NLP-aiheinen (Neuro-linguistics programming) kirjallisuus sekä hienovaraiset suggestiot tarjoavat runsaasti erilaisia mahdollisuuksia muiden ihmisten häirintään ja halutuilla tavoilla toimimiseen ohjailuun. NLP-termiä ankkuri- (tai ankkurointi) käytetään NLP:ssä ilmaisemaan, että kaksi asiaa, ulkoinen ärsyke ja henkilön sisäinen tila, liittyy henkilön mielessä sillä lailla toisiinsa, että kun toinen esiintyy niin toinenkin aktivoituu samanaikaisesti - muissa viitekehyksissä ilmiöstä on käytetty myös nimityksiä assosiaatio tai ehdollistuminen (NLP-kirjasta).

Hienovaraisilla suggestioilla ankkuroidun asian voi saada aktivoitua ilman, että ankkuroinnin vastaparia tarvitsee tuoda niin selkeästi esille. Suggestio voi olla sana, ele, ilme, signaali, mielikuva tai sisäinen emotionaalinen tai aineenvaihdunnallinen liikahdus, jonka sai aikaan jokin muu. NLP-termistössä käytetään termiä implikaatio tarkoittamaan ilmauksen mieleen tuomaa asiaa, josta ei kuitenkaan ole itse ilmauksessa sanottu yhtään mitään.

NLP tutkiikin kielen hienovaraisimpiakin muutoksia kuten vaikkapa objektin sijamuodon muutoksen tai -han-päätteen lisäämisen vaikutusta siihen, miten asia koetaan (NLP-kirjasta).

Varsinaista ankkurointia luotaessa "puhtaus varmistetaan huolehtimalla siitä, että ankkuroinnin tapahtuessa tavoitteena oleva tunne- tai muu tila on mahdollisimman voimakas ja että ankkurointi tapahtuu eläytymisen tai kokemisen huippuvaiheessa" (NLP-kirjasta).

Jos on NLP:n tarkoitettu käytettävän esim. omien voimavarojen aktivointiin, niin sitä voidaan käyttää myös toisen ihmisen "negatiivisten voimavarojen" aktivointiin. Muistolla, josta "voimavara aktivoidaan, ei tarvitse olla sisällöltään mitään tekemistä sen tilanteen tai aiheen kanssa, jossa voimavaraa on tarkoitus käyttää."

Sosiaalisen behaviorismin mielikuvateorian mukaan mielikuvat ehdollistuvat ja muodostavat ketjuja, aikaansaavat ns. mielikuvarepertuaareja eli ohjelmavarastoja, jotka syntyvät eri aistien kautta. Nämä ohjelmavarastot on jaoteltu kolmeen yleiseen personaallisuutta kuvaavaan alueeseen (siitä toisesta kirjasta):

  • emootio-motivaatiokäyttäytymisen perusohjelmavarasto
  • kielelliskognitiivisen käyttäytymisen perusohjelmavarasto
  • sensoris-motorisen (instrumentaalisen) käyttäytymisen perusohjelmavarasto

Olisi liioittelua väittää, että pelkästään mielikuvarepertuaarin mieleenpalauttamalla voitaisiin "ohjata"” muita ihmisiä kuin robottia kaukosäätimellä, mutta implikaatioilla ja suggestioilla niitä voidaan kuitenkin aktivoida, mistä taasen voi olla seurauksena se, että kohteena olevassa henkilössä voi esiintyä tietynlaista malttamattomuutta olla soveltamatta niitä – tai sitten ne aktivoivat ankkuroinnin kautta jotain muuta.

On huolestuttavan helppoa, miten yksittäisen kohdehenkilön nettikaistaa voidaan ns. kuristaa millä tahansa valitulla ajankohdalla. Auttaako Elisa tai DNA tässä jollain tavoin? Eräässäkin tapauksessa ehti jonkin aikaa hurvitella Streetview-palvelussa Iso-Britannian teitä kulkien, kunnes alkoi samanaikainen julmettu vedenlaskettelu ylemmästä asunnosta ja nettikaistan kuristuminen sille tasolla, missä Streetview-näkymät alkoivat latautua erittäin hitaasti (yli kymmenen sekuntia per kuvapalanen).

Etelä-Saimaan aukeama huhtikuulta 2012 on helpohko esimerkki siitä, kuinka ko. lehti käyttää uutista vierustavia muita uutisia ikäänkuin unohduttamaan vaihtoehtoisia sävyjä ja tulkintoja, puoltaen siinä samalla poliisin ja lehdistön olemassa olon tarkoituksenmukaisuutta. Tieto siitä, minkälainen uutinen tulisi tiettynä päivänä saamaan huomiota lehdessä, oli vuodettu hyvissä ajoin kaupunkilaisten käyttöön, jotta sille ehdittiin yrittämään luomaan ärsytysvaikutusta.

Eniten tilaa vienyt uutinen kertoo maanviljelijästä, joka oli lähetellyt uhkauskirjeitä muille ihmisille ilmeisesti pitkälti yli kymmenen vuoden ajan ja täten, kuten ingressissä sanotaan, "kiusannut lukuisia ihmisiä", mikä jo sinänsä toimii helppona selityksinä sille, miksi "tavallisen lukijan" mielestä moinen on tietenkin paheksuttavaa ja ihan hullua suorastaan. Kuvassa esitellään laatikollista tutkintamateriaalia, lähellä olevassa uutisessa kerrotaan jätevesihankkeen etenemisestä ja toisessa poliisijutussa kerrotaan yhden henkilön tekemistä varkauksista, rattijuopumuksesta ym. ihmisille monesti tutuksi tehdystä asiasta. Huumeitakin oli käyttänyt ja jutun viimeiseksi lauseeksi oli jätetty "Yhden päiväsakon hinta hänen tuloillaan on kuusi euroa."

Aukeaman oikealle laidalle oli varattu runsaasti tilaa sen kertomiseksi, että Uutisvuokseen on saatu uusi päätoimittaja, joka johtaa yhteystoimitusta, jossa myös Etelä-Saimaa on mukana ja että häneltä voi odottaa "laatujournalismia" ja "sananvapauslain mukaisesta sisällöstä". Päätoimittajasta oli ottanut kuvan henkilö nimeltä Anne Vihavainen. Kirjeitä ja myöhemmin myös prepaid-liittymästä lähetettyjä viestejä lähetelleen miehen jäljille päästiin uutisen mukaan lopulta juurikin prepaid-liittymän käytön vuoksi, mutta siitä ei mainittu mitään, mitä tämä käytännössä tarkoitti. Saatiinpahan kuitenkin iskostettua joidenkin lukijoiden mieleen sekin, että "tietenkin kaikenlainen seuranta ja monitorointi pitää olla poliisin toiminta valikoimassa mukana prepaid-liittymiä myöten", minkälaista kehitystä Etelä-Saimaa, "rehtinä suomalaisena lehtimediana" tietenkin avustaa kaikin mokomin.

Keiden asenne riittäisi systemaattisen häirintään?

Erilaisilla koulusurmaajilla on ollut se yhteinen tapa, että he ovat harjoitelleet ampumista tietokonepelien muodossa ja/tai he ovat tehneet sitä jossakin syrjemmällä ulkosalla harjoitellen. Tällainen ei vielä tee ketään surmaajaksi, mutta jos häntä lisäksi häiritty pitkäaikaisesti sellaisella ehdollistavalla tavalla kuin on kuvailtu tekstissä otsikoituna "Tietokoneen poikkeavaan toimintaan ehdollistamisesta", häneen on voinut kertyä paljon halua päästä purkamaan ärtymystään. Suomalaisella medialla, eikä ulkomaisellakaan ole ollut kanttia esittää tällaista näkemystä.

Voisiko olla, että ehkä jopa kaikki seuraavissa paikoissa tapahtuneet massasurmat ovat johtuneet kenties suuressa määrin ja erityisesti pitkään jatkuneesta ehdollistamisesta: Myyrmanni, Virginia Tech, Kauhajoki ja Jokela?

Mediassahan näistä tapahtumista esiintyy usein ristiriitaisuuksia, kuten esim. Jokelan tapauksessa, jossa median mukaan ampuja sekä oli hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, että hän ei ollut hiljainen ja syrjäänvetäytyvä.

Pidän mahdollisuuksien rajoissa, että surmatyön tekijöiden elämää on saatettu muutenkin rajoittuu sillä tapaa, ettei heille jätetä riittävästi mielekkäiltä tuntuvia vaihtoehtoja. Eräs keino tällaisen toteuttamiseksi liittyy sähköpostiliikenteen kontrollointiin, missä kohteen annetaan luulla, että hänen sähköpostiliikenteensä kulkee aivan normaalisti, mutta todellisuudessa joko vastaanottavassa päässä tai välittäjänä toimivassa palvelussa on yksi tai useampi, joka kontrolloi sähköpostiviestiliikenteen kulkua esim. estämällä viestin pääsyn varsinaisella vastaanottajalle siirtämällä sen roskapostien joukkoon (vastaanottava pää) tai muokkaa roskapostintunnistusalgoritmia (välittäjä).

Tässä kohdin kannattaa palauttaa mieleen, että Suomi on se maa, jossa asuvat ihmiset ovat osallistuneet mm. muilutukseen. Nykyaikaa ajatellen, on paljon pienempi kynnys tehdä jotain pientä sähköpostiviestille kuin osallistua muilutukseen, joka on siis yhdistettyä sieppausta ja pahoinpitelyä. Olennaista tässä asenteiden eron ymmärtäminen, eikä niinkään se, oliko tässä käytetty erityisen onnistunutta vertausta. Jos ihmiset laajassa määrin ovat valmiita esim. muilutukseen, niin eikö tällöin olisi perusteltua ounastella heidän kykenevän myös suunnitelmalliseen häirintään, jonka tarkoituksena on saada aikaan esim. lakimuutos, jos rajoittaa kansalaisten oikeutta. Ei ihmisen evoluution ehdi alle sadassa vuodessa paljonkaan muutoksia tapahtumaan. Asiat liittyvät usein suurempiin konteksteihin kuin mitä ensi alkuun ymmärtääkään.

Seuraavien verkko-osoitteiden kautta löytyy paljon tietoa Seung-Hui Chosta (Virginia Techin tapaus), joiden perusteella on nähtävissä viitteitä siitä, miksi juuri hän olisi lähes ideaalinen kandidaatti häirinnän kohteeksi:

Ampumisharjoittelun ja häirinnän yhteysvaikutusta voinee ymmärtää paremmin, kun vertaa sitä eri aistikanavien kautta tapahtuvaan oppimiseen. Asiathan jäävät tehokkaammin mieleen, kun niitä tuodaan esille usein eri tavoin, eri konteksteissa ja eri aistien kautta. Häirintä lisää mukaan myös tunnekomponentin. Saattaa hypoteesina olla hiukan yksioikoinen, mutta jos negatiivisille tuntemuksille ei ole hyvää vastapainoa, joka tyynnyttäisi ja "parantaisi" mieltä, häirintä voi tehota "pirullisen hyvin". Silti media ja asiantuntijat tulisivat väittämään, että tekijä teki kaiken itse ja kenenkään ”avustamana”.

