Riittävän tehokas liikunta, joka voi koostua parista ylämäestä ja muutaman kilometrin tasaisella lenkkeilystä, aiheuttaa tyypillisesti sen, että hengitettävyys paranee koko loppupäiväksi ja vähän seuraavaksikin, kehonkuva täsmentyy, hajuaisti tulee erottelukykyisemmäksi, hiusten pestävyys ja käsiteltävyys paranee, levottomuuden tunteen korvaa tyyneys, reaktiota ja muistamista mittaavissa mobiileissa älypeleissä saa useita kymmeniä prosentteja parempia tuloksia ym.

On ollut varsin tavanomaista, että kesäinen pyöräily 14 km ja sen jälkeinen uimareissu ja sen jälkeinen takaisin pyöräily eivät toimi aivojen kannalta samalla tapaa kuin tehokas lenkkeily, jonka saa suoritetuksi parissa kymmenessä minuutissa. Myöskään piha-askareet kuten haravointi ja lumikolaaminen eivät ole sellaisia aktiviteetteja, joilla saisi heräteltyä aivoja riittävästi, vaan se on aina se riittävän tehokas lenkkeily, joka toimii parhaiten. Toisaalta on myös niinkin, että jos tekee lenkkeilusuoritteessaan pelkästään muutamia spurttauksia ja ylämäkeen juoksuja, saa sillä selvästikin hyvät vaikutukset aivojen seutuville, mutta sitten jää muu kroppa jotenkin liian vähälle, eikä edes hengitettävyys ole aivan niin hyvää kuin jos mukana olisi silkkaa eteenpäin lenkkeilyä muutaman kilometrin verran. Lenkkeilyalustakin vaikuttaa paljon, minkä huomaa esim. siinä, että paljaalla asfaltilla lenkkeily tekee paljon enemmän hyvää kuin talvisella jalkakäytävällä lenkkeily sen tietynlaisen pehmeyden vuoksi.

Viimeistään parin päivän lenkkeilemättömyyden jälkeen palailen takaisin olotiloihin, missä on kognitiivisesti työläämpää:

• ajatella astraktisti UML-notaatiota käyttävien kaavioiden avulla
• miettiä suljetun fyysisen laatikon sisältöä siitä jo esiin mietittyä ajatuksissaan hukkaamatta, tuntien samalla laatikon esineiden olemuksen mielessään
• tehdä valintoja, joissa vaaditaan ajatusten esiinhakua ja sen jälkeistä päättelyä
• saada yleensäkään asioita tehtyä tai aloitettua
• olla eksymättä uudessa tai uudehkossa paikassa
• olla unohtamatta suullisesti saatuja ohjeita
• löytää sanottavaa puhelinkeskustelussa ja pitää tuoreessa muistissa, mitä aikoi sanoa puhelinkeskustelussa
• muistaa työhaastattelussa, mitä osaa ja miten osaa
• olla jumiutumutta keskustelutilanteissa aina siihen saakka kunnes myöntää itselleen, ettei löydä mielestään sitä, mitä yrittää esille hakea
• tajuta esisuunnittelemattomien valintojen vaikutuksia

Yleensäkin ajatusrakennelmat saattavat tuolloin olla muutenkin epäkoherentteja ja herkästi hapertuvaisia, sekä aiemmin hyvin osatut sanat, ideat, konseptit, skeemat ja skriptit saattavat olla tulematta esille, ellei jopa tuntua jotenkin vierailta vihdoin esille tullessaan. Joitain ajattelun osa-alueita voi tuolloin boostata musiikilla, mutta vasta lenkkeily auttaa parhaiten (pelkät esim. lumityöt fyysisenä liikuntana eivät riitä).

Vajeellisissa tiloissa ollessaan on alttiimpi häirinnälle kaikissa sen enemmän tai vähemmän nerokkaissa muodoissaan, jolloin voidaan helpommin saada aikaan sekin, että ajallisesti eri tapahtumiin liittyviä mielteitä voidaan kytkeä yhteen pysyväluonteisesti: http://kwstories.hoito.org/view.jsp?solutionid=504&writingi...

