Project managing -näkymässä on käytössä inline-edit kirjoitusten kokoelmien nimille.

Writing list -näkymässä on käytössä inline-edit päiväyksille.

Solution writing editing -näkymässä on käytössä E ja S -symbolit, mitkä ovat tarkoitettu "area text"-tyyppisten kirjoituksien liittämiseksi varsinaisten kirjoitusten loppuun tai sivuun (sanoista end ja side). Tällaisiksi merkittyjen kirjoituksien päällä voi hoveroida, jolloin liittyvän kirjoituksin nimi samaisessa taulukossa animoituu väriltään sen verran, että voi huomata, missä kirjoituksessa niitä käytetään. Sama myös toisinpäin. Voi myös olla suositeltavaa nimetä (ending)areatextit siten, että niiden nimestä voi tunnistaa, missä kirjoituksessa niitä käytetään, varsinkin ne ovat sijoitettua eri kirjoitusten kokoelmaan. Näiden kirjoitusten "irroittamiseen" on toimintonsa samaisessa näkymässä (kirjoitusten säätöön tarkoitettujen säätimien ja kirjoitukseen liitettyjen tietynlaisten alapuolella). Jos niin pääsisi käymään, että tulee siirtäneeksi kirjoitukseen liitetyn tällaisen eri teokseen, niitä ei näytetä kirjoituksen yhteydessä.

"Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Readyness, Availability, Lastedit ja Updated.

Kirjoituksien ajoitettua julkaisemista ei ole aikeissa ottaa käyttöön, mutta kirjoituksien päiväykset voi asetella valmiiksi, järjestellä ne sopivan nähtäville ja laittaa ne participating sitten, kun on aika julkaista kirjoitus. Vedoksia kirjoituksista voi tehdä luomalla uuden kirjoituksen ja Alt-klikkaamalla sen auki ollessa kirjoitusta, jonka haluaa kopioituvan siihen kokonaisuudessaan. Myöhemmin voi sitten tehdä saman päinvastoin ja poistaa ylimääräiseksi jääneen kirjoituksen.

Kirjoituksien availability- ja updated-päiväyksiä voi vaihtaa 10 minuuttia suuremmaksi tai pienemmäksi klikkaamalla kyseistä tietosolua Shiftin tai Shiftin ja Ctrl:lin kanssa. Tästä on hyötyä, jos valmistelee kirjoituksien asettumista sopivaan ajanmukaiseen julkaisujärjestykseen. Jos päiväystieto on klikatessa tyhjä, asetetaan ensin ajaksi senhetkinen sellainen ja vaihdetaan sitä 10 minuuttia suuntaansa.

Readyness-statuksen voi vaihtaa valintojen preparing, later ja almost välillä klikkaamalla niitä joko Shiftin tai Shiftin ja Ctrl:n kanssa. Massaeditointi-näkymässä voi vaihtaa kirjoituksien readyness-statuksen useilla kirjoituksille yhdellä kertaa, mutta sinne joutuisi navigoimaan erikseen.

"Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Writing type ja Size. Lisäksi olisi vielä Description, joka on rajattu 30 merkkiin, jotta sitä voi käyttää esim. kirjoitteluvaiheessa ryhmittelemään kirjoituksia jonkin lyhyehkön avainsanan tai avainsanaryhmän avulla. Kirjoituksia voi poistaa paperilennokkia muistuttavaa ikonia klikkaamalla.

Klikkaamalla textediting-näkymässä Ctrl-näppäin pohjassa kirjoituksen nimeä kirjoitukset listaavassa taulukossa, pääsee moodiin, jossa kirjoituksen sijoitusta kirjoitusten listassa voi vaihdella näppärästi hiiren rullaa pyöräyttelemällä. Vaihtoehtoisesti voi klikkailla yhden siirtymän kerrallaan aiheuttavia nuoli-ikoneita. Tallennus "Adjust sorting order"-painikkeella.

Jos klikkaa kirjoitusta pitämällä Alt-näppäintä pohjassa valitun kirjoituksen sisältö ylikirjoittaa suurelta osin kaiken, mitä avattuna olevassa kirjoituksessa on aiemmin ollut. Tämän toiminnon vaikutusta ei voi peruuttaa. Ylikirjoitus ei kohdistu kirjoituksen otsikkoon, sen valmiuden asteeseen ja participating-valintaan, mutta kaikkeen muuhun kyllä. Koska tällainen vaihtaa samalla myös kaikki avoimen kirjoituksen aiemmat tietyntyypppiset (eng. particulars) kuten kuvat, tätä voi hyödyntää esim. kirjoituksien versioinnissa esim. tilanteissa, joissa on aikeissa kirjoittaa jotain uusiksi, mutta ei halua julkaista muutoksia heti, vaan joskus myöhemmin eli myöhemmin sitten vain kirjoituksen ylikirjoitus päinvastaiseen suuntaan, jolloin kirjoituksen julkinen osoitekaan ei muutu miksikään.

Muutamassa näkymässä on melko tavanomaista, että näkymän korkeus kasvaa eri elementtien tilaa vievyyden vuoksi sen verran suureksi, että hiiren rullan hyödyntäminen (suositeltavaa) sivun vierittämisessä ei ole riittävää käyttömukavuuden ylläpysymisen mielessä, joten joidenkin näkymän osa-alueiden näkyvyyttä tai tilankäyttöä voidaan vaihdella kahden eri vaihtoehdon välillä. Vipu-säätimiä tällaiseen on mm. kirjoituksien hienosäätö -näkymässä. Samaiseen vipujen ryhmään on laitettu mukaan mahdollisuus listata kirjoitusten kokoelman kirjoitukset -listassa nekin kirjoitukset, jotka on toisaalla merkitty ei-osallistuviksi tai jotka ovat sijoittuneena kirjoitusten kokoelmaan, joka ei ole merkitty mukaan julkaistavaan teokseen.

Kirjoituksiin voi sisältyä useammanlaisia teksti-osia kuten ingressi ja mielipide (valikoima ei ole aivan stabiloitunut, joten varmastikin vielä muuttuu). Näiden kirjoittajalle näkymistä voi säätää asettamalla niitä valituilta osin näkyviin tai pois näkyvistä, joka yksitellen valiten tai esiasetuksia käyttäen. Jos jonkin teksti-osan laittaa pois näkyvistä, ei tämä poista teksti-osassa ollutta tekstiä, millä vältetään vahinkojen tapahtuminen. Nämä valinnat eivät vaikuta siihen, miltä kirjoitukset näyttävät lukijalle, sillä siihen vaikuttaa se onko tietyissä tekstikentissä sisältöä ja onko joissakin tapauksissa erillinen näkyvyys-asetus laitettu päälle kirjoituksien hienosäätö -näkymässä. Näitä tekstikenttiä on nähtävillä useissa useissa näkymissä, joissa kirjoituksia voi muokata.

Joillakin näistä tekstikentistä on hienoisempaa toiminnallisuutta kuten viitetietojen kytkeminen sisältötekstiin, päivämäärän valitseminen hiirellä, tagien valitseminen valintalistalta ym.

