Lähestyttäessä eri tahoja verkon kautta esittelytarkoituksissa, on käytössä ollut tällainen lista aiheista ja tuotoksista, johon tämä julkaisusovellus soveltuu:

• syventyneisyyden osoitus jotain akateemista tai arkista aihetta kohtaan
• liveseuranta meneillään olevaan tilanteeseen liittyen
• taidonnäytteiden ja kykenevyyden esittely
• audiovisuaalisten, kuvallisten ja auditiivisten tuotoksien löytämispaikka
• kausittain julkaistava teos
• pitkään jatkuva matkakertomus blogimuodossa
• viimeistelty kertomus tapahtumapaikasta tai kokemuksesta
• toisinaan paranneltava terveysselvittely
• aiempien eri paikoissa julkaistujen tuotoksien koosteteos
• ajankohtaisista aiheista mielipiteilyä
• strukturoitua raportointia määritellyn kohderajauksen puitteissa
• lähestulkoon sellaisenaan ymmärrettävissä olevan selittämistä paremmin
• uusien näkökulmien tarjoamista oivaltavuutta avustavuuksineen
• kutsumista toimintaan monenlaisia perustelujen keinoja käyttäen
• rupattelevaan sävyyn kirjoittelua ilman erityisempiä tavoitteita

Yksityisemmin palvelua voi käyttää vaikkapa valmistelupaikkana muualla julkaistavaksi tarkoitetuille teksteille (esim. verkko- tai printtijulkaisut), verkko-opintojen tehtävävastauksille ja niihin liittyville kuville ym., sähköpostitse tapahtuville yhteydenotoille, nettilomakkeilla annettaville vastauksille ym.

Projektilista. Sisäänkirjautumisen jälkeen esille avautuu aina projektilistan Fresh-osio, jossa on listattuna ne käyttäjän projektit, jotka hän on itse luokitellut olevan jotain ajankohtaista tms. Samaisesta näkymästä pääsee Settings -modaali-ikkunaan, jossa voi tehdä käyttäjäkohtaisia asetuksia kuvakatalogeista ulkoisten palveluiden konfigurointiin. Toiminto uloskirjautumiseen on sijoitettuna pelkästään tähän projektilista-näkymään. Lajittelevat nimikkeet fresh, past ja forgotten voi ottaa siten, että mihin näistä projekti onkaan sijoitettuna ei esim. sanan "forgotten" tarvitse tarkoittaa sitä, että jotain on nyt sitten lopullisesti jätetty sellaiseen asemaan, että sitä ei enää käytetä ja että se ei ehkä ole edes tärkeä ja ties vaikka halutaankin unohtaa. Myöhemmin sellainenkin saatetaan promotoida takaisin vaikkapa fresh-tasolle, jos siltä tuntuu tai jätetään past-tasolle ikään kuin hetkeksi oleilemaan, josko jossain vaiheessa liikenisi aikaa enempään miettimiseen taikka valmisteluun.

Projektin hallinta. Projekti tarkoittaa tässä palvelussa yhteenkokoavuutta, missä projektisivu pitää sisällään navigointilinkit/painikkeet kaikkiin tuotannon kannalta olennaisiin näkymiin/modaali-ikkunoihin kirjoittelun aloittamisesta lopullisen teoksen hienosäätöön, varmuuskopioinnista kuvakatalogien valintaan ja aineiston hallinnasta hakutoimintoihin. Kirjoituksia kirjoittamaan pääsee luomalla kirjoitusten kokoelman ja valitsemalla sitä vastaava linkki, joka vie textediting-näkymään. Yhdestä projektista voi johtaa useita, yhteisesti kuvakatalogeja käyttäviä teoksia kuten esim. erikielisiä sellaisia.