Teaniinia tulee otettua vähintään hiukan eli arviolta vajaat 10 mg veteen ripoteltuna juuri ennen lenkkeilyä hienoisena motivaatio- ja teholisänä tai jos haluaa tehostaa suorituskykyä runsaasti, ottaa sitä esim. 60 - 90 mg. Suurehkon teaniiniannoksen avulla saa kesäisellä metsäpolulla aikaiseksi demonisen tehokkaan olotilan, mistä voi olla hyötyä jos tavoittelee lenkkeilyn jälkeistä aikaansaavuutta, mutta vähäinen teaniiniannos yhdessä 5 - 6 km:n lenkkeilyn kanssa takaa sekin ihan kelpoisat jaksavuudet kyseiselle päivällä. Yöuni rauhoittelee saavutettuja hyötyjä, joten seuraavalle päivälle hyöty kantautuu lähinnä silloin, jos lenkkeilynsä suorittaa varhain tai myöhään illalla. Yötä vasten käytettynä teaniini takaa myös mukavan sikeät yöunet, mikä kielii sen serotoniinivaikutteisuudesta.

Ruokaa muistuttavammat

Kaksi ruokailuhetkeä per päivä riittää oikein hyvin. Aamulenkkeilyihin on yön jäljiltä runsaasti jaksavuutta, joten ensimmäinen ruokailuhetki on hiukka sen jälkeen. Toinen on ajoitettuna siten, ettei se olisi kovin lähellä nukkumaan käymistä, sillä unesta saattaa tuolloin heräillä kesken kaiken ja hyvä päivärytmi voi sen seurauksena mennä korjailua vaativaksi.

Riittävän monen ruokakokeilun jälkeen on voinut havahtua siihen, että enemmän viihdyttävyyttä ja makuelämyksiä tarjoavaa ruokaa voi tilata kotiinsa milloin haluaa, mutta tavoitellessa päivittäin kelpoisasti toimivaa ruokavaliota, löytyy minimalismin puolelta monenlaisia vaihtoehtoja, joilla saavuttaa ravitsemussuositukset ja jaksavuus esim. lenkkeilyn ja ns. produktiivisuuden suhteen on hyvällä tolalla.

Ravintolisien käytön ansiosta ei ole suuren suurta syytä syödä vaikkapa kasviksia enemmän kuin mikä sopivalta määrältä tuntuu, saadakseen jotkin suositellut ravintoainemäärät tavoitettua. Flavonoidit, antosyaanit ym. sitten erillisenä mietintänä, jos siltä tuntuu. Nehän ovat siis niitä, joista ravitsemusterapeutti ei osaa sanoa mitään varmaa, mutta "on hyvä, että syödään hedelmiä ja kasviksia tuoreeltaan, koska niissä sellaisia on ja tutkimustiedon mukaan sellaisista on hyötyä ihmiselle". Parsakaali on käytössä ainoana hyvänä K-vitamiinin lähteenä, joten sitä tulee keiteltyä oikeastaan joka päivä kolmasosan verran pakastepussistaan. Enkö oikeasti ole ottanut valokuvaa keitetystä parsakaalista?

Muina syömisinä tuli aiemmin käytettyä rkl chia-siemeniä vedessä geeliytettynä, mutta rypsiöljyä hiukan enemmän käyttäessä ja ravintolisiä säännöllisesti käyttäen sen merkitys on jotenkin häipynyt, eikä sitä sittemmin ole tullut laiteltua. Toisaalta, muistikuvista löytyy tilanteita ja tapauksia, joissa on ensin tullut käyttäneeksi chia-siemenien sijaan maapähkinöitä, joiden syömisen sitten jossain vaiheessa lopetti, mutta joiden käyttämiseen palasi pian takaisin, koska olotilassa ilmeni kaikenlaista oireilua tuntemuksista silmissä hengittämiseen ja fyysisesta jaksamattomuudesta ajattelun laiskuuteen. Eli eiköhän ne chia-siemenet palaile jossain vaiheessa takaisin ruokavalioon. Tai sitten ne maapähkinät. Toisaalta maapähkinöiden sanotaan fytaattia sisältävinä vähentävän joidenkin ravintoaineiden (rauta, sinkki, kalsiumi, mangaani) imeytymistä verenkiertoon ja tekeepä vielä ruoan proteiiniakin hyödyttömämmäksi (Livestrong.com:n mukaan).