Ylimääräiset motiivilisät tarinoihin

Mielenkiintoista on myös se, kuinka massasurmaajien motiiveihin vaikuttaa päätyvän ylimääräisiä lisäyksiä – useimmiten kuitenkin lähinnä keskustelufoorumeilla – mutta voitaisiin myös spekuloida mahdollisuudella, että joku muu kuin Cho itse olisi jättänyt opiskelijan soluhuoneeseensa viestin, jossa hän syytti "rikkaita lapsia". ainakaan mm. The Baltimore Sunin mukaan sellaisesta ei poliisilla olisi ollut tietoa:

"There was no evidence that Cho left behind a suicide note, Col. W. Steven Flaherty, superintendent of the Virginia State Police, said at a news conference yesterday."

Tähän spekulaation liittyy Chon lähettämässä paketissa ollut videoviesti, jossa hän sanoo muun muassa: "You had a hundred billion chances and ways to have avoided today". Jos olisi niin, että hän olisi kohdannut runsaasti erilaista häirintää, niin eikö voisi olettaa, että nämä samaiset tekijät kykenisivät myös siihen, että tarinaan lisättäisiin ylimääräisenä aineksena jokin pitkä, selittävä, mutta vääristelevä teksti?

Tapahtuneesta on jo useita vuosia, eikä sitä tässä yhteydessä käydä palauttamaan tarkemmin mieleen, joten tämä ylimääräisen motiivin lisäämisen idea on käyttökelpoinen lähinnä yleistettynä mahdollisuutena. Voi olla, että Chon lähettämäksi väitetyssä paketissa oli samankaltainen teksti (ilmeisesti ainakin jokin 1800-sivuinen teksti), mutta siitä ei kai ole julkaistu kuin hyvin vähäinen määrä katkelmia? Median kautta on monesti vaikea päästä käsitykseen siitä, mitä todella tapahtui. Erään lähteen mukaan huonetoveri ("3 rooms, 2 students in each, common bath room and other common area") oli nähnyt Chon käyttävän tietokonettaan lähinnä Wordilla kirjoitteluun, mutta toisten lähteiden mukaan Cho pelasi runsaasti Counter Strikeä.

Jossain muistan mainitun, että Chon kerrotaan "seurailleen" kampuksen tyttöjä, mikä antoi aihetta suhtautua asiaan siten kuten suomenkielisiltä foorumeilta hyvin ilmi käy: "Eli läheisyyden ja pillun puute oli motiivina, joka sai miehellä naksahtamaan."

Fallout 4 ja vesipumppaamo

Toisinaan äänillä häirintää ei ole mitenkään erityisesti valmisteltu muuten kuin tulemalla hiukan ennalta tietoiseksi siitä, mitä jossain pelissä tulee hetken kuluttua tapahtumaan tai mitä siinä esiintyy. Kerrostalossa asuessa ylemmässä asunnossa on tavattu tuottaa runsasta vedenlaskua, pikku ruikkauksia vesihanalla ja muita häirintäkeinoja, joista veden kanssa kikkailu on mitä ilmeisimmin ollut kovin houkuttelevaa tilanteessa, jossa Fallout 4:n pelaamisessa on saavutettu vesipumppaamo, joka täyttynyt vedellä.

Fallout 4, yhdyspisteisyys ja Tumblers Today -lehti

Sinänsä vänkä yhteensattuma, että käydessä Fallout 4 -pelissä paikassa, jonka seinällä on symboleita, joissa samasta yhdyspisteestä erkanee 8 pallopäistä viivaa, tulee erään itselle tutun talon vintiltä löydettyä “ihan sattumalta” juomalasi, jossa on juuri samanlaisia kuvioita, samanmääräisin viivoin.

Saman löytöpaikan lähellä (metrin päässä vintistä) on vuosia aiemmin ollut hiuspinni lattialla lajumassa, missä sen ei olisi pitänyt olla ellei joku ole sitä erikseen siihen jättänyt. Sattumoisin Fallout 4:n lataustaukojen aikana saattaa toisinaan esiintyä Tumblers Today magazine, jonka kansikuvituksessa on Bobby Pinsejä eli niitä, joilla murtaudutaan ovista läpi lukkopesää näpräämällä. Tumblr on myös eräs lasimalli ja.. tämän blogialustan nimi. Todennäköisesti eräs osoitus siitä, että pelien kehittäjien ideat ja aikomukset päätyvät ulkopuolisten tieteen vuosia ennen kuin peli julkaistaan ellei jopa ennen kuin peliä on edes kehitetty kovinkaan pitkälle.

Kape, Tuke ja Atro

Yksittäisen tv-sarjan jakson kuten erään The Last Shipin sellaisen sisältäessä suggestoitavuuden mahdollisuuden kohti useita eri kaveriryhmiä jaksossa esiintyviä yksityiskohtia hyödyntämällä, niin eiväthän häiritsemistä harrastaneet tahot voineet olla jättämättä tilaisuudelta tuntuvaa väliin. Käytännössä häirintä perustui mm. siihen ideaan, että aiemmat tietyillä ajoituksilla tuotetut häirintäteot ryppäyttivät mielessä yhteen samankaltaisuuksia, jolla uuden samankaltaisuuden ja uuden häirinnän esiintyessä samanaikaisesti mieli hakee esiin aiemmat vastaavat samankaltaisuudet ja ymppää uuden samankaltaisuuden mukaan entiseen ryppääseen – karkeasti ottaen, tämähän perustuu paljolti myös häiritsijöiden uskoon siitä, että heidän yksinkertaistuksensa ihmisen mielen toiminnasta pitäisi paikkansa.

Kuitenkin, eräässä jakson kohtauksessa kamera pannaa siten, että se hidastuu site, kapteeni Chandlerin ruudussa pitäen, että sanasta ”theatro” näkyy isohkolla kirjasimella kirjaimet ”atro”, joka taasen on sama kuin erään Arto Tommiskan käyttämä nimimerkki. Kapteenisuus taasen on jotain joka on pyritty assosioimaan Sami ”kape” Kaaproon – kuten myös karpoa, mainittakoon ohimennen – hänen kuitenkaan tuntematta mainittua Arto Tommiskaa, sillä he ovat olleet eri kaveripiireissä ja pitkälti eri ajanjaksoinakin. Toisessa kohtauksessa toinen kapteeni ottaa sisuksiinsa veistä, mikä sopii siihen ryppääseen, missä kaikki juontuu ilmaisusta, tai ”lasautuksesta” kuten eräs Tuomo ”tuke” Puustinen on tavannut sanoa, ”läpi vaan”, mikä sopii niin pelikortin paperin läpi heittämiseen kuin luodin ampumiseen ihmisen päähän. Kukaan näistä kolmesta nimeltä mainitusta ei oman tiedon mukaan tunne toisiaan, mutta häiritsijät vaikuttavat tietävät, että olen heidät joskus tuntenut ja senkin myös, mitkä heille ovat tavanomaisia ilmaisuja, mitkä ovat heidän nimimerkkinsä eri paikoissa, missä heitä on tavattu, minkälaiset tuttavuudet yhdistävät, missä on tultu yhdessä käytyä jne.

Sitten on vielä tuo siemenisyys ja pakottaminen, joita esiintyy osassa kuvia, mikä ei liity mitenkään keneenkään kolmesta mainitusta henkilöstä, mutta jonka osalta häiritsijät eivät malttaneet olla toimimatta heille tyypilliselle tavallaan, sillä se taasen sopii erääseen muuhun ryppääseen vertauskuvallisuutensa kautta. Tällä ryppäällä ei ole erityisempää tekemistä oman elämän tapahtumien kanssa, mutta se ei olekaan niin oleellista, sillä assosiaatiota voi vedellä minkälaisten asioiden välillä ja kun häiritsijät ovat kertaalleen aloittaneet jonkin ryppään kehittelyn ja hyödyntämisen, eivät he malta olla lopettamatta keskenkään.

Uusi häirinnällä pelaaja hyödyntää aiemmän häirinnän valmistelevuutta

Suojautumisen, coverin, kansisuuden, peittoamisen, suodattamisen ym. merkitykseltään toisiaan lähellä olevien sanojen esiintyessä tekstinä, kuvina tai muutoin, on monissa tilanteissa riskinä, että tilanteesta ei pääse ohitse ilman, että vakiokeinoilla häiritsevä osallistuu toiminnallaan häirintään. Kuvaan liittyen kyse oli Gods of Egypt -elokuvan katsomisesta, jonka pystyi muuten katsomaan kokonaan ilman minkäänlaisia ääniä koko talossa (kerrostalo), mutta heti niillä sekunneilla, kun elokuvassa tuli se kohtaus, jossa “suojaudutaan alle jäämiseltä”, alkoi yläkerran huoneistossa runsas vedenlaskeminen, WC-pöntön vetely ja vielä täydennyksenä jonkin ropisevan tiputtelu lattiaan, joista jälkimmäisestä tuli uusi häirintäkeino, jota ajoitettiin tietynlaisiin muihin hetkiin. Täten uutena esiintynyt häirintäkeino hakee häirintätehoa siitä, että se oli alunperin esiintynyt sellaisen häirintäkeinon yhteydessä, joka hyötyi sellaisesta aiemmasta häirinnästä, jota oli valmisteltu, hienosteltu ja toisteltu jo useiden vuosien ajan toisaalla.

Aina ei voi olla varma, mikä tarkoittaa mitäkin

Ajoitus valtaiselle häiriöäänelle voi toisinaan tuntua merkitykselliseltä, mutta jos mikään ei vaikuta avustavan mieleenjäävyyttä, eikä mikä puolla sitä, että tapahtuman mieleenjäävyyttä olisi valmisteltu mielessä jo edellisenä päivänä, ei voi määrittää itselleen, miten tapahtuneeseen pitäisi suhtautua. Tavallaan tämä on hyväkin asia, sillä se on myös todiste siitä, että häirinnän mieleenjäävyyteen vaikuttaa merkittävästi se, että mieleenjäävyyttä valmistellaan, koordinoidaan, ylläpidetään ja siitä muistutetaan myöhemmin. Tämä tieto ja siitä juontuva intuitiivinen tuntuma auttaa myöhemmin tunnistamaan todellisen häirinnän. Valokuvan esittämässä tilanteessa tutkitaan hillittömän kovan äänen aiheuttaneen työkoneen viallista toimintaa siltä osin kuin työkoneiden käyttäjät osaavat asialle mitään tehdä tai ymmärtää ongelmaa. Huomioitavia seikkoja violetti paita ja hiustyyli, missä sivuilla ei hiuksia, mutta muuten hiukan punkahtavat hiukset. Tähän tilanteeseen mieltä pyrittiin johdattelemaan tietokonepelin Ryse: Son on Romen aikana siinä ollessa paljon kypäriä, jossa punkkarimaiseen tyyliin jonkinlaisia harjaksia.

LOAS ja James Bond

Paikallisen opiskelijoiden asuntopalvelun autossa on tokaisu "Jos James Bond opiskelisi Lappeenrannassa, hän asuisi meillä", mikä on nähtävissä myös heidän esitteissäänkin. Tätä autoa on tuotu itselle esille tiettyinä aikoina ihmeellisen paljon ja sitten myöhemmin ei ollenkaan.

Rispaannutettu Marmot-juoksutakki

Jatkettu Mad Max -tietokonepelin pelaamista pitkän tauon jälkeen. Marmot-merkkisen juoksutakin heijastekuvioista se, jossa lukee Marmot, päätyy rispaantuneeksi oltuaan muutaman tunnin ajan maantasaisella parvekkeella. Kaikki muut heijastekuviot ehjinä ja kulumattomina, mutta tuosta sanasta rispaannutettu sen verran, että siinä luki lähestulkoon "mamut" (maahanmuuttajat).

