Lähestyttäessä eri tahoja verkon kautta esittelytarkoituksissa, on käytössä ollut tällainen lista aiheista ja tuotoksista, johon tämä julkaisusovellus soveltuu:
- syventyneisyyden osoitus jotain akateemista tai arkista aihetta kohtaan
- liveseuranta meneillään olevaan tilanteeseen liittyen
- taidonnäytteiden ja kykenevyyden esittely
- audiovisuaalisten, kuvallisten ja auditiivisten tuotoksien löytämispaikka
- kausittain julkaistava teos
- pitkään jatkuva matkakertomus blogimuodossa
- viimeistelty kertomus tapahtumapaikasta tai kokemuksesta
- toisinaan paranneltava terveysselvittely
- aiempien eri paikoissa julkaistujen tuotoksien koosteteos
- ajankohtaisista aiheista mielipiteilyä
- strukturoitua raportointia määritellyn kohderajauksen puitteissa
- lähestulkoon sellaisenaan ymmärrettävissä olevan selittämistä paremmin
- uusien näkökulmien tarjoamista oivaltavuutta avustavuuksineen
- kutsumista toimintaan monenlaisia perustelujen keinoja käyttäen
- rupattelevaan sävyyn kirjoittelua ilman erityisempiä tavoitteita
Yksityisemmin palvelua voi käyttää vaikkapa valmistelupaikkana muualla julkaistavaksi tarkoitetuille teksteille (esim. verkko- tai printtijulkaisut), verkko-opintojen tehtävävastauksille ja niihin liittyville kuville ym., sähköpostitse tapahtuville yhteydenotoille, nettilomakkeilla annettaville vastauksille ym.
Palvelun käyttöliittymän eri näkymien esilläpitämiselle selaimessa ei ole sellaisia rajoituksia, etteikö niitä voisi sijoitella useisiin eri välilehtiin tai riittävän isoa monitoria käyttäessä useisiin ikkunoihin. Isohko monitori tarjoaa kieltämättä näppärimmän käyttökokemuksen, mutta käyttöliittymän näkymät sopeutuvat vaikka älypuhelimella käytettäväksi. Ohimennen mainittakoon, että käytettävyyden mukavoittamiseksi on suositeltavaa asentaa käytettyyn selaimeen jokin yleiskäyttöisistä lisäosista, jolla voi hienoisin hiirenelein mm. siirtyillä eri välilehtien välillä.
Totta puhuen, näitä (tavallisen käyttäjän) käyttöliittymän näkymien nimiä ei ole erityisempää syytä ottaa sellaisena, että niistä juolahtaisi helposti mieleen jotain sellaista, mikä selittäisi, mitä niillä tarkoitetaan, mihin niitä käytetään jne. Esim. sana "riittävät", joka on suora suomennos käyttöliittymässä käytetystä sanasta "adequates", ei kerro oikein mistään mitään ennen kuin kyseistä käyttöliittymän näkymää on käyttänyt ja tajunnut, että "ahaa, tästä siinä on kyse". Täten, nämä ovatkin tässä jonkinlaisen "selitysteknisen välttämättömyyden" vuoksi luomassa vaikutelmaa palvelun laajuudesta tjs.
Palvelu on ositeltavissa hyvinkin monenlaisesti sellaisissa tarkoituksissa, missä käyttöaste merkittävästi lisääntyy tai ihan vaan halutaan erottaa esim. julkaisujen esilläpito ja sisällöntuotanto eri palvelimia kuormittavaksi.
Jos näistä kuvista on jotain luettavissa, niin vaikkapa sellaista, että verkkopalvelu voidaan siis ikään kuin lohkoa tai pilkkoa monella eri tavalla, jotta erilainen toiminnallisuus voidaan laittaa eri palvelinten tehtäväksi, jolloin esim. kuvien palveluun vienti (ja siinä samalla tapahtuva kuvien skaalaaminen useisiin eri kokoihin) ei kuormittaisi samaa palvelinta, jota käytetään valmiiden teosten näyttämiseen. Toimintavarmuutta voidaan lisätä moninkertaistamalla tiettyä toiminnallisuutta suorittavaa palvelinta ja antamalla kuormituksentasaus-komponentin päättää, mitä niistä milläkin ajanhetkellä hetkellisesti käytetään. Tietokantapalvelimet ja tiedostot voivat replikointi-tekniikalla varmistaa siten, että edes laiterikko ei keskeytä palvelun toimintaa, koska kaikki data ja tiedostot olisivat ennen laiterikkoa jatkuvasti vähintään kahdennettuja.
Muuta mainittavaa ovat esim. verkkotietojärjestelmä eli eri palvelimet voivat käyttää yhteisesti tiettyjä tiedostoja kuten käyttäjän kuvia; tietokannasta haetun tiedon välimuistituksen synkronointi palvelinten välillä. Näin siis tietenkin vain siinä tapauksessa, että käytetään enempää kuin yhtä palvelinta. Useamman palvelimen käyttö ei ole ollenkaan välttämätöntä eli kaikki tarvittava kuten tietokannanhallintajärjestelmä, kuvatiedostot ja sovelluspalvelin voivat sijaita sillä yhdellä ainoalla. Siihenhän voi sitten lisäillä resursseja kuten muistia, levytilaa ja aikasäikeitä prosessoriin (vCPU).
Palvelinlaitteiden ja ohjelmistojen kuormittumiseen liittyvät säädöt eivät tule täysin hyödynnetyiksi, jos sisääntulevat signaalit ensinnä vastaanottava Linux-palvelin on konfiguroitu outbound-kaistan osalta tiedonsiirtoa runsaasti rajoittavaksi. Perusteita tälle on mainittuna ohjeiston kirjoituksessa "Sananen datansiirtokustannuksien rajoittamisesta ja kävijäliikenteestä".