Häiritsijöiden tavoitteita

Skaalautuvuus (tilastojen pelittäminen). Ihmisten ohjailu toimimaan halutunlaisesti on unelma, jota varmasti monikin tavoittelee jossain määrin, mutta koordinoituna ja huolella dokumentoituna toimintana sitä pystyy hyödyntämään muutamia tarkkaan valikoituja ihmisiä laajemminkin, jos vain metodit, tekniikat ym. ovat sellaisia, että niiden käyttöön voidaan valjastaa useita hyvin yhteenpelaavia ihmisiä. Eräänlaisena työvoittona he voisivat pitää sitä, että heidän toimintansa saa aikaan tilastollisesti merkittäviä, suomenlaajuisia muutoksia useissa ihmisryhmissä.

Häiritsijöiden kokeiluja

Eksekutiivisten toimintojen häiritseminen. Monesti tärkeässä asemassa ohjailtaessa jonkun yksilön ajatuksellista tai toiminnallista käytöstä, koska kohdeyksilö ajautuu lähemmäksi moodia, missä hän tekee valintoja ja suoritteita jo opittujen skriptien ja muodostuneiden assosiaatioverkostojen signalointien pohjalta.

Muistuttavat, laukaisevat ärsykkeet. Junnaamalla ehdollistettuja tai joskus jopa taktisen nokkelasti aiheutetut ankkurit (NLP-terminologiaa), joilla saa kohdehenkilön tietynlaiseen mieleentilaan, kokemuksen muistamisen valtaan tai tuottamaan tietynlaisen reaktion, ovat mitä tavanomaisempia keinoja ohjailla jonkun henkilön käytöstä ja ajatuksia.

Muistojen tuhoaminen, unohduttaminen. On liiankin tavanomaista, että ensin nostetaan mielestä esiin jotain menneitä tapahtumia, annetaan kohdehenkilön jonkin aikaa lämmitellä niitä enemmänkin esiin ja sitten kytkeä tilanteeseen mukaan jotain erittäin ärsyttävää, joka jättää haitallisia muistijälkiä aiempiin muistoihin kytkeytyvästi. Eksekutiivisten toimintojen (muistitoiminnot, päättelykyky ym.) samanaikainen tai edeltävä häiritseminen on tavanomaista.

Aivojen välittäjäaineiden kuluttaminen. Koska muistot ja hienoiset emootiot aiheuttavat kaikki aivojen välittäjäaineiden kulumista, voi häiritsijöitä houkuttaa ajatus sellaisten ”assosiaatioklustereiden” luomisesta, jotka pysyvät mahdollisimman pitkään aktiivisina, ajatukset toinen toisiaan uudestaan ja uudestaan herätellen, ”kunnes dopamiinit on lopussa ja glukoosistakin alkaa olla puutetta”.

Tilastollistaminen ja analysoitavuus. Jotta yksilöä voi ohjailla missään määrin, häntä on vähintäänkin monitoroitava eri yhteyksissä siten, että kerätään johonkin tietokantaan määritettyjen mallien pohjalta dataa kohteesta. Tätä dataa voidaan sitten hyödyntää mm. tilastollistamisessa ja analyysissä.

Neuraaliverkot. Koneoppimisessa ja kognitiotieteissä neuraaliverkot ovat malleja, jotka voivat olla valmiiksi opetettuja tai itseoppivia, niitä voiden hyödyntää esim. sen arvioimiseen, mitä tuhansista, sadoista tai kymmenistä vaihtoehtoista joku henkilö tulee valitsemaan (esim. reittivalinnat tai tuotteet verkkokaupassa). Häirintäkäytössä niiden avulla voidaan järjestää häirintätapahtuma ennalta sinne mihin (tai mitä kautta) kohdehenkilö todennäköisimmin tulee kulkemaan. Itseoppivia neuraaliverkkoja voi ajatella voitavan huijata niin paljon, että niistä ei ole enää hyötyä kenellekään, valmiiksiopetettujen voidessa olla niin vajaasti toimivia, että kohdehenkilö pääsee ajoittain pälkähästä.