Poiminto Heikki Ikäheimon artikkelista "Persoonuudesta, sen tilasta ja tulevaisuudesta", joka on ilmestynyt filosofisessa aikakauslehdessä Niin ja Näin (4/2006):

"Jonathan Gloverin kirjan Ihmisyys kuvauksissa 1900-luvun hirmuhallitsijasta, kuten Hitlerin ajan Saksasta, Stalinin Neuvostoliitosta tai Pol Potin Kamputseasta on aiheeni kannalta eräs silmiinpistävä yhdistävä tekijä. Kaikissa tapauksissa tiettyihin ihmisryhmiin kohdistuneita massamurhia edelsi systemaattinen ideologinen manipulaatio, jonka enemmän tai vähemmän harkittuna ja suunniteltuna tarkoituksena oli hämärtää joidenkin toisten yksilöiden kykyä tai taipumusta kokea massamurhien kohteeksi joutuviin ihmisryhmiin kuuluvia yksilöitä täysimääräisinä persoonina. Näin valmisteltiin toimeenpanijoiden ja sivustakatsojien psykologista valmiutta kohdella uhreja käytännössä ei-persoonina, vahingollisena aineksena tai syöpäläisinä, joiden tuhoaminen voitiin kokea pikemminkin hygieenisenä toimenpiteenä kuin murhana."

Kuten NLP:stä kertovassa tekstissä mainittiin, voi suggestio olla hyvinkin hienovarainen. Suggestion tehoa voi lisätä huomattavasti, jos se suggestion seurauksena aktivoituvista ajatusten ja tunteiden ketjuista ja verkostoista löytyy yhtymäkohtia kohdehenkilön sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Lisäksi, jos yksittäiset huomion kohteeksi tulevat asiat sekä liittyvät toisiinsa assosiaatioiden kautta ja niistä moni on erikseen ehdollistettu (tai ankkuroitu, NLP-termiä käyttääkseni) jo aiemmin, voisi häirintää erittäin suunnitelmallisesti toteutettuna saada aikaan ajatusten ja tuntemusten "hyökyaallon", josta ei pääsisi kovin helposti. Voisi sanoa, että kohdehenkilö joutuisi tuolloin eräänlaiseen "zoneen".

Erittäin paljon on merkitystä sillä, kuinka hyvä on kohdehenkilön asioiden erottelukyky. Esim. ei olisi kovin laadukasta ehdollistamista pyrkiä ankkuroimaan "vihreään väriin yleensä", jos kohdehenkilö tekee sellaista työtä, jossa hän joutuu edes melko paljon kiinnittämään huomiotaan sopivien värisävyjen löytämiseen sellaisten värien joukosta, jossa värisävyjen erot voivat olla hyvinkin vähäisiä.

Ankkurointi toimii keskimääräisesti ottaen paljon huonommin sellaiseen kohdehenkilöön, jonka vireystaso on korkea esim. lenkkeilyn seurauksena. Tämä liittynee parantuneeseen verenkiertoon, hormonitoimintaan ja metaboliikkaan yleensä, mistä on seurauksena se, että kohteen oma aivotoiminta virkistyy ja ankkurointiyritykset on helpompi kumota ilman erityistä vaivaa.

Anonyymien häiritsijöiden eräänlaisena ongelmana on se, että voidakseen toimia koherentisti, heidän täytyy voida välittää toisilleen viesti siitä, mitä he ovat tehneet ja tähän he joutuvat käyttämään sanoja, varsinkin jos haluavat myös tallentaa avainsanoja johonkin itse rakentamaansa tietojärjestelmään. Riippuu toki tietojärjestelmän hienostuneisuudesta, että mitä siihen voi tallettaa ja miten siitä tietoa kysellään.

On tavanomaista, että ankkurointiin perustuvassa hyödynnetään boolean-operaattoria AND (ja) eli pyritään usean eri assosiaation kautta ohjaamaan kohdeyksilö "hoksaamaan", jokin tietty haluttu suggestio. Esim. sanaa Helsinki on hankala käyttää suggestiona yksinään, koska siitä tulee mieleen vähän kaikenlaista, mutta yhdistämällä mukaan muita suggestioita, kohdeyksilön mieli huomaa kuin itsestään, mitä tarkoitetaan. Eräänlaista kriteerien käyttöä siis. Kohdeyksilön ei tarvitse olla mieleltään ns. sairas, sillä idea perustuu siihen, miten normaali-ihminen "toimii". Useimmat ihmiset ovat varsin hyviä huomaamaan tällaisia vihjeiden yhdistelmiä, mistä osittain johtuukin, että ihmisen sanotaan olevan "pattern matching machine". Ketjutetuissa suggestioissa on se hankaluus - voidaan nähdä myös filosofisena ongelmana - että esim. sanat eivät useinkaan tarkoita vain yhtä tiettyä asiaa ja kuten jo mainittiin, yhdellä sanalla ei saa tulemaan mieleen kaikkea mitä sanaa voitaisiin tai ollaan jo liitetty.

Eräänä, tavallaan melko nokkelana suggestiona, voidaan ajatella esim. ilmaisua "oisko heittää euroa". Se voi aluksi tuntea "pelkältä piruilulta" tilanteessa, jossa kohdehenkilö itse on taloudellisessa ahdingossa (kuviteltu tilanne) ja kysymys esitettiin sillan alla, johon on jo aiemmin saattanut tulla ankkuroiduksi jotain ikävää. Todellisuudessa ilmaisu oli tarkoituksellisesti muotoiltu kääntyvän helposti englanniksi muotoon "..spare a coin", josta tietyllä kohdeyksilölle heräisi ehkä samantien assosiaatio yritykseen nimeltä Sparecom. Se taas viittaa moniin sellaisiin elementteihin, jotka voivat kaikki olla jo entuudestaan jollain tapaa ankkuroituja: varaosat, aiempi hakeutuminen kyseiseen yritykseen, konkurssikypsä, lappu luukulle, tekojen selittelyä verkossa (Googlen hakukoneella tiedon hakua), tietynlaisia henkilöiden nimiä, yms. Lisäksi huomioitavaksi tulevat myös muut suggestiot, joista voi "ryöpsähtää" kaikenlaista muuta, jotka nekin voivat olla jo entuudestaan jollain tapaa ankkuroituja (ajattele esim. sitä miten käsi liikkuu, kun annetaan kolikkoa jollain tietyllä asenteella tai minkälaisia uusia suggestioita herää, jos pyrkii kieltämään itseään ajattelemasta minkäänlaisia "rahanpummaajia"). Tällaisen viritelmän luominen vaatii käytännössä aina jonkin tietojärjestelmän tuekseen, mikä taasen kielii aina jonkinlaisesta systemaattisuudesta. Sattumallakin on rajansa.

Olennaisin varsinainen ongelma, häiritsijöiden itsensä kannalta, on se, että he eivät useinkaan ole kovin hyviä reaaliajassa suunnittelijoita, minkä vuoksi asioita kehitellään ikäänkuin toteutusvaihetta odottavaksi. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua.

Harmaa, painavahko, vetoketjullinen paita oli ollut matala-aitaisen omakotitalon pihalla, syrjemmässä olleella pyykkinarulla kuivamassa pesun jäljiltä. Paitaa hakiessa huomattu siihen ilmestyneen isohko repeämä, mikä oli käytettävyyden vuoksi ommeltava langalla. Ompelu sinänsä ei ollut ongelma, olihan sitä ennenkin tehty, mutta jostain syystä harmaa lanka oli kadonnut siitä omasta lootasta, jossa tavallisesti oli mm. ompeluvälineitä, eikä jäljellä ollut kuin ohut sininen tai paksumpi lanka, jonka sävy oli riittävän samankaltainen herättämään tajuamuksen siitä, miten tietyt muut saman päivän aikaiset tapahtumat veivät yhdessä tämän viimeisimmän "lankoja puuttuu"-tapahtuman kanssa ajatukset pari viikkoa aiemmin katsottuun Sin City -elokuvaan, jossa Roark-nimisen hahmon kuollessa, hänen saamistaan viillloista turskahti esille keltaisen näköistä nestettä. Sin Cityhän on elokuva, joka on enimmäkseen harmaasävyistä, mustaa ja valoista, mikä toi erityisissä tapahtumakohdissa käytetyt värit erottumaan erityisen mieleenjäävästi.

Omien vaatteiden silpomista ja rispaannuttamista on ilmennyt paljon myöhemminkin, kuten M&S:n Lappeenrannan myymälästä ostetut käsineet, jotka silpoontuivat ja rispaantuivat yhden sormen kärjen osalta jo heti seuraavana päivänä ostotapahtumasta sillä aikaa, kun käsineet lojuivat kertaakaan käyttämättömänä pöydällä itsensä ollessa toisaalla käymässä. Eräät Thinsulate-merkkisistä hansikkaista näyttivät pian ostamisensa jälkeen siltä kuin niiden ranteen kohdalle kohdistuvaa osuutta olisi revitty voimalla käsineen suuaukon kohdalta nelisin sentin verran. Näissäkin tapauksissa kyse oli primingsignaalien käytettävyyden valmistelusta, assosiaatioiden luomisesta samanaikaisiin tapahtumiin ja tuntemuksien sävyttämisestä vahvemmin ärsyttävyyttä tuottavin keinoin, sekä vihjauksilla siitä, että omissa asuintiloissakaan ei ole turvassa - ei itse, eikä omat tavarat.

Asiaan liittyy se tosiasia, että koska asianomaisen elämä on mitä ilmeisimmin mallinnettu/simuloitavissa siten, että tiedetään miten mikäkin esinerikko siihen vaikuttaa tai mitä tuntemuksia/ajatuksia esinerikon huomaaminen aiheuttaa, ei tällainen häirintä ole pelkästään ärsytyksen tuntemuksia pinnalla mielessä pitävää, vaan se on koordinoitua täsmähaittaa. Ts. jos ainoat lenkkeilyhousut rikotaan, niin sehän luonnollisesti johtaa uusien vaatteiden hankintaan, mitä edeltää kyseisenpäiväinen lenkkeilemättömyys ja tiettyyn paikkaan käymään lähteminen, josko siellä olisi myynnissä lisää aiemmankaltaisia lenkkeilyhousuja.

Toisinaan esinerikkomiset ovat olleet sen verran aikaa vieviä, ettei niitä voida käydä toteuttamassa pelkästään nopeasti sisään luikahtaen ja nopeasti ulos tulosta poistuen, vaan ne ovat vaatineet laitteiden suojakuorien avaamista, pienten esineiden penkomista esille säilytyslaatikoistaan tai erilaisten sommitteluratkaisujen kokeilua, jotta asianomainen varmemmin altistuisi tietynlaisille havainnoille, tietyssä järjestyksessä. Esim. pölynimurista oli repäisty sen sisältä irti kymmenisen senttiä vaahtomuovia, jolloin se ei pystynyt imemään pölyä minkään vertaa. Tämä vaati sen omatoimista korjaamista ja tutustumista johonkin, joka ei kiinnostanut ollenkaan ja korvaavaa vaahtomuovia tallista haeskellessa oli senkin sijaintipaikkaan ripoteltu samankaltaisesta aineesta tehty esine (pesusieni) ja samassa omakotitalossa, mutta eri kerroksessa asunut isooäiti alkoi jälleen ottamaan esille yläkertaan johtavan oven edessä olevan pienen ovimaton alla olevaa erillistä, ohutta, vaaleanväristä, liukumista estävää vaahtomuovia. Siis, hän todellakin otti sitä ohutta vaahtomuovia esille toistakymmentä kertaa, vaikka itse sen joka kerta laittoi takaisin sinne maton alle.

