Kuva 1. Kirjoituksiin voi sisältyä useammanlaisia lisäosia kuten ingressi ja mielipide (valikoima ei ole aivan stabiloitunut, joten varmastikin vielä muuttuu). Näiden vaihtamista varten voi tehdä tai käyttää olemassa olevia esiasetuksia. Jos jonkin lisäosan asettaa pois näkyvistä, ei tämä poista lisäosassa ollutta tekstiä, millä vältetään vahingojen tapahtuminen. Nämä säädöt vaikuttavat julkiseksi asetettuun teokseen.
Kuva 2. Project managing -näkymässä on käytössä inline-edit kirjoitusten kokoelmien nimen kohdalla.
Kuva 3. Writing list -näkymässä on käytössä inline-edit päiväyksien kohdalla.
Kuva 4. Kun teoksia tulee tuottaneeksi useita, saattaa niiden välille haluta luoda yhdensuuntaisia viittauksia sen sijaan, että kopioi kokonaisen kirjoituksen yhdestä teoksesta toiseen ja ylläpitää niitä molempia. Nämä luodaan textediting-näkymässä siinä missä tavalliset kirjoituksetkin. Vaikutus on nähtävissä "plain structure"-tyyppistä sisältölistausta käyttävässä teoksen sisällysluettelossa.
Kuva 5. Solution writing editing -näkymässä on käytössä E ja S -symbolit, mitkä ovat tarkoitettu "area text"-tyyppisten kirjoituksien liittämiseksi varsinaisten kirjoitusten loppuun tai sivuun (sanoista end ja side). Näiden kirjoitusten poistamiseen on toimintonsa samaisessa näkymässä (kirjoitusten säätöön tarkoitettujen säätimien ja kirjoitukseen liitettyjen tietynlaisten alapuolella).
Kuva 6. Muutamassa näkymässä on melko tavanomaista, että näkymän korkeus kasvaa eri elementtien tilaa vievyyden vuoksi sen verran suureksi, että hiiren rullan hyödyntäminen (suositeltavaa) sivun vierittämisessä ei ole riittävää käyttömukavuuden ylläpysymisen mielessä. Tämän vuoksi on joko helposti saatavilla tai aina käytössä muutama toiminto, jotka joko pitävät osaa näkymästä koko ajan esillä tai pienentävät joidenkin näkymän osien viemää tilaa. Nämä toiminnot ovat: stickypanels (esim. "solution writing editing"-näkymän oikea laita vierii eri tahtiin muun näkymän kanssa), writing adjustments hiding ja writing preview height limit.
Kuva 7. Solution writing editing -näkymässä voidaan sijoittaa kirjoitukseen oheistettuja tietynlaisia paikoilleen painamalla "include" ja sijoittaa tietynlaiseen kohdistuva viittaus painamalla "ref". Oheistetun tietynlaisen sijaintia voi vaihtaa valitsemalla tekstistä se sijainti, johon sen pitäisi päätyä ja klikkaamalla sitten Ctrl-näppäin painettuna sitä placeholderia, joka halutaan siirtää. Hienosäätöominaisuudet saa esille valitsemalla sijoitettua tietynlaista symboloiva elementti. Kuvien ja muiden tietynlaisten kuvanumerot generoidaan automaattisesti. Kirjoitukselle voi olla myös yksi "main image", jolle on omat erilliset säätönsä.
Kuva 8. Toisinaan tekstiä kuvineen ja muine liitettävissä olevineen saattaa tulla sisällyttäneeksi niin paljon yhteen kirjoitukseen, että niitä voisi siirrellä jonkin verran johonkin toiseen kirjoitukseen. Juuri tällaiseen tilanteeseen löytyy valikosta toiminto, joka kopioi valitun alueen kaikkine tietynlaisineen leikepöydälle, jottei käyttäjän olisi tarpeen lisäillä kaikkea aiempaa erikseen uuteen kirjoitukseen. Samalla kertaa voi kopioida myös muunlaiset particularsit eli esim. videot ja tweetit.
Kuva 9. Valikosta löytyviä copy/paste -toimintoja käyttäen käyttäjä voi liittää valitun tekstin uuteen kirjoitukseen ja kaikki valitulla alueella olleet tietynlaiset (eng. particulars) liitetään kyseiseen kirjoitukseen automaattisesti. Maagisen luonnollista ja näppärää. Ei rajoitu vain kuviin, vaan samalla kertaa voi kopioida myös muunlaiset particularsit eli esim. videot ja tweetit.
Kuva 10. Textediting-näkymässä editorin tekstityylien kirjasinkokoja ja muuta niiden hienosäätöä voi vaihtaa pikaisesti valikosta löytyvien kolmen vaihtoehtoisen tyylittelyn välillä.
