Uni on jotain joka korjaa monet edellispäivänä ongelmalliselta tai vaivaannuttavalta tuntuneet. Jos lenkkeily ei eilen sujunut, hyvin nukutun yön jälkeen mahdollisuudet hyvään lenkkeilysuoritukseen on palautettu. Jos edellispäivänä esiintyi runsaasti häirintää, joka tuntui stressaavalta ym., ei uni aivan sitä saa aikaan, että seuraavana päivänä voi aloittaa suunnilleen siitä kuin mitään häirintää ei ole koskaan aiemmin ollutkaan, mutta vahvasti normalisoiva vaikutus sillä on. Ja jos jonkinlainen luku- tai päättelysuoritus ei ole yhtenä päivänä edennyt aivan perille asti, yöunen jälkeen samaiseen asiaan kohdistuva ajattelusuoritus on jälleen huomattavan paljon helpompaa.

Unen laatuun voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti lukuisat eri asiat, jotka kaikki eivät ole itseisarvollisesti haitallisia. Sosiaalisessa väenpaljoudessa keskusteluun intoutuminenkin voi kuluttaa (oletettavasti) serotoniinia niin paljon, että yöksi ei sitten enää riitä syntetisoitua "unihormonia". Unen laadukkuuden voi itse pilata helposti sillä tapaa, että ei varmistele yön aikaista hapen riittävyyttä (huonetilan ilmanvaihto), mistä seurauksena yöllinen herääminen, jonka jälkeen ei ehkä enää saakaan uudestaan unta, mikä taasen tekee koko loppupäivästä elimistöä normaalia enemmän rasittavan, mikä taasen ei korjaudukaan aivan täysin vielä seuraavana yönä, vaan vasta sitä seuraavan yön jälkeen voi odottaa normalisoituneensa riittävästi.

Häirintä on myös unen laatuun vaikuttavaa, sillä häirinnän kohde prosessoi päivän aikaisten tapahtumien herättelemiä ajatuksia mielessään yön aikana, mikä taasen voi olla "unessa pysymisen mahdollisuuksia kuluttavaa".

Psykologinen häirintä hyödyntää usein aiemmin aikaansaatuja vaikutuksia, jolloin "häirinnän pohjatyö" voi olla tehty jo paljonkin aikaisemmin ja vaaditaan vain vähän mielen uudelleenlämppäilyä sopivilta kohdin, jotta häirintään saadaan tehoa vähällä vaivalla. Mitä paremmin ihmiselimistö ja häirinnän kohde tunnetaan, sitä helpompaa on saada häirintään tavoiteltua vaikuttavuutta.

Elimistö, aivot ja mieli kestävät häirintää paremmin silloin, kun on käynyt lenkkeilemässä tavanomaiset tehokkaasti ja on syönyt sillä tapaa, etteivät olennaiset ravintoaineet lopu elimistön käytettävistä kesken. Esim. rypsiöljyn jättäminen vähemmälle voi olla ratkaiseva virhe sen hyvälaatuisten rasvahapposuhteiden vuoksi.

Sääntöjen joukot, joilla elimistön toimintaa voitaisiin luonnehtia, muuttuvat syötäessä jotain tietynlaista, jolloin kausaliteettinen suhde esim. kaakaon käytön määrällä ja esiintyvillä tuntemuksilla ei enää olekaan sama kuin mitä se oli jollain toisella hetkellä. Toisinaan joidenkin aineiden ja oireiden välillä voi olettaa toistuvuutensa vuoksi jokin yhteys, jota ei sitten enää olekaan, kun käyttää jotain toista ruokavaliota kuten se, että yhdellä ruokavaliolla idut, punasalaatti, selleri ja purjo aiheuttavat monesti silmien kuivuutta ja kognitiivisten toimintojen heikkenemistä väliaikaisesti.

Irtomietteitä eri ajoilta:

  • Musta- ja valkopippurit aiheuttavat ensikäyttämältä (pitkästä aikaa) jonkinlaista ajatusjumia ja pidempään käytettynä ikäänkuin aivojen välittäjäaineiden ylenmääräistä kulumista ja sitä kautta aikaansaamattomuutta. Vertaa: mausteista mm. oregano, tinjami, basilika ja sipulijauhe eivät aiheuta mitään erityisempää oiretta.
  • Aminohappo tryptofaani ruokavalion täydennyksenä 1 gramman edestä takaa syvemmän unikokemuksen, mutta suurempi määrä per päivä käy aiheuttamaan jänteiden jäykkyyttä tjs.
  • Kaakao ja suklaa aiheuttavat sierainten reunojen tienoille valtaisan määrän kutina, joka ei poistu yhtä helposti antihistamiinilla kuin muualta, sekä ne aiheuttavat aina aknea kasvojen iholle (päivän viiveellä).
  • Kananmunat saavat sekä keitettynä, että esim. lettuihin sisältyvänä aikaan koko loppupäivän kestävää ajatusjumia, melko totaalista jaksamattomuutta ja jonkinlaista tunteettomuutta, vaikka toisinaan on niinkin, että niitä voi syödä vaikka joka päivä, eikä saa mitään oireita. Vertaa: naudanjauhelihaa voi syödä runsaita määriä, eikä se aiheuta mitään erityisempää oiretta.
  • Elimistön toimintaa sotkee tehokkaasti, jos huoneilman laatu ei ole unenlaadun ja oleskelun kannalta hyvä, mihin vaikuttaa tuulettuvuus yleensä, mattoihin kertynyt pöly, lenkkeilyn vaatteiden hajut, ruoanlaitto ym. Kesäyöt alkaen päivän 20 celciusasteesta, olisivat tukalia ilman tuuletinta.
  • Olo on tyypillisesti parhaimmillaan silloin, kun on ehtinyt olemaan syömättä 5 - 12 tuntia, eikä vielä siinä vaiheessa ole nälkä, mikä vaatii sen, että elimistölle on ollut vaivatonta käsitellä ravintoa, eikä se ole jäänyt vatsaan tai suolistoon.
  • Liikunta, elimistön ollessa tunnistamattomalta osalta vajeellisessa tilassa, on usein se, mitä hiustenlähtö 8 – 24 tunnin viiveellä seuraa (jonkinmoiset unet välissä) eli liikunnasta palautuminen ”ryövää” viimeisetkin resurssit?.
  • Toisinaan kädet ovat ranteisiin ja jalat nilkkoihin asti erittäin kylmän tuntuisia, vaikka olisi kesä, mihin auttaa sekä lenkkeily, että ruokailu, mutta tällaiseen voi päätyä myös häirinnän vaikutuksien seurauksena.Useat erilaiset luontaistuotteet tuntuvat menettäneen mahdollisuutensa vaikuttaa tasalaatuisesti (esim. maca, guarana, ginseng ja brahmi) edes yhtä päivää, vaikka ennen niitä kaikkia saattoi (yhtä kerrallaan) käyttää kaksi tai kolme viikkoa ilman vaikutuksen heikentymistä, katoamista tai sivuvaikutusten esiin tulemista.
  • Maitojauhe ja maito aiheuttavat muutaman päivän käytön jälkeen ajatusjumia, niveloireita ym. (ei ole kuulunut ruokavalioon vuosiin, mutta toisinaan kokeillut)
  • Monet adaptogeenit eivät enää toimi kuin yhden päivän, jos sitäkään seurauksella, että alkaa tuntemaan jonkinlaista "ajatusjumia", päänsärkyä, levottomuutta, syvää aikaansaamattomuutta tjms. Näitä ovat mm. ginkgo biloba, brahmi, tulsi, maca ym. (lisäys: tämä vaikuttaa olevan ruokavaliokohtaista).
  • "These organs and their interactions constitute the HPA axis, a major neuroendocrine system that controls reactions to stress and regulates many body processes, including digestion, the immune system, mood and emotions, sexuality, and energy storage and expenditure."
  • Teaniini ja kaakao vaikuttavat molemmat (eri tavoin) aivojen välittäjäaine dopamiiniin, yhteisvaikutuksena numb-olotila, missä ei jaksa ajatella mitään, kunhan on vaan aloillaan. Erikseen teaniinia voi ottaa ainakin 200 mg:aan asti ja kaakaota niin paljon kuin jaksaa juomamuodossa juoda.
  • Teaniinia otettuaan ei pitäisi edes myöhemmin päivällä nukkua päiväunia, koska tuolloin uni, virkistävyydestään huolimatta, kuluttaa fyysistä ja mentaalista jaksavuutta (dopamiinivaikutus).
  • Tunteikkuuden esiinsaamiselle on ikäänkuin jonkinlainen kapasiteettirajoitus, mikä mahdollistaa vähän aikaa ihmisen kanssa keskustelua, miljööstä viehtymistä tjm. mutta sitten se jokin on käytetty loppuun (serotoniini?), mikä indikoi myös sitä, että seuraavana yönä voi olla vaikeampi saada unta.
  • Ravintoaineiden imeytymisessä on jonkinlaista järjestystä, hiilihydraattien tullessa nopeimmin käyttöön päätyneeksi.