Pölynimurin rikkomisen ja vaahtomuovin haeskelun aikoihin tehtiin toisaalla suggestoivia viittauksia erääseen Mariin, joka kertoi aikoinaan IRCissä olevansa kioskissa töissä, missä yhteydessä naureskeltiin tekstitse sitä, kuinka Mari vuotaa kaikki asiakkaiden kertomat tiedot eteenpäin muille ihmisille "kuin pesusieni". Mari taasen on ollut osa samaa seuraa, joista erääseen häirintääni osallistuvilla sukulaisilla on suorahkot kommunikaatio- ja tuttavuusyhteydet ja joiden suuntaan moni esinerikko tai erikoinen säätö pyritään assosiatiivisesti viemään.

Asuintiloissa oli käyty vetäisemässä lenkkeilyhousujen lahkeen vetoketju auki niin isosti, ettei jäisi erehtymisen vaaraa siitä, että luulisi itse sen jotenkin aiheuttaneensa ja jotta housujen muodosta tulisi tällöin mahdollisimman varmasti jo sellaisenaan mieleen leveät lahkeet ja sitä kautta tietynlaiset 70-lukulaisen tapaiset farkut, jotka olivat jostain syystä kadonneet vaatekaapista, eikä niitä enää ollut huoneistosta löydettävissä. Toisella kerralla samat housut saivat osakseen tulla repäistyksi persuuksien kohdalta, suunnilleen L-kirjaimen muotoisen palasen repsottaessa ompelua vailla. Ompeluhan jäisi toiseksi vaihtoehdoksi, jos ei halunnut ostaa uusia housuja, mutta siitä seurasi sen huomioiminen, että joku oli käynyt siirtelemässä kahdesta eri tavaralaatikoista irtotavaroita toisiinsa, jolloin ne eivät enää olleet kategorisesti hyvin järjestettyjä.

Ruskeahkot kengät kokivat kaltoin kohtelua kahteen kertaan. Ensin niihin tuli pian ostamisen jälkeen outo naarmu toiseen kenkään, joka ei voisi tulla esim. oman kolhaisen vuoksi, vaan pikemminkin joku on vetäissyt niihin terävähköllä esineellä painaen jäljen, joka näyttäytyy huomattavan vaaleana viivana. Toisella kerralla kengät olivat muuttuneet vaatehuoneessa ollessaan sen näköiseksi kuin niitä olisi käsitelty maalinpoistoaineella, mikä toi kengän valkoisen pohjavärin esille molemman jalan kengissä. Aiemmin olin ostanut vastaavat vihreän väriset kengät, mutta ei niissä ollut ilmennyt mitään epäluonnollista tai luonnollista kulahtamista tai vikaa vuodenkaan jälkeen.

ASOS-verkkokaupasta oli saapunut paita, joka kesti ehjänä kaikki kaksi päivää kunnes joku kävi venyttämässä niitä lantion kohdalta niin suurella voimalla, ettei paita enää koskaan palautunut normaalitilaansa. Samoihin aikoihin esiintyi runsaasti avuntarpeeseen (mm. S.O.S. ja veteen hukkuminen) ja omaan HelpDesk-sovellukseen liittyvää suggestointia, sekä itsellä oli meneillään oman verkkopalvelun käyttöliittymän responsiivinen kehitys, mihin liittyi automaattinen adaptoituvuus selainikkunan sivuittain leventämiseen/kutistamiseen.

Takkiin oli repäisty törkeän isohko reikä rispaannuttamalla saumakohtien ompeleita, eikä tämä voisi johtua normaalista käytöstä, vaan esinerikko oli tehty tahallisen selkeäksi, jotta sen huomaisi varmuudella heti, kun lähtee lenkkeilyn jälkeisinä hetkinä käymään ruokakaupassa tuon takin kanssa, missä käymisen tarpeesta sisälle tunkeutujan voi olettaa saaneen vihiä sitä kautta, että tämä on jälleen suorittanut jonkinlaisen pikainventaarion muonakaapeissa. Ruokakaupalla oltiinkin sitten valmiina aiheuttamaan lisää ärsytystä, jottei takin korjaaminen ja esinerikon huomaaminen vain unohtuisi.

Pyörä on vanhassa autotallissa ollessaan saanut toistuvasti kokea, kuinka siitä mm. löysytetään tiettyä lokasuojan ruuvia ja kuinka sen ympärillä olevia tavaroita siirrellään ilman mitään ilmeistä syytä, mutta kuitenkin aina aika lailla samalla tavalla. Esim. vanhalle saunalle johtavien sisärappusten päällä oleva matto asetetaan siten, että se näyttää kuin se olisi juuri valahtamaisillaan ylimmältä rappuselta alemmas. Ihan sama kuinka monta kertaa sen laittaa paremmin, se löytää aina takaisin samaan asentoon, vaikka siihen ei edes kätevästi ylety, koska pyöräni on sen verran edessä, että pyörää pitäisi ensin siirtää pois edestä, mutta sitäpä ei yleensä näytä siirretyn mihinkään. Eikä siihen suuntaan pitäisi kenellekään olla mitään menemistäkään muutenkaan. Pyörästä itsestään tulee ajoittain käsitellyksi jotain muutakin kuin lokasuojan ruuvia kuten jarrujen pitävyyttä, pinnojen katkomista, renkaiden ilmanpaineiden runsasta vähentämistä (ajoittain, väliaikoina ilmanpaineet pysyvät ilman täydennystä).

Yritysten työntekijöiden käytössä olevia oikeuksia ja mahdollisuuksia yhdistelemällä saadaan luotua sellaisia prosesseja, joilla ei ole muuta tekemistä kyseisten yritysten varsinaisen toiminnan kanssa kuin se, että eri yritysten työntekijät hyödyntävät näiden yrityksien mahdollistamia oikeuksia ja mahdollisuuksia omiin tarkoituksiinsa. Erinäisissä logistisissa vaiheissa tapahtuu ryhmien muodostumista jonkin tietyn logistisen vaiheen suorittamiseen koko työvuoron ajaksi, mikä mahdollistaa keskinään sovitut salailut esim. jonkin yksittäisen postin kulkeutumiseen liittyvän tekosen tekemiseksi. Jos tätä ylimääräistä tekoa helpottamaan on saatavissa mukaan sellainen henkilö, jolla on mahdollisuuksia muokata sähkö-, data- ja tietovirtoja oman roolinsa puitteissa, saadaan helpostikin kasvatettua sitä aikaikkunaa, jonka puitteissa jokin haluttu muutos voidaan toteuttaa, sekä mahdollisesti pyyhittyä kaikki jäljet tapahtuneesta.

Silloin kun tällaisen logistisen yrityksen työntekijät käyttävät yrityksen normaalista toiminnasta poikkeavia mahdollisuuksia jollekin tietylle ihmisille tarkoitetun postin kulkeutumisen ohjailuun tai lähetyksen tietojen hyödyntämiseen jollain tavoin, on kyse sosiaalisesta pelistä, jossa voidaan pyrkiä mm. siihen, että mitä ikinä asianomainen verkosta tilaakaan, saapuvan lähetyksen mielekkyys tuhotaan tai vähintäänkin pilataan, sekä liitetään saapumistapahtumaan sellaisia muistojen ituja, joita voidaan herätellä myöhemmin kohdeyksilön mielestä esiin, jolloin saadaan samalla teorian mukaan aktivoitua myös kaikkea muuta alkuperäisessä tilanteessa vallinnutta (vrt. mentaalinen aikamatka, mikä aktivoi samat hermoverkot kuin mitä joskus aiemminkin oli aktiivisena).

Kyse ei välttämättä ole siitä, että kohdeyksilö olisi jotenkin erityisen hyvä kohde tällaiselle häirintätoiminnalle, vaan on ehkä tarkoitettu harjoittella jotain tulevaa varten. Voisihan sitten kuitenkin olla niinkin, että työntekijät on haluttu sitouttaa ymmärtämään ja osallistumaan yrityksen toissijaisen tarkoituksenmukaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen, mikä voi asenteena levitä läpi koko työyhteisön. Kun tätä jotain samaa kauttaaltaan adaptoitua asennetta ilmenee useammassa kuin yhdessä yrityksessä, päästään tilanteeseen, jossa saadaan aivan uudenlaista synergistä etua. Tämä etu muodostuisi lakien, normien ja eettisten koodien venyttämisen ja paikoin rikkomisen kautta. Etu itsessään ei välttämättä liittyisi osallistuvien yrityksien liikevoiton lisääntymiseen ja sitä kautta suurempina palkkoina työyhteisön jäsenille, mikä saattaisi muutenkin herättää ulkopuolisten epäilyn, vaan kyse voisi olla esim. jonkinlaisten skenaariotyöskentelyjen kautta tunnistettujen uhkien helpommasta torjunnasta.

Koska monien yrityksien työntekijävaihtuvuus on jatkuvaa ja sisääntulevia uusia rekrytoituja ei välttämättä ole "konvertoitu" sellaiseksi, että he hyväksyisivät lakien, normien ja eettisten koodien venyttämisen, on todennäköisintä, että mitä vääryyttä yrityksissä tapahtuukin, se ei ole ilmiselvää. Suomenkielen monimerkityksellisyys lukuisten sanojen ja ilmaisujen osalta, sekä kaksimerkityksellisen elekielen käyttö jo pelkästään tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia "asioista tietoisten" kesken viestimiseen ilman, että "ihan vaan töissä olevat" huomaisivat mitään erityistä tapahtuvan.

Käytännössä kohdeyksilö voi huomata, kuinka paikalliset ihmiset ovat joka ikinen kerta ennalta tietoisia sekä siitä, että hänelle on saapumassa tiettynä päivänä ja tiettynä ajankohtana postia pakettina tai kirjeenä, suoraan kotiin, esim. Siwaan Kurjentielle tai Lappeenrannan K-Citymarkettiin, että myös siitä kun lähetys on myöhässä vähän tai paljon. Täten täytyy olla niin, että saapuvien lähetyksien etenemisestä vuotaa tietoa ulkopuolisille lähetyksen edetessä. Sillä ei olisi niin merkitystä, olisiko kyse sen kummemmita ilmoituksitta saapuvista eBay-tilauksista Kiinasta vai vastaanottajan henkilöllisyystodistuksen tarvitsevasta lähetyksen hakemisesta jostain asiamiespostista.

