Potilaana oleminen

Potilaan oikeudet

  • Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää hoitoa niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä.
  • Potilaan on päästävä kiireelliseen hoitoon nopeasti, jos hänen sairautensa tai vammansa edellyttää sitä.
  • Potilaalle on oma-aloitteisesti annettava selvitys hänen terveydentilastaan. Hänelle on kerrottava, mitä eri hoitovaihtoehtoja hänellä on, miten hoidot vaikuttavat ja onko niillä haittavaikutuksia. Potilaalle on kerrottava kaikista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä hoidostaan päätettäessä.

Potilasasiakirjat

  • "Eduskunnan oikeusasiamies toteaa kannanotossaan 2828/07 kiinnittäneensä jo usean vuoden ajan toistuvasti huomiota puutteisiin terveydenhuollon toimintayksiköiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemissä merkinnöissä potilasasiakirjoihin. Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pitää vakavana puutteena sitä, että potilasasiakirjoissa on usein niin riittämättömiä merkintöjä, että niiden perusteella ei ole mahdollista arvioida potilaan tutkimuksen ja hoidon sisältöä eikä toteuttamista. Kun merkinnät potilasasiakirjoissa ovat puutteelliset, terveydenhuoltoa valvova viranomainen ei pysty antamaan oikeusasiamiehelle tämän pyytämiä lääketieteellisiä lausuntoja, eikä oikeusasiamies voi arvioida, onko potilas saanut potilaslain edellyttämää laadultaan hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa."
  • Potilasasiakirjat on laadittava niin, että niistä saa selkeän käsityksen siitä, miten potilaan hoito toteutettiin eri vaiheissa, ketkä siihen osallistuivat ja miten potilaan lakisääteiset oikeudet otettiin huomioon hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa.
  • Asiakirjoihin merkitään, miten hoito on toteutettu, onko hoidon aikana ilmennyt jotain erityistä ja millaisia hoitopäätöksiä hoidon kuluessa on tehty ja millä perusteilla ne on tehty.
  • Todetuista tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden haitallisista vaikutuksista ja hoidon tehottomuudesta on tehtävä merkintä, kuten myös epäillyistä potilas-, laite- tai lääkevahingoista.
  • Potilaasta on tehtävä riittävän usein aikajärjestyksessä merkinnät hänen tilansa muutoksista sekä hänelle tehdyistä tutkimuksista ja hoidoista. Hoitojaksokohtaiseen seuranta-asiakirjaan tehdään päivittäiset merkinnät voinnista.
  • Hoitavan lääkärin on tehtävä merkinnät potilaan taudinmäärityksen tai hoidon kannalta merkittävästä puhelinyhteydestä ja muusta vastaavasta konsultaatiosta ja hoitoneuvottelusta.
  • Potilasasiakirjoihin on merkittävä tiedot potilaan hoitoon liittyvien selvitysten antamisesta ja hoitoa koskevista keskusteluista. Jos selvityksiä ei ole annettu, se on perusteltava potilasasiakirjoissa.
  • Jos potilas kieltäytyy tutkimuksesta tai hoidosta, siitä on tehtävä luotettavalla tavalla varmistettu merkintä potilasasiakirjoihin. Jos potilas haluaa ilmaista hoitoaan koskevan vakaan tahtonsa tulevaisuuden varalle (hoitotahto), siitä on tehtävä selkeä, potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin tai liitettävä niihin erillinen potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja.

Kantelut

Terveydenhuollon koko yksikköön tai organisaatioihin kohdistuvat niin sanotut systeemikantelut ovat lisääntyneet. Pääasiallisin kantelun aihe on hoito- tai menettelytapavirhe. Hyvin usein kantelu liittyy potilaan kohteluun.

Kantelut, joissa epäillään hoitovirhettä, liittyvät usein lääkityksiin ja leikkaustoimenpiteisiin. Erityisesti psykiatrian kanteluissa puututaan myös diagnoosin tekoon, kun potilas on eri mieltä lääkärin tekemästä diagnoosista. Psykiatrian alalta tulevat kantelut ovat yleensä laajoja ja monitahoisia, ja kantelun kohteena saattaa olla pitkä hoitojakso. Usein kantelu kohdistuu sekä terveydenhuollon että sosiaalialan ammattilaisiin.

Joskus aluevirasto ilmaisee käsityksen: ei ole tapahtunut suoranaista virhettä, mutta tilanteen olisi voinut hoitaa asianmukaisemmin ja paremmin.

Vaikka kantelusta ei aiheutuisi varsinaisia seuraamuksia, pelkästään se, että tapaus selvitetään jälkikäteen, voi auttaa parantamaan toimintatapoja siinä hoitopaikassa, jota kantelu koski.

Kantelun avulla ei voida muuttaa tai kumota lääkärin tai hammaslääkärin tekemää diagnoosia tai hoitopäätöstä, eikä sen avulla voida muuttaa tai kumota tuomioistuinten tai muiden viranomaisten ratkaisuja.

Kantelun tekeminen

Kantelu voidaan tehdä aluehallintovirastoon tai Valviraan vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella, jonka voi ladata Valviran nettisivuilta. Oikeusasiamiehelle kantelun voi tehdä kirjoittamalla vapaamuotoisesti tai käyttämällä kantelulomaketta.

Muistutus vaihtoehtona

Jos hoitopaikassa käydyistä keskusteluista ei ole apua, potilas tai hänen omaisensa voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan johtajalle. Muistutus on laissa säädetty menettelytapa, ja johtajan on selvitettävä muistutuksessa kerrottu asia alaistensa kanssa sekä vastattava muistutuksen tekijälle kohtuullisessa ajassa, noin kuukauden sisällä.

Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai toimintayksikön muistutuslomakkeella. Muistutus on potilaan tai hänen omaisensa lakisääteinen oikeus, ja terveydenhuollosta vastaavan johtajan on vastattava siihen kohtuullisessa ajassa, mikä tarkoittaa enintään muutamaa viikkoa.

Kantelun/valituksen ottaa vastaan

Aluehallintavirasto

  • Terveydenhuollon ohjaus, valvonta ja kantelut
  • Elintarvike- ja tuoteturvallisuuteen liittyvä ohjaus, valvonta ja raportointi
  • Aluehallintovirasto toimii laadukkaiden terveyspalvelujen turvaamiseksi koko väestölle alueella.
  • Aluehallintovirasto tukee kuntien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden väestön terveyden edistämiseen liittyvää työtä.
  • Aluehallintovirasto osallistuu sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten linjausten toimeenpanoon.
  • Aluehallintovirastot valvovat omilla alueillaan terveydenhuollon laitosten toimintaa.

Valvira

  • Hallinnollista ohjausta: käsityksen ilmaiseminen, huomion kiinnittäminen tai huomautus
  • Valvoo sekä julkisten että yksityisten terveydenhuollon organisaatioiden toimintaa.
  • Valvira käsittelee kantelut silloin, kun kysymyksessä on kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen johtanut hoitovirhe-epäily, tai laajakantoinen periaatteellinen kysymys (erityisen tärkeä, koko maata tai useampaa aluetta koskeva asia). Muut kantelut käsitellään aluehallintovirastoissa.

Eduskunnan oikeusasiamies

  • ..

Korvauksen hakeminen hoitovahingosta

Potilasvahinkokeskus

  • Hoitovahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä. Käsittelyssä otetaan kantaa myös tutkimuksen ja hoidon lääketieteelliseen perusteltavuuteen.
  • Jotta kyseessä voisi olla korvattava hoitovahinko, edellytetään että kyseisessä hoito- tai tutkimustilanteessa kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja siten välttänyt vahingon. Hoitovahinko voi olla esimerkiksi leikkauksen seurauksena ilmennyt komplikaatio, kuten hermovaurio tai viive taudinmäärityksessä, joka olisi ollut vältettävissä, mikäli hoidossa ja tutkimuksessa olisi saavutettu kokeneelta terveydenhoitohenkilöstöltä yleensä vaadittava osaamistaso.
  • Ei korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti, eikä vahinko siitä huolimatta ollut vältettävissä. Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona, mikäli sitä voidaan pitää vakavana ja yllättävänä.
  • Esimerkiksi oikeaan diagnoosiin päästään toisinaan vasta viiveen jälkeen, vaikka asianmukaisilla tutkimuksilla taudinmääritys olisi ollut mahdollista jo aikaisemmin. Mikäli viive ei vaikuta hoidon sisältöön, sen ennusteeseen tai hoidon lopputulokseen, ei siitä aiheudu korvattavaa henkilövahinkoa.
  • Potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomana pidetään vahinkoa, joka on huomattavassa epäsuhdassa hoidettavana olevaan sairauteen tai vammaan ja potilaan muuhun terveydentilaan. Mitä suurempi kyseinen epäsuhta on ja mitä suurempaa romahdusta vahinko merkitsee potilaan terveydentilaan, sitä selvemmin kyseessä on kohtuuton vahinko. Vakaviakaan komplikaatioita ei korvata, jos niiden riski on ollut asiantuntijan ennakoitavissa.
  • Vähäisestä vahingosta ei suoriteta korvausta, vaikka korvausperuste muuten olisikin olemassa. Vahinkoa pidetään vähäisenä, mikäli siitä aiheutuu potilaalle vain lievää kipua ja särkyä, mikäli siitä ei jää hänelle pysyvää toiminnallista haittaa tai kosmeettista vikaa tai haittaa tai mikäli hänen maksettavakseen jäävät kustannukset ovat korkeintaan 200 euroa (syyskuusta 2003 alkaen).
  • Henkilövahingolla tarkoitetaan sairautta, vammaa tai muuta objektiivisesti todettavissa olevaa terveydentilan tilapäistä tai pysyvää heikentymistä taikka kuolemaa.

Korvauksen hakeminen

  • Voit hakea korvausta potilasvakuutuksesta tekemällä kirjallisen vahinkoilmoituksen.
  • Korvauksen hakijan ei sinänsä tarvitse esittää lääketieteellisiä tai oikeudellisia perusteita korvaushakemukselleen. Olisi kuitenkin tärkeää, että ilmoituksesta ilmenisi mahdollisimman hyvin, mistä asiassa on kyse, koska Potilasvakuutuskeskus pyytää pelkästään vahinkoilmoituksen perusteella selvityksen hoitolaitoksesta, jossa vahingon ilmoitetaan tapahtuneen.
  • Vahinkoilmoitus on tehtävä Potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingon kärsinyt sai tiedon vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä. Aika ei ala kulua hoitohetkestä, vaan siitä kun vahingon kärsinyt ymmärsi tai hänen olisi pitänyt ymmärtää, että vahinko on seurausta terveyden- ja sairaanhoidosta. Erityisestä syystä korvausta voi vaatia myöhemminkin. Viimeistään korvausta on kuitenkin haettava kymmenen vuoden kuluessa hoidosta.