References-tekstikentän hyödyllisyyttä on paranneltu lisäämällä siihen muutama kätevä ominaisuus. Kun tämä tekstikenttä defokusoituu, tekstikentän tilalla näkyvät references-tiedot siten, että linkin toimivat linkkien tavoin ja klikattaessa Ctrl-painikkeen kanssa jotain numeroitua riviä, kyseinen viitetieto lisätään tekstiin kursorin osoittamaan kohtaan hakusulkeisena numerona. Näiden linkkien vierellä näkyy automaattisesti haetut favicons-kuvakkeet. Kaikki nämä linkit numeroidaan uudestaan, jos dekusointi-vaiheessa painaa samalla Ctrl, mitä kannattaa käyttää varoen, koska tekstissä jo olevia viitteitä ei tuolloin vaihdeta. Tekstissä jo olevaa hakasulkeista viitenumeroa klikkaamalla korostetaan References-tiedoista esille kyseinen viitetieto.

References-tekstikenttään voi tipauttaa sen tyhjänä ollessaan linkkejä selaimen kirjanmerkeistä, jos selain sen mahdollistaa, jolloin linkit lisätään kyseiseen tekstikenttään. Tämän jälkeen tekstikenttä piilotetaan, jotta paneeli-versiolla on tilaa näyttää references-tiedot toisin. Useiden selaimien suojausrajoitukset estävät lukemasta useiden linkkien nimi-tietoa, vaan antavat joko vain ensimmäisen tai eivät ollenkaan, joten tekstikentän tilalla olevan paneelin päälle linkkejä voi tipautella vain yksitellen.

Näistä tekstikentistä Document header ja Document footer tulevat hyödynnetyksi ainoastaan writingsending-näkymässä, jossa voi mm. generoida kirjoituksesta asiakirjamaisen Word-dokumentin, millä voi täten antaa ylä- ja alatunnisteen. Tämä on kokeellinen ominaisuus, missä voi antaa ylätunnisteeksi osoitteen, asiakirjan tyypin nimen ja päiväyksen, jotka sijoitetaan sopiville paikoilleen yhdessä sivunumeroinnin ym. kanssa. Syntaksi on kerrottu tarkemmin ylätunniste-tekstikentän placeholder-tiedoissa.

Tiedostojen raahaaminen suoraan käytetyn tietokoneen kovalevyltä (tai muulta tallennusvälineeltä) näppäröittää tiettyjen toimintojen käyttämistä kuten tietynlaisiksi tarkoitettujen kuvien ja ns. kansikuvien sisääntuomista, Word-dokumenttien konvertointia ja yksittäisen projektin varmuuskopion sisältämän zip-paketin sisääntuontia. Raahausalueet (drag zone) tunnistaa siitä, että tiedoston, tiedostojen tai muun kelpaavan elementin ollessa niiden yllä, ne tarjoavat melko yhtenäisen visuaalisen vihjeen reunuksen ja taustan muuttumisen muodossa. Tällaisen toiminnallisuuden käytettävissä olemisesta ei käyttöliittymässä ole jatkuvasti esillä olevia visuaalisia vihjeitä, koska se olisi monesti ylimääräistä visuaalista hälyä.

Project managing -näkymässä projektin kansikuvan voi vaihtaa tuomalla kuvan sen päälle, mikä näkyy sitten myös project list -näkymässä. Vaihtoehtoisesti kuvan voi valita myös avautuvasta tiedostolistasta, jonka käytetty käyttöjärjestelmä tarjoaa (toimii myös mobiililaitteilla). Kuvan voi tuoda myös "tietynlaisten selaus"-näkymästä, jolloin kuvaviittauksen sijaan luodaan uusi kuva, joka on vain kyseiseen tarkoitukseen. Edellä mainittu pätee myös teoksien cover-kuviin. Niitä voi olla voi olla kahdenlaisia, missä sääntönä on, että jos teoksella on vain yksi cover-kuva, sitä käytetään sopivassa koossa sekä solution index -sivulla, että teoksen etusivulla, mutta pitäessä Ctrl-näppäintä painettuna upload-vaiheessa, tallentuu solution index -cover-kuvaksi eri kuva. Edellä mainittu pätee myös teoksien cover-kuviin sillä erolla, että niitä käytetään project list -näkymän sijaan julkisessa solution index -sivulla.

Text editing -näkymässä voi tuottaa uuden kirjoituksen raahaamalla uudemman- tai vanhemmanlaisen Word-tiedoston kirjoituksia listaavan taulukon päälle, mikä konvertoituu automaattisesti tekstiksi, jolla ei ole suuremmin muotoiluja. Myös pelkkää tekstiä (plain text) sisältäviä tiedostoja voi tuoda samalla tavoin eli ei tarvitse avata tiedostoa jollain käyttöjärjestelmään asennetulla editorilla, kopioida tekstiä leikepöydällä jne., vaan pelkkä drag'n'drop riittää. Kun plain text -tiedostoja tipauttaa kirjoitukset-taulukkoon, saa Shift-näppäintä samaan aikaan painaessa tiedoston latautumaan käyttäen enkoodausta ISO-8859-10. Verkko-osoitteita voi tipautella kirjoituksia listaavien taulukoiden päälle parissa muussakin näkymässä, mistä seurauksena on, että verkko-osoitetta prosessoidaan ulkoista ohjelmistorajapintaa käyttäen siten, että siitä otetaan talteen verkkosivun nimi ja sen lievästi tekoälyavusteisesti päätelty "olennainen sisältö", mitä sitten tallennetaan uuden kirjoituksen nimeksi ja sisällöksi. Jos taulukon päälle tipauttaa, samalla Shiftiä painaen, redirect-linkin, luodaan uusi sellainen kirjoitus. Joissakin selaimissa on rajoituksia, mihin linkkeihin voi edes tarttua kiinni, mutta monissa se on mahdollista esim. osoitekentästä ja kirjanmerkeistä.

Tiedostojen nimiä, joiden perusteella kirjoitusten nimet luodaan, voi valmistella kerralla useita käyttäen esim. Windows-käyttöjärjestelmään sisältyvää PowerShelliä ("kehittynyt komentotulkki, jossa voidaan mm. suorittaa skriptejä, joilla voidaan automatisoida monia tietokoneen toimintoja"). Sillä voi esim. nimetä kaikki jonkin hakemiston tiedostot jollakin perusteella.

Esim. tiedostojen alussa olevan "kulloinenkin - " poistaminen:

get-childitem *.docx | foreach { rename-item $_ $_.Name.Replace("kulloinenkin - ", "") }

Esim. tiedostojen kokonaan uudelleen nimeäminen siten, että tiedostonnimi alkaa "tohkeissaan_" ja minkä jälkeen tulee numerointi nousevassa järjestyksessä, missä numeroilla on enintään kaksi nollaa edellään:

Get-ChildItem *.txt | %{Rename-Item $_ -NewName ('tohkeissaan_{0:D3}.txt' -f $i++)}

Vaihtoehtoinen tekstin editointi -näkymässä "viipaloituihin" kirjoitukseen osiin voi myös tipauttaa tekstisisältöä plaintext- tai Word-tiedostoista, jolloin tekstisisältö sijoitetaan täsmälleen siihen kohtaan, missä tekstikursori tuossa "viipaleessa" tuolloin sijaitsee.

Importing-näkymässä on "upload multiple"-raahausalue, johon voi tuoda useita kuvia kerrallaan kuvakatalogin säilöön laitettavaksi.