Lähetyksien saapumisien viimeisellä vaiheella on lähetystä tai tietoa siitä kuljettavan tahon saapuminen ajoitettavissa juuri sellaisille hetkille, jolloin tietynlainen suggestoiva vaikutus ja priming-efektin hyödyntämisen mahdollisuus on jollain tapaa parhaimmillaan. Priming-efekti viittaa siis siihen, että yksi ärsyke vaikuttaa siihen, miten jokin myöhempi ärsyke tulee käsitellyksi yksilön mielessä". Kohdeyksilön tietoturvaongelmia hyödyntämällä voidaan ajoittaa myös tekstiviestitiedotteiden saapuminen johonkin erityisen esim. häiritsevään hetkeen. Asioiden mieleenjäävyyden kannalta voidaan ympäristön ja havaittavissa/ajateltavissa olevien asioiden ajallista esiintymistä säätämällä päästä tilanteeseen, jossa tiettyjen asioiden piirteet (assosiaatiot, konnotaatiot, denotaatiot) aiheuttavat yhteisvaikutuksia, jotka johtavat tavoiteltujen tiettyjen ajatuksien, mielteiden, käsitteiden, mielikuvien yms. "aktivoitumiseen". Eräskin Siwa on ollut lähetyksien hakupaikkana sellainen, jossa joutuu olemaan tovin aloillaan ja ottamassa kuulo- ja näköaistin kautta vastaan sitä saastaa, mitä asianomaisen lähetyksistä tietoiset pyrkivät saamaan kohdeyksilön tajuntaan.

Jostain syystä on useampikin Postin (ja jätekuljetysyhtiön) työntekijä (asuessa omakotitalossa) osoittanut, että he ovat valmiita ajoittamaan saapumisensa sellaisiin hetkiin, jolloin on jotain sellaista meneillään, joka ei kaipaisi minkäänlaista häiritsemistä. Tyypillisesti tämä jokin meneillään oleva on ollut eräälläkin kohdeyksilöllä uuden oppimista lukemisen kautta tai ohjelmointiin liittyvien tehtävien suorittamista. Käytännössä tapahtuisi vaikkapa mm. siitä, että kun ensin on brutaalin runnovasti assosioitu reikäisyyttä, panemista, nussimista, homoilua yms. Postin logon reikiin ja likaisuuden poistamiseen ym. (eri ihmisten toimesta, eri tapahtumapaikoissa), koeteltaisiin "liittää" valmisteltua ärsyttävyyttä kaikkeen sellaiseen, mikä tarjoaa assosiatiivisia liittymäpintoja kuten Tomcatin (open-source Java Servlet Containerin) garbage collectioniin tai JavaScriptin publish–subscribe -konseptiin. Tietenkään nämä esimerkkeinä eivät tule sellaisenaan kovinkaan hyvin ymmärretyksi esim. sellaisille, joille nämä ohjelmistotekniset termit eivät ole tuttuja, mikä lisää selittämisen vaikeutta.

--

Kun närkästys ottaa vallan eli Postille lähtenyt tiedustelu siitä keneen voi ottaa yhteyttä, kun epäilee tahallista häirintää postinkuljetukseen liittyen..

Kehen voin olla yhteydessä sellaisessa tapauksessa, jossa epäilen, postinkuljetukseen sisältyy jonkinlaista jäynää? Viittaan sellaiseen postinkantoon, jossa esim. Hong Kongista (eBay.com-tilauksia) on tullut yksi tai useampi lähetys, joihin ei juurikaan ole tehty käsittelymerkintöjä sen jälkeen, kun ne Suomeen ovat saapuneet eli ne voisivat viipyä jossain kohdin matkaa vaikka kokonaisen viikon ihan vain sen vuoksi, että joku päättää viivyttää lähetyksen saapumista. Kokonaisuudessaan väittämäni kuuluisi, että joku olisi ensin saanut tietää (tietoverkon kautta murtauminen), mitä olen tilannut (esim. jotain elektroniikkaa) ja sitten kun lähetys vihdoin saapuu tai on saapumassa, se ohjautuu sellaisen henkilön käsiin, joka pitää sitä hallussaan sen aikaa, kunnes on joltain kantilta ajatellen "sopiva aika" toimittaa se perille.
Automaattisten lukijalaitteidenne avulla ja lähetyksen matkan varrelta kertyvien logitietojen perusteella voidaan ehkä tehdä niinkin tarkkaa arviota siitä, missä kohdin jokin kirje on menossa, että se voidaan poimia talteen ennen kuin se ehtii jotain tiettyä piiriä hoitavan postinjakajan käsittelyyn, mikä vaatisi käytännössä useamman kuin yhden henkilön osallistumisen tällaiseen jäynäpeliin.
Vaihtoehtoisesti, jos haluaa vielä yhden skenaarion luoda, lähetys ei ehkä alunperinkään kulkenut Itellan lajittelukeskuksien kautta, vaan lähetys napattiin talteen jo aiemmin, lähetettiin toisen lähetyksen sisään käärittynä eri osoitteeseen kuin varsinainen vastaanottaja ja laitettiin sitten jokin päiväysmerkintä kuulakärkikynällä juuri ennen kuin lähetys toimitettiin postipiirinhoitajan toimesta perille. Tai ehkä jäynään osallistui joku myyjätahon työntekijöistä (nämä lähetykset eivät välttämättä ole mistään luxus-kaupasta tilattuja, vaan jostain "pikkupuljusta", joka myy halvalla kaikenlaista).

--

Muita huomioita lähetyksien saapumisiin liittyen..

Yliopiston apteekista tilattu Nutriworxin kilon proteiinipurkin pohjalle oli päätynyt mittalusikka, mikä oli varsin omituista, koska purkissa oli niin paljon tiiviihkösti pakkaantunutta jauhetta, ettei pelkkä kuljetuksen aikainen tärinä olisi saanut mittalusikkaa kulkeutumaan sinne asti. Aiemmat samanlaiset tilaukset olivat saapuneet mittalusikka jauheen päällä. Tieto tästä omituisuudesta oli paikallisten ihmisten tiedossa ennen lähetyksen saapumista. Oliko tempaus, joka vaati koko purkin tyhjentämisen ennen käyttöönottoa, valmisteltu tuotteen valmistajan alaisuudessa toimineen työntekijän toimesta?

Bikesterillä lähti palauteviestinä: Hienosti pakattu, tyypit. Tuote "Finish Line Teflon Plus voiteluaine 60 ml" tilausnumeron mukaisesta lähetyksestä oli vuotanut pitkin laatikon pohjaa, tahmaten kaikki muutkin tuotteet. Voin ottaa kuvankin, jos tarvitsee. On tuosta vuotaneesta tuotteesta vielä ihan tarpeeksi jäljellä, jotta sitä voi käyttää pidemmänkin aikaa, mutta ei tullut kovin herkullinen ostokokemus tästä.

Stylepitiltä tilatun takin joutui palauttamaan, sillä sen vyötärönauha katkesi vähäisestä tiukkaamisesta, mistä lähettäjälle viestittyään sai vastauksen, joka sisälsi Stylepitin logon tahallisen kaventamisen sivusuunnassa tekstinmuokkauksen tasolla.

Työssään suoriutumisen kannalta on haitallista, jos asuinympäristö jotenkin pönkittää häirinnän toimivuutta. Taulukosta voi lukea, että pelkkä lenkkeily ei riitä häirinnän kestämisessä, vaan tärkeintä olisi, että asuisi sellaisessa paikassa, jossa häirinnästä voi päästä eroon ja joka olisi muutenkin mielekäs ym.

Lauritsalan iltalukion rehtori tuli pitkän matematiikan opiskelujeni aikana käytännössä pakottaneeksi (vuonna 2008) minut menemään suorittamaan pitkän matematiikan kurssin iältään ja olemukseltaan erittäin nuorien poikien kanssa. Perusteluna oli, että ei ollut ketään opettajaa, jonka olisi voitanut vapauttaa ohjaamaan minua kurssin suorittamisessa itsenäisesti, kuten olin suorittanut monia muita kursseja.

Ts. vaihtoehtona oli joko jättää pitkän matematiikan opiskelut väliin ties kuinka pitkäksi aikaa tai mennä toiseen oppilaitokseen, kaksoistutkintolaisten kanssa opiskelemaan pitkän matematiikan kurssia. Teinkin näin, vaikka minua hiukan epäilytti mitä se käytännössä tulisi tarkoittamaan, että opettaja siellä oli etäyhteyden päässä aivan toisessa kaupungissa eli sama opettaja veti kurssin sekä paikallisille oppilailla, että etänä.

Oli kaksi asiaa mitkä jäivät sekä kyseisen kurssin aikana, että sen jälkeen häiritsemään. Toinen oli se seikka, että sain vahvan vaikutelman siitä, että ko. koululaitoksen IT-hallinto oli antanut joillekin oppilailla mahdollisuuden etähallita sitä tietokonetta, jonka äärellä pitkän matematiikan tehtäviä tein. Tämän huomasi siitä hiiren pointterin liikkeistä ja ylimääräisistä klikkauksista. On teoriassa mahdollista, että hiiren pointteri lähtee toisinaan "valumaan", jos hiiren sisällä olevat sensorit tunnistavat virheellisesti liikettä, vaikkei hiirtä liikutettaisikaan, mutta se ei ole mahdollista, että hiiren pointteri tekisi tuolloin muuta yhteen suuntaan valuvaa liikettä. Eli esim. kaartuva liike on täysin mahdoton ja juuri sellaista esiintyi – samoihin aikoihin kuin takarivien poikia hiljaa nauratti.

Kurssin aikana etäopiskelijat ryhmittyivät toisinaan sellaisiin ryhmittymiin, jotka kiinnittivät merkittävästi huomiota videosyötettyä projektorin kautta heijastettuna katsoen. Eräs tällainen oli sellainen ryhmittyminen, joka sai tuntemaan, että opiskelee pelkästään ”tummaihoisten” kanssa, vaikka diversiteetti oli alun perin aivan toisella tavalla painottunut. En ole vieläkään päässyt irti sen todennäköisyyden mahdollisuudesta, että videosyöte, joka sisälsi minut – "vanhuksen" -  ja samassa luokkatilassa olleet nuoret opiskelijat, tuli tallennettua jonnekin ja sitä käytettiin myöhemmin erilaisten valheellisten väittämien tukemisessa.

En muistaakseni ole koskaan missään muussa yhteydessä ollut samalla tapaa "itseäni huomattavan paljon nuorempien joukossa", joten usein myöhemmin esiintyneet vihjailut väitetyistä taipumuksistani "nuorten poikien himoitsemiseen" voivat hyvinkin olla peräisin juuri videosyötteen tallentamisesta ja myöhemmin "sopivissa tilaisuuksissa" esittämisestä. Mikä herättäisi kysymyksen oliko minulle järjestetty eräänlainen ansa, jonka tarkoituksena oli luoda ihmisille väärää mielikuvaa minusta?

Iltalukion aikana oli mahdollista käyttää koulun oman kirjaston tietokoneita, mutta jostain syystä niillä ei päässyt omille verkkosivuille ("Pääsy estetty!"). Muutamia muita sivustoja kokeillessa alkoi tuntua, että estot olivat kuin manuaalisesti asetettuja, sillä esim. moniin blogeihin, uutissivustoille ja verkkopalveluihin pääsyssä oli jotain sellaista kaavamaisuutta, joka ei myötäillyt mitään loogisen tolkullista tarkoitusta kuten sivuston domainia, sisällön aiheisuutta tai käytön yleisyyttä.

Toisinaan joku soittaa esim. 040-alkuisesta numerosta, joita sitten tulee tavan mukaan käytyä hakemassa kokeeksi Google-haulla, koska "se on kuitenkin puhelinmyyjä", eikä puhelinnumeroista tietoa kertova mobiilisovellus kerro mitään erityistä. Jostain syystä tälläisen hakukokeilun top 10 sisältää monesti paljon sellaista, joka assosioituu suoraan asianomaisen senhetkisen elämän tapahtumiin, virittää mielessä esiin tietynlaisia geometrisia muotoja (esim. sana ”ruoto” tai ”katto”), sekä palauttaa taas kerran mieleen jotain samaa, jota on käytetty eräänä avainsanana häirintäpelissä (esim. sanat ”rasismi” ja ”natsi”).

