Koska ihmisyksilö saattaa huomaamattaan ajautua itselleen tavanomaisiin toimintatapoihin esim. suoritteidensa yksittäisten vaiheiden osalta, toimeenryhtymispäätöksiensä kohdalla tai kokiessaan olevansa ajallisesti lähellä seuraavan tekemisensä alkamista, hänen tuleva toimintansa voi monilta osilta olla niin suurella varmuudella suht oikein ennustettavissa, että hänen käytöstään voi jollain varauksella luonnehtia deterministikseksi. Tarkkailijoita hyödyttää sekin, että eri hetkiset tekemiset voivat kaikessa näennäisessä eroavuudessaan olla samoista perustekijöistä johdannaista, joten yhdessä tarkkailutilanteessa opittua voidaan hyödyntää toisessakin eli tarkkailijoiden ei tarvitse jokaisen tarkkailukerran jälkeen heittää kaikkea kertynyttä aineistoa pois.

Salaiseen tarkkailuun soveltuvilla välineillä (laitteet, ohjelmistot, algoritmit ym.) saadessa etäältä tiedettäväksi kaikenlaista hänen sydämenlyönneistään huoneistosta poistumisiin, tietyssä huoneistossa tavanomaisesti esiintyvästä elekielestä usein vierailtuihin verkkosivuihin ja aikeilusta opiskelujen suhteen huoneistossa vieraileviin tuttavista ystäviksi muuttuviin, jää tarkkailun kohteelle vähänlaisesti mahdollisuuksia olla todella omissa oloissaan. Ei ole paljoakaan tarkkailun kohteen omaa syytä, jos esim. johdot, liittimet ja tietokonelaitteiden komponentit säteilevät ympäristöönsä sellaista, josta voidaan kerätä talteen tietoa käytettyjen elektronisten laitteiden toiminnasta, sillä tällaisen pitäisi olla tullut tehtyä mahdottomaksi erilaisten standardointitoimikuntien toimesta, joiden määrittämien standardien perusteella niitä johtoja, liittimiä ja tietokonelaitteiden komponentteja tehdään. Erilaisen säteilyn huoneistosta toiseen kantautuminenkin pitäisi olla otettu huomioon jo taloa suunnitellessa, jos kyseessä on kerrostalo.

Jos näyttölaitteen liittimien tai johtojen kautta vuotava säteily kantautuu vain 5 cm:n etäisyydelle ja vaimentuu sen jälkeen paljon, ei millään sähkömagneettisen säteilyn mittaamiseen soveltuvalla anturilla saane siitä hyödyllistä mittausdataa käyttöön. Toisaalta, jos säteily päätyy läheiseen virtajohtoon, voi se kantautua sitä pitkin useiden metrien päähän hyvin mittauskelpoisuutensa säilyttäen. Lisäksi, etätarkkailija voi käyttää ennalta opetettua neuraaliverkkoa tunnistamaan huonommastakin rekonstruoidusta tai suoraan signaalista kaapatusta kuvasta tiettyjä elementtejä (esim. tietokonepelin NPC:t, tietyn kirjasimen kaikki merkit, Adoben sovelluksen käyttöliittymän ikonit ja menuvalikot ym.). Todennettua joka tapauksessa on, että monien erillisten tietokonemonitorien ja kannettavien tietokoneiden näyttöjen ei-kovin-korkearesoluutioiset (maksimiresoluutio monissa tutkimuksissa n. 1280x800) näkymät voidaan rekonstruoida useiden metrien päästä pelkkään suoraan säteilyyn perustuen, eikä täten luodun kuvan selittymiseen tarvita mitään apuja, sillä kuva on niin paljon alkuperäisen näköinen.