Tekstin editointi. Kirjoituksen peruselementtejä ovat kirjoituksen tekstuaaliset osat (joista osa täysin optionaalisia) ja kirjoitukseen sijoitettavissa olevat "tietynlaiset" (eng. particulars), jotka aluksi vain sijoitetaan kirjoitukseen mukaan niitä tarkemmin paikoilleen sijoittamatta. Näitä sijoiteltavia on tyypiltään paljon muitakin kuin kuvia. Kirjoitukseen on myös mahdollista sisällyttää jokin toinen kirjoitus. Tekstieditorin valikoista löytyy tekstin muotoilutoimintojen lisäksi monenlaisia pikkunäppäriä avustimia ja kirjoitusolosuhteiden muokkaimia.

Kirjoituksen olemuksen hienosäätö. Tuotteliaisuuden kannalta ei välttämättä olisi tarkoituksenmukaista, että kirjoitus on aina juuri sen näköinen kuin miltä lopputulos näyttää, sillä ajattelutyö on tuolloin erilaista, ehkä jopa pakotetun esiin setvivää tyylittelyn huomioimisen viedessä siivunsa ajatusajasta. Tämän vuoksi kirjoituksen olemuksen hienosäätöä ja kirjoitukseen sijoittuneiden elementtien tyylittelyä tehdään erillisessä näkymässä. Tämänkin on tavoiteltu olevan aikaa ja hiirenliikkeitä säästävää. Kirjoituksen lopullista olemusta voi tarkastella näkymässä olevasta esikatselusta tai avata toiseen välilehteen/selainikkunaan se osa teosta, jossa kirjoitus on nähtävillä.

Teoksen erikoissivut ja teos-kohtaiset säädöt. Vähäiselläkin säädöllä voi olla suuri vaikutus, minkä huomaisi vaikkapa siinä, kuinka yhdellä säätimellä saa blogi-muotoisena aloitetun teoksen muuntumaan kirja-rakenteiseksi teokseksi. Muina teos-kohtaisina säätöinä ovat mm. teoksen etusivun sisältöä valmistelevat sellaiset (muokataan toisaalla) ja pikkusäädöt kielen valinnasta välimuistitukseen ja julkisuuden asettamisesta sivuleveyteen. Teoksien etusivuilla voi ennen ja jälkeen kirjoituksien kokoelmia olla linkit "erikoissivuille", joita voisivat ollat esim. Appendix, Glossary tai mitä haluaakaan niiden olevan. Erikoissivuilla kuvakatalogien kuvia voi sijoittaa samantien täsmälleen tiettyihin kohtiin tekstiä.

Kuvakatalogien selailu. Kuvia voi kertyä yhtä tai useampaa projektia kohden paljonkin, joten niiden löydettävyydestä ja käytettävyydestä on käyttäjän paljolti itse pidettävä huolta. Kuvien siirtely kuvakatalogista tai kuvasäilöstä toiseen ei vaikuta kuvien näkyvyyteen kirjoituksissa, mutta kirjoituksien tuottamisen kannalta kuvia on helpompi löytää kun kuvakatalogit ja kuvasäilöt ovat vähintäänkin muistivihjeitä antaviksi nimettyjä. Ihan vielä ei käytössä ole hakutoimintoa, jolla mikä tahansa kuva löytyy esiin, kun pyytää vaan. Erittäin hyödylliseksi tulee mahdollisuus nähdä suoraan, onko ja missä jotain kuvaa on käytetty eli kuvien selaus -näkymässä jokaisen kuvan yhteydessä on suorat linkit niihin kirjoituksiin ym., joissa kuvia on käytetty. Selainikkunan leveyden säätöön on asetettu useita "triggereita" vaihtamaan sitä, kuinka monta ja minkä kokoista kuvaa mahtuu yhdelle kuvaruudukon riville (hyödyllistä moni-ikkunaisissa käyttöjärjestelmissä). Luonnollisesti kuvia voi tarkastella myös isoimmassa koossaan. Kuvakatalogit valitaan käyttöön projektikohtaisesti projektin hallinta -näkymässä ja kuvakatalogit luodaan projektilista-näkymän Settings -modaali-ikkunassa.