Monista tietyn hakemiston tiedostoista oli sisältö kadonnut bittitasolla eli tiedostot sisälsivätkin pelkästään tiettyä yhtä ja samaa hexakoodia.

Silloin kun vielä käytti tunnuslukutaulukkoa maksaessa laskuja Nordean verkkopalvelussa, 9/10:stä tunnuslukupyynnöstä oli "katso kohta P".

Pinterestistä tullut viestiä, joka vaati reagoimaan palautteen antamisen muodossa, mitä edelsi kaikenlaisten vääränhetkisten, valinnaisten sanojen (palautteen aihe) huomioiminen palautelomakkeella: alastomuus, vihapuhe, itsetuhoisuus, häirintä, tietosuoja ym.

Uni on jotain joka korjaa monet edellispäivänä ongelmalliselta tai vaivaannuttavalta tuntuneet. Jos lenkkeily ei eilen sujunut, hyvin nukutun yön jälkeen mahdollisuudet hyvään lenkkeilysuoritukseen on palautettu. Jos edellispäivänä esiintyi runsaasti häirintää, joka tuntui stressaavalta ym., ei uni aivan sitä saa aikaan, että seuraavana päivänä voi aloittaa suunnilleen siitä kuin mitään häirintää ei ole koskaan aiemmin ollutkaan, mutta vahvasti normalisoiva vaikutus sillä on. Ja jos jonkinlainen luku- tai päättelysuoritus ei ole yhtenä päivänä edennyt aivan perille asti, yöunen jälkeen samaiseen asiaan kohdistuva ajattelusuoritus on jälleen huomattavan paljon helpompaa.

Unen laatuun voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti lukuisat eri asiat, jotka kaikki eivät ole itseisarvollisesti haitallisia. Sosiaalisessa väenpaljoudessa keskusteluun intoutuminenkin voi kuluttaa (oletettavasti) serotoniinia niin paljon, että yöksi ei sitten enää riitä syntetisoitua "unihormonia". Unen laadukkuuden voi itse pilata helposti sillä tapaa, että ei varmistele yön aikaista hapen riittävyyttä (huonetilan ilmanvaihto), mistä seurauksena yöllinen herääminen, jonka jälkeen ei ehkä enää saakaan uudestaan unta, mikä taasen tekee koko loppupäivästä elimistöä normaalia enemmän rasittavan, mikä taasen ei korjaudukaan aivan täysin vielä seuraavana yönä, vaan vasta sitä seuraavan yön jälkeen voi odottaa normalisoituneensa riittävästi.

Häirintä on myös unen laatuun vaikuttavaa, sillä häirinnän kohde prosessoi päivän aikaisten tapahtumien herättelemiä ajatuksia mielessään yön aikana, mikä taasen voi olla "unessa pysymisen mahdollisuuksia kuluttavaa".

Psykologinen häirintä hyödyntää usein aiemmin aikaansaatuja vaikutuksia, jolloin "häirinnän pohjatyö" voi olla tehty jo paljonkin aikaisemmin ja vaaditaan vain vähän mielen uudelleenlämppäilyä sopivilta kohdin, jotta häirintään saadaan tehoa vähällä vaivalla. Mitä paremmin ihmiselimistö ja häirinnän kohde tunnetaan, sitä helpompaa on saada häirintään tavoiteltua vaikuttavuutta.

Elimistö, aivot ja mieli kestävät häirintää paremmin silloin, kun on käynyt lenkkeilemässä tavanomaiset tehokkaasti ja on syönyt sillä tapaa, etteivät olennaiset ravintoaineet lopu elimistön käytettävistä kesken. Esim. rypsiöljyn jättäminen vähemmälle voi olla ratkaiseva virhe sen hyvälaatuisten rasvahapposuhteiden vuoksi.

Sääntöjen joukot, joilla elimistön toimintaa voitaisiin luonnehtia, muuttuvat syötäessä jotain tietynlaista, jolloin kausaliteettinen suhde esim. kaakaon käytön määrällä ja esiintyvillä tuntemuksilla ei enää olekaan sama kuin mitä se oli jollain toisella hetkellä. Toisinaan joidenkin aineiden ja oireiden välillä voi olettaa toistuvuutensa vuoksi jokin yhteys, jota ei sitten enää olekaan, kun käyttää jotain toista ruokavaliota kuten se, että yhdellä ruokavaliolla idut, punasalaatti, selleri ja purjo aiheuttavat monesti silmien kuivuutta ja kognitiivisten toimintojen heikkenemistä väliaikaisesti.

Irtomietteitä eri ajoilta:

  • Musta- ja valkopippurit aiheuttavat ensikäyttämältä (pitkästä aikaa) jonkinlaista ajatusjumia ja pidempään käytettynä ikäänkuin aivojen välittäjäaineiden ylenmääräistä kulumista ja sitä kautta aikaansaamattomuutta. Vertaa: mausteista mm. oregano, tinjami, basilika ja sipulijauhe eivät aiheuta mitään erityisempää oiretta.
  • Aminohappo tryptofaani ruokavalion täydennyksenä 1 gramman edestä takaa syvemmän unikokemuksen, mutta suurempi määrä per päivä käy aiheuttamaan jänteiden jäykkyyttä tjs.
  • Kaakao ja suklaa aiheuttavat sierainten reunojen tienoille valtaisan määrän kutina, joka ei poistu yhtä helposti antihistamiinilla kuin muualta, sekä ne aiheuttavat aina aknea kasvojen iholle (päivän viiveellä).
  • Kananmunat saavat sekä keitettynä, että esim. lettuihin sisältyvänä aikaan koko loppupäivän kestävää ajatusjumia, melko totaalista jaksamattomuutta ja jonkinlaista tunteettomuutta, vaikka toisinaan on niinkin, että niitä voi syödä vaikka joka päivä, eikä saa mitään oireita. Vertaa: naudanjauhelihaa voi syödä runsaita määriä, eikä se aiheuta mitään erityisempää oiretta.
  • Elimistön toimintaa sotkee tehokkaasti, jos huoneilman laatu ei ole unenlaadun ja oleskelun kannalta hyvä, mihin vaikuttaa tuulettuvuus yleensä, mattoihin kertynyt pöly, lenkkeilyn vaatteiden hajut, ruoanlaitto ym. Kesäyöt alkaen päivän 20 celciusasteesta, olisivat tukalia ilman tuuletinta.
  • Olo on tyypillisesti parhaimmillaan silloin, kun on ehtinyt olemaan syömättä 5 - 12 tuntia, eikä vielä siinä vaiheessa ole nälkä, mikä vaatii sen, että elimistölle on ollut vaivatonta käsitellä ravintoa, eikä se ole jäänyt vatsaan tai suolistoon.
  • Liikunta, elimistön ollessa tunnistamattomalta osalta vajeellisessa tilassa, on usein se, mitä hiustenlähtö 8 – 24 tunnin viiveellä seuraa (jonkinmoiset unet välissä) eli liikunnasta palautuminen ”ryövää” viimeisetkin resurssit?.
  • Toisinaan kädet ovat ranteisiin ja jalat nilkkoihin asti erittäin kylmän tuntuisia, vaikka olisi kesä, mihin auttaa sekä lenkkeily, että ruokailu, mutta tällaiseen voi päätyä myös häirinnän vaikutuksien seurauksena.Useat erilaiset luontaistuotteet tuntuvat menettäneen mahdollisuutensa vaikuttaa tasalaatuisesti (esim. maca, guarana, ginseng ja brahmi) edes yhtä päivää, vaikka ennen niitä kaikkia saattoi (yhtä kerrallaan) käyttää kaksi tai kolme viikkoa ilman vaikutuksen heikentymistä, katoamista tai sivuvaikutusten esiin tulemista.
  • Maitojauhe ja maito aiheuttavat muutaman päivän käytön jälkeen ajatusjumia, niveloireita ym. (ei ole kuulunut ruokavalioon vuosiin, mutta toisinaan kokeillut)
  • Monet adaptogeenit eivät enää toimi kuin yhden päivän, jos sitäkään seurauksella, että alkaa tuntemaan jonkinlaista "ajatusjumia", päänsärkyä, levottomuutta, syvää aikaansaamattomuutta tjms. Näitä ovat mm. ginkgo biloba, brahmi, tulsi, maca ym. (lisäys: tämä vaikuttaa olevan ruokavaliokohtaista).
  • "These organs and their interactions constitute the HPA axis, a major neuroendocrine system that controls reactions to stress and regulates many body processes, including digestion, the immune system, mood and emotions, sexuality, and energy storage and expenditure."
  • Teaniini ja kaakao vaikuttavat molemmat (eri tavoin) aivojen välittäjäaine dopamiiniin, yhteisvaikutuksena numb-olotila, missä ei jaksa ajatella mitään, kunhan on vaan aloillaan. Erikseen teaniinia voi ottaa ainakin 200 mg:aan asti ja kaakaota niin paljon kuin jaksaa juomamuodossa juoda.
  • Teaniinia otettuaan ei pitäisi edes myöhemmin päivällä nukkua päiväunia, koska tuolloin uni, virkistävyydestään huolimatta, kuluttaa fyysistä ja mentaalista jaksavuutta (dopamiinivaikutus).
  • Tunteikkuuden esiinsaamiselle on ikäänkuin jonkinlainen kapasiteettirajoitus, mikä mahdollistaa vähän aikaa ihmisen kanssa keskustelua, miljööstä viehtymistä tjm. mutta sitten se jokin on käytetty loppuun (serotoniini?), mikä indikoi myös sitä, että seuraavana yönä voi olla vaikeampi saada unta.
  • Ravintoaineiden imeytymisessä on jonkinlaista järjestystä, hiilihydraattien tullessa nopeimmin käyttöön päätyneeksi.

Sellaista paradigmaa tai oppirakennelmaa kuten lääketiedettä ei ilmeisestikään haluta koetella millään uudella kuten sillä, miten häirintä siihen vaikuttaa, joten häirinnän seuraamuksista, syistä ym. voi olla vaikea keskustella lääkärin kanssa. Häirintä on kuitenkin eri muodoissaan ja lyhyt-/pitkäaikaisvaikutuksineen jotain sellaista, joka vaikuttaa merkittävästi elimistön, aivojen ja mielen toimintaan, eivätkä nämä vaikutukset jäisi aivan täysin huomaamatta, jos todella haluttaisiin monitoroida fysiologisia ym. vasteita. Nykyisellään psykologia- ja tietoteknologia-avusteinen häirintä osallistuu monelle elämän osa-alueelle kuten kuvasta voi lukea.

Olisi varmastikin mahdollista toteuttaa sellainen koejärjestely, missä koehenkilö saadaan vietyä pelkästään häneen ulkoisesti vaikuttamalla tilaan, missä hän ei kokisi voivansa tavoittaa omaa ajatteluaan kuten vielä hetki sitten kykeni, vaan karkeasti ottaen hän tavoittaisi käsitekohtaisesti helpoiten mieleen juolahtavat asiat helposti, mutta hienoisempi, etäisempi ja enemmän konstruoimista vaativa saattaisi äärimmillään tuntua siltä kuin ne eivät enää olisi ollenkaan kytköksissä tietynlaiseen ajatteluun.