Koska kirjoituksiin sijoitetuille kuville ei ole tehty määrittelyä korkeuden suhteen, vaan vain leveys on asetettu prosentteina, voidaan kuvia vaihtaa ilman, että mitään muuta tarvitsee säätää. Aiemman kuvan voi korvata raahaamalla uusi kuva sen kuva-elementin päälle, joka on nähtävissä, kun kuvan tiedot -lomake on esillä. Tällaisia on kolmessa näkymässä: particular browsing, importing ja moving things. Kuva-tyyppisiä tietynlaisia voi siirtää ruudukkomaisissa listauksissa ollessaan kuvasäilöstä (eng. container) toiseen tai liitättää mukaan kirjoitukseen (välilehdestä tai ikkunasta toiseen tapahtuvaa).

Project list -näkymässä on mahdollisuus tuoda yksittäinen varmuuskopioitu projekti uudeksi projektiksi tehtäväksi raahaamalla varmuuskopion muodostava zip-paketti projektilista-paneelin päälle.

Kirjoituksen editointi -näkymässä esille avatun kirjoituksen "Catalog images"-osio voi ottaa siihen sisällytettäväksi particular browsing -näkymästä raahatun kuva-tietynlaisen. Toisessa ikkunassa avoinna olevasta käyttöliittymän näkymästä, siis. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää myös "Attach catalog image"-toimintoa.

Adequatesin itemsejä voi siirrellä adequatesista toiseen tipauttamalla adequate item kohteeksi tarkoitetun adequaten päälle niitä listaavassa taulukossa. Adequateja voi siirrellä adequate setistä toiseen avaamalla kohteeksi tarkoitettu adequate set ja tipauttamalla adequate adequate set -valintalistan päälle.

Eräänä muuna näkymänä, jossa on raahausalueita, on File storing, jossa olevasta toiminnallisuudesta on kerrottu kirjoituksessa "Projekti-tiedostot, CDN-tiedostot ja importointi SFTP:llä".

Toisinaan tekstiä kuvineen ja muine liitettävissä olevineen saattaa tulla sisällyttäneeksi niin paljon yhteen kirjoitukseen, että niitä voisi siirrellä jonkin verran johonkin toiseen kirjoitukseen. Juuri tällaiseen tilanteeseen löytyy valikosta toiminto, joka kopioi valitun alueen kaikkine tietynlaisineen (erityiselle) leikepöydälle, jottei käyttäjän olisi tarpeen lisäillä kaikkea aiempaa erikseen uuteen kirjoitukseen. Eli kuvien ohella kopioituisi samalla kertaa myös muunlaiset tietynlaiset kuten esim. videot ja tweetit.

Tekstin editointi ja Kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymissä on hiukan toisistaan eroavat tekstiteditorin valikot Misc- ja Tools-valikkojen osalta. Viimeksi mainitussa on työkaluina käytössä mm. kielenkäännös, tyhjien rivien poisto ja tulostaminen. Tekstieditorin olemukseen siinä voi vaikuttaa mm. kirjasinta ja placeholdereiden tyyppiä vaihtamalla. Enemmän julkaistavan kirjoituksen tyylittelyyn ja sisällön asetteluun vaikuttavassa näkymässä avustavina työkaluina ovat mm. kaikkien kirjoituksen kuvien leveyden pikainen vaihtaminen ja kaikkien kirjoitukseen liitettyjen kuvien sijoittaminen tekstikursorin kohdalle yhdellä kertaa.

Kirjoittelualueen kokoon voi Tekstin editointi -näkymässä vaikuttaa muutamalla eri tavalla. Vertikaalisesti se tapahtuu kirjoitusalueen alareunassa olevaa vaakapalkkia siirtämällä. Horisontaalisesti siihen on useita vaihtoehtoja Mood-valikossa, joista eräs piilottaa näkyvistä vasemmalla olevan kirjoituksia listaavan taulukon, jotta kirjoitusalueella jää enemmän tilaa. Toinen ei piilota sitä, mutta kaventaa tilaa vievyyttä kirjoitusalueen vasemmalta ja oikealta puolelta. Kolmas on vakioasettelu, missä kaikella näkyvissä olevalla on kohtalaisesti tilaa. Muut järjestelevät kuville enemmän tilaa ja asettavat ne ruudukkomaisesti tai allekkain.

Tekstieditorissa ollessa paljon tekstiä monin väliotsikoin, voi olla hyödyllistä tehdä väliotsikot hetkellisesti sellaiseksi, että ne erottuvat hieman helpommin, mutteivat kuitenkaan liiaksi. Toisinaan voi olla hyödyllistä saada kopioitua kaikki kirjoituksen väliotsikot leikepöydälle, joten siihen on toimintonsa Tools-valikossa.

Näihin valikoihin kohdistuu ajoittain muutoksia ominaisuuksien lisääntyessä, mutta aivan kaikkea mahdollista sinne ei lisäillä kuten esim. joidenkin erikoismerkkien sijoitettavuutta kirjoitukseen, sillä ne voi saada käyttöön myös ns. alt-koodeilla eli painamalla Alt-näppäin pohjaan ja kirjoittamalla esim. 0173 saadaan sijoitettua tekstiin "soft hyphen"-merkki, mikä ei näytä visuaalisesti miltään, mutta selain osaa tavuttaa sanan juuri kyseisestä kohtaa.

Tallentamiselle on erillinen painikkeensa, mutta kirjoituksen saa tallettumaan myös painamalla Ctrl-S (Mac-laitteilla Command-painikkeella). Muita "tekstin editointi"-näkymän erikoisuuksia, joille ei ole visuaalisia vihjeitä, on kerrottu ohjeistuksen kirjoituksessa "Listaavien taulukoiden toiminnallisuuksia".

Kuvista käynee ilmi, että tekstin tyylittelyyn on jonkin verran vaihtoehtoja. Listojen tyylittelyyn on tarjolla neljänlaista: bullet list, number list, bulletless list ja "on same row bullet list".

Eräiden tyylittelykeinojen tarkoitus ei ole käyttää niitä julkaistussa kirjoituksessa, sillä ne ovat vain editointityön apuna. Hyödyllistä ainakin silloin, kun merkkailee sisällöntuotantovaiheessa kirjoituksen tekstistä joitain merkityksellisiä kohtia, jotka voi tarvittaessa kopioida leikepöydälle kaikki kerralla.

Kirjoittelussa olevan tekstin virheet ja korjausta vaativat osuudet saattaa toisinaan tulla paremmin huomioiduksi, kun tulostaa editorissa olevan tekstin ja tekee huomionsa paperilta. Tulosteeseen ei tällöin päädy ollenkaan kirjoitukseen sisällytettyjä tietynlaisia (eng. particulars), vaan pelkkä teksti vähimmäistyylittelyin.

Kirjoituksen tekstikenttä References toimii sekä tavallisena tekstikenttänä, johon voi laitella viitetietoja, että myös paremmin muistamista avustavana. Kaikkia sellaisia siinä olevia rivejä, jotka alkavat hakasuluissa olevin luvuin, voi Ctrl-klikata lisätäkseen tekstiin vastaava viitenumero ja kytkeäkseen tuo tekstin kohta kyseiseen viitenumeroon. Kun myöhemmin klikkaa tekstiin täten merkittyä kohtaan, korostuu References-tekstikentässä oleva vastaava rivi visuaalisesti. Näiden viitenumerollisten rivien välillä voi olla muita tekstirivejä, joilla ei ole samaa toiminnallisuutta, vaan ne ovat vain tekstiä. Tekstiin täten lisätyt viitemerkinnät näkyvät julkaistussa versiossa, mutta ilman korostavaa tyylittelyä. Kun References-tekstikenttä defokusoituu, sen tilalla näytetään paneeli, jossa linkit näkyvät kohdesivuston tarjoaman faviconin kanssa.

