin ja mihin kuvakatalogin säilöön kuva sisältyy, saattaa unohtua, eikä sitä viitsine käydä haeskelemaan esille navigoimalla monen siirtymän kautta. Helpompaa onkin klikata linkkiä, joka vie particularediting-näkymän kuvaselailuun, missä on valmiina esille avattuna oleellinen kuvakatalogi sen säilö. Tässä esimerkkinä "text editing"-näkymän writingparticular-paneelissa näkyvän kuvan oleva linkki. Myös "special page editing"-, adequates- ja "solution writing editing"-näkymien kuvilla on samankaltaiset linkit käytössä.
Kuva 18. Adequates-näkymässä on tiedonkeruussa hienoisena apuna lisätiedon hakeminen linkin takaisesta sisällöstä. Simppeli sivun otsikon automaattinen haku ja siltä osin lomakekentän täyttäminen käyttäjän puolesta on näppärä toiminto, joka sujuvoittaa työnkulkuja. Samalla tulee generoiduksi myös "jonkinlainen" lyhykäinen luonnehdinta sivun tekstisisällöstä, mitä ei kuitenkaan tallenneta mihinkään. Nämä tiedon haettavuudet ja generoimiset ovat kolmannen osapuolen palveluja (julkisesti tarjolla oleva, tiettyyn rajaan asti maksutonta).
Kuva 19. "Text editing"-näkymässä on tiedonkeruussa hienoisena apuna lisätiedon hakeminen linkin/id:n takaisesta sisällöstä. Nämä tiedot haetaan käyttämällä esim. YouTuben tarjoamaa oEmbed-formaattia noudattavaa lisäpalvelua. Tämä tietokysely palauttaa esim. nettivideon tapauksessa strukturoitua (eli koneluettavaa) tietoa mm. videon pituudesta, tekijästä ja korkeudesta pikseleissä. Osa näistä tiedoista ei tule missään vaiheessa käyttäjän nähtäville, mutta niitä hyödynnetään muulla tavoin.
Kuva 20. Kirjoittelussa olevan tekstin virheet ja korjausta vaativat osuudet saattaa toisinaan tulla paremmin huomioiduksi, kun tulostaa editorissa olevan tekstin ja tekee huomionsa paperilta.
Kuva 21. Sisäänkirjautunut julkaisun omistaja voi tehdä review-työtä kirjoituksilleen menemällä kirjoituksen (tai kokonaisen kirjoituksen kokoelman) näyttävälle sivulle ja painamalla Shift-näppäintä edit-moodiin pääsemiseksi. Tämä mahdollistaa välittömästi tekstiin kirjoitettavuuden (punaisella värillä) ja yliviivauksien tekemisen (pelkällä hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen tekstiä ylipyyhkäisten). Tehdyt merkinnät saa pyyhittyä pois pitämällä Ctrl-näppäintä pohjassa ja merkkaamalla pyyhittävä alue hiirellä. Toisen kerran Shift-näppäintä painamalla edit-moodista pois.

Tiedostojen raahaaminen suoraan käytetyn tietokoneen kovalevyltä nopeuttaa tiettyjen toimintojen käyttämistä kuten tietynlaisiksi tarkoitettujen kuvien ja ns. kansikuvien tuomista, Word-dokumenttien konvertointia ja yksittäisen projektin varmuuskopion sisältämän zip-paketin sisääntuontia (import). Raahausalueet (drag zone) tunnistaa siitä, että tiedoston tai tiedostojen ollessa niiden yllä, ne tarjoavat melko yhtenäisen visuaalisen vihjeen reunuksen ja taustan muuttumisen muodossa. Tällaisen toiminnallisuuden käytettävyydessä olemisesta ei käyttöliittymässä ole visuaalisia vihjeitä, sillä yksittäistä sellaista ei tarvittaisi monestikaan kuin sen yhden kerran, jonka jälkeen siitä tulisi ylimääräistä visuaalista hälyä.