Edellisessä ruokavaliossa oli sääntönä, että että suht vakioituja ruoka-annoksia voi syödä niin paljon kuin haluaa ja milloin haluaa, kunhan se johtaa itsestään siihen, ettei tule syöneeksi liiaksi ja että suunnilleen samoja aineksia voi käyttää suunnilleen samat määrät joka päivä ilman jaksavuuden hyytymistä tms. Ikäänkuin idealla, että siinä missä elimistö voi tottua tiettyihin kellonaikoihin, se voi tottua myös tiettyjen aineksien saantiin. Nyttemmin kaksi ruokailuhetkeä toimii hyvin, jaksavuus on fyysisen ja mentaalisen suorituskyvyn osalta ihan kelpoa, eikä illan lopuilla tule tunnetta, että josko sitä vielä jotain söisi.

Veden juomisesta on ollut hyödyllistä tehdä jonkinlainen rutiini, missä aamuisin juo pari vajaata lasillista ennen lenkkeilyjä, lenkkeilyn jälkeen toiset samanlaiset lisää, lämpimän ruoan kanssa toiset kaksi, jossain vaiheessa parit sellaiset muuten vaan, ravintolisien ottamisien kanssa erikseen minkä tarvitsee ja jos vielä johonkin hetkeen saa vielä hiukan lisää sopimaan, niin siinähän sitä riittävästi onkin.

Ravintolisät

Annosmäärät päivittäisille ravintolisille ovat suunnilleen seuraavan listan tapaiset edellä mainittujen ruokien kanssa:

• 4 x 400 mg kalium
• < 10 mg sinkki
• < 30 µg seleeni
• 2 x 600 mg EPA
• 2 x 300 mg DHA
• < 20 µg D-vitamiini
• B-vitamiinit ja biotiini (100%)
• 900 µg A-vitamiini
• 500 - 700 mg kalsium
• 150 µg jodi
• < 150 mg C-vitamiini
• < 10 mg rauta
• < 150 mg magnesium
• 1500 mg tyrosiini
• 20 - 30 g proteiinijauhe

Toisinaan käyttöön mukaan nousevia

Itsetehdyt, jälleen rypsiöljyssä paistetut letut (puolikarkeasta vehnäjauhosta ja taloussokerista) saavat paistuttuaan päällisiksi joko vadelmahilloa tai silkkaa margariinia.

Muffinssien kanssa joutuu joskus jännäämään sitä, kohoavatko ne toivotun verran ja ovathan ne varmasti myös sisäpuolelta vetensä haihduttaneet, mutta kyllä niistä yleensä tulee sellaisia, että kehtaisi muillekin tarjota.

Monen muunkin pöytään on saattanut päätyä makaronit jauhelihakastikkeella, eikä se siitä paljon erikoisemmaksi muutu, vaikka mozzarella-juustoakin on ripoteltu siihen päälle ja salaattisekoituskin on sekin aika tavanomaista.

Joskus on ollut sellaistakin, että ruokailuhetken kahteen eri ruoka-annokseen sisältyy osittain samoja ruoka-aineita sisältävyyttä. Ensin yksi tortilla, joka sisältää paistettua, teollisesti tuotettua lihapullaa, joka on juuri rypsiöljyssä paistumisensa lopulla saanut kastikkeekseen tomaattimurskaa basilikalla ja sipulijauheella. Kastikkeisia, ennen paistamista puolitettuja lihapullia mahtuu tortilla-ohutleivän väliin neljä kpl kasviksien kanssa, jotka lasipurkkien keräilyyn kyllästymisen jälkeen ovat koostuneet usein niinkin vähästä kuin pelkistä tavallisista kurkkuviipaleista pikku roiskaisulla Kartanon salaattikastiketta. Tämän jälkeen loput lihapullat lautaselle, johon jo hiukan tortillan välistä kastiketta ehti valuakin, sekä paistumisen ohessa pikavalmistettu perunamuussi siihen vierelle.

Toisinaan Dolmio Classico -kastike on korvattu itsetehdyllä kastikkeentapaisella tai tomaattimurskeella / paseeratulla tomaatilla, eikä näissä aina ole ollut käytössä kuvan Kotimaista kaali- ja salaattisekoitustakaan (sis. jääsalaatti, valkokaali ja punakaali).