Palvelun käyttöliittymän eri näkymien esilläpitämiselle selaimessa ei ole sellaisia rajoituksia, etteikö niitä voisi sijoitella useisiin eri välilehtiin tai riittävän isoa monitoria käyttäessä useisiin ikkunoihin. Isohko monitori tarjoaa kieltämättä näppärimmän käyttökokemuksen, mutta käyttöliittymän näkymät sopeutuvat vaikka älypuhelimella käytettäväksi. Ohimennen mainittakoon, että käytettävyyden mukavoittamiseksi on suositeltavaa asentaa käytettyyn selaimeen jokin yleiskäyttöisistä lisäosista, jolla voi hienoisin hiirenelein mm. siirtyillä eri välilehtien välillä.

Totta puhuen, näitä (tavallisen käyttäjän) käyttöliittymän näkymien nimiä ei ole erityisempää syytä ottaa sellaisena, että niistä juolahtaisi helposti mieleen jotain sellaista, mikä selittäisi, mitä niillä tarkoitetaan, mihin niitä käytetään jne. Esim. sana "riittävät", joka on suora suomennos käyttöliittymässä käytetystä sanasta "adequates", ei kerro oikein mistään mitään ennen kuin kyseistä käyttöliittymän näkymää on käyttänyt ja tajunnut, että "ahaa, tästä siinä on kyse". Täten, nämä ovatkin tässä jonkinlaisen "selitysteknisen välttämättömyyden" vuoksi luomassa vaikutelmaa palvelun laajuudesta tjs.

Palvelu on ositeltavissa hyvinkin monenlaisesti sellaisissa tarkoituksissa, missä käyttöaste merkittävästi lisääntyy tai ihan vaan halutaan erottaa esim. julkaisujen esilläpito ja sisällöntuotanto eri palvelimia kuormittavaksi.

Jos näistä kuvista on jotain luettavissa, niin vaikkapa sellaista, että verkkopalvelu voidaan siis ikään kuin lohkoa tai pilkkoa monella eri tavalla, jotta erilainen toiminnallisuus voidaan laittaa eri palvelinten tehtäväksi, jolloin esim. kuvien palveluun vienti (ja siinä samalla tapahtuva kuvien skaalaaminen useisiin eri kokoihin) ei kuormittaisi samaa palvelinta, jota käytetään valmiiden teosten näyttämiseen. Toimintavarmuutta voidaan lisätä moninkertaistamalla tiettyä toiminnallisuutta suorittavaa palvelinta ja antamalla kuormituksentasaus-komponentin päättää, mitä niistä milläkin ajanhetkellä hetkellisesti käytetään. Tietokantapalvelimet ja tiedostot voivat replikointi-tekniikalla varmistaa siten, että edes laiterikko ei keskeytä palvelun toimintaa, koska kaikki data ja tiedostot olisivat ennen laiterikkoa jatkuvasti vähintään kahdennettuja.

Muuta mainittavaa ovat esim. verkkotietojärjestelmä eli eri palvelimet voivat käyttää yhteisesti tiettyjä tiedostoja kuten käyttäjän kuvia; tietokannasta haetun tiedon välimuistituksen synkronointi palvelinten välillä. Näin siis tietenkin vain siinä tapauksessa, että käytetään enempää kuin yhtä palvelinta. Useamman palvelimen käyttö ei ole ollenkaan välttämätöntä eli kaikki tarvittava kuten tietokannanhallintajärjestelmä, kuvatiedostot ja sovelluspalvelin voivat sijaita sillä yhdellä ainoalla. Siihenhän voi sitten lisäillä resursseja kuten muistia, levytilaa ja aikasäikeitä prosessoriin (vCPU).

Palvelinlaitteiden ja ohjelmistojen kuormittumiseen liittyvät säädöt eivät tule täysin hyödynnetyiksi, jos sisääntulevat signaalit ensinnä vastaanottavat Linux-palvelin on konfiguroitu outbound-kaistan osalta tiedonsiirtoa runsaasti rajoittavaksi. Perusteita tälle on mainittuna ohjeiston kirjoituksessa "Sananen datansiirtokustannuksien rajoittamisesta ja kävijäliikenteestä".

