Eipä yhteistoiminnallinen häirintä vielä päättynytkään

Liesharjunkadulla asuen, sekä sieltä eripituisia ja -kestoisia siirtymiä toisaanne tehden (lenkkeilemään, lähikauppaan, keskustaan, toiseen kaupunkiin ym.) on käynyt selväksi, että on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat itseään varten jonkinlaisia turvaselityksiä, joiden avulla he eivät tunnu muista ihmisistä niin huonoilta, vääränlaiselta tai jopa vialliselta. Täten, he osallistuvat järjestäytyneeseen häirintään, minkä avulla he tavallaan hankkivat itselleen aikaa olla huolettomammin. Toki muitakin motivaattoreita moiseen osallistumiseen on, kuten sen harmittelu, että jonkin organisaation imago on antanut heille eräänlaisen suojan olla olevinaan jonkinlaisia osaajia, mutta sitten joku saa muut ihmiset tajuamaan, etteivätpä sitten olekaan, joten he käyvät vähintäänkin puoltamaan proxy-tyyppien käyttämistä häirintään tiettyä henkilöä kohtaan.

Proxy-tyyppinen häirikkö ei välttämättä edes tiedä tarkalleen, miksi hän osallistuu häirintään, mutta toisaalta useinpa tietävätkin varsinkin jos sattuvat asustelemaan lähettyvillä ja he osallistuvat niin usein häirintään, että heille muodostuu tavallaan vahingossa käsitystä häirinnän perusteista. Lappeenrannan asuntopalvelu vaikuttaa auttavan tässä, sillä moni taloon muuttanut aloittaa itsensä esittelyn tahallaan häiritsevänä jo muuttamispäivänä ja pitkälle siitä eteenpäin. Merkittävänä huomiona olisi mm. se, että heidän keinovalikoimansa on kovin yhtenäinen ja toteutus samasta ideapoolista ammentavaista. Tyypillistä on sekin, että "esittelyvaiheen" jälkeen muut tahot käyvät avustamaan uuden häiritsevän tahon toimintaa vahvistamalla suoritetun häirinnän muistettavuutta, missä on mukana selkeää toiminnan keskinäistä synkronisuutta. Ajan kanssa tietoisuus tapahtuneista häirinnäistä, sen keinoista ja käytetystä symboliikasta tulee monien muidenkin ihmisten tietoon, joten häirinnän vaikuttavuus käy sitenkin hankalammaksi häivyttää mielestään, jos nämä eivät viitsi olla osallistumatta häirintään.

Häirintään osallistuvat saavat häirintäohjeistuksensa taholta, joka on enemmän kuin pieni ihmisryhmä jossain, pikemminkin laaja ihmisverkosto, ja jonka tiettyihin samoihin käsitteisiin liittyvät tavoitteet ovat pysyneet samankaltaisina useita vuosia. Käytännössä pyrkimyksenä on mm. aiheuttaa jatkuvaa ahdistuneisuutta, köyhistymistä, erakoitumista ja inhon tunteita, jotta saataisiin esille vihaa, jota voitaisiin saada valmistellusti kanavoitua kohdistumaan erilaisiin ihmisryhmiin kuten "muukalaisiin" (erilaiset maahanmuuttajat, ihonväriltään tummempisävyiset yms.), millä taasen voisi olla hyvinkin ekstremistisiksi aikeiltuja tavoitteita tai sitten ihan vaan kaupunginlaajuista "muukalaisten" mahdollisuuksien parantamista heikentämällä jonkun muun mahdolllisuuksia. Siinä myös vähän perustetta sille, miksi "muukalaiset" konvertoituvat niin helposti häirintään osallistuviksi ja vaikkei "muukalaisista" mainitseminen ollutkaan tarkoitettu millään tavoin "julkisuudesta tutunlaiseksi" arvostelmaksi mitään ihmisryhmää kohtaan, sellaisena se on helppo ottaa, kun muut sen sellaisena ottamista vähän jelppaavat.

Vaikkei asianomainen itse ole ollut mitenkään aloitteellinen esim. ihmisryhmien nimittelyssä tai luonnehtimisessa, silti pidemmältä ajanjaksolta tarkasteltuna vaikuttaa, että jotkin nimettävissä olevat ihmisryhmät ovat yliedustettuina, mikä sekin antaa perusteen ounastella, että häirintä perustuu aivan muihin syihin kuin asianomaisen itsensä joskus aiemmin tekemisiin. Tahallaan häiritsemään pyrkijöitä varmastikin viehättää se, kuinka helpoksi häirintä ja varsinkin sen toimivuuden analysoiminen käy, kun on niin paljon erilaisia tietoturvaongelmia, joista ei edes julkisuudessa puhuta, vaikka tietoa sen aiheen erikoisemmista tutkimusasetteluista on ollut saatavilla vaikkapa viimeiset parikymmentä vuotta ja näiden paljolti kokeellisten tutkimusten määrän lisääntyminen on kiihtyvää.