Kuva 1. Project managing -näkymässä projektin kansikuvan voi vaihtaa tuomalla kuvan sen päälle, mikä näkyy sitten project list -näkymässä. Vaihtoehtoisesti kuvan voi valita myös avautuvasta tiedostolistasta, jonka käytetty käyttöjärjestelmä tarjoaa (toimii myös mobiililaitteilla).
Kuva 2. Text editing -näkymässä voi tuottaa uuden kirjoituksen raahaamalla uudemman- tai vanhemmanlaisen Word-tiedoston kirjoituksia listaavan taulukon päälle, mikä konvertoi automaattisesti luetun tiedoston tekstimuotoiseksi. Myös pelkkää tekstiä (plain text) sisältäviä tiedostoja voi tuoda samalla tavoin eli ei tarvitse avata tiedostoa jollain käyttöjärjestelmän editorilla, kopioida tekstiä leikepöydällä jne., vaan pelkkä drag'n'drop riittää.
Kuva 3. Importing-näkymässä on "upload multiple"-raahausalue, johon voi tuoda useita kuvia kerrallaan kuvakatalogin säilöön laitettavaksi.
Kuva 4. Project list -näkymässä on mahdollisuus tuoda yksittäinen varmuuskopioitu projekti uudeksi projektiksi tehtäväksi raahaamalla varmuuskopion sisältämä zip-paketti projektilista-paneelin päälle.
Kuva 5. Textediting-näkymässä esille avatun kirjoituksen writingparticular-paneelin "Catalog images"-osio voi ottaa siihen sisällytettäväksi particularediting-näkymästä raahatun kuva-particularsin. Toiselta välilehdeltä, siis. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää myös "Add catalog image"-toimintoa.
Kuva 6. Adequates-näkymässä yksittäinen esille avattu adequate voi ottaa siihen sisällytettäväksi particularediting-näkymästä raahatun kuva-particularsin. Toiselta välilehdeltä, siis. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää myös "Add image particular"-toimintoa.

Jokainen erillinen näkymä (esim. "item moving") on jaettu vaakasuunnassa 1 – 3 ryhmään, mihin vaikuttaa se, kuinka leveänä selainikkunaa pitää. Leveimmillään näkymään mahdutetaan kaikki siihen näkymään sisältyvät elementit, vähemmän leveänä tyypillisesti oikeanlaitimmainen ryhmä piilotetaan ja vielä vähemmän leveämpänä kaikki ryhmät mahdutetaan päällekkäin, jolloin näkymästä tulee muodoltaan pitkulainen. Tällaisella ominaisuudella tai mahdollisuudella voi olla käyttöä pidettäessä useita eri näkymiä auki useassa eri selainikkunassa tai jos tavoitteena on vain hieman rajoittaa sitä, mihin haluaa huomionsa keskittää (esim. tekstin editointi -näkymässä particulars-ryhmän saattaa toisinaan haluta piilottaa).

Kuva 1. Tekstin editointi -näkymän kaikki kolme vaakasuuntaista ryhmää näkyvissä. Tekstikenttien alla saattaisi olla lisää (piilottamattomia ja optionaalisia) tekstikenttiä.
Kuva 2. Tekstin editointi -näkymässä näkyvissä yhden kirjoitusten kokoelman kirjoitukset ja avattuna oleva kirjoitus.
Kuva 3. Tekstin editointi -näkymän kaikki vaakasuuntaiset ryhmät päällekkäin aseteltuina, selainikkunan vähimmäisleveyden alittaessa tietyn rajan.

Teoksien tuotannosta paljolti erillisenä näkymänä on mietintäaineistojen (eng. adequates) keräilyyn, lajitteluun ja muokkaamiseen tarkoitettu näkymä, jossa muutamia erityyppisiä aineistoja voi käyttää ajattelun ja muistiinpalauttamisen apuna. Erilaisia aineistotyyppejä ovat mm. linkit, tekstuaaliset muistiinpanot, kuvat, videot, datasta generoidut graafit ja "sciency" (PubMed- ym. tieteelliset abstraktit). Kuten teoksien kanssa, nämä aineistot voi varmuuskopioida talteen ja palauttaa käyttöön exportatusta zip-paketista.