Kuva 11. Jokaisella blogi-tyyppisellä teoksella on RSS-sivunsa, jota voi käyttää RSS-aggregaattori -sovelluksissa eli sellaisissa, jotka tuottavat kirjoituksien metatietojen avulla selailtavan listan teoksen sisällöstä.
Kuva 12. Klikkaamalla textediting-näkymässä Ctrl-näppäin pohjassa kirjoituksen nimeä kirjoitukset listaavassa taulukossa, pääsee moodiin, jossa kirjoituksen sijoitusta kirjoitusten listassa voi vaihdella näppärästi hiiren rullaa pyöräyttelemällä. Vaihtoehtoisesti voi klikkailla yhden siirtymän kerrallaan aiheuttavia nuoli-ikoneita. Tallennus "Adjust sorting order"-painikkeella.
Kuva 13. "Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Writing type ja Size. Lisäksi olisi vielä Description, joka on rajattu 30 merkkiin, jotta sitä voi käyttää esim. kirjoitteluvaiheessa ryhmittelemään kirjoituksia jonkin lyhyehkön avainsanan tai avainsanaryhmän avulla. Kirjoituksia voi poistaa paperilennokkia muistuttavaa ikonia klikkaamalla.
Kuva 14. "Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Readyness, Availability, Lastedit ja Updated.
Kuva 15. Kirjoituksien maksimileveydeksi on kahta vaihtoehtoa ja kirjoituksien mainimagena voi olla myös oversized-tyyppinen.
Kuva 16. "Particular editing"-näkymässä voi yksittäisen kuvan actiontools-valikosta valita kuvan takaisin itselleen lataamisen (suurin koko mihin se tuli skaalatuksi uploading-vaiheessa), jos sitä vaikka sattuisi haluamaan käyttää jossain aivan toisaalla.
Kuva 17. Käsitys siitä, mihin kuvakatalogiin ja mihin kuvakatalogin säilöön kuva sisältyy, saattaa unohtua, eikä sitä viitsine käydä haeskelemaan esille navigoimalla monen siirtymän kautta. Helpompaa onkin klikata linkkiä, joka vie particularediting-näkymän kuvaselailuun, missä on valmiina esille avattuna oleellinen kuvakatalogi sen säilö. Tässä esimerkkinä "text editing"-näkymän writingparticular-paneelissa näkyvän kuvan oleva linkki. Myös "special page editing"-, adequates- ja "solution writing editing"-näkymien kuvilla on samankaltaiset linkit käytössä.
Kuva 18. Adequates-näkymässä on tiedonkeruussa hienoisena apuna lisätiedon hakeminen linkin takaisesta sisällöstä. Simppeli sivun otsikon automaattinen haku ja siltä osin lomakekentän täyttäminen käyttäjän puolesta on näppärä toiminto, joka sujuvoittaa työnkulkuja. Samalla tulee generoiduksi myös "jonkinlainen" lyhykäinen luonnehdinta sivun tekstisisällöstä, mitä ei kuitenkaan tallenneta mihinkään. Nämä tiedon haettavuudet ja generoimiset ovat kolmannen osapuolen palveluja (julkisesti tarjolla oleva, tiettyyn rajaan asti maksutonta).
Kuva 19. "Text editing"-näkymässä on tiedonkeruussa hienoisena apuna lisätiedon hakeminen linkin/id:n takaisesta sisällöstä. Nämä tiedot haetaan käyttämällä esim. YouTuben tarjoamaa oEmbed-formaattia noudattavaa lisäpalvelua. Tämä tietokysely palauttaa esim. nettivideon tapauksessa strukturoitua (eli koneluettavaa) tietoa mm. videon pituudesta, tekijästä ja korkeudesta pikseleissä. Osa näistä tiedoista ei tule missään vaiheessa käyttäjän nähtäville, mutta niitä hyödynnetään muulla tavoin.
Kuva 20. Kirjoittelussa olevan tekstin virheet ja korjausta vaativat osuudet saattaa toisinaan tulla paremmin huomioiduksi, kun tulostaa editorissa olevan tekstin ja tekee huomionsa paperilta.
Kuva 21. Sisäänkirjautunut julkaisun omistaja voi tehdä review-työtä kirjoituksilleen menemällä kirjoituksen (tai kokonaisen kirjoituksen kokoelman) näyttävälle sivulle ja painamalla Shift-näppäintä edit-moodiin pääsemiseksi. Tämä mahdollistaa välittömästi tekstiin kirjoitettavuuden (punaisella värillä) ja yliviivauksien tekemisen (pelkällä hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen tekstiä ylipyyhkäisten). Tehdyt merkinnät saa pyyhittyä pois pitämällä Ctrl-näppäintä pohjassa ja merkkaamalla pyyhittävä alue hiirellä. Toisen kerran Shift-näppäintä painamalla edit-moodista pois.