Aikajana-snapshot (kuva 1), jossa on jos jonkinmoista oireilua, on kelpo olon määrältiin erittäin vähäinen, nukkumisen jälkeen ei edes ruoan avulla saa olotiloja paranemaan, nenä tuntuu tukkoiselta, hengityksessä on työläyttä ja yleensä ottaen on jokseenkin huono olo. Lenkkeily sujuu vähäisessä määrin, mutta siitä ei tuolloin saanut sille päivälle kummoisempaa hyötyä. Mälsyyttä (yep-merkinnät) esiintyi paljon, mikä tarkoittaa, ettei oikein mihinkään jaksaisi ryhtyä, eikä oikein edes jaksa haluta mitään. Hiilidioksitasotkin ovat taas päätyneet luokituksesta hyvä yhtä luokitusta huonommaksi. Karkeilla on joutessaan kokeiltu, josko niillä saisi jotain virkeyttä vaikka aikaan, mutta eipä saanut. Unirytmikin aivan väärällään. Ruokavaliota nimikkeinä ei ole syytä tuomita liian varhain, sillä moneen kertaan on todennut, että ravintolisien ja tällaisten ruokien kanssa (karkit pois) saa aikaan esim. yhtäjaksoisesti kolmen viikon ajaksi hyvät unet, tehokkaan lenkkeilyjaksavuuden, runsaasti päivittäistä produktiivista aikaa ja sosiaalinenkin jaksaa olla.

Aikajana-snapshot (kuva 2), jossa esiintyy paljon kelpoista olotilaa ja parit tehokkaat lenkkeilyt, on vajaa pari kuukautta myöhemmin, jolloin on jo ehditty ostaa käyttöön sisäilmanpuhdistuslaite PM2.5-mittarilla ja ilmankostutin (evaporaattori) kosteusmittarilla. Ruokavalio on pitkälti samanlainen, mutta siihen on tehty hienoisia muutoksia käyttäen erillistä taulukkolaskentaohjelmalla tehtyä ravintoainesaanti-selvitystä hyväkseen, jotta voi tietää suht tarkkaan, että saa kivennäisaineiden tarkkuutta myöten ravintoaineita jotakuinkin 110 % yleisiin suosituksiin nähden. Huomionarvoista, että lähinnä aamuisin herätessä on jotain mainitsemisen arvoista oiretta, mutta eipä niitäkään kauaa esiinny, kun vain vähän jaloittelee ja syö. Joinakin aiempina aamuina hiilidioksitasot ja sisäilman kosteustasot ovat olleet ongelmana ja keskeyttäneet unen esim. 4 - 6 tunnin paikkeilla. Sisäilmanpuhdistuslaitetta on alettu käyttämään keittiössä, koska PM2.5-mittarin mukaan se on ainoa ja olennaisin moisten partikkelien lähde, joten ruoan valmistamisen jälkeen se voi jäädä keittiöön hurisemaan siksi aikaa, että ilma puhdistuu keittiössä siinä määrin, että sisäovet voi jälleen avata (toki käytössä myös ruoanlaiton aikaan). Ruokien osalta on ehditty tekemään muutoksia, kokeiluja ja hienosäätöjä, minkä on huomannut vaikuttavan erittäin paljon mm. lenkkeilyn tehokkuuteen ja helppouteen. Karkkejakin voi hyvän olotilan vallitessa syödä sen kummemmitta pöhnäisyyksittä. Koska ulkoilman kosteuskin on noussut pakkasten alkaessa väistymään, on se osaltaan tehnyt nenätukkeisuudesta poissa olevaista oiretta. Polvioireet johtuvat todennäköisesti "pehmusteiden" eli kollageenin koostumuksen muutoksista elimistön nestetasapainon vääristyessä nukkumisen aikoihin, jolloin öinen liikehdintä rasittaa paljon lenkkeilevän polvia joiltain osin. Oireena molemmanlaiset polvioireet tapaavat poistua päiväkohtaisesti muiden oireiden mukana. Stressitasoja vaikuttavat nostavan yksinomaan ruoka ja stressitasojen kanssa vaikuttaa korreloivan myös leposyke. Verenpainetta ei kuvassa tuolla päivällä näy, mutta se olisi jotakuinkin 118/79. Edelliskesänä lenkkeilyjaksavuus on ollut sitä luokkaa, että esim. 15.45 km sujuu ajassa 1:18:44 keskinopeudella 5:06 /km.

Mittaamattomaksi ja ylöskirjoittamattomaksi ovat jääneet mm. auditiiviset häiriötekijät, joiden häiritsevyys muodostuu psykologisen merkitynsä saamisen vuoksi, ei siksi että niitä kuuluu jostain. Niillä on potentiaalia aiheuttaa stressireaktioita, joita ei välttämättä ole helppo laannuttaa tai sitten ne vaikuttavat vähän kerrallaan, mutta pitkään. Huonommissa olotiloissa ollessa päätelmien tekeminen siitä, mikä itselle olisi hyväksi tai miten saada olotilojaan paremmaksi, ei välttämättä ole ihan helppoa. Toisinaan olotilojen parantaminen voi vaatia jonkin laitteen oston, mutta ei sitä tarpeellista laitetta välttämättä heti tajua, ellei ensin saavuta riittämiin kelpo olotiloja, jotta voi tehdä hyvälaatuista mietintää. Ihminen on kuitenkin vain ihminen, joten kognitiivinen stressi voi tehdä vaikeaksi ajatella asioita riittävän laadukkaasti ja riittävästi asioita huomioon ottaen. Toisinaan asioiden edistämisen yrittäminen voi tyrehtyä vaikkapa siihen, että kiinteistönhuolto ei kuljeta mukanaan soveltuvia mittareita esim. huoneiston ilmanvirtauksien selvittelyyn.

Tämä kaikki tällainen suht tavallisten asioiden toisiinsa vaikuttaminen (mitä ei tässä sen enempää avattu) on hyvin vaikeaa käsiteltävää hyvinvointialueille, varmaan myös YTHS ja työterveys, eikä esim. yksityinen ravitsemusterapeuttikaan ole välttämättä sen kummoisempi kuin hyvinvointialueen sellainen, joten senkin vuoksi yksilön itsensä tai jonkun muun hänen apunaan olevan olisi hyödyllistä ottaa aikajana-avusteista vastuuta itsensä tai toisen hyvinvoinnista.

Huonoissa olotiloissa pitkään oleminen käy tietysti vaikuttamaan myös hänestä muodostuviin vaikutelmiin, eivätkä muut ihmiset useinkaan ole sen valmiimpia tajuamaan, mistä hänen oireilussaan, käytöksessään ym. havainnoitavissa olevassa on kyse, vaikka asiat voisivat selkiytyä kenties hyvinkin helposti, kunhan ensin tajutaan, mitkä ovat suht täsmälliset toimenpiteet, mitä pitäisi tehdä.