Sisällöntuotannon näkökulmasta julkaisusovellusta on kehitetty "isomonitoriset ja rullahiiriset tietokoneet fyysisellä näppäimistöllä ensin"-periaatteella, mutta toisinaan käytetään aikaa sen varmistamiseen, että riittävän suuriresoluutioiset ja -kokoiset tablet-laitteet ja kannettavat tietokoneet, joissa näytön resoluutiona vähintään, voisivat myös olla soveltuvia laitteita. Selaimien osalta vaikuttaisi olevan helppoa saavuttaa yhtäläinen toimivuus, joten on rohjettu pitäytyä olettamuksessa, että toimivuus on hyvä eksoottisemmillakin sellaisilla, jos toimivuus on varmistettu yleisimmillä selaimilla.

Julkaisupalvelu toimii hyvin ja yhtälaisesti ainakin näillä selaimilla: Edge, Firefox, Chrome ja Safari.

Käyttökokemuksen kannalta 32-tuumainen monitori 1440p resoluutiolla liitettynä deskop-tietokoneeseen tuntuu jonkinlaiselta "sweet spotilta", mutta toisaalta Apple iPad Pro 12,9" on laite, johon kaikki julkaisusovelluksen käyttöliittymän näkymät mahtuvat juuri niin sopivasti, ettei tilanpuute tule liian herkästi mieleen. Erillinen fyysinen näppäimistö on silti suositeltu. Rullahiirtä tai hiirtä ohjainlaitteena yleensä ei välttämättä tarvita tablet-laitetta käyttäessä.

Samsung Galaxy Tab S7:n 11-tuumainen näyttö iPadista eroavilla mittasuhteilla aiheuttaa sen, ettei portrait-moodissa voi vierekkäin mahduttaa minkälaisia elementtejä vain, mutta toisaalta julkaisusovelluksen käyttöliittymä mukautuu nopeasti landscape-asentoon kääntämiseen. Selain fullscreen-moodiin laittamalla saa aina hiukan lisää tilaa, mikä on hyödyllistä käyttäessä kannettavista tietokoneista vaikkapa ASUS ZenBook -laitetta sen kaikessa 14-tuumaisuudessaan.

On julkaisusovellusta kokeiltu käyttää myös esim. Sony Xperia Z3 Compact Tablet -laitteellakin, jossa on vain kohtalaisesti tehoa ja näyttökokokin on vain 8 tuumaa. Teknisesti ottaen julkaisupalvelu toimii silläkin normaalisti, mutta käyttöliittymän näkymät osat asettuvat päällekkäin responsiivisen käyttöliittymäsuunnittelun periaatteiden mukaisesti, joten kyllähän siinä skrollailemaan joutuu.

Julkaisusovelluksen kehityskohteiksi voisi jossain vaiheessa ottaa käyttöliittymän näkymien hienoisemman optimoinnin tilankäytön osalta, mutta muutaman kymmentä muuta ominaisuutta saattaa olla prioriteeteissä ennen sellaista.

Ohjainlaitteista erittäin näppärä ja yhteensopivissa laitteissa suositeltava väline on Samsungin Stylus Pen, joka tarjoaa erittäin hyvän herkkyyden ja tarkkuuden lisäksi Apple Pencilistä puuttuvan hover-ominaisuuden.

Ohjeistuksessa saatetaan joissain kohdin viitata Ctrl-näppäimen käytettävyyteen (Windows) tietyissä tilanteissa, mutta mainitut toiminnallisuudet saa käyttöön myös Meta-näppäimellä (Mac).

Kannettavaa tietokonetta käyttäessä tai sellaista hankkiessaan on suositeltavaa, että siinä olisi riittävän helposti käytettävissä olevat nuolipainikkeet, sillä ne ovat usein niin vähäkorkuisia, että niiden käyttöä joutuu erikseen miettimään, motorinen liike hidastuu niitä hapuillessa ja tekemisen flow hajoilee helposti (poisorientoituu, jopa).