Kuva 1. Aineistot voidaan järjestää adequetesetteihin ja niiden sisältämiin adequeteseihin. Käyttöliittymässä käytettävää suomenkielistä nimitystä ei ole vakavissaan edes haeskeltu, vaikka englanninkielinen sana "adequate" onkin alunperin sanasta "riittävyys" johdettu.

Kuva-aineistot ovat yhteiskäytössä teoksiin liitettävien kanssa, molempien käyttäessä katalogeihin lajiteltuja kuvia. Linkkejä voi tuoda drag'n'dropaten suoraan selainten kirjainmerkeistä, yksitellen tai kansioittain, sekä selainten osoitekentästä ja Windowsin Resurssienhallinnassa listatuista linkki-tyyppisistä tiedostoista. Sciency-tyyppisen aineiston tuontiin tarvitaan erikseen tarjolle asetettu sovellus.

Kuva 2. Aineistotyyppejä on muutamanlaisia kuten tässä kuvat.

Aikeissa on ollut tarjota mahdollisuus a) selailla aineistoa erillisellä monitorilla käsieleitä tunnistavaa laitetta hyödyntäen, b) selailla ja muokata aineistoa virtuaalitodellisuudessa erillistä kosketeltavaa ohjainlaitetta käyttäen, c) lähetyttää yksittäinen tarkasteltavaksi otettava aineiston osa työpöytänäkymästä mobiililaitteella tarkasteltavaksi, mutta nämä ovat toistaiseksi vain mielenkiintoisia prototyyppejä, joiden toteutuksen on ollut tarkoitus sujuvoittaa mahdollista myöhempää uutta lähestymistä tällaisten toiminnallisuuksien käyttöönottamiseksi.

Kirjoituksien tietynlaiset (eng. particulars) ovat tavanomaisesti esitetty tekstimuotoisen symbolin muodossa, missä muistettavuutta avustaa esikatseluversio, jonka saa viemällä hiiren pointterin sen päälle. Vaihtoehtona olisi toteuttaa sellainen editoritila, missä kaikki näyttää jo valmiiksi lopulliselta, mutta muilta sivustoilta latautuvat elementit (eng. embeddable particulars) eivät useinkaan tule näkyviin ja käytettäväksi kovinkaan sähäkkää vauhtia. Työnkulkujen kannalta olisi hivenen hidastavaa tai ylimääräistä huomioitavaa aiheuttavaa, jos elementtien olemukset muotoutuvat siinä samalla, kun ajatusten pitäisi olla suunnattuna kirjoitukseen liittyviin mietteisiin.

Vaihtoehtoinen eli ns. "paremmat placeholdet"-tila on valittavissa editorin Misc-valikosta, missä on valinta myös takaisin normaalitilaan pääsemiseksi. Kaikki "Solution writing editing"-näkymässä kirjoitukseen sijoitetut tietynlaiset päätyvät näkymään editorissa siinä muodossa, mikä editorin tila kulloinkin on. Kaikkien tietynlaiset-elementtien sijaintia voi vaihdella normaaliin tapaan molemmissa editorin tiloissa eli ensin kursorilla sijainti ja sitten Ctrl-klikkaus tietynlaisen päällä.

Kuva 1. Paremmat placeholderit -tila.
Kuva 2. Tavalliset placeholderit -tila.
Kuva 3. Eräs lopullinen ulkoasu kirjoitukselle eräällä selaimen leveydellä.

Taitto-ohjelma InDesign on mahdollistanut jo pitkän aikaa kaiken sen toiminnallisuuden kontrolloinnin ExtendScriptillä, joten tovin InDesignin ohjelmistorajapintaan tutustumisen jälkeen kävi selväksi, että sillähän tosiaan voi tehdä sen, mistä jo aiemmin visioi ja mikä ei ollut riittävän näppärää LaTeX-ladontajärjestelmällä. Käytännössä KotvaWrite Stories -projektin varmuuskopio (zip-paketti) sisältää kaiken oleellisen kirjoituksen InDesign-version luomiseen ja riittää, kun käynnistää InDesignissa yhden skriptin, joka kysäisee ensin mistä hakemistosta oleelliset tiedostot löytyvät ja sitten se vain generoi teoksen saatavilla olevan aineiston ja tyylimäärittelyjen perusteella.