Jos tekstikatkelmia jotain kirjoitusta varten on sijoitellut kirjoituksen content-tekstiin, muttei ole ottanut talteen kaikkia tai ollenkaan viitelinkkejä, voi ne saada jokaisen tekstikappaleen osalta haetuksi automaattisesti. Käytännössä tekstikappaleilla haetaan hakukoneilla osumia ja minkä jälkeen löytyneiltä sivuehdokkailta haetaan toisella tavoin niiden oleellinen sisältöteksti (esim. artikkeliteksti), jota verrataan haettuun tekstikappaleeseen paremman varmuuden saamiseksi. Täten löydetty viitelinkki merkitään kyseisen tekstikappaleen viitteeksi ja tehdään sama jokaiselle tekstikappaleelle. Ei toimi esim. monilla sivustoilla käytettyihin samoihin sitaatteihin luotettavasti, koska ei voida koneellisesti päätellä, mikä niistä olisi se, mistä joskus on tekstikatkelma otettu, mutta muutoin toimii erinomaisen hyvin artikkeli- ja uutissivustoilla.

Toisenlaisessa käyttötapauksessa sekä tekstikappaleet ja viitelinkit ovat molemmat käytettävissä, mutta yhteyttä niiden välillä ei ole merkittynä. Tällöin tekstistä vielä puuttuvat viitelinkit voi saada merkityksi edellä mainittua toimintatapaa soveltaen. Tällainen ketteröittää tekstikatkelmien keräilyä netistä, koska tekstikatkelmat ja viitelinkit voi "roiskaista johonkin" ja laittaa sitten niiden väliset yhteydet myöhemmin paikoilleen.

Koska kirjoitukset voivat joskus muuntua kovin laajoiksi ja viitelinkkejäkin voi olla paljon, niitä voi halua editoida erillisissä kirjoituksissaan ja yhdistää ne sitten myöhemmin takaisin toisiinsa. Tuolloin saattaisi huomata, että viitelinkkien numeroinnissa on päällekkäisyyttä, mihin auttaa tekstikursorin sijoittaminen References-tekstikenttään ja Ctrl-painike pohjassa pitäen pyöräyttää hiiren rullaa ylös- tai alaspäin. Tuolloin viitenumeroinnit muuttuvat sekä References-tekstikentässä, että kirjoituksen sisältötekstissä, jolloin numerointia voi vaihtaa kirjoituskohtaisesti kauttaalteen suuremmaksi tai pienemmäksi.

Jos tarkoituksena on manuaalisesti lisätä tekstiin viitenumerot, mutta viitelinkeillä ei ole sellaisia kenties ollenkaan, voi niille kaikille saada lisättyä sellaiset pitämällä Ctrl-painike painettuna defokusoidessaan References-tekstikentän. Jos kaikki ne viitenumerot pitäisi saada pois, voi sen tehdä pitämällä defokusoidessaan sekä Ctrl-, että Alt-painikkeita painettuina.

Tekstieditorin valikossa on muitakin toimintoja viitelinkkien käsittelyyn kuten tekstikappaleiden väleillä olevien yhden tai useamman linkin käyttäminen edeltävien tekstikappaleiden tietolähteinä eli nuo linkit otetaan automaattisesti käyttöön viitetiedoiksi ja laitetaan samalla viitenumerot tekstiin paikoilleen. Tällä tavoin netistä voi etsiä esim. johonkin aiheeseen sopivia tekstikatkelmia, laittaa oleelliset linkit tekstikappaleiden jälkeen ja jatkaa saman tekemistä lisää, sillä nehän saa sitten kuitenkin muunnettua automaattisesti viitekytköisyyksiksi. Viitelinkittömät viitenumerot voi poistaa kirjoituksen tekstistä semiautomatisoidusti, kuten käyttämättömäksi jääneet viitelinkit voidaan poistaa semiautomatisoidusti References-tekstikentästä.

Siirrettäessä tiedostoja palvelimellepäin, voi varsinkin suurikokoisia tiedostoja siirtäessä haluta tietää meneillään olevan osatapahtuman ja arvion siirron päättymisestä.

Täten importoidessa projektia tai projektissa olevaa solutionia, on project list -näkymässä koko siirron ajan näkyvissä reaaliaikaista tietoa tiedoston siirtymisestä ja sen jälkeisistä osatapahtumista kuten zip-tiedoston purkamisesta, siinä olevien kuvien siirtämisestä paikoilleen ym.

File storing -näkymän osalta näkyvissä oleva lisätieto joko rajoittuu tiedoston siirron edistymisen esittämiseen prosentteina tai näyttää yhtä paljon lisätietoa kuin project list -näkymässä.

Kuvien upload-toiminto taasen näyttää kuvamäärinä siirron ja samalla tehtävän kuvien eri kokoihin skaalaamisen edistymisen.

Kirjoituksien sisältöön automaattisesti vaikuttamaan on käytössä erilaisia functional embed -tyyppisiä, jotka näkyvät kirjoitusta editoitaessa tekstin ohessa siinä, missä muutkin placeholderit. Näiden avulla kirjoituksiin voi lisäillä ilman suurempaa vaivaa sisällysluettelon kirjoituksen alaotsikoista, listan kirjoitukseen tekoon osallistuneista, live news -osion alamerkintöineen ym. Ei voitane taata, että nämä ominaisuudet ovat saatavilla ennen kuin niitä ei enää koeta kokeellisiksi ominaisuuksiksi.

Jos se juontuu helposti mieleen tai tulee huomioitua, että tätä julkaisusovellustahan voi käyttää siten, että eri näkymiä on samaan aikaan avoinna useilla eri välilehdillä tai selainikkunoissa, ei siitä ole pitkä ajattelumatka siihenkään, josko julkaisusovellusta voisi käyttää yhtäaikaisesti useilla eri laitteilla. Ja voihan sitä. Yhdellä laitteella tai tarkemmin, yhdellä selaimella, täytyy ensin kirjautua sisään salasanan kanssa, minkä jälkeen saa näkyville sisäänkirjautumiskohtaisen sessiokoodin, jota käyttäen voi kirjautua julkaisusovellukseen samalla käyttätunnuksella rajoittamattomalla määrällä selaimia. Julkaisusovelluksen ollessa pelkästään avoinna jonkin käyttöliittymän näkymän osalta, ei siinä tule käyttäneeksi palvelimen resursseja ollenkaan.