”Thus, it is demonstrated that real-time information recovery is possible with a simple RF receiving system, even if there is a concrete wall between the target monitor and detection equipment.” [1]

Jossain määrin tarkkailun kohteen omaa syytä tarkkailun helpommaksi tekemiselle voisi olla malicious-tyyppisillä verkkosivuilla vierailu, josta on seurannut virusten tms. asentuminen tietokoneelle, mistä se jatkaa leviämistään muualle lähiverkon laitteisiin. Toisaalta, jos edellinen asukas on ottanut asunnon avaimesta kopion ja antanut sen sellaisen henkilön käyttöön, joka käyttää sitä kertaluonteisesti päästäkseen fyysisesti lähelle tarkkailun kohteen käyttämiä päätelaitteita tehdäkseen siihen rajattomat hallintaoikeudet mahdollistavan tietoturva-aukon USB-liittimen ja laitteen sisäisten laitteistokomponenttien suunnitteluvirheitä hyödyntämällä. Rajattomat hallintaoikeudet tarkoittaisivat mm. mahdollisuutta muokata käyttöjärjelmän käyttämiä tiedostoja toisenlaiseksi, tarkoituksena voiden olla vaikkapa sen varmistaminen, etteivät tiedostopuhdistin-sovellukset löytäisi laitteesta mitään ongelmaa. Täydentävänä pyrkimyksenä voisi olla se, että laitteessa otettaisiin käyttöön etänäyttö-protokolla, jolloin laite lähettää jonnekin toisaanne laitteen tuottaman näkymän esim. nopeudella 25 ruutua sekunnissa, data mahdollisesti muun verkkoliikenteen sekaan kätkettynä.

Sille on vähemmän tehtävissä, että ihmisolion koostumus eroaa seinistä ja ilmasta siinä määrin, että tämän seikan varaan on mahdollista rakentaa lähes yhdellä kädellä käytettäviä laitteita, jotka näyttävät selkeässä käyttöliittymässään, kuinka monta ihmisyksilöä jossakin rakennuksessa tai seinämän takana on, missä he sijaitsevat spatiaalisesti ja mikä on heidän liikesuuntaansa. Helposti löydettävissä olevat kaupalliset tuotteet kuten Range-R 2D ja Xaver 800 eivät sisällä mahdollisuutta tällä tavoin tunnistetun ihmisen tarkempaan tunnistamiseen esim. elekielen tai ruumiinrakenteen osalta, mutta koska tällaisesta mitä ilmeisemmin olisi hyötyä esim. armeijan tai pelastustyöntekijöiden käyttöön, kaupallisiin sovellutuksiin johtavaa tutkimusta on varmastikin tehty. Huippuyliopistojen tutkijoiltahan on julkaistu paljonkin WiFi- tai UWB-säteilyä (ultra-wide band) hyödyntäviä demoja siitä, kuinka ihmisen raajojen liikkeet saadaan seinän takaisesti selville joko sellaisenaan eli ilman neuraaliverkon apua tai neuraaliverkon avustuksella. Tällaista voidaan jatkojalostaa ”motion reconstruction”-tekniikoilla (ihmisen hahmon antaminen kerätylle ”skeleton”-datalle). Nimettyjä, mahdollisesti syväoppimista (eng. deep learning) ja WiFi-verkon säteilyä käyttäviä eleiden tunnistamiseen tarkoitettuja järjestelmiä ovat mm. WiFi Vision, Wihi, GaitWay, WiWho, CSIID, Wii, Deep-WilD, WiFi-ID, NeuralWave ja HumanFi.

Salaisen tarkkailun kohteena olevan tai hänen käyttämiensä laitteiden enimmäisetäisyyteen vaikuttaa monen tarkkailukeinon osalta signaali-kohinasuhde (eng. signal-to-noise ratio), sekä se joudutaanko erottelemaan muiden ihmisten toiminta ja heidän päätelaitteensa siitä, mitä varsinaisesti halutaan tarkkailla. Tarkkailuun käytetyn laitteen kokokin voi asettaa tietynlaisia rajoitteita. Esim. O-PEN soveltuu kaukaa tapahtuvaan ihmisten löytämiseen rakennuksesta, mutta laite itsessään on suhteellisen valtavan kokoinen. Signaali-kohinasuhde on todennäköisesti huonompi silloin, jos tavoitteena on saada 70 m etäisyydeltä selvää monitorilla näkyvästä kuvasta kuin silloin, jos tavoitteena on saada 30 m etäisyydeltä selville, mitä tarkkailun kohteena on parhaillaan sanomassa ääneen puhelinkeskustelussa.