Spatiaalisen sijainnin vaikutus vuosien kuluttua. Vaikka uusi kauppakeskus on jo korvannut entisen Iso-Kristiinan ja siinä samalla Pub Olterin ja parkkihallin, on joistakin ihmisistä uteloittavaa kokeilla josko Pub Olterissa käydyn keskustelun Lind-nimisen henkilön kanssa saisi juolahtamaan kohdehenkilön mieleen tämän ollessa sijainnillisesti lähellä sitä kohtaa, missä keskustelu käytiin, vaikka nykyisin siinä kohdin on pelkkää kauppakeskuksen lattiaa. Aivoissahan on siis neuroneja, jotka reagoivat sijaintiin, joten on houkuttelevaa kokeilla, josko niiden aktivaatio sijainnin avulla uuttaisi mieleen aiempia ajatuksia uudessakin ympäristössä.

Kahden välillä miettiminen. Ihmismielestä on erityisen ärsyttävää joutua miettimään sellaista, missä joutuu valitsemaan kahden sellaisen vaihtoehdon välillä, joista molemmat tuottavat niin paljon ajateltavaa, että niiden työstäminen tuona hetkenä jää kesken tai tuotetut päätelmät ovat vajeellisia. Tällaisiin tilanteisiin voidaan ajattaa, koska ihminen ei ole kovin hyvä ennakoimaan kaikkia mahdollisia teoreettisesti vastaantulevia tilanteita.

Häiritsijöiden hyödyntämiä apuvälineitä

Tulostinajurit. Erikoisimpia tulostinajureiden muuntamisia vakoilu- tai häirintäkäyttöön, on saada tulostinlaite tuottamaan sellaisia mekaanisia liikkeitä, jotka tuottavat ääniä, jotka voidaan napata mikrofonilla talteen ja muuntaa esim. kuvatiedostoksi tai minkätyyppisestä datasta alun perin olisikaan kyse. Tavanomaisempia tulostinajureiden muokkaamisia olisivat tulostusjälkeen vaikuttaminen ja tulosteiden sisällön kopioiminen huomaamatta jonnekin verkkopalvelimelle.

Windowsin muokkaus. Jos pääsee muokkaamaan mitä tahansa osia tietokoneen käyttöjärjestelmästä, ilman että tietokoneen varsinainen käyttäjä tätä huomaa, pystytään periaatteessa saamaan käyttöjärjestelmä toimimaan suhteessa sen käyttäjän tavoitteisiin mitä mielivaltaisimmilla tavoilla. Yksinkertaisimpina esimerkkinä hiiren pointterin liikkuminen viistoon, kun käyttäjän tarkoitus on siirtää pointteria vaakasuunnassa.

Huonetilan 3D-laserskannaus. Luvattoman pääsyoikeuden järjestyttyä kuvataan huonetilat 3D-laserskannerilla ja muodostetaan kerätyn datan pohjalta pistepilvi, jonka pohjalta huonetila voidaan rekonstruoida tietokoneella.

Ikkunan läpi etäkuuntelu laserilla. Äänenpaineen vaihtelut sisätiloissa korreloituvat ikkunassa ikkunan värähdysliikkeenä, joka voidaan sopivalla laitteistolla konvertoida takaisin ääniaalloiksi. Vaihtoehtoisesti videokuvataan lasin läpi esim. kasvien lehtien väreilyä.

Elektromagneettinen säteily. Vaikkei laitteiden ja johtojen vuotama elektromagneettinen säteily ehkä mahdollista täydellistä jostain läpikulkeneen datan takaisinmallintamista, erilaisia profiileja niiden perusteella voi muodostaa. Vuotava säteily voidaan konvertoida jonkin algoritmin avulla signaaliksi, joka voidaan vahvistimien avulla kuljettaa lukuisia erilaisia siirtoteitä pitkin hyvinkin kauas.

Heijasteet. Ei tarvitse olla tasapintainen peili, jotta voitaisiin kuvata etäämpääkin, mitä jossain huoneistossa tapahtuu, sillä tietokonealgoritmit pystyvät palauttamaan erikoisemmistakin muodoista heijastumiset selkeään muotoon. Heijastavien pintojen epätasaisuus vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka selkeä kuvajaisesta muodostuu. Jos pinta on epäsäännöllisen karhea, selkeää kuvajaista ei muodostu, koska valonsäteet heijastuvat sinne tänne. Tätä kutsutaan diffuusiheijastukseksi.

Malicious devices. On ollut harvinaisia tapauksia, jotka eivät ole jääneet anekdoottien tasolle, missä tietokonevirus on onnistunut pesiytymään tietokoneeseen asennettuun näytönohjainlaitteeseen, eikä poistu sieltä edes tietokoneen sammuttamisen jälkeen. Todennäköisempää on kuitenkin, että haittaan tarkoitettu muutos laitteiston toiminnassa on aiheutettu jo tuotantovaiheessa. Tai sitten jokin yksittäinen pintaliitoskomponentti on vaihdettu esim. myyntiliikkeessä, jossa tietokoneiden emolevyt saatetaan monesti myydä avoimessa pussissa olevassa laatikossa, jossa ei ole minkäänlaista sinettiä tms. ollutkaan.