Tätä voi hyödyntää esim. siten, että kirjoittelee yhdellä laitteella kuten kannettavalla tietokoneella kirjoituksen tekstiä ja pitää samaan aikaan vaikkapa tablet-tyyppistä laitetta portrait-asennossa jonkinlaisten muistiinpanojen ollessa siinä näkyvissä. Eräänä vaihtoehtona juuri tuollaiselle olisi käyttää yhtä sisäänkirjautuneisuutta ja esim. laajennettua työpöytää HDMI-liittimeen kytketyn monitorin kanssa. Tai ehkäpä vain haluaa pitää kahdella eri laitteella julkaisusovellusta valmiina käytettäväksi, mutta käyttää vain yhtä laitetta kerrallaan (esim. ensin työpöydän äärellä ja hetken kuluttua nojatuolissa).

Sisäänkirjautuneisuus muuntuu uloskirjautuneisuudeksi kaikkien kirjautumisien osalta, jos yksikin sisäänkirjautuneisuus päätetään.

Sisällöntuotannon näkökulmasta julkaisusovellusta on kehitetty "isomonitoriset ja rullahiiriset tietokoneet fyysisellä näppäimistöllä ensin"-periaatteella, mutta toisinaan käytetään aikaa sen varmistamiseen, että riittävän suuriresoluutioiset ja -kokoiset tablet-laitteet ja kannettavat tietokoneet, joissa näytön resoluutiona vähintään, voisivat myös olla soveltuvia laitteita. Selaimien osalta vaikuttaisi olevan helppoa saavuttaa yhtäläinen toimivuus, joten on rohjettu pitäytyä olettamuksessa, että toimivuus on hyvä eksoottisemmillakin sellaisilla, jos toimivuus on varmistettu yleisimmillä selaimilla.

Julkaisupalvelu toimii hyvin ja yhtälaisesti ainakin näillä selaimilla: Edge, Firefox, Chrome ja Safari.

Käyttökokemuksen kannalta 32-tuumainen monitori 1440p resoluutiolla liitettynä deskop-tietokoneeseen tuntuu jonkinlaiselta "sweet spotilta", mutta toisaalta Apple iPad Pro 12,9" on laite, johon kaikki julkaisusovelluksen käyttöliittymän näkymät mahtuvat juuri niin sopivasti, ettei tilanpuute tule liian herkästi mieleen. Erillinen fyysinen näppäimistö on silti suositeltu tekstiä kirjoitettaessa. Jotkin toiminnot voivat olla poissa käytettävistä mobiilaitteilla, jos liitettynä ei ole erillistä näppäimistöä, sillä vaihtoehtona olisi fyysisten erikoispainikkeiden laittaminen klikattavaksi ruudulla ja se taasen muuntaisi käyttökokemusta vääränlaiseksi. Joissakin tilanteissa rullahiiren käyttäminen on suositeltavaa, mutta ei välttämättä välttämätöntä.

Samsung Galaxy Tab S7:n 11-tuumainen näyttö iPadista eroavilla mittasuhteilla aiheuttaa sen, ettei portrait-moodissa voi vierekkäin mahduttaa minkälaisia elementtejä vain, mutta toisaalta julkaisusovelluksen käyttöliittymä mukautuu nopeasti landscape-asentoon kääntämiseen. Selain fullscreen-moodiin laittamalla saa aina hiukan lisää tilaa, mikä on hyödyllistä käyttäessä kannettavista tietokoneista vaikkapa ASUS ZenBook -laitetta sen kaikessa 14-tuumaisuudessaan.

On julkaisusovellusta kokeiltu käyttää myös esim. Sony Xperia Z3 Compact Tablet -laitteellakin, jossa on vain kohtalaisesti tehoa ja näyttökokokin on vain 8 tuumaa. Teknisesti ottaen julkaisupalvelu toimii silläkin normaalisti, mutta käyttöliittymän näkymät osat asettuvat päällekkäin responsiivisen käyttöliittymäsuunnittelun periaatteiden mukaisesti, joten kyllähän siinä skrollailemaan joutuu.

Ohjainlaitteista erittäin näppärä ja yhteensopivissa laitteissa suositeltava väline on Samsungin Stylus Pen, joka tarjoaa erittäin hyvän herkkyyden ja tarkkuuden lisäksi Apple Pencilistä puuttuvan hover-ominaisuuden.

Ohjeistuksessa saatetaan joissain kohdin viitata Ctrl-näppäimen käytettävyyteen (Windows) tietyissä tilanteissa, mutta mainitut toiminnallisuudet saa käyttöön myös Meta-näppäimellä (Mac).

Kannettavaa tietokonetta käyttäessä tai sellaista hankkiessaan on suositeltavaa, että siinä olisi riittävän helposti käytettävissä olevat nuolipainikkeet, sillä ne ovat usein niin vähäkorkuisia, että niiden käyttöä joutuu erikseen miettimään, motorinen liike hidastuu niitä hapuillessa ja tekemisen flow hajoilee helposti (poisorientoituu, jopa).

Tekstieditorin valikossa on toiminto valitun tekstin kääntämiseksi toiselle kielelle. Valittu alue voi sisältää kaikkea sitä tyylittelyä, mitä tekstissä on annettu mahdolliseksi käyttää. Noin sekunnin kestävän tekstinkäännöksen jälkeen tyylittely on edelleen entisenlainen, vain tekstin kieli on valitulta osalta muuttunut. Tekstinkäännös käyttää DeepL-palvelua suoraan selaimesta eli julkaisusovelluksen palvelinta ei käytetä välissä ollenkaan. Ilmainen käyttäjätunnus DeepL-palveluun kuitenkin tarvitaan, sillä sillä saa "apikeyn", joka laitetaan julkaisusovelluksen käyttäjä-kohtaisiin asetuksiin. Kielenkäännöksen mahdollisuus on konfiguroitu käytettäväksi suomenkielestä englantiin ja toisinpäin.

Sisäänkirjautunut käyttäjä voi tehdä review-työtä kirjoituksilleen menemällä kirjoituksen (tai kokonaisen kirjoituksen kokoelman) näyttävälle teos-sivulle ja painamalla Shift-näppäintä edit-moodiin pääsemiseksi. Tämä mahdollistaa välittömästi tekstiin kirjoitettavuuden (punaisella värillä) ja yliviivauksien tekemisen (hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen tekstiä ylipyyhkäisten). Tehdyt merkinnät saa pyyhittyä pois pitämällä Ctrl-näppäintä pohjassa ja merkkaamalla pyyhittävä alue hiirellä. Toisen kerran Shift-näppäintä painamalla edit-moodista pois. Nämä merkinnät eivät tallennu minnekään eli sivun uudelleenlataus resetoi tilanteen ennalleen.

Näkymässä "tekstin editointi" on mahdollista tehdä editoitavana olevaan tekstiin muutamanlaisia värillistämismerkintöjä, joita voi merkitä esim. kirjoituksesta otettuun kopioon ja jotka saa tarvittaessa kopioitua kerralla leikepöydälle.

Käyttäjäkohtaisiin asetuksiin sisältyvät myös ulkoisten palveluiden apikeyt ym. Vain CDN-osoite on näistä vaadittu ja välttämätön, muut ovat täysin optionaalisia. Ulkoisiksi palveluiksi pyritään valikoimaan sellaisia, jotka tuovat aitoa lisähyötyä julkaisusovelluksen käyttöön ja joista ei ole välttämätöntä maksaa heti ensimmäisestä käyttökerrasta alkaen.