Koska ”Tietomallintaminen eli BIM (Building Information Modeling) on ollut jo vuosia rakennusalan yksi keskeisimmistä ellei peräti keskeisin kehityssuunta ja tapa tehdä asioita” (omatalo.com, luettu 5.8.2020), voidaan tarkkailun kohteena olevan asunnon tietomallitietoja hyödyntäen luoda visuaalinen simulaatio, missä huoneisto renderoidaan erikseen ja erilaisen säteilyn kautta generoitu visuaalinen ihmismalli sijoitetaan tähän simuloituun huoneistoon. Visuaalisen renderoinnin laatu määrittää paljolti sitä, kuinka paljon laitteistotehoa lopputuotteena olevan simulaation tuottamiseen tällaiseen vaaditaan, analyyttisemman osuuden (laitteisto- ja ohjelmistopohjainen) vaatiessa kenties niin vähän laskentatehoa, ettei se tule esteeksi tarkkailun kohteen tällaiseen seuraamiseen reaaliajassa. Keinotekoisilla syillä voidaan päästä käväisemään tarkkailtavan asuntoon hänen luvallaan, kuten kiinteistönhuoltoon liittyvissä asioissa, jolloin saadaan tarkentavaa tietoa mm. huonekalujen sijainnista. Valotutkan eli lidar-tekniikan käyttö huoneiston sisältämien esineiden mallintamiseen saattaa tuolloin olla hiukan hankalaa, joten siihenkin tarpeeseen voi ylimääräisten avainten käyttö asujan ollessa poissa (tai syväunessa) olla käytännöllisempi vaihtoehto.

Jos jo ”aikoja sitten” on ollut käytössä sellaisia tässä esiteltyjä etätarkkailujen mahdollistavia laitteita ja tutkimuksia, sekä viihdekäytössäkin eleiden ja aikeiden tunnistus metrien päästä on jo aivan tavanomaista, vaikkei välttämättä näköesteiden kera, minkälaiset onnen päivät luvattomaan tarkkailuun pyrkijöillä onkaan lähitulevaisuudessa, kun viimeisin tutkimuskehitys sulautuu osaksi heidän vaivihkaa kehitettyyn salaseurantajärjestelmäänsä? Siihenhän on yhdisteltävissä paljon muutakin kuin ajantasaista tietoa tarjoavuuksia kuten ennakointijärjestelmiä, tietorekisteristereistä hankittua tietoa ja eettisesti kyseenalaista konsultointitukea.

Valmistuotteena ostettuun maanalaiseen punkkeriinkaan vetäytyminen ei välttämättä hyödytä, sillä se löytynee maatutkalla (eng. Ground Penetrating Radar, GPR) kuten Sensors & Softwaren Findarilla, sekä tarkempaa etsiskelyä edeltävästi satelliittipalveluilla (esim. DigitalGlobe, Planet, SentinelHub, Airbus, SI Imaging Services, SpaceWill, Twenty First Century Aerospace Technology, Deimos Imaging, Skywatch, Geocento, European Space Imaging, Earth Observing System, Satellite Imaging Corporation ja Apollo Mapping), jotka saattavat tarjota jopa 0,3 - 5,0 m per pikseli -resoluutioista satelliittikuvaa.


[1] D. H. Choi, H. S. Lee and J. Yook, ”Information leakage and recovery from multiple LCDs,” 2018 IEEE International Symposium on Electromagnetic Compatibility and 2018 IEEE Asia-Pacific Symposium on Electromagnetic Compatibility (EMC/APEMC), Singapore, 2018, pp. 1053-1055, doi: 10.1109/ISEMC.2018.8393946.