Vähemmän mielekkäinä huomioina, että ruokakaupoista löytyy lihapullia, jotka ovat ihmeellisen kamalan makuisia tai sitten niihin on ihan tarpeettomasti lisäilty erilaisia pippureita, jotka stimuloivat ja innostavat mieltä mahdolliseen ryydyttävyyden tunteeseen päädyttävällä tavalla. Basilikaa, sipulijauhetta ja tomaattimursketta ei niitäkään voine ottaa huomioon pelkästään makua antavina aineksina, joilla on joitain terveydelliseksi väitettyjä vaikutuksia, sillä toistuva käyttäminen aiheuttaa tietynlaista hengitettävyyteen liittyvää oireilua, joka poistuu päivässä, jos ne vain jättää pois ruokavaliosta.

Monesti käytetty Atrian Artesaani Rustiikkinen Lihapulla vähäisine mausteineen ei vaikuttaisi aiheuttavan vastaavaa hengitettävyyteen liittyvää oireilua. Se koostuu pakkauksen mukaan näistä aineksista: nauta, viljaporsas, vesi, sipuli, hernekuitu, perunahiutale, herneproteiini, korppujauho (vehnä), jodioitu suola, sokeri, mausteet (mm. valkosipuli, korianteri, inkivääri), aromit. Saatavilla myös kanapullina. Hieman tosin mietityttää, voivatko korianteri ja inkivääri aiheuttaa väitetyssä ruoansulatuksen edistämisessään jonkinlaisia ruoansulatuksellisia ongelmia samaa ruokaa päivittäin käytettäessä.

Aiemmista ruokavalioista uusiokäyttöön voisi ottaa maapähkinät ja seesamsiemeniset näkkärit. Kuvan perusteella keksitkin ovat maistuneet, mutta niitä tapaa mennä aivan liiaksi. Maapähkinät taasen ovat siitäkin käteviä, että niihin kyllästyy jollakin luontevalla tavalla aina joka päivä uudelleen ja niitä tulee sen vuoksi syöneeksi juuri sopivanlaisen määrän verran. Seesamsiemeniset näkkärit voisivat ottaa päällisikseen jollakin tavoin maustettujen leikkeleiden ja levitteiden sijaan rouskuvaa vihreää ja hienoisen lorauksen rypsiöljyä. Näkkärit ovat sillä tapaa sopivan hankalaa syötävääkin, että niiden kanssa joutuu pelehtimään enemmän kuin paahtoleipien.

Kananjauhelihaa tuli aiemmin käyttäneeksi Felixin perunamuusin kanssa, missä koki tulevan samalla suolat ja kolestrolitkin hyväksyttävässä määrin, sillä ei niitä liiaksi muusta ruoasta kertynytkään. Kolestrolin osalta taitaa olla kahdenlaisia näkemyksiä, joista toisen mukaan elimistö käyttää vain tarvitsemansa ja toisen mukaan kaikki määriteltyjen rajojen yli menevä on pahasta.

Rypsiöljyn käyttöä paistaessa ja leivän päälle laittaessa voi kokea säätävänsä hyvien rasvahappojen saantimääriä. Ei erityisemin erotu maultaan leivän päällä, johon on laitettu vähän rouskuvaa vihreää mukaan. Pehmeät kauraleipäviipaleet (Kotimaista Kaura Paahtoleipä) ovat sittemmin vaihtuneet Fazerin ruispuikuloihin.

Voikohan hasselpähkinärouheisen suklaan sanoa olevan osa ruokavaliota? Sitä on joskus tullut syötyä pari riviä per päivä siinä samalla, kun paistelee ruokaa.

Leivän käyttämisen optimoimiseen kuuluu ilmeisesti se, että siitä ei saa tehdä aivan niin hyvää, ettei sitä syö liiaksi sen vuoksi, että siitä tuli tehtyä niin hyvää, mutta toisaalta sen pitää olla "ihan hyvää" joka kerta, jottei siihen kyllästy. Maustamaton Viola-juustolevite tekee Fazerin Puikula Täysjyväruis -leivästä juurikin sellaisen "ihan hyvää"-leivän.

