Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä voidaan sijoittaa kirjoitukseen oheistettavia tietynlaisia paikoilleen painamalla "writing particulars"-listalta löytyviä "include"-painikkeita. Tietynlaiseen kohdistuvan viittauksen saa sijoittumaan kirjoitukseen painamalla "ref"-painikkeita. Kuvien ja muiden tietynlaisten kuvanumerot generoidaan automaattisesti (tietynlaisen tyyppiä vastaavan nimikkeen esiintyminen optionaalista, kirjoituskohtaisesti). Oheistetun tietynlaisen sijaintia voi vaihtaa valitsemalla tekstistä se sijainti, johon sen pitäisi päätyä ja klikkaamalla sitten Ctrl-näppäin painettuna sitä tietynlaisen placeholderia, joka halutaan siirtää. Hienosäätöominaisuudet saa esille valitsemalla sijoitettua tietynlaista symboloiva elementti (suoraan valitseminen tai siirtymällä näppäimin sen kohdalle). Kirjoituksella olevien tietynlaisten joukosta voi valita myös yhden "main imagen", jolle on omat erilliset säätönsä.

Project managing -näkymässä on käytössä inline-edit kirjoitusten kokoelmien nimille.

Writing list -näkymässä on käytössä inline-edit päiväyksille.

Solution writing editing -näkymässä on käytössä E ja S -symbolit, mitkä ovat tarkoitettu "area text"-tyyppisten kirjoituksien liittämiseksi varsinaisten kirjoitusten loppuun tai sivuun (sanoista end ja side). Näiden kirjoitusten "irroittamiseen" on toimintonsa samaisessa näkymässä (kirjoitusten säätöön tarkoitettujen säätimien ja kirjoitukseen liitettyjen tietynlaisten alapuolella).

"Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Readyness, Availability, Lastedit ja Updated.

"Text editing"-näkymässä on kirjoitukset listaavassa taulukossa ominaisuutena tuoda kirjoituksista hiukan lisää tietoa esille omiin sarakkeisiinsa. Tässä niistä Writing type ja Size. Lisäksi olisi vielä Description, joka on rajattu 30 merkkiin, jotta sitä voi käyttää esim. kirjoitteluvaiheessa ryhmittelemään kirjoituksia jonkin lyhyehkön avainsanan tai avainsanaryhmän avulla. Kirjoituksia voi poistaa paperilennokkia muistuttavaa ikonia klikkaamalla.

Klikkaamalla textediting-näkymässä Ctrl-näppäin pohjassa kirjoituksen nimeä kirjoitukset listaavassa taulukossa, pääsee moodiin, jossa kirjoituksen sijoitusta kirjoitusten listassa voi vaihdella näppärästi hiiren rullaa pyöräyttelemällä. Vaihtoehtoisesti voi klikkailla yhden siirtymän kerrallaan aiheuttavia nuoli-ikoneita. Tallennus "Adjust sorting order"-painikkeella.

Muutamassa näkymässä on melko tavanomaista, että näkymän korkeus kasvaa eri elementtien tilaa vievyyden vuoksi sen verran suureksi, että hiiren rullan hyödyntäminen (suositeltavaa) sivun vierittämisessä ei ole riittävää käyttömukavuuden ylläpysymisen mielessä, joten joidenkin näkymän osa-alueiden näkyvyyttä tai tilankäyttöä voidaan vaihdella kahden eri vaihtoehdon välillä. Vipu-säätimiä tällaiseen on mm. kirjoituksien hienosäätö -näkymässä. Samaiseen vipujen ryhmään on laitettu mukaan mahdollisuus listata kirjoitusten kokoelman kirjoitukset -listassa nekin kirjoitukset, jotka on toisaalla merkitty ei-osallistuviksi tai jotka ovat sijoittuneena kirjoitusten kokoelmaan, joka ei ole merkitty mukaan julkaistavaan teokseen.

Kirjoituksiin voi sisältyä useammanlaisia teksti-osia kuten ingressi ja mielipide (valikoima ei ole aivan stabiloitunut, joten varmastikin vielä muuttuu). Näiden kirjoittajalle näkymistä voi säätää asettamalla niitä valituilta osin näkyviin tai pois näkyvistä, joka yksitellen valiten tai esiasetuksia käyttäen. Jos jonkin teksti-osan laittaa pois näkyvistä, ei tämä poista teksti-osassa ollutta tekstiä, millä vältetään vahinkojen tapahtuminen. Nämä säädöt eivät vaikuta siihen, miltä kirjoitukset näyttävät lukijalle, sillä siihen vaikuttaa se onko tietyissä tekstikentissä sisältöä ja onko joissakin tapauksissa erillinen näkyvyys-asetus laitettu päälle kirjoituksien hienosäätö -näkymässä. Nämä säädöt vaikuttavat molemmissa näkymissä, joissa kirjoituksien tekstiä voi muokata.

Toisinaan tekstiä kuvineen ja muine liitettävissä olevineen saattaa tulla sisällyttäneeksi niin paljon yhteen kirjoitukseen, että niitä voisi siirrellä jonkin verran johonkin toiseen kirjoitukseen. Juuri tällaiseen tilanteeseen löytyy valikosta toiminto, joka kopioi valitun alueen kaikkine tietynlaisineen (erityiselle) leikepöydälle, jottei käyttäjän olisi tarpeen lisäillä kaikkea aiempaa erikseen uuteen kirjoitukseen. Eli kuvien ohella kopioituisi samalla kertaa myös muunlaiset tietynlaiset kuten esim. videot ja tweetit.

Kuva 1. Varhaisempi kuvakaappaus, jolloin Misc-valikossa vain kaksi toimintoa.

Textediting-näkymässä editorin tekstityylien kirjasinkokoja ym. voi vaihtaa pikaisesti valikosta löytyvien vaihtoehtoisten tyylittelyjen välillä.

Kuva 2. Misc-valikkoon näyttää kertyneen useammanlaista toimintoa valittavaksi. Ei varmastikaan aivan vakiintunut valikoima toimintoja, mutta nämä ovat kaikki sellaisia, joiden on hyödyllistä olla tekstieditorin lähettyvillä.

Pikanäppäimien käyttöön laittamista on säännöstelty ja ilman minkäänlaisia visuaalisia vihjeitä ovat mm. toiminnot avoinna olevan kirjoituksen tallentamiseen (Ctrl ja S) ja siirtyminen kirjoitusten listalla seuraavaan tai edelliseen käyttämällä hiiren rullaa tekstieditorin yllä samaan aikaan, kun pitää pohjassa Ctrl ja Shift. Mac-laitteilla Ctrl-näppäimen sijaan Command.

Tiedostojen raahaaminen suoraan käytetyn tietokoneen kovalevyltä (tai muulta tallennusvälineeltä) näppäröittää tiettyjen toimintojen käyttämistä kuten tietynlaisiksi tarkoitettujen kuvien ja ns. kansikuvien sisääntuomista, Word-dokumenttien konvertointia ja yksittäisen projektin varmuuskopion sisältämän zip-paketin sisääntuontia. Raahausalueet (drag zone) tunnistaa siitä, että tiedoston, tiedostojen tai muun kelpaavan elementin ollessa niiden yllä, ne tarjoavat melko yhtenäisen visuaalisen vihjeen reunuksen