Ihmiset yleensä tuolla arjessaan eivät ole kovinkaan miettiväisiä, joten he eivät luontevasti päädy ajattelemaan, että vanhahkokin ihminen voi olla entinen päivittäin yhteisöllisesti häirintään osallistunut, joka on vain tullut jonkin verran vanhemmaksi, sillä vanhahko ihminen on heille useimmiten vain joku, joka on tullut vanhaksi ja jolla on kenties jotain "tyypillisiä" vanhaksi tulleen ihmisen käytöksen piirteitä. Ikäryhmä kerrallaankin voitaisiinkin selittää muiden tekemiset pois selityksillä, joiden mukaan "ne nyt on joskus sellaisia, ei siinä varmastikaan mitään tavoitteellista ole ollut". Sama sitten erilaisille ammattiryhmille terveysalalta kiinteistönhuoltoon. "Ne nyt vaan on joskus sellaisia, ei ne varmaankin mitään tahallaan ole tehneet."

Ihan suunnitelmallisen oloiselta ovat monet häirintätapahtumat vaikuttaneet, vaikka laatu voikin olla väkinäisen vänkäämisen avulla saatu vietyä esim. korkeintaan kohtalaiselle tasolle. Siltikin, kyllä heidän toiminnassaan erottuu toisinaan tieteellisestikin päteviä perusteita kuten tilanteissa, joissa ensin yllytetään lenkkeilemään tehokkaasti, jotta sitten myöhemmin, kun altistuu elimistölle haitallisille partikkeleilla, tulee hengittäessään vetäisemään ne "syvämmälle henkeen" ja siten ne pääsevät vaikuttamaan haitallisemmin. Häirintään osallistuvat ovat myös tajunneet, että häirinnän kohde ei kovin mielellään oppisi jotain uutta ympäristössä, jossa on aistittavissa tai havainnoitavissa jotain oppimiskokemusta pilaavaa, joten hänelle voi sopivan oppimistilanteen järjestelyn ja odottelun vuoksi aiheutua vaikkapa viikon viive uuden asian oppimisessa. Häirintään osallistuvista fiksuimmat todennäköisesti myös jakavat (ellei jopa myyvät) häirinnällä tapahtuneesta vaikuttamista saatua ymmärrystä muille tahoille, mitä voi varovaisesti verrata vaikkapa siihen, kuinka OECD:lle eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle kertyy kaikenlaista tietämystä, jota sen jäsenet voivat sitten hyödyntää ja täten jotkut toisaalla voivat olla tekemättä samoja kenties pitkäkestoisia kokeiluja, joista ei ole ollut pidempiaikaista hyötyä.

Monen erilaisen ammattiryhmän ja ihmisten välistä yhteistyötä on tarvittu, jotta on saatu näennäisen luontaisia syitä järjestellä asioita yksitellen siten, että ne alkavat heti tai joskus myöhemmin vaikuttamaan kohdeyksilön olemiseen sillä tavoin, ettei hänen mielensä voisi tuntea voivansa rentoutua. Auditiiviset häiriötekijät ovat tällaisessa helpompikäyttöisiä kuin epävarmemmin toimivat käsitteistä, mielteistä ja mielikuvista mahdollisesti juontuvat konnotaatiot ym. Täten kun saadaan asunnon jääkaappi vaihdetettua naksuvareleisempaan malliin, saadaan siitä kätevä täydennys auditiivisten häiriötekijöiden joukkoon, joita ei kenenkään tarvitse olla edes aiheuttamassa, vaan auditiivista häiriötekijää vain aiheutuu monta kertaa päivässä. Erikseen valmistellut, surkean tahallisesti suunnitellut ja toteutetut vesiputkien asentelut mahdollistavat muista asunnoista tehtynä vedenlaskettelun äänen esiintymisen erityisen voimakkaan pauhaavana äänenä, jos sellaista johonkin hetkeen koetaan tarvittavan. Jotkin auditiiviset häiriötekijät ovat tulleet esille hitaasti, ollen kenties vuoden parikin olleet mitään ääntä aiheuttamatonta, mutta myöhemmin sitten toistuvasti sellaista aiheuttavaa kuten laminaattilattian raksuvaäänisyys sen päältä kävellessä. Ikkunoista ulos katsoen pihan olemusta ja samalla ulos silmäiltävyyttä turmelee liian voimakkaasti valaiseva valaisin ja huonoon kuntoon korjauspyynnöistä huolimatta päästetty nurmikko. Nämäkin olivat aiemmin paremmin, mutta sitten toisen annettiin mennä huonompaan kuntoon ja toiseen tehty häiritsevällä ajoituksella, häiritsevästi suoritettuna vaihtamistyönä muutos, jossa on jokapäiväistä häiritsevyyttä. Tällaisten tarkoituksena voi visioida olevan kuvitelma siitä, että kohdeyksilö kävisi elämään "pelkästään omassa mielessään" ja disassosioituisi "tosielämästä". Liekö häiriköt lukeneet jotain kokeellisen psykologian kirjaa ja sieltä kehitelleet ideansa tai joku kehitellyt heidän puolestaan? Asukkaitakin on vaihdeltu sen mukaan, ettei heidän häiritsevästi toiminnastaan pääsisi loppumaan vaikuttavuus.

