LAB-ammattikorkeakoulun ylläpitämään LAB Focus -blogiin ja LAB Pro -julkaisualustaan on kolmen viimeisen kolmen vuoden aikana ehtinyt kertyä muutama tuhatta kirjoitusta opettajilta, opiskelijoilta, tutkijoilta, asiantuntijoilta ym., joten kirjoitusten aiheiden ja näkökulmien kattavuutta tarkasteltaessa voinee perustellusti olettaa, että puutokset ja vajeet aiheissa ja näkökulmissa kertovat paljon siitä, mihin asioihin ei päivätyössä, projekteissa, kokeiluissa ym. keskitytä ollenkaan.

LAB Focus -blogin luonnehditaan sisältävän kirjoituksia "LAB-ammattikorkeakoulun vahvuusalueiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä siihen liittyvästä koulutuksesta", jotka "perustuvat tekijän asiantuntijuuteen ja LAB-ammattikorkeakoulussa tehtyyn työhön". LAB Pro -julkaisualusta "julkaisee suurelle yleisölle tai oman alan ammattiyhteisölle suunnattuja artikkeleita, jotka voivat olla mm. katsauksia oman alan opetuksen kehitykseen, hankkeiden kuulumisia tai perusteltuja kannanottoja ajankohtaiseen keskusteluun". Molempien kirjoittajissa voi olla mukana "LABin ulkopuolisia henkilöitä, kuitenkin niin että myös LABin oman henkilökunnan panos näkyy tekstissä".

Kun kyseisen blogin ja julkaisualustan sisältö otetaan yhteiseen tarkasteluun rajauksella, jossa tavoitteena on saada vastaus kysymykseen "millä tavoin näissä julkaistuissa kirjoituksissa ilmenee neljäkymppisen paikkakuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin omatoimisen edistämisen avustaminen", saadaan kirjoituksien otsikoiden ja ingressien perusteella jatkotarkasteluun kirjoitukset lajitelluiksi seuraavanlaisiin selaimen (Firefox) kirjanmerkkikansioihin:

  • asiakkaat ja palvelumuotoilu
  • yrityksen kehittäminen
  • yritys asiakkaillepäin
  • johtajuus
  • kartoittaminen, verkostoituminen
  • tulevaisuusnäkymiä
  • startup-toimintaa, teknologiakarttaa, innovointia
  • oppiminen, opiskelu, knowledge service
  • ihmiset työelämässä, työnhakijoina
  • huomioita hyvinvoinnista
  • liikunta, liikkuminen
  • sote-kehitys
  • yhteiskehittäminen, osallistuttaminen
  • peliala, pelillisyys

Valintakriteerien käytön jälkeenkin jatkotarkasteluun asti pääse lähes useita satoja kirjoituksia. Useimmat kirjoitukset varsinkin LAB Focus -blogissa ovat melko lyhyitä ja sisältävät muutaman viitteen esim. artikkeleihin ja LAB-ammattikorkeakoulun projektiin. Molempien kirjoituksissa vilisi paljon sanoja kuten tekoäly, digitalisointi ja hyvinvointiteknologia. Huomioiduksi tulevat työntekijöiden perehdyttämisen merkitys, ohjelmistorobotiikka terveydenhuollon apuna, yhteiskehittäminen loppukäyttäjien kanssa, oppimismetodien kelpoisuus, asiantuntijoiden jatkokehittymisen mahdollisuuden tärkeys ym., mutta oikeastaan missään kirjoituksessa ei osuta siihen, mitä tässä lähdettiin etsimään.

Yhteiskehittämisestä hössötetään, tulevaisuudentutkimusta pidetään yleisesti tärkeänä, opiskelijoiden hyvinvointiin pitäisi tietenkin panostaa, startup-toiminta sinänsä on kiva juttu, jossain on jo otettu jotain käyttöön, johtajuuden merkitys varmastikin kasvaa tulevaisuudessa ym., mutta missä ovat kaikki ne jutut, joissa ilmentyisi, kuinka paikallisesti toimivaa, merkittävässä asemassa olevaa hyvinvointialuetta kehitetään siten, etteivät ihmiset jo 30- ja 40-vuotiaina kokisi, että eihän hyvinvointialueella (terveydenhuollon rajoissa) ole heille mitään muuta tarjottavaa kuin pelkkää yksinkertaista palvelua keskinkertaisilla valmiuksilla varustelluin työntekijöin.