Kokonaisvaltaisempi ajattelu on tuolloin erittäin vaikeaa ja tietoiseen mieleen tuleekin herkemmin asioita, jotka ovat äskettäin olleet paljon mielessä tai jotka liittyvät emotionaalisesti latautuneisiin muistoihin tai jotka ovat jo lapsuudesta/nuoruudesta lähtien lukuisia kertoja opeteltuja/havaittuja asioita tai liittyvät johonkin sellaiseen, joka on esim. työn ja koulutuksen vuoksi alati mielessä (inhiboivia ja kilpailevia vaikuttimia ei tässä kohdin huomioida). Tämä ei kuitenkaan ole hyvä kaavan määritelmä, sillä perusteet sille miksi jokin ajatus pääsee toista ajatusta paremmin esille on monimutkaisempi.

Primingsignaalit ovat hyvä lähtökohta sen selittämiselle, miksi jokin ajatus yleensäkään päätyy tajuntaan. Kuva pyrkii selittämään sitä, kuinka aiemmat käsitteiden ajattelut valmistelevat myöhempää ajattelua esiin tulevaksi valmistelemalla ajatuksien "esiinaktivoitumista" periaatteella "tarpeeksi sisääntulevia signaaleja, kaikkiin ulosmeneviin signaalireitteihin yksi sykäys". Signaalireitit vastaavat tässä todennäköisimpiä assosiaatioita eli niitä voisi olla lukuisia enemmänkin.

Ns. hyvässä jamassa ollessa aivoverenkierto toimii hyvin, happi kulkeutuu kuten pitääkin, aivojen välittäjäaineista ei ole puutetta ja ravitsemuspuolellakin on kaikki ok (kuvan vasemmanlaitimmaisin kuvio), mutta raakalaismaisen häirinnän kestäessä pitkään, ajattelukyky surkastuu hetkellisesti, mikä ilmenisi sitten myös todennäköisyyksien uudelleenjakaantumisena siten, että monien ajatuksien on suorastaan mahdotonta päästä tajuntaan, koska eniten "varmistelua" kerryttäneet signaalireitit voittavat ne niin helposti.

Jos ongelman toistuvuudesta, kaikkine variaatioineen ei pääse eroon, alkaa ajattelu jossain määrin urautua sillä tapaa, että sen huomaa omassa ajattelussaan silloinkin, kun suoranaista häirintää ei esiinny.

Ihmismieltä on erittäin vaikea ns. sotkea. Opittuja käsitteitä ei ole helppo murskata tai korvata, mutta sopivan strategisesti yksilöön vaikuttamalla niitä voidaan muuntaa ja sävyttää, sekä niiden suhteita muihin käsitteisiin ja laajemminkin, elämänfilosofiaan, manipuloida, mutta vaikka psykologisesti ja fysiologisesti vaikuttamaan pyrkivää häirintää jatkuisi pitkäänkin, kohteena yksilö pystyy silti suoriutumaan ainakin erityisosa-alueilla sillä kelpoisalla tasolla, mihin on jo entuudestaan tottunut.

  • Hän saattaa esim. jatkaa monikymmentuhatkoodirivisen verkkopalvelun kehittämistä siinä samalla kun välillä tuottaa kymmeniä sivuja keskenään koherenttia tekstiä johonkin muuhun aiheeseen liittyen, eikä tunne menettänäänsä häirinnän vuoksi mitään osaamisestaan tai mielikuvituksestaan näin tehdessään.
  • Hän saattaa vetää strukturoidun tai jokseenkin ennaltatiedostettavan työelämän palaverin tai neuvottelun läpi sillä samalla tottuneisuudella kuin aina ennenkin, jättäen muut osanottajat täysin tyytyväiseksi siitä, kuinka asiat sujuivat, vaikka häneen olisi yritetty iskostaa uskoa, että hän on huono ja osaamaton kaikilla mahdollisilla osa-alueilla.
  • Hän saattaa keskustella tuntikausia jostain aiheesta ja sen ympäriltä, jos keskusteluaiheessa itsessään on riittävästi vetovoimaa, ollen samalla itse ns. hyvä kuuntelija kuin hänen tunne-elämäänsä ei ole erityisemmin riepoteltukaan esim. joka päivä viimeisen puolen vuoden ajan.
  • Hän saattaa hakea yliopistoon maisteriksi opiskelemaan, päästen sinne aiemman kelpoisan AMK-tutkintotodistuksen perusteella ja pystyy syventymään opintoihinsa kuin aiempaa ajatteluun kohdistuvaa häirintää ei olisi ollutkaan.

Vasemmanpuoleisessa kuviossa voi eniten alaa haalineen ajatella tarkoittavan sellaista tekemistä, johon eniten ja mieluiten käyttää aikaansa, muiden ollessa tätä tekemistä mahdollisesti tukevaa toimintaa tai pitkälti erillistä tekemistä. Kuvastakoon tämä jotain yksittäistä päivää. Vasemmanpuoleisessa kuviossa ylhäällä oikealla on jotain sellaista ajatteluaikaa käyttävyyttä, joka ei olisi millään tapaa kaivattua, sillä se kuvastaa häirintää.

Oikeanpuoleisessa kuviossa tämä häirintä on vallannut jo enemmän ajatusaikaa, minkä seurauksena häirinnän kohde on lisännyt keskittyneisyyttään johonkin, mitä muutenkin mieluiten tekee, mutta muut ajateltavissa olevat ovat ainakin kyseisen päivän osalta ikäänkuin väliaikaisesti näivettyneet. Jos häirintä jatkuu useita päiviä eri muodoissaan, ajoituksineen ja tekijöineen, mitä mahtaakaan käydä ajatteluajan jakautuvuudelle?

Episodisilla tapahtumilla, henkilöillä, symboleilla ym. on tyypillisesti joukko vahvoja edustuksia (mielteet) ja assosiaatioyhteyksiä ihmisten mielissä. Jos nämä vahvat assosiaatioyhteydet ovat tiedossa, voidaan sopivan havaintovalikoiman avulla saada herätettyä täsmälleen tietty ajatus. Tämä pohjautuu pitkälti priming-efektiin eli ”aiempi ärsyke (aistimus tai ajatus) vaikuttaa siihen, mitä jokin tietty myöhempi vastaava tulee aiheuttaneeksi”, vaikutuksen voidessa pysyä jopa viikkojen ajan, olettaen, että siinä välillä priming-efektiin osallistuvia mielteitä ei suuremmin käytetä mihinkään muuhun ajatteluun vaikuttaen, eikä tämän mielteen ”olemus” muutu esim. uuden oppimisen seurauksena.

Jos assosiaatioyhteydet ovat tiedossa, ehdotukset havaintovalikoimaksi voidaan jättää tietokoneohjelmienkin tehtäväksi, jolloin tietynlaisiin sosiaalisiin peleihin osallistuvien ihmisten tehtäväksi jää sen järjestäminen, että jotkin tietyt asiat tulevat havaituksi (tai ajatelluksi).

Konnotaatiot ja denotaatiot voivat monesti olla vahvoja assosiaatioita hienoisempia, mutta sopivin koejärjestelyin pystytään niidenkin osalta varmistamaan, että havaintojen aiheuttamat mielen esiaktivoitumiset ovat edelleen voimassa pidemmänkin ajan kuluttua. Tapauksesta riippuen sillä voisi olla paljonkin merkitystä, missä järjestyksessä vaikuttamaan tarkoitetut tapahtumat, esineet ym. (asiat) esiintyvät, sillä ne voivat toimia myös eräänlaisina karsivina kriteereinä, missä kriteereiden lisääntyminen johtaa lopulta jonkin tietyn ajatuksen vain siinä tapauksessa, että mielteiden esiaktivoitumisen rytmi on sopiva.

Ohessa on kuva, missä ylinnä on kolme eri miellettä, joista on esitelty ja asetettu keskimmäiselle riville joukko mielteiden piirteitä, joista osa on muiden mielteiden kanssa yhteisiä. Kuviossa on pelkistettyinä sääntöinä, että piirteen tullessa mielteen esiaktivoitumisen kautta aktivoituneeksi useamman kuin yhden mielteen toimesta, siitä lähtee eteenpäin uusi signaali, mielteiden aktivoitumisen vaatiessa pari sisääntulevaa signaalia enemmän.

Kuvassa jää huomiotta myös mm. neuronien toimintaan pohjautuvuuden selittäminen, todennäköisyysarvot, mahdollisten yhteyksien painoarvot, feedback-mekanismit, estävät signaalit ja ”ajatusresursseihin” vaikuttavat tekijät (esim. onko aivoilla riittävästi happea, onko aivojen välittäjäaine dopamiinia saatavilla ja toimiiko verenkierto ok). Aiheesta on myös kaksi visuaalisti simulaatiota, joissa otetaan huomioon mm. jäähtymisaika (”tarpeeksi sisääntulevia signaaleita vähäksi aikaa”): http://jsfiddle.net/smarko/5d5BR/ (”Symbet”, enemmän viitattua kuvaa vastaava) ja http://jsfiddle.net/smarko/4gn7kebp/ (”Tekoneuronit”, ilmentää tietynlaisten neuronien toimintaa).

Yleensä ottaen tämä mielteillä ja piirteillä pelaaminen perustuu pitkälti siihen, että koska ihminen on aivojensa osalta ”energiansäästäjä” mieli ei talleta kaikkea oppimaansa erilliseen isoloituun osaan hermoverkkoja, jottei mikään menisi minkään muun kanssa päällekkäin, vaan se käyttää jo olemassa olevaa ”ainesta”.

Jos haluat tietää, miten tätä hyödynnetään sosiaalisissa peleissä, hae esiin kirjoitus "Otaksumat -- läpi yhteiskunnan käytetyt ikivanhat lievikkeet vallantarpeisiin”.

Karkeasti ottaen primingsignaaleja ovat kaikki ne signaalit, jotka edeltävät jonkin ajateltavissa olevan “mielteen laukeamista” tietoisesti tai ei-tietoisesti, viimeisimmän vaadittavan (assosiaatio)signaalin ollessa vaikuttavin. Tietoisesti tämän voi havaita esim. jonkin visuaalin mieleen juolahtamisesta, mutta karkean säännön mukaisesti vähintään se tapahtuu, että mielteen laukeaminen aiheuttaa uusia primingsignaaleja kaikkia niitä assosiaatiolinjoja pitkin, joita voi luonnehtia implisiittisiksi assosiaatioiksi tai muuten vain korkean todennäköisyyden assosiaatioiksi. Sääntönä voi ajatella olevan vaikkapa “vähintään kolme primingsignaalia samaa miellettä kohti, jotta se voisi tuottaa uusia primingsignaaleja”.

Yksinkertaisien sääntöjoukkojen avulla saa signaalit kulkemaan rajatussa verkostossa vaikkapa 20 sekuntia. Kokeile, klikkaa jokaista isoa noodia yhden kerran: http://sovelluksien.hoito.org/symbetjatekoneuronit/symbet.html

Tekemiseensä syventyneisyyden kokemukseen pääsemiseksi kestää erilaisessa tekemisessä oman aikansa, eikä pelkkä hetkellinen ulkoisen maailman itseltään poissulkeminen näköaistin osalta riitä immersiiviseksi kutsuttuun kokemustilaan pääsemiseksi. Kahden aistin, näkö- ja kuuloaistin, yhtäaikainen varaaminen esim. monitorin ruudulta pelaamiseen tai virtuaalitodellisuus-tyyppisten välineiden käyttöön nopeuttaa sellaiseen kokemustilaan pääsemistä, mistä ei ehkä ihan heti edes haluakaan tulla pois, mikä taasen suht piankin johtaa siihen, että tulee lämppäilleeksi aivojensa hermoverkkoja siinä määrin, että ne tulevat alttiiksi uusien (hermoverkkotason) liityntöjen muodostumiselle.

