Nykymaailmassa ihmisten verkottuneisuus on tiedon/mukatiedon vaikuttavaksi pääsemisen kannalta aivan erilaista kuin vaikkapa 80-luvulla, jolla esim. Etelä-Karjalan hyvinvointialue vajeellisine tietymyksineen yhteiskunnasta vaikuttaa usein olevan ja mikä sitten vaikuttaa saatavilla olevien terveyspalveluiden laatuun ja hyödyllisyyteen. Ihmisen häirityksi tulemisen kannalta ihmisryhmistä voitaisiin erottaa, kuinka joistakin ihmisryhmistä (tai maantieteellisistä sijaineista) ei päädy yhtään yksilöä osallistumaan häirintään, mutta esim. venäläisistä ja "sosioekonomisesti huonosti pärjänneistä yli neljäkymppisistä" voi löytyä paljonkin. Omana rajauksenaan voisivat olla erilaiset sellaiset, joilla on erityisen fiinit eli hienoiset pyrkimykset häirintäänsä (esim. ideologiset sellaiset).

Häirintää voi ilmentyä monessa työhön ja työllistymiseen liittyvässä tilanteessa.

Häirintä, oli se sitten psykologista tai vaikkapa tietotekniikka-avusteista, voi pahimillaan aiheuttaa työllistymiseen liittyen mm. verisuonitauteja, kokemustunteista palautumisien vaikeutta, työnsä sabotoimista, erheitä ja kyynisyyttä.

Uhkatekijöiden muistuttavuus estona uuden oppimiselle.

Kun on tunnistanut ja sadoin kerron joutunut kokemaan, kuinka häirinnällä pyritään pilaamaan opiskelumukavuutta esim. verkko-opintoja tehdessä, ei enää halua olla opiskeluun keskittyneenä häirintää ajatteleva, eikä haluaisi oppia silloin, kun häirintää on jo tapahtunut. Eräs helpon häirinnän muoto on monitoroida, mitä opiskeleva tekee tietokoneellaan ja aiheuttaa auditiivista häirintää silloin, kun opiskeluaineistossa esiintyy jotain tietynlaisessa käsite- ja muistopoolissa olevaa vastaavaa.

Vaikka muistot ja tuntemukset aiemmista ärsyttävyyksistä ovat jollain (pseudo)logiikalla mieleen muistumassa ja siten osaltaan vaikuttamassa, ihminen on kuitenkin varsin kykeneväinen saavuttamaan yhtäaikaisen rauhaisuuden tunteen ja mentaalisesti hyvin suoriutuvuuden, joten ärsyyntyneisyyksien, kyynisyyksien ja vihaisuuksiensa merkitystä voi tulla tahattomasti liioitelleeksi.

Jos oikein alkaa häirintä keittämään, voi ärsyyntyneisyydestä kehkeytyä kyynisyyttä ja pidemmän päälle jonkinmoista vihaakin, mutta eivät ne välttämättä kovin synkronissa tai toisiinsa korreloituvasti tunteissa esiin tule. Ärsyyntyneisyys ja viha lienevät enemmän primitiiviä tuntemuksia kuin kyynisyys, mutta kyynisyydelläkin lienee emootio-komponenttinsa, jotka ovat kytköksissä jossain ajattelun tavoittamattomissa olevaan.

Ihmisryhmien toisiinsa kytkeytyväisyyttä.

Nykyaikaisen häirinnän ymmärtäminen ei ole hyvinvointialueella tai TE-palveluissa edes alkutekijöissään, koska sellainen ohitetaan käytännössä kokonaan. Kuitenkin, esim. Semantic Scholar [1] sisältää kahdelta viimeisimmältä vuosikymmeneltä esim. runsaasti tutkimuksia, joissa koetellaan onnistuneesti, kuinka vakoilla LCD-näyttöjä lyhyiden tai pitkien etäisyyksien päästä ilman minkäänlaisten ohjelmien asennusta kohteen tietokoneella eli pelkästään säteilyä analysoiden sen perusteella näytölle oleva rekonstruoiden. Tällaista voi hyödyntää vaikkapa auditiivisen häirinnän ajoittamiseen kerrostalossa. Erilaiset toteutukset ovat jokseenkin vähäkustannuksisia.

Valituissa esimerkkitutkimuksissa toisessa näytön kuva "kaapataan" kymmenien metrien etäisyydeltä ja toisessa samaa varten hivuttaudutaan kohteen läheisyyteen.

A Threat for Tablet PCs in Public Space: Remote Visualization of Screen Images Using EM Emanation

Hayashi, Y., Homma, N., Miura, M., Aoki, T., & Sone, H. (2014). A Threat for Tablet PCs in Public Space: Remote Visualization of Screen Images Using EM Emanation. Proceedings of the 2014 ACM SIGSAC Conference on Computer and Communications Security.