Erään ruokavalion kanssa aikaansaadut muutokset

• Energisyyttä riittää tasaisesti koko päiväksi.
• Aamuisin helpompi herätä. Itseasiassa todella helppoa. Olokin on pirteä ja levännyt.
• Juoksulenkit sujuu helposti. Kynnys lähteä lenkille on todella matala.
• Yleensäkin mihin tahansa toimeen ryhtymisen kynnys muuttuu erittäin matalaksi.
• On helpompi ajatella monipuolisemmin, kun pystyy jäsentelemään ajatuksiaan paremmin. Pystyy laittamaan ajatuksiaan hetkeksi sivuun palatakseen niihin hetken kuluttua uudelleen ja muutenkin pystyy keskittymään asioihin paremmin ja aivot todellakin löytävät mielestä tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja ja vastauksia sen sijaan, että ajatukset tuntuisivat lähinnä tukahtuneilta.
• Kaupungilla kävellessä ei enää hengästy. Rappusissa kävellessä ei enää hengästy.
• Sieraimetkaan eivät ole enää tukkeessa.
• Makuaisti palautuu ja ruoat maistuvat erityisen hyviltä.
• Tuntee itsensä hyväntuuliseksi, avoimeksi ja empaattiseksi.
• Ei enää ajatuksiin uppoutumista ja sieltä takaisin tultua hämmästelyä siitä, että on "palannut" johonkin maailmaan, joka on etäisesti tuttu, vaan on heti tietoinen todellisuudesta.
• Ei tarvetta heilutella jalkoja tai liikehtiä edes jotenkin.
• Silmiin katsominen vaivatonta. Silmät eivät tunnu kuivilta.
• Ääni ei säry tai ole heikosti kantava.
• Oma keho tuntuu kokonaiselta, selkeämmältä vai sanoisiko, että tietämys kehosta tarkentuu / palautuu.

Concertan kanssa aikaansaadut muutokset

• levollisuus
• toimeenryhtymiskynnys miellyttävän pieni
• hetki sitten ajatellut asiat helpompi palauttaa takaisin tietoisuuteen häiriötekijän jälkeen tai ajateltuaan välillä jotain muuta asiaa
• maailma tuntuu todellisemmalta
• kehontaju tarkentunut
• toisia ihmisiä silmiin katsominen helppoa
• hyväntuulinen, pirteä (ei kumminkaan euforinen)
• hermostuneisuus ja kiire ovat poissa (esim. jonottaminen ei hötkyilytä)
• silmien kuivuus poissa
• tiedon ja muistojen hakeminen mielestä vaivattomampaa
• hajuaistin "herääminen"
• kykeneväisempi käsittelemään isompia kokonaisuuksia
• ohjelmointityö sujuu sulavammin
• kolmiulotteisten objektien ja mielikuvien pyörittely mielessä hieman helpompaa (myös vähemmän häiriöaltis)
• fyysinen jaksavuus parempi (lähinnä lenkkeillessä kokeiltu)
• lisääntynyt empaattisuus (helpompi asettua muiden asemaan) ja helpompi ottaa muiden ihmisten näkökantoja ja tavoitteita huomioon

Paleoruokavaliossa hyväksyttäviä ruoka-aineita olisivat mm. liha, sisäelimet, kala ja muut merenelävät, vihannekset, juurekset, hedelmät ja marjat (etenkin jalostamattomat), pähkinät ja siemenet, hunaja ja munat, kiellettyjä ollessa mm. kaikki viljat, palkokasvit, maitotuotteet, teolliset kasvirasvat, puhdistettu sokeri, etenkin puhdistettu fruktoosi eli (hedelmäsokeri), lisäaineet

Havaittu paleoruokavaliokokeilussa seuraavia positiivisia huomioita, mitä sai kestämään vain vajaan parin viikon ajan, sillä sitten alkoi jonkinlainen heikotus, jota ei tuolloin osannut korjata takaisin kohti parempaa olotilaa ilman turvautumista mm. viljatuotteisiin ja taloussokeriin.