Eräälläkin viikolla kokeiltu oma-aloitteesuuttaan, kuinka venäläinen, jotenkuten suomea puhuva psykiatria EKHVA:n mielenterveyspalveluissa pärjää päättelyssä, jossa täytyisi ottaa huomioon lenkkeilyn merkitystä mentaaliseen hyvinvointiin, stressoreiden vaikutusta hetkelliseen ajattelukykyyn, aiempien potilasmerkintöjen vääristymien kasautuvaa vaikutusta asiantuntijoiden päättelyssä, ruokavalioon vaikutettavuutta analysoivilla mobiilisovelluksilla, lääkekokeilun aloittamista tarkkaavaisuuden ja jaksavuuden parantamiseksi ym., mutta hän oli käytännössä joka asian kohdalla sitä mieltä, että ei ole hänen asiansa miettiä moisia, koska kaikki tällainen on "tutkijoiden tehtävää" ja että hän tekee vain erotusdiagnostiikka (eli käytännössä arpoo "sopivia" diagnooseja). Hän toisteli usein sitä, että "ei jaksa", "ei viitsi", "muutkaan psykiatrit". Siinäpä taas osoitusta hyvinvointialueen hallinnon, aluehallinnon, aluevaltuuston ja mikseipä samalla myös kaupunginvaltuuston surkeasta kykenevyydestä vaikuttaa asioihin laadukkasti.

Erotusdiagnostiikka tarkoittaisi sitäkin, että jos potilaalla on hetkellisiä, mutta runsaina absoluuttisina määrinä toistuvia, muiden ihmisten aiheuttamia stressioireita, jotka vaikuttavat mm. hänen muistitoimintoihinsa (https://en.wikipedia.org/wiki/Effects_of_stress_on_memory), sellaista varten ei olisi riittävän "sopivaa" diagnoosia ja täten potilas jäisi täysin ilman apua, sillä ainakin tämän yhden psykiatrin mukaan psykiatrialla on oikeus olla miettimättä asioita. Ei sinänsä ainoa EKHVA:n psykiatri, jonka mukaan "hän tekee vain erotusdiagnostiikkaa". Eräs toinen lisäsi tällaiseen kommenttiinsa vielä senkin, että jos haluaa puhua "henkevistä asioista" voi sellaisista keskustella sairaanhoitajan kanssa. Tämän jälkimmäisen hän sanoi kuin hänen olisi ollut vaikea keksiä, mihin sairaanhoitajia psykiatrian puolella edes tarvitaan. Miten tällaiset "asiantuntijat" pystyvät arvioimaan edes esim. koulu-uhkaajien mielentiloja ja heidän toimintaansa vaikuttaneita seikkoja?

Kuva 1. Samaan aikaan toisaalla hyvinvointialuejohtaja esittelee jossain kalvoa, joissa näkyy palvelustrategian version 0.9 olevan valmis touko-kesäkuun vaihteessa ja jonka jälkeen tulee kymmeniä muita versioita, koska ”tämähän on jatkuvaa kehittämistä”.

Kuten itse tehdystä konseptikaavioista voi jotakuinkin lukea, kolmen tahon eli LAB-ammattikorkeakoulun, hyvinvointialueen (EKHVA) ja "eriytyneet tahot" (yritykset, hyvinvointialueen osa ym.) pitäisi toimia yhteistyössä, ottaa huomioon loppukäyttäjien, opiskelijoiden ym. kritiikki ja ideat, jotta tehtävä kehitystyö voisi palvella paremmin monenlaisia ihmisiä sillä tapaa, että käyttöön tulisi parempia tutkimusmenetelmiä, omatoimisuuden mahdollisuuksia ym.

Tässä seuraavaksi muutama tekstikatkelma kirjoituksista LAB Focus -blogissa ja LAB Pro -julkaisualustalla, jotka ikään kuin antavat ymmärtää, että kyllä siellä sitten kuitenkin jotakuinkin ajan hermoilla ollaan, vaikka soveltamisten kohdentamisissa onkin paljon vajetta. Niiden jälkeen linkit kaikkiin loppuihin jatkotarkasteluun otettuihin kirjoituksiin.