Hienoisemmista, mm. psykologiaa hyödyntävistä tekosista on useammassakin aiemmassa kirjoittelussa. Tämän kirjoituksen on tarkoitus olla vain pohjustusta muille kirjoituksille, jotka ovat tavallaan jatkoa Vuokra-asuntoilua -teokseen. Niiden on tarkoitettu sisältävän erityisesti sellaista, mitkä pohjautuvat edellisten siihen kirjoittelujen jälkeen talteen laitettuihin mietteisiin. Naapureiden toimintaa on selitetty tarkemmin, mutta kaupoilla, virastoissa ja muissa muualla olevissa paikallisissa paikoissa käymään lähtemisistä kirjoitetaan joskus myöhemmin enemmän, minkä vuoksi tämän teoksen kirjoitus, jossa niihin liittyviä tilanteita listaillaan, on jätetty editoimattoman tajunnanvirtamaiseksi. Olisi paljonkin sanottavaa siitä, kuinka kaupan alalla työntekijät tavallaan velvoitetaan osallistumaan häirintään, jotta liiketiloista tulisi ikään kuin kohtaisi kohtauspaikkoja, missä kohdeyksilöä päästään häiritsemään ja häneen kokeellisesti vaikuttamaan monin eri tavoin. Siinä samalla tuon jonkin yrityksen tunnettuuskin lisääntyy tjs. Toisaalta, kun häirinnällä vaikuttaminen, joka ei mitenkään välttämättä ole erityisen selkeästi häirinnäksi tunnistettavaa, on riittävän systemaattista ja koeteltua, päästäisiin siitä myös sen arvioimiseen, miten mitkäkin tahot haluavat ihmisten elämäänsä elävän ja minkälaisia arvottomuuksia kunnioittavan/noudattavan ja miten kauas samanhenkisyys ulottuu. Myymälän työntekijöistä sen esihenkilöön ja kenties hyvinkin lattearakenteisen yritysstruktuurin ja kaverillisten sidosryhmien tuntemisien mahdollistamana maakunnan laajuiseen asenteiden yhtenäisyyteen? Erilaisten palvelualan yritysten valtakunnallisesi jaetun yrityskulttuurin avustamana ja poliittisten puoluejärjestöjen kautta valtiohallintoon asti? Lehdistön edustajat, maksupäätteiden huoltajat, opettajakunta, lääkärit.. kyllähän näitä häiriköitä löytyy monelta taholta tai jos ei meinaa löytyä, niin sopivasti valmistellulla propaganda-aineistolla saa varmastikin konvertoitua "vastahakoisemmatkin".

Ihmisten yhteistyökykyisyyttä ei kannata käydä liioittelemaan, sillä "katutason" ihmisten taholta koettu enemmän suorempi häirintä viestii varsin selvästi siitä, että laajajäsenisistä ihmisverkostoista huolimatta häirinnässä ja häirinnällä vaikuttamisessa tavataan haluta päästä helpolla. Tämä ilmenee mm. heidän halustaan pyrkiä "ylikuormittamaan" käsitteitä, mielteitä ja muistoja kohdeyksilön mielessä, jotta hänen olisi vaikeampi ajatella selkeämmin menneisyyttä, tehdä vaivattomammin päätelmiä, pitää yllä ajatuskokonaisuuksia ym. eli he tavallaan tunnustavat, että vastus on heille sen verran vaikea, että häntä on tehtävä sellaiseksi, että häntä vastaan voitaisiin pärjätä helpommin. Juuri sen vuoksihan on niin paljon auditiivista häirintääkin, sillä se on sitä jokseenkin helpointa häirintää.