• Jaksaa olla energinen koko päivän. Missään vaiheessa päivää ei käy väsyttämään tai heikottamaan rankasti.
• Aamuisin helpompi herätä. Itseasiassa todella helppoa. Olokin on pirteä ja levännyt.
• Yleensäkin mihin tahansa toimeen ryhtymisen kynnys muuttuu erittäin matalaksi.
• On helpompi ajatella monipuolisemmin, kun pystyy jäsentelemään ajatuksiaan paremmin. Pystyy laittamaan ajatuksiaan hetkeksi sivuun palatakseen niihin hetken kuluttua uudelleen ja muutenkin pystyy keskittymään asioihin paremmin ja aivot todellakin löytävät mielestä tilanteisiin sopivia vaihtoehtoja ja vastauksia sen sijaan, että ajatukset tuntuisivat lähinnä tukahtuneilta.
• Kaupungilla kävellessä ei enää hengästy. Rappusissa kävellessä ei enää hengästy.
• Sieraimetkaan eivät ole enää tukkeessa.
• Makuaisti palautuu ja ruoat maistuvat erityisen hyviltä.
• Olen hyväntuulinen, avoin ja empaattinen.
• Ei tarvetta heilutella jalkoja tai liikehtiä edes jotenkin. Voin aivan hyvin olla vain aloillani.
• Silmiin katsominen vaivatonta. Silmät eivät tunnu kuivilta.
• Ääni ei säry tai ole heikosti kantava.
• Oma keho tuntuu kokonaiselta, selkeämmältä vai sanoisiko, että tietämys kehosta tarkentuu / palautuu.

klo 13:40 Jos haluaa varmistella, että lenkkeily lähtee mahdollisimman helposti käyntiin, löytyy siihen tarkoitukseen pitkä, polkumainen alamäki. Tämä ei ole se mäki. Tämä nousee kohtalaisen loivasti ylöspäin koko kilometrin verran ja tuhoaa tehokkaasti heikompikuntoisen luulot itsestään. Normaalisuorituksen jälkeen ei kuitenkaan pitäisi hengästyttää sen kummoisemmin ja jos kyse oli päivän ensimmäisistä nopeammista askeleista, tuntee kuinka stimuloivuus on virittänyt esiin tietynlaista "petomaisuutta", mikä lienee hyvä asia. http://www.dailymotion.com/video/x4syllj_video-2016-05-05-13-40-27_...

klo 13:44 Ei kaikkeen tarvitse aina olla hyvää selitystä. Jos tekee mieli poiketa reitiltä, jota pystyy ajamaan vaikka henkilöautolla, voi tehdä jyrkän käännöksen ja antaa tulla vastaan mitä vastaan tulee ja reakoida ilman erityisempää ennakkosuunnitelmaa. Pääsääntöisesti tämä tosin johtaa siihen, että edessä on liian korkeita ja tiheitä puita, alustankin vaihtuessa vauhdin tehokkaasti hyydyttävään sammaleeseen. Paikoitellen kuitenkin löytyy avaria reittejä, joita metsäkoneilla ajelijat ovat tuottaneet. Bonuksena tukkien yli hyppelyä. http://www.dailymotion.com/video/x4syllk_video-2016-05-05-13-44-45_...

klo 13:55 Jonkun mokoman katkottua runsaasti puita metsätien toiselta puolen, muuttui tunnelma metsässä aivan toisenlaiseksi, mutta ei se metsätien erittäin mukavaa tuntumaa miksikään muuttanut. Metsätie on alustana sellainen, että se on juuri sopivan kova, mutta kuitenkin myös juuri sopivan pehmeä. Muina etuina on se, että kun pitää vauhdin sellaisena, ettei se tempoile, rasitus ei kohdistu kuin muutamiin kohtiin ja siihen totuttuaan, voi jatkaa lenkkeilyä vaikka kuinka pitkään. Sama toimii myös asfaltilla, mikä alkaisi ihan tuosta läheltä. http://www.dailymotion.com/video/x4sylll_video-2016-05-05-13-55-14_...

klo 14:06 Metsän eräältä sivulta alkaa maaseudulle vievä asfaltoitu reitti, jossa ei lumettomina vuodenaikoina vaikuttaisi tulevan vastaan käytännössä ketään. Alkuvaiheiden osalta hiukan enemmän syytä kuunnella, josko takaapäin on tulossa auto, mutta aika pian alkaa kaikesta ylimääräiseksi määriteltävästä vapaa, kumpuilematon reitti, jonka molemmin puolin on enimmäkseen peltoa, harvojen talojenkin ollessa jossain kauempana tiestä. http://www.dailymotion.com/video/x4syllm_video-2016-05-05-14-06-18_...