Eavesdropping a (Ultra-)High-Definition Video Display from an 80 Meter Distance Under Realistic Circumstances

De Meulemeester, P., Scheers, B., & Vandenbosch, G.A. (2020). Eavesdropping a (Ultra-)High-Definition Video Display from an 80 Meter Distance Under Realistic Circumstances. 2020 IEEE International Symposium on Electromagnetic Compatibility & Signal/Power Integrity (EMCSI), 517-522.

Kun näyttöpäätteen luvattoman rekonstruoimisen mahdollisuuden yhdistää auditiiviseen häirintään, saadaan kokijalle aiheutettu helposti merkityksellisyyden tuntemuksia, missä yhdistyy usein tietynlaisena ilmenvä ääni ja tietynlaiset tapahtumat. Kokijan aivoissa voidaan kuvitella tapahtuvan "klusteroitumista" (neuronit, aksonit ym.), mistä aiheutuu myöhemmin voimakkaampaa ärsyyntymisvastetta ja sitä myöten voimakkaampaa itsehillintää ym., mikä taasen on pidemmän päälle terveyttä tuhoavaa (ja hermosoluja tuhoavaa myös).

Ihmisaivot ovat lähtökohtaisesti sellaiset, että ne pyrkivät energian säästöön, joten tämän vuoksi samankaltaisuudet tulevat helposti "niputtuneeksi" yksilön mielessä. Toisaalta, ihmismieli on myös varsin kyvykäs pitämään melkein samankaltaisuudet toisistaan erossa yksilön ajattelussa, mutta sopivasti ajoitetuilla häirinnän toimivuutta pohjustavilla teoilla tämän erossa pidettävyyden mahdollisuutta voidaan murentaa -- paremman sanavalinnan puutteessa. Täten, esim. rikkomalla jotain vaatetta pian nähdyn elokuvan jälkeen sillä tavalla, että korjausompelun jälkeen vaatteeseen jää jotain sellaista, joka esiintyi elokuvassa ja jonka katsomisen aikaan esiintyy auditiivistä tai muuta ärsyttävää häirintää tietyssä kohdin, saadaan yksilö ensinnäkin tunnistamaan tietynlaista yhtäläisyyttä, että jätetään tunnepitoisille lisäassosiaatioille tilaisuus tulla liittyneeksi samaan rytäkkään pian jossain toisaalla tapahtuvan samankaltaisuuden tai "samankaltaisuuden osakomponenttien avulla". Toisaalta, esim. lappeenrantalaiset ovat mielellään väittämästä joidenkin ihmisten olevan kykenemättömiä irtaantumaan samankaltaisuuksien huomioinnistaan pelkästään sen vuoksi, että "he ovat jotenkin mieleltään vajaita" ja minkä väittämäni monet muut sitten ottavat tosissaan "ihan tuosta vaan" eli heidän mukaansa mitään häirintää ei edes tarvittaisi, koska olisi yksilön omaa "jonkinlaista huonoutta ja viallisuutta ihmisenä", että hän ei pysty vuosikausian jälkeenkään irtautumaan samankaltaisuuden kertahuomiostaan, mutta sellaista on opetuksen ja ihmisten välisen kommunikoinnin laatu Lappeenrannassa.

Vaikka haluaisi pitää esim. eri vuosikymmeniin tai muihin ajanjaksoihin liittyvät tapahtumat toisistaan pitkälti isoloituina omassa mielessään, eikä haluaisi käsitetajunsa sotkeentuvat muiden tuhansien tahallisten häirintätekojen vuoksi, sitä ei ehkä sallita, vaan häirinnällä voidaan pyrkiä "tekemään tyhmäksi". Ajattelykyvykkyydestä saatettaisiin haluta tehdä ei-stabiilia assosiaatioiden, muistin, käsitetajun, muistojen hyödyntämisen ja päättelykyvykkyyden osalta.

Ihmismielen toimintaa ovat monet koettaneet mallintaa ja aika useinhan sieltä kaikenlaista verkostorakennetta ja moneen liittyväisyyttä saadaan visualisoiden esille.


Satunnaispoimintoja otsikoina muista Semantic Scholaristakin löytyvistä tutkimuksista:

An information recovery technique from radiated electromagnetic fields from display devices
Eavesdropping a (Ultra-)High-Definition Video Display from an 80 Meter Distance Under Realistic Circumstances
Electro-Magnetic Side-Channel Attack Through Learned Denoising and Classification
Estimating the eavesdropping distance for radiated emission and conducted emission from information technology equipment
Exploiting a Power Line Side-Channel for Smartphone Information Leakage
Information leakage and simplified recovery from monitor
Information Recovery Using Electromagnetic Emanations From Display Devices Under Realistic Environment
Recognition of Information Leakage of Computer via Conducted Emanations on the Power Line
Remote and Through-wall Screen Attack via mmWave Sensing
Remote Visualization of Screen Images Using a Pseudo-Antenna That Blends Into the Mobile Environment