Jottei aivan välttämättä tulisi ottaneeksi vastuuta käyttäjien mahdollisesti erikseen maksamista ulkoisista palveluista, apikeyt tallennetaan ensisijaisesti käyttäjän selaimeen eväisteiksi. Jos apikeyt haluaa tallentaa tietokantaan, saa sitä varten esille vaihtoehtoisen "Save apikeys to database"-painikkeen painamalla Ctrl-näppäintä pohjaan. Hämmennyksen välttämiseksi apikeyt ovat tallennettuna vain jompaankumpaan, joko tietokantaan palvelimella tai paikallisesti eväisteiksi eli jommasta kummasta ne tullaan poistamaan tallennuksen yhteydessä. Tekstikenttiin voi lisätä mitä tahansa lisätietoa lisäämällä ensin välilyönnin ja kirjoittamalla sitten lisätietona esim. jotain hinnoitteluperusteesta.

Vaihtoehtoja hyödynnettäväksi ja käyttöön laitettavaksi on erittäin paljon. Käyttöön ovat päässeet ainakin joksikin aikaa DeepL, Wordnik, ABBYY, Sceenshot Machine, Mapbox, Positionstack, Newsapi, Mediastack ym.

Osa ulkoisista palveluista tulee käytetyksi vain ja ainoastaan yksityisesti kuten tehdessä tekstinkäännöstä kielestä toiseen, mutta jotkut kuten karttapalvelut ovat tavallaan myös hiukan ongelmallisia, sillä sellaisen apikey täytyy olla sisällytettynä sellaisten julkaistujen teoksien kirjoituksissa, joissa karttaa käytetään. Tällöin se on kenen tahansa sieltä huomioitavissa. Tämän ongelmallisuuden voi mahdollisesti poistaa tekemällä karttapalvelun käyttäjäasetuksissa lisäsäätöä esim. sen suhteen, millä domainilla sitä voidaan käyttää. Erityistä huomioitavaa julkisissa teoksissa mukana olevien apikeyden käytössä on myös se, että niiden käyttö voi olla ilmaista vain johonkin rajaan asti. Jotkin näistä palveluista tarjoavat reaaliaikaista tilastotietoa niiden käytöstä (esim. Mapbox: Maps Loads for Web (loads), Static Tiles API (tile requests) ja Temporary Geocoding API (requests).

SSL-sertifikaatin hankinta julkaisusovelluksen instanssille on suositeltavaa näitä ulkoisia palveluita käytettäessä, sillä selaimien toimintaperiaatteisiin kuuluu, että kaikki verkko-osoitteeseen liittyvät evästeet siirtyvät jokaisen palvelimeen yhteydenoton mukana, jolloin suojaamaattomilla yhteyksillä esim. apikey voidaan kaapata tiedonsiirtoa salaa monitoroimalla. Apikeyn tallennus tietokantaan evästeiden sijaan mahdollistaa sen, että niitä ei niin usein siirretä palvelimelta selainpuolen käyttöön, mutta aina toisinaan kuitenkin.

Koska julkaisusovelluksen asiakkaalla on joka tapauksessa käytössään CDN-palvelun käyttäjätunnus (vaaditaan), samaisen palvelun tiedostojen säilömiseen ja jakamiseen tarkoitetun voi myös ottaa käyttöön, mikä on täysin optionaalista. Tähän tarvitaan tiedot "storage zone" ja "storage apikey", jotka luodaan CDN-palvelun asetuksissa. Julkaisusovelluksen asiakas voi niin valitessaan jakaa näitä tietoja niiden kanssa, joilla perustaa uudet käyttäjätunnukset julkaisusovelluksen admin-asetuksissa. Lisätietoa CDN Storagen hyödyntämisestä ohjeistuksen kirjoituksessa "Project files, CDN files ja importing via SFTP".

Tämän julkaisusovelluksen käyttöliittymässä on paljon sellaisia ominaisuuksia ja toiminnallisuutta, joista ei ole minkäänlaisia visuaalisia vihjeitä niissä näkymissä, joissa ne ovat käytettävissä, mutta nämä kaikki on koottu yhteen "cheat sheet"-näkymässä. Siihen pääsee, kun laittaa käyttäjäasetuksista näkyville painikkeen sinne pääsemiseksi, jolloin se on saavutettavissa heti sisäänkirjautumisen jälkeen. Sitäkään ei loputtomasti tarvinne, joten ei senkään tarvitse aina olla muistuttamasta itsstään.

Näistä tiedoista löytyy lyhyet selitykset mm. raahausalueiden, hiiren rullan, klikkauksien ja erikoisnäppäimien, erillisten työkalujen käytöstä. Niiden hyödyntäminen vaikuttaa merkittävästi käyttöliittymän sujuvaan käytettävyyteen.

Laitekohtaiset eroavuudet toiminnassa ovat eräitä syitä, jotka aiheuttavat perusteita vaihtaa joidekin toimintojen moodia. Esim. iPadilla käytettävällä Apple Pencilillä ei voi suorittaa leijutoimintoja, koska ne eivät mahdollista sellaista. Tämän vuoksi iPadia käyttäessä "placeholder quicklooks" kannattaa kytkeä pois päältä, jotta placeholderia täpäyttäessä ei tulisi avanneeksi mitään tilannetta sekoittavaa.

Sitenkin voi käydä, että yhteen kirjoitusten kokoelmaan alkaa kertyä vaikkapa satamäärin kirjoituksia, jolloin vertikaalisen skrollaamisen vähentämiseksi kirjoituksien listaavien taulukoiden enimmäiskorkeutta voi haluta rajoittaa. Tämä asetus vaikuttaa myös kuvasäilö-taulukoihin. Niitäkin kun voi kertyä hyvinkin paljon per kuvakatalogi.

Kokeellisia toimintoja ovat mm. rajaton katselualue (eng. infinite viewport) ja PDF export. Ensin mainittu toimii erinomaisen hyvin esim. Windows 11:llä, mutta monien mobiililaitteiden selaimilla huonommin. PDF export taasen toimii hyvin, jos sivukokona käyttää A4:ää, mutta muiden kokojen osalta toteutustapa on vielä harkinnassa.

Toisin kuin kuvassa annetaan ymmärtää mahdollisuus asettaa moodi "Show modifier key substitutes" käyttöön ei ole enää käytettävissä, sillä se muuntaisi käytettävyyttä mobiililaitteella vääränlaiseksi. Ellei toisin sanota, jotkin fyysisiä erikoisnäppäimiä vaativat toiminnot ovat mobiililaitteilla käytettävissä vain erillistä näppäimistöä käytettäessä.

Joskus jonkinlainen bugisuus on jollain laitteella niin ongelmallinen, että sen vuoksi jotain on parempi kytkeä pois päältä. Jostain syystä monet näistä ongelmista ilmenevät iPadilla, mutta sentään hyvin vähäisessä määrin. iPadilla kannattaa kytkeä päälle valinta "Disable position changeability of writing particulars". Se ei aiheuta muuta kuin sen, että tekstin editointi -näkymässä writingparticularsien järjestystä ei voi vaihdella, mikä on vähämerkityksellistä, koska se ei vaikuta kuin kyseisessä näkymässä particularsien silmäiltävyyteen. Käytännössä ongelmasta aiheutuu se, ettei writingparticularsien kuvaselitteitä pystyisi aloittamaan muokkaamaan täpäyttämällä niiden kohdalla.