Pilvipalvelun koodin kustomoitu muokkaus. Verkossa on paljon palveluita käytettäväksi, eikä käyttäjä aina voi olla varma, etteikö joku palvelun koodin tuottamiseen osallistunut ole lisännyt mukaan esim. triggeriä, joka muokkaa tietyn käyttäjän eteensä saamaa sisältöä esim. sen mukaan, mitä esim. jokin sensori jossain tai tilanne jossain toisessa tietojärjestelmässä kertoo.

Tiedostokorruptio. Kiusallisimpia muutoksia joita tiedostoihin voi salaa tehdä, on tehdä niin vähäisiä muutoksia kerrallaan, ettei niiden käyttäjä huomaa muutoksia ennen kuin paljon myöhemmin siinä vaiheessa, jossa varhaisimmat backupit on jo poistettu ja jäljellä on ehkä vain viimeisin versio, joka on esim. 20 %:sti korruptoitunut.

Man-in-the-middle. Tietokoneen tai mobiililaitteen (tai IoT-laitteen) ja palvelimen väliin voi joidenkin erityisten tapahtumien seurauksena päästä kenties pysyväluonteisestikin mukaan ihminen, joka pystyy käsittelemään tieto- ja datavirtoja reaaliajassa, sisältäen niin suodatuksen, estämisen kuin poistamisenkin. Jos sähköposti ei siis jostain syystä pääse koskaan perille yhtään kenellekään, tässä voi olla eräs syy sille.

Häiritsijöiden vakiokeinoja

Priming. Vastoin mahdollisesti yleistäkin käsitystä yhden ajatuksen ”esiinlämmittely” ei todennäköistä vain yhden jonkin muun ajatuksen myöhempää esiintuloa, vaan useiden ajatusten esiintuloa. Tämä todennäköistäminen perustuu siihen, että ajatuksien esiintulon voi ajatella vaativan eräänlaisten kriteerien täyttymistä ja yhden ajatuksen esiinlämmittely voi täyttää esim. 1/3 tarpeellisista ajatuksista, jotka yhdessä johtavat johonkin tiettyyn ajatukseen. Monista ihmisistä on vaarallisen houkuttelevaa kehitellä sellaisia altistumien joukkoja, jotka vievät jonkun ajatuksia toistuvasti kohti jotain esim. ällöttävää. Tyypillistä on esiinlämmitellä sellaisia ajatuksia, jotka tuottavat myös emootioita ja vahvempiakin tuntemuksia, sillä sellainen aiheuttaa liikettä aivojen välittäjäaineisiin, mikä vahvistaa muistijälkiä ja tekee myöhemmät ajatusten esiinlämmittelyt helpommaksi ja vähemmän ärsykettä vaativaksi.

Poukkouttaminen (Goldbergin kone). Voidaan ajatella olevan luotavissa sellaisia suggestioihin pohjautuvia ohjauskeinoja, joiden avulla saadaan joku henkilö esim. kulkemaan pitkänkin matkaa täsmälleen tietyistä reitin pisteistä toiseen tiettyyn pisteeseen ja toimimaan tuon kulkemisen aikana vähintään suurinpiirtein tietyllä tavalla esim. sanankäytön ja elekielen osalta.

Samanryhmäisyydellä aktivointi. Ihmismieli poimii varsin hyvin havoinnoille altistumien joukosta ne, jotka sopivat jonkin piirteen osalta jollakin tapaa yhteen. Kun näitä samankaltaisuuksia ilmenee sopivan lyhyen aikajakson aikana useita, mieli alkaa herkemmin bongata ympäristöstä sellaisia ilman tyrkyttämistäkin. Tai jos jokin piirre on jo muutenkin ollut viime aikoina mielessä aktiivisena, ei sen herkistämiseksi tarvita niin montaa altistumaa.

Tarkennustekniikka. Ajatuksia on suht helppo johdatella mihin aiempaan muistoon vain, kunhan ohjausvaikutuksia (vihjeitä) on sopivanlaisesti. Vrt. Monacon kasinon pelipöydän hoitajan takana seisseen nuoren naisen käsilaukku.