klo 14:24 Ja katso. Ihka aito metsäpolku. Suoraa, ei kumpuilevuutta. Kokeillaanpa ottaa tässä sellainen spurtin tapainen. Kameran tärinätkin saatiin lähes autenttisena mukaan. http://www.dailymotion.com/video/x4sylln_video-2016-05-05-14-24-01_...

klo 14:38 Tämä on toistaiseksi tuntunut polkujuoksun ideaalitapaukselta, sillä siinä on runsaasti käännöksiä, reitti laskee ja nousee vain vähän kerrallaan, ei ole tarvetta kanttailla lenkkareilla, puskien määrä on vähäinen ja puutkin ovat sopivan lähellä, jottei tule liian avaran paikan tuntu. Kerran vuonna 2014 nähty koiranulkoiluttaja juuri tällä matkaosuudella. http://www.dailymotion.com/video/x4syllo_video-2016-05-05-14-38-24_...

klo 14:50 Ja onhan täällä tosiaan pururatakin. Vai miltä ne purut nyt näyttivätkään? Kaupunki on antanut tämänkin reitin olla sellaisenaan jo vuosia, vaikka eipä siltä osin sen kummempaa sanomista ole tarpeellista todeta. Talvisin joku taho käy tekemässä reitin hiihtäjille, mutta eiväthän hekään tänne tule, vaan menevät tuonne lentokentän ympäri hiihtämään, minne kaikki muutkin. Sosiaalisuus ja paljon pidempi matka selittävänä tekijänä? Intervallia löytyy sen verran, mitä tässä videossa mennään mäkeä ylös ja mäen laen yli. http://www.dailymotion.com/video/x4syllp_video-2016-05-05-14-50-27_...

klo 14:55 Urheiluvälinevalmistajien mainosvideoissa juostaan uusimmat tamineet päällä ties minkä vuoriston rinteillä ja pysähdytään välillä tähyilymään jonnekin alemmas jätettyä Jeepiä, mutta jos riittää, että saa edes parisataa metriä juostua siten, että tuntee kuinka jalka iskeytyy kallion päälle ja voi väistellä pienempiä kiviä, niin sellainenkin reitti löytyy. Tosin, jotenkin tämän reitin osalta tuntuu vähän samalta kuin saadessa pyytämättömiä lahjoja. "Mitä mie oikeesti tällä teen?" http://www.dailymotion.com/video/x4syllq_video-2016-05-05-14-55-03_...

klo 15:12 Jälleen yksi muusta poikkeava reitti. Ei sinänsä mitään järisyttävän ihmeellistä, mutta puiden juuristot ja löllömmät kohdat tuovat oman säväyksensä. Reitti päättyy junaradan reunaan, junia kulkiessa muutaman kerran päivässä (tarkistamaton tieto) ja toisella puolen odottaessa lisää metsää (sisältää mm. metsäteitä ja kärrypolkuja). http://www.dailymotion.com/video/x4syllr_video-2016-05-05-15-12-13_...

klo 15:19 Tässä on meneilllään jonkinlainen voimannäyte. Tämä on reitti, joka on erittäin raskas, mutta samalla myös erittäin palkitseva. Aluksi jyrkkä ylämäki pitkin epätasaista polkua, mitä seuraa vielä epätasaisempaa polkua kaikkine kantoineen, oksineen, kuoppineen ym. Paikoitellen ottaa kosketusta puiden oksiin ja muutama jyrkkä mutkana pitämään reittiä mielenkiintoisena. Ja sitten sama vielä takaisinpäin. Tässä saa olla askeltamisen kanssa tarkkana varsinkin, jos menee useamman kierroksen, sillä vaikka mieli sanoo, että hyvin jaksaa, niin jalat saattavatkin olla juuri himppuisen eri mieltä ja sitten.. no, tiedäthän. Merkkinä ihmisistä n. vuonna 1980 jätetty nauha suunnistajille. http://www.dailymotion.com/video/x4sylls_video-2016-05-05-15-19-55_...