Kuvat joita kuvakatalogeihin sijoitetaan voi valita konvertoituvan PNG-tiedostoformaattiin (JPEG:stä). Valinnan mahdollisuudet konvertoinneissa voivat monipuolistua kunhan esim. WebP-tiedostoformaatin tuki lisätään.

Näitä käyttäjäasetuksia on enemmänkin kuin mitä kuva antaa ymmärtää, kuten "Tighter UI", mikä tarkoittaa käyttöliittymän näkymien mm. visuaalisten elementtien väliin jäävän tilaan tiiviimpää käyttämistä ja kirjasimien koon pienentämistä. Kätevyyssyistä uusien kirjoituksien voi valita olevan ensisijaisesti "participating" tai "non-participating", josko sellaisellekin käyttäjäasetukselle on käyttöä. Valmistelussa olevien asioiden käytettävyyteen on myös joitakin käyttäjäkohtaisia asetuksia.

Käyttäjää saattaisi myös kiinnostaa tieto siitä, minkä verran tiedonsiirtoa palvelimelta ja CDN-palvelusta poispäin on tapahtunut meneillään olevalla laskutusjaksolla, sekä minkä verran levytilaa on vielä käytettävissä, joten nämä tiedot on saatavissa näkymään project list -näkymässä. Myös tehtyjen esim. blogityylittelyjen määrä teosta kohden voi olla jotain, jonka haluaisi nähdä suoraan project managing -näkymässä, joten sen voi myös kytkeä näkyviin.

Siltä varalta, että olisi syytä tehdä äkillinen rajoitus tiedonsiirtoon palvelimelta ulospäin, on mahdollista rajoittaa näytettävien kuvien enimmäiskokoa. Tuolloin suurin kuvakoko leveyden suhteen on 640 pikseliä, mikä on paljon vähemmän kuin enimmäiskoko eli 1600 pikseliä leveät kuvat. Tällä saavutetaan se, että teosten luettavuuteen ei kohdistu muutosta ja kuviakin voidaan näyttää, vaikkakin laadultaan rajoitetummassa muodossa.

Tämä käyttäjäkohtainen näkymä on nimeämistään myöten erittäin prototyyppinen, mutta sinänsä toimiva. Se on tarkoitettu

a) Mahdollisten ongelmien huomioimiseen (Problems), joita voi päästä tapahtumaan esim. siirrellessä aineistoja hiukan vajavaisesti eli esim. projektista projektiin, jolloin jotain unohtuukin siirtää. Mahdollisuuksien mukaan tarjolla on "yhden klikkauksen"-korjaustoimintoja.

b) Jonkun hieman lisäselvyyttä tarvitsevan asian varmistamiseen (Clarifications), joita ovat esim. teoskohtaisten välimuistien ajalliset pituudet ja kuvat, jotka ovat joissain kuvakatalogeissa, mutta eivät ole käytössä missään. Myös "kuvakatalogien selailu"-näkymässä on hiukan samantapainen toiminto, jolla saa listailtua vain ne kuvat, jotka eivät vielä ole missään käytössä. Kun kuvia on paljon, tällaiset asiat voivat unohtua.

c) Kenties ajoittain suht säännöllisesti vilkaistavien muistuttimien (Reminders) manuaaliseen käyttämiseen, joita olisivat esim. sellaisten kirjoituksien listaaminen, jotka on merkitty olevan tilassa "preparing". On mahdollista, että tämä toiminnallisuus päätyy jonnekin toisaalle eri tavoin toteutettuna.

Tästä näkymästä on pyritty tekemään sellainen, että siinä olisi mahdollisimman vähän klikkailtavaa ja kaikki oleellinen tieto latautuisi kerralla näkyviin. Tämä tarkoittanee myös sitä, että jotain otetaan käyttöön toisaalla. Esim. kirjoitusten listaaminen, joiden readyness-status on "preparing", on ollut kätevää tehdä optionaalisesti projektien listaus -näkymässä.

Kun kaikenlaista valmista sisältöä ja mahdollisesti käytettävää kertyy paljon, voi kaikenlaisista nimeämis- ja järjestelykäytännöistä huolimatta olla hiukan vaikea muistaa tai päätellä, mikä olikaan vielä kesken tai aikeissa ottaa käsittelyyn. Kuvien osalta particularbrowsing-näkymä on jo aiemmin tarjonnut mahdollisuuden listata vain ne kuvat, jotka eivät vielä ole käytössä missään ja kirjoituksien ym. osalta on voinut valita onko jokin osallistuva (eng. participating) vai ei.

Näiden mahdollisuuksien lisäksi on tarjolla myös valmistelussa-merkintä, jonka voi asettaa kuvasäilöille, kirjoitusten kokoelmille ja adequateseille. Käytännössä merkinnät näkyvät yhtäläisella tavalla näitä listaavissa taulukoissa merkinnän kohteena olevan taulukon rivin vasemmassa laidassa, minkä näyttämiseksi ja poistamiseksi on kytkin-painikkeet näkymissä particularbrowsing, textediting ja adequates.

Jos projektille on tehty kyseisenlaisia preparing-merkintöjä, projektikuvan alla projekteja listaavassa näkymässä on linkilliset maininnat projektikuvan alla, jotta pääsisi vähemmällä navigoimisella sinne, missä on merkinnyt olevan jotain tehtävää.

Hieman eksaktimmin valmistelussa olevuuden voi kirjoitusten osalta osoittaa merkitsemällä kirjoituksen readyness statukseksi joko preparing tai latest, minkä jälkeen tällaiset kirjoitukset voi listauttaa project list -näkymässä eli sisäänkirjautumisen jälkeisessä näkymässä. Nämä näkyvät myös side projekteille merkittyjen osalta. Käyttäjäasetuksissa on valintansa sille, kummanlaiset, josko kumpiakaan, haluaa näyttää projektilista-näkymässä siinä kaiken muun alapuolella. Ne näkyvät vain, jos projekteista on tuolloin listattuna Fresh-ryhmässä näkyvät, sillä ajatuksena on ollut, että kyseisiä merkintöjä käytetään "viimeistään lähiaikoina" käsiteltäväksi tarkoitettuihin kirjoituksiin. Tällainen on hyödyllistä, jos projekteja ja niissä olevia kirjoituksia on paljon, eikä haluaisi aina erikseen muistella, minkä kirjoittelua olikaan tarkoitus jatkaa.

Adequate settejä saattaa tulla käyttäneeksi useammin, jos niissä oleviin adequateihin navigoimiseksi olisi lyhyempi siirtymämatka. Tähän tarkoitukseen käyttäjäasetuksissa on valinta sille, näkyykö edellä mainitun tapaisesti project list -näkymässä ne adequatet, jotka on merkinnyt olevan "Preparing state".

Kun teoksia tulee tuottaneeksi useita, saattaa niiden välille haluta luoda yhdensuuntaisia viittauksia sen sijaan, että kopioi kokonaisen kirjoituksen yhdestä teoksesta toiseen ja ylläpitää niitä molempia. Nämä luodaan textediting-näkymässä siinä missä tavalliset kirjoituksetkin. Vaikutus on nähtävissä "plain structure"-tyyppistä sisältölistausta käyttävässä teoksen sisällysluettelossa. Nämä linkit voivat olla kohdistuneita vain samaisessa julkaisusovelluksen instanssissa oleviin teoksien osiin ja huomioitavaa on. Näiden linkkien toimivuutta ei tarkisteta siinä yhteydessä, kun projekti tai sen osa, johon linkillä viitataan poistetaan tai kun projekti, jossa viittaus sijaitsee exportoidaan, poistetaan ja importoidaan sitten takaisin, mutta myöhemmin on tulossa käyttöön Käytettävyystarkistus-näkymä, jossa tällaisten seikat tarkistetaan automatisoidusti.