On teorioita, joiden mukaan ajatukset, joiden perusta on muodostunut ja vankentunut aiemmin, ei helpolla muokata, jos niitä käytetään keskustelussa tai ajattelussa vain vähän, eikä olla ajattelukyvyn kannalta vajaassa tilassa, mutta jos niitä lämppäillään laajalti ja pitkäkestoisesti, kehkeytyy riski sille, ettei niihin enää ole palaamista "sellaisenaan", jos tekemiseensä syventymisen aikana tai heti sen jälkeen esiintyy/tapahtuu jotain tuota kokemusta jo sellaisenaankin pilaavaa "assosiaatiotauhkalla" täydennettynä. Mahdolliset neurologiset oireyhtymät, psykiatrisesti merkittävät oireilut ja hetkelliset poikkeavuudet normaaliksi luokitellusta vireystilasta ym. voivat tehdä vaikutettavuutta entistäkin helpommaksi.

Assosiaatiotauhka yhdessä häiritsevän tapahtuman kanssa tarkoittaisi esim. sitä, että pelissä ensiesiintymisensä saanut nimi kuten "Kaniehti" (Assassin's Creed) lämppäilisi mielestä esiin, yhdessä muiden huomioitavien ja ajateltavissa olevan kanssa, jotain sellaista mikä aiheuttaa ylimääräisen ajattelun ymppääntymistä mukaan tietoisuuteen sellaisella tavalla, että aiempaan normaaliin pelikokemukseen ei ole hetkeen palaamista. Ajattelun ollessa aina eräänlaista jostain uudelleenmuodostamista (rekonstruktio), voi tuolloin päästä tapahtumaan sen muokkaantumisesta, mistä joitakin ajatuksia myöhemmin uudelleenmuodostettaisiin.

Riittävän traumaattissävyiseksi päätynyt immersiivisen toiminnan aikainen häiritsevyys assosiaatiotauhkoineen tarjoaa häiritsemään pyrkijöillä mahdollisuuden muokata täten häirityn ihmisen ajatusten käytettävyyttä, jos lähiaikojen tosimaailman tilanteissa pystytään lämppäilemään häirintähetken aikaisia ajatuksia uudelleen hänen tietoisuuteensa ja saamaan lämppäiltyä lisää assosiaatiotauhkaa aktiiviseksi. Helpointa tämä saattaa olla silloin, kun pelimaailma muistuttaa suuresti tosimaailmaa ei pelkästään visuaalisesti, mutta myös siltä osin, minkälaista siinä on toimia ja missä sen annetaan ymmärtää sijaitsevan.

Jos pelaamisen aikana pystyykin normaalisti pitämään ajatuksensa sillä tapaa eristettyinä, ettei samankaltainen tosimaailma saa tuosta vaan mielestä esiin pelin aikaisia tuntemuksia tai edes mietteitä, niin sovelletun häirinnän avulla tosimaailmassa mieleen juontuisi helposti esim. minkälaista virtuaalisia esineitä on ollut pitää kädessään, miten suojautuu taistelussa, minkälaista taktiikkaa noudattaa hyökätessään ja missä viholliset usein lymyilevät.

Se minkälaisin välinein aiemmassa immersiivisessä kokemuksessa on ollut jotain kokemassa vaikuttaa varmasti paljonkin siihen, miltä niiden käyttö tuntuu mielessä, kun niiden käyttöä tulee kuvitelleeksi, sillä näppäimistöllä ja hiirellä pelikokemuksesta muodostuu aivan erilainen kuin VR-/AR-/mixed reality -laitteilla. Erityisen voimakkaasti ja laajavaikutteisesti häirityn ajatteluun vaikuttavuuteen päästään, kun häiritseminen on joukkoistettua eli monen ihmisen suunnittelemaa ja toteuttamaa. Vähemmällä häiritsemään pyrkijöiden määrällä saavutettaisiin ehkä vain jotain sellaista, missä toimintaa keskeyttävää häirintää ajoitellaan sellaisiin kohtiin, joissa näkymässä esiintyi jotain sopivan symbolista tai missä tunnetila oli niin intensiivinen, että siinä kohdin häiritsemällä saisi aikaan joko raivoisan reaktion tai itsehillintään pakottamisen, mikä voisi usein toistuessaan tehdä yksilöä fyysisesti sairaaksi, mutta kaipa sellainenkin joillekin häiritsemään pyrkiville riittää.

Ei ole ollenkaan tavatonta, että ihmiset haluavat olla tietokoneensa ääressä olevalle/-ville ihmisille mukavia jotenkin ihanteellisella tai muutoin omasta mielestään hyvin sujuvalla tavalla, jos ei aiemmin ole antanut vaikutelmaa siitä, kuinka hyvää seuraa tai kuinka hyvä opas jossain asiassa onkaan. Valitettavasti tietoverkkoavusteisesti häiritsemään kykeneväisillä tahoilla voi olla monenlaisia motivaation raakileita tällaisten yritelmien pilaamiseen, eikä siinä paljoa auta käyttää ennalta tai korjausta yrittävästi tietoturvakauppiaiden tuotteita, jos keinot tilanteen epäonnistuttamiseksi ovat liian hienostuneita niiden huomattavaksi tai ne eivät ole lokaalisti ratkaistavissa. Häiritsemään pyrkijöiden kyvykkyydestä käytetyt häirintämetodit eivät välttämättä kerro erityisempää, jos ne ovat ostettu tai muuten hankittu jostain toisaalta, käyttöohjeiden kanssa.

Jos epäilyksistään tietokoneen poikkeavaan käytökseen liittyen käy selittämään muille paikalla olijoille, se voi olla riski ja haitta, jos mietteistään kertoo jotenkin väärin suhteessa kuulijoiden vastaanottavaisuuteen. Saattaapa jopa joutua miettimään, pitäisikö häirintäepäilystään kertomisien muualle levittymisestä huolestuneena harkita sen vannotuttamista, ettei epäilyistä puhuttaisi toisaalla? Pahentaisiko tällainen pyyntö tai vaatimus kertomatta jättämisestä vaikutelmia enemmän nuoremmassa sukulaislapsessa kuin samanikäisessä luokkatoverissa tai jotenkuten tutussa työkaverissa? Olisiko paikalla olijoiden määrälle jokin raja, minkä ylityttyä on ehkä parempi olla sanomatta mitään epäilyksistään ja antaa asioiden selittyä itsestään tietokoneiden ja tietoverkkojen oikuttelulla?

Toisaalta, voisivathan häirintäpyrkimykset olla nykyään jo siinä määrin normalisoitunutta tietämystä, että sellaista epäilemisen kertomisesta ei heti seuraisi vaivaantuneita katseita, vaan ihan fiksun leppoisaa puhetta, jossa ei tyrmättäisi ollenkaan moista vaihtoehtoa? Se tosin vaatisi, että tietämys ja tottumus moiseen olisi saavutettu esim. tietoteknisiä uutisia seuraamalla, ATK-opettajan opetukseensa sisällyttämien mietteiden ilmaisujen vuoksi tai työnantajien tietoturvakurssille passittamisten kautta. Joidenkin kuulijoiden kuten lasten osalta saattaisi joutua miettimään, onko heidän edes hyvä tietää joistain asioista liian aikaisin.

--

Esimerkki. Tietokoneella pelattavassa ns. avoimen maailman autopelissä (Forza Horizon) on muun tekemisen ohella mahdollisuus ryhtyä vanhojen hylättyjen autojen etsijäksi. Peli menee jumiin "cutscenen" aikana sellaisen löydyttyä eräästä vajasta, mitä ehti edeltää mekaanikon nostalgiaa huokunut maininta "you might have to give me a minute" ja auton luonnehdinta suicide machineksi. Mitään etenemistä peliin takaisin pääsemiseksi ei tapahdu, vaikka odottelisi pitkäänkin, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää "kaataa peli" takaisin työpöydällä. Se hajottaa varmuudella pelitunnelman ja peliä jatkaakseen, se täytyy käynnistää uudestaan, missä menee jokunen minuutti.

Vain kyläilemässä olleelle tämä ongelmatilanne ei merkitse tai tuntunu kovinkaan ihmeelliseltä, mutta pelin omistaja on saattanut kokea viime aikoina paljon oudolta tuntuvaa tietokoneen käytöstä sellaisina hetkinä, kun ruudulla on nähtävillä jotain "ikäviin mielialoihin liittyväistä", mikä on herkistänyt häntä huomioimaan tiettyjä sanoja, ilmaisuja, visuaalista ainesta, tunnepitoisia kuvaelmia ym. Sana "suicide" olisi tässä erityisen erottuvana sanana vaikkapa sellaiselle, joka on ollut pandemian vuoksi toivottoman pitkiä yhtäjaksoisia aikoja kotonaan, omassa huoneessaan ja jolla on ajoittain jonkinlaisia epätoivoisuuden tuntemuksia. Oudot tietokoneongelmatkin olisivat tyypillisesti olleet sellaisia, joihin sisältyy jonkinlaista epämiellyttävyydeltä tuntuvaa odottelua, jotta jokin vikatilanne ratkeaa. Käytännössä siis vaikkapa niin, että ensin toivoo jonkin jumiutuneen sovelluksen korjaantuvan itsekseen, minkä jälkeen kokeilee saada käyttöjärjestelmästä uloskirjautumista toimimaan ja lopulta, ainoana vaihtoehtona, käynnistää tietokoneen uudelleen ja odottelee vielä jonkin aikaa, että voisi lopulta kokea, että on päästy takaisin aiempaan normaalitilaan tietokoneen osalta. Tosin, fight-or-flight -stressireaktio on siinä vaiheessa jo laajalti toiminnassa, joten äänen huoahtaminen ei indikoisi mitenkään siitä, että mieli ja elimistö on tyyntynyt.

Olisisiko sanomatta mitään häirintäepäilyksistään vai kävisikö kokeilemaan, onko tietynlainen pelin aikainen vikatilanne aina tietyllä tavoin ilmenevä? Mitä se varmistaisi? Saisiko siitä jonkinlaisen mielenrauhan, jos vikatilanne esiintyisi joka kerta samanlaisena? Milloin sitä kokeilisi? Heti siinä yhden tai useamman ollessa kyläilemässä? Kysehän voi myös olla sellaisesta häiritsijöiden aiheuttamasta vikatilanteesta, joka perustuu pelkästään vaikkapa yksittäisen pelipalvelimellepäin suuntautuvan yhteydenoton estämisestä silloin, kun tietynlaiset esiehdot ovat täyttyneet. Varmuuteen syistä ei varmaankaan ihan hetkeen päästäisi, mutta että ottaisiko häirintäaspektia ollenkaan mukaan puheisiin..? Ehkä joku toinen päivä? Koettaa nyt vaan sillä erää sietää? Onhan tässä kuitenkin muitakin pelejä, joita voidaan yhdessä pelailla ja jotka ovat ainakin enimmäkseen toimineet ihan hyvin?