Digitaalinen kompetenssi sisältää teknisten taitojen lisäksi syvällisempää osaamista, jonka avulla ammattilainen kykenee vastaamaan monimutkaisiin haasteisiin. (https://www.labopen.fi/lab-pro/digitalisaatio-muokkaa-voimakkaasti-...)
Uudet teknologiat, mm. robotiikka ja tekoäly voivat auttaa hoitajapulan ratkaisemisessa, kun hoitajat keskittyvät potilaisiin ja välittömään hoitotyöhön robottien hoitaessa avustavia tehtäviä. (https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoaly-ja-robotiikka-soten-palveluk...)
Virtuaaliassistentteja voidaan käyttää myös sosiaali- ja terveysammattilaisten tukena esimerkiksi tiedonhakuprosessien nopeuttamisessa ja asiakaspalvelutilanteissa vastausten suosittelussa ammattilaiselle. (https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoaly-auttaa-sosiaali-ja-terveysal...)
Mikäli tekoälyratkaisut on integroitu taustajärjestelmiin eli asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tai paikkatietoon, asiakas saa yksilöllistä käyttökokemusta tekoälyn tunnistaessa käyttäjän tilanteen. (https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoaly-auttaa-sosiaali-ja-terveysal...)
Terveysteknologialle virallista määritelmää ei ole olemassa, ja usein terveys- ja hyvinvointiteknologia saattavat sekoittua keskenään. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä niin, että hyvinvointiteknologiaa ovat pääasiassa kuluttajille suunnatut ratkaisut ja terveysteknologiaa myydään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille. (https://blogit.lab.fi/labfocus/hyvinvointiteknologia-tutuksi/)
Nanorobotit uivat suonien sisällä 24/7 ja näin monitoroivat elintärkeitä elimiä koko ajan. (https://blogit.lab.fi/labfocus/nano-ja-mikrorobotit-seka-tekoaly-os...)
Minkälaisia toimijoita Etelä-Karjalassa toimii sote-datan parissa? Minkälaista osaamista sote-datan ympärillä vaaditaan, missä osaamista tarvitaan lisää? Mitä haasteita ja kehittämisen kohteita on matkalla sote-datan hyödyntämiseen ja sillä tehtäviin kokeiluihin ja testauksiin, kun kehitetään uusia palveluita ja tuotteita? (https://blogit.lab.fi/labfocus/etela-karjalassa-kaynnistyi-sote-dat.../)
Ehkä kymmenien vuosien kuluttua erilaiset hyvinvointi- ja elämänhallintasovellukset osaavat varoittaa ja ohjata meitä niin, että ylipäätään tämän päivän sosiaalityölle on vähemmän tarvetta. (https://blogit.lab.fi/labfocus/teknologiaa-sote-alalle-osa-3-kurkis...)
Uudenlaiset riskiryhmille kohdennetut "light"-palvelut, kuten hyvinvointi- ja terveysdataan perustuva terveysneuvonta ja elintapaohjaus osallistavat kansalaista oman terveyden edistämiseen ja ehkäisevät erilaisia kansansairauksia muistisairaudet mukaan lukien. (https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-terveydenhuollon-lahipalveluje...)
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja systeemisen muutoksen edistäminen edellyttää eri hallinnon alojen ja sektorien rajojen ylittävän yhteistyön vahvistumista ja toimintatapojen uudistamista asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Systeeminen muutos edellyttää palvelutuotannossa makro-, meso- ja mikrotasoilla tapahtuvaa muutosta ja muutoksen logiikan ymmärtämistä. (https://www.labopen.fi/lab-pro/kestavaa-ja-kokonaisvaltaista-hyvinv...)

asiakkaat ja palvelumuotoilu

yrityksen kehittäminen

yritys asiakkaillepäin

johtajuus

kartoittaminen, verkostoituminen

tulevaisuusnäkymiä

startup-toimintaa, teknologiakarttaa, innovointia

oppiminen, opiskelu, knowledge services

ihmiset työelämässä, työnhakijoina

huomioita hyvinvoinnista

liikunta, liikkuminen

sote-kehitys

yhteiskehittäminen, osallistuttaminen

peliala, pelillisyys

Julkaistu alunperin Uskottavaa vai totta -blogissa, tässä vähäisin muutoksin.