Redirect-linkit toimivat kaikissa erilaisissa teos-tyypeissä sillä ehdolla, että kohdeteoksen asetuksissa on erikseen sallittu redirect-linkeillä kohdistaminen. Kohteena olevan kirjoituksen tiedoista haetaan tilanteen mukaan käyttöön nimi, ingressi, päiväys, tagit ja mainimage.

Jokaisella blogi-tyyppisellä teoksella on RSS-sivunsa, jota voi käyttää RSS-aggregaattori -sovelluksissa eli sellaisissa, jotka tuottavat kirjoituksien metatietojen avulla selailtavan listan teoksen sisällöstä. Myös näille voi asettaa välimuistitus-ajan.

Lähtökohtana on alunperin ollut, että "tottakai kirjoituksella täytyy olla nimensä", mutta tarvitseeko sitten kuitenkaan? Jotainhan pitää kirjoituksesta mainita, jos sellaista listailee vaikkapa teoksen etusivulla, joten mitä se olisi, jos ei kirjoituksen nimi?

On kuitenkin käyttötapauksia, joissa ei ole käytännöllistä koettaa keksiä jotain nimeä kirjoituksella, joten tehty päätös esittää kirjoituksen nimen tilalla max. ensimmäiset 300 merkkiä kirjoituksen sisällön ensimmäisestä tekstielementistä, oli se sitten väliotsikko, leipätekstiä tai jotain muuta. Tätä sijaistavaa tekstiä käytetään mm. kirjoituksia listaavissa taulukoissa ja julkistetun teoksen etusivulla. Julkistetun teoksen kirjoitus-sivuilla kirjoituksen nimi on yksinkertaisesti poissa.

"Text editing"-näkymässä lisätietoja esim. linkistä tai video id:stä haetaan käyttäen ulkoista verkkopalvelua. Prosessi alkaa, kun tietokenttä johon linkki tai linkissä oleva id-koodi on syötetty poisfokusoituu. Tietoa haetaan tämän jälkeen ulkoisesta verkkopalvelusta tai ohjelmistorajapinnan (API) kautta. YouTube-videoiden osalta käytetään YouTuben tarjoamaa oEmbed-formaattia noudattavaa lisäpalvelua. Nettivideon tapauksessa täten saatu tieto on strukturoitua (eli koneluettavaa) tietoa mm. videon pituudesta, tekijästä ja korkeudesta pikseleissä. Osa näistä tiedoista ei tule missään vaiheessa käyttäjän nähtäville, mutta niitä hyödynnetään muulla tavoin.

Adequates-näkymässä on linkkien lisäämiseen tekstikenttänsä, johon voi tipauttaa vaikka suoraan kirjanmerkeistä kansiollisen kirjanmerkkejä ja käynnistää niiden automaattisen prosessoinnin.

Jokainen erillinen näkymä on jaettu vaakasuunnassa 1 – 3 ryhmään, mihin vaikuttaa se, kuinka leveänä selainikkunaa pitää. Vähemmän leveänä joissakin näytöissä piilotetaan oikeanlaitimmainen ryhmä paneeleja ym. ja jos leveyttä on alle tietyn pikselileveyden verran, kaikki paneelien ja elementtien ryhmät mahdutetaan päällekkäin, jolloin näkymästä tulee muodoltaan pitkulainen. Tällaisella ominaisuudella tai mahdollisuudella voi olla käyttöä pidettäessä useita eri näkymiä auki useassa eri selainikkunassa tai jos tavoitteena on vain hieman rajoittaa sitä, mihin haluaa huomionsa keskittää (esim. tekstin editointi -näkymässä particulars-ryhmän saattaa toisinaan haluta piilottaa).

Joillakin näkymillä voi olla muita enemmin erilaisia selainleveyteen perustuvia triggereita, mikä vaikuttaa sitten siihen, miten sivu järjestäytyy. Tietynlaisten selaus -näkymä on eräs sellainen, jossa näitä triggereitä on useita ja mikä sen tapauksessa johtuu tavoitteesta tarjota pikainen mahdollisuus esittää kuva-tietynlaisia erilaisin asetteluin ilman, että näitä asetteluja tarvitsee käydä valitsemaan joistain painikkeista.

Tekstin editointi -näkymässä on erikseen valikosta valittava toiminto tekstieditorin tekemiseksi olennaisen huomion kohteeksi ilman pyrkimystä matkia väitettyjä "rauhaisan editoinnin tila"-moodeja, joita jotkut muut tekstinkäsittelyohjelmat tai tekstieditorit tarjoavat, sillä se tarkoittaisi käytännössä vain sitä, että siirrytään fullscreen-moodiin ja kätketään kaikki muu näkyvistä paitsi editoitava teksti. Ei ajatuksenkulun kannaltakaan ole järkevää häivyttää suurinta osaa visuaalisista elementeistä pois näkyvistä.

Käyttäjäasetuksissa on valinta Tighter UI, joka pienentää hiukan lähes kaikkia tavallisen sisäänkirjautuneen käyttäjän käyttöliittymän fontteja ja vähentää joidenkin visuaalisten elementtien viemää tilaa. Tällainen on hyödyllistä esim. kannettavia tietokoneita käytettäessä, joissa ei ole kovin monituumainen näyttöruutu. iPad Prolla ja monilla muilla tablet-laitteilla Tighter UI -säätö saattanee tuntua sopivalta kummassa asennossa vain.

Käyttäjäasetuksissa voi kytkeä päälle mahdollisuuden "opiskelumoodin" käyttöönottamiselle, mitä sovelletaan ainoastaan textediting-näkymässä. Tämä lisää kyseiseen näkymään "Studying mode"-valintakytkimen, jonka päälle laittaminen aiheuttaa kirjoituksiin hiukan muokkaamisrajoituksia ja kirjoituksia listaavan taulukon toiminnallisuus muuttuu sellaiseksi, että siitä voi merkitä, mitkä kirjoituksen ovat esim. suositeltavaa opiskeltavaa seuraavaksi ja mitkä kenties myöhemmin. Merkinnöillä ei ole sanallisia määrityksiä, vaan ainoastaan visuaaliset ilmentymänsä ja niitä voi tehdä klikkaamalla kirjoituksien nimiä Ctrl-näppäimen ollessa painattuna.

Nämä opiskeltava-merkinnät tallentuvat teoksen kirjoituksiin mukaan siten, että ne pysyvät mukana myös varmuuskopioissa, jolloin muita ihmisiä varten voitaisiin valmistella opiskeltavaa ja antaa heille varmuuskopiotiedosto importoitavaksi. Kytkemällä opiskelumoodi pois päältä textediting-näkymä palautuu tavanomaiseksi. Opiskelumoodin ollessa käytössä nämä merkinnät saa poistettua kerralla kirjoitusten kokoelma -kohtaisesti valintapainikkeella "Clear study markings".