Kuva 1. Aukeama InDesign -taitto-ohjelmassa.
Kuva 2. Kokonainen, alunperin verkossa julkaistavaksi tarkoitettu esimerkkijulkaisu automaattisesti InDesignissa luotuna.

Blog-like. Blogeissa on nähty monenlaisia tapoja asetella tietyt melko vakiot elementit paikoilleen, joten mikseipä blogi-muotoista julkaisemista ajatellen tarjoaisi samaan henkeen helppoa tyylittelyn säätöä kuin on käytettävissä kirjoitusten tyylittelyssä? Tästä tyylittelytoiminnallisuudesta on koodailtu sen verran ns. alta pois, että sitä on näppärämpi jatkaa keskittymällä siitä päättämiseen, minkälaisia ne tyylittelyt voisivat olla.

Kuva 1. Blogien olemuksien säätämiselle on oma "Blog appearance"-näkymänsä, missä kirjoitushetkellä on kymmenisen erilaista valitsimien ryhmää.
Kuva 2. Ensimmäisiä blogimaisen julkaisemisen esittelyjä. Huomaa myös yhden kirjoituksen nimessä oleva ikoni. Sen on tarkoitus sanoa, että kyseinen kirjoitus sisältää pictureshown. Vastaavanlaisia ikoneita on myös videoille ja äänille (podcast, audiofile, Soundcloud-track ym.).

Presentation page. Kirjoitushetkellä on valittavissa kymmenisen eri tyylistä "writing settiä", joita päällekkäin asettelemalla esittelysivun voi muodostaa. "Writing set" on useimmiten kirjoituksien nimistä ja mainimageista koostuva, kirjoituksen sijainnin ollessa manuaalista osoitettu tai ne voidaan asetella automaattisesti, jolloin kirjoituksia sijoitellaan valitusta kirjoitusten kokoelmasta valittuun rajaan asti päivämäärän tai kirjoitusten listassa olevan järjestyksen mukaisesti. Tagien käyttö kirjoituksissa on vielä kokeilun asteella. Luonnollisesti nämä sopeutuvat eri päätelaitteiden näyttöjen ja selainikkunoiden eri kokoihin.

Kuva 3. Presentation page -esittelysivujen muodostamiselle on erillinen näkymänsä käyttäjän käyttöliittymässä. Näitä esittelysivuja voi tallentaa teoskohtaisesti vaihdeltavaksi.
Kuva 4. Pari esimerkkiä erilaisista "writing seteistä" Presentation page -esittelysivuille.
Kuva 5. Pari toisenlaista esimerkkiä erilaisista "writing seteistä" Presentation page -esittelysivuille.

Out of ink. Jos teoksessa on runsaanlaisesti kirjoituksia, pelkästään niiden nimien listaaminen veisi ruudulta paljon tilaa, jolloin lukijan ei olisi niin helppo hahmottaa teoksen aihepiirin laajuutta tai ehkä kaikki kirjoitukset ovat jollain tapaa yhtä arvokkaita/merkityksellisiä, joten mitäpä sitä kaikkia nimiä erikseen listaamaan, jos kaikki yhdestä tai useammasta kirjoitusten kokoelmasta on tarkoitettu luettavaksi.

Kuva 6. Tavallinen "Plain structure"-tyyppinen esittelysivu.
Kuva 7. Mahdollisesti vuoden 1995 hauskin mies -tittelin innoittamana on päädytty antamaan tällaisenlaisen esittelysivun generoivalle tyypille nimeksi "Out of ink". Jonkinlaista jämptiyttäkin havaittavissa.

See sooner. Tämä tarjoaa kaikessa yksinkertaisuudessaan lukijalle mahdollisuuden päästä hetimiten asian äärelle eli kaikkien teoksen kirjoitusten kokoelmien kirjoitukset ladotaan allekkain näkyviin, kirjoitusten kokoelman nimellä toisistaan erotettuina, sellaisena kuin ne näkyisivät, jos niitä ottaisi luettavaksi erikseen.

[ei kuvaa, mainittakoon]

Tekstiä on usein mukavampi kirjoittaa, kun aiempaa samaan kirjoitukseen kirjoitettua tekstiä on enemmän näkyvillä, sillä se vähentää muistikuormitusta. Yksi leveäksi ja pitkäksi venytetty tekstikenttä ei aina ole riittävän kätevä, joten kokeilun vuoksi on prototyypitetty paria erilaista tekstinkirjoitusmoodia.

Kuva 1. Moodissa "spacious" yritetään emuloida vierekkäin ja allekkain aseteltuja sivuja käyttämällä monirivisiä, kooltaan muutettavia tekstikenttiä, joissa tekstiä juoksutetaan tekstiä kirjoittaessa automaattisesti niin moniin muihin tekstikenttiin kuin on tarpeen. Tekstikentältä toiselle pääsee näppäimistön nuolipainikkein. Jos tekstiin on liitetty kuvia tai muita liitettävissä olevia, ne säilyvät muuttumattona, vaikkei niitä tässä moodissa asetellakaan esille sen osoittamiseksi, että ne ovat kirjoitukseen liitettynä.
Kuva 2. Moodissa "sliced" kirjoitus pilkotaan automaattisesti useaan eri osaan niistä kohdin, missä on, valinnan mukaan, käytetty väliotsikon erottuvuuttaa lisäävänä keinona joko tekstin paksunnosta tai otsikon kokoa "Header 2". Tällainen tekstin pilkkominen visuaalisesti eri osiinsa voi olla hyödyllistä siinä vaiheessa, kun vasta valmistelee kirjoitusta ja haluaa pitää runsaassa määrin jo kirjoitettua tekstiä nopeasti esille silmäiltävästi esillä. Jos tekstiin on liitetty kuvia tai muita liitettävissä olevia, ne säilyvät muuttumattona, vaikkei niitä tässä moodissa asetellakaan esille sen osoittamiseksi, että ne ovat kirjoitukseen liitettynä.

Huomioitavaa.. spacious-moodissa rajoituksena on ainakin toistaiseksi, että kirjasimena täytyy käyttää tasalevyistä sellaista, eikä tekstissä voi olla muotoiluja tai kuvia. Tekstiä ei myöskään voi kopioida näppärästi hiirellä siten, että ottaisi kerralla kopioitavaksi useammassa kuin yhdessä tekstikentässä olevaa sisältöä. Ensimmäisen tekstikentän alakulmassa on kokosäädin, jolla voi säätää kaikkien tekstikenttien kokoa esim. sellaisiksi, että tekstikenttinä on kaksi leveää ja korkeaa sellaista vierekkäin, kolme pitkulaista vierekkäin tai pienikokokoisia tekstikenttiä ruudukkomaisesti rivitettynä. Ylimääräiset tekstikentät poistetaan automaattisesti tai jos niitä tarvitaan lisää tekstin mahduttamiseksi, niitä lisätään. Selainikkunan koon säätämisellä saadaan lisää säätömahdollisuutta sille, kuinka monta tekstikenttää voidaan mahduttaa vierekkäin. Yhdelle riville mahtumattomat aloittavat uuden rivillisen tekstikenttiä.

Kuva 3. Eräänä hienoutena spacious-moodissa on mahdollisuus siirrättää tekstirivejä rivi kerrallaan eteen- tai taaksepäin. Käytännössä tämä tapahtuu sijoittamalla kursori jollekin riville ja painamalla Ctrl-näppäimen kanssa nuolinäppäimillä ylös- tai alaspäin. Siirtyvä tekstirivi vaihtaa tällöin paikkaa viereisen rivin kanssa. Tämä toiminto vahvistaa tuntumaa siitä, että teksti on yhtenäistä eli tekstirivi siirtyy tekstikenttien välillä siinä missä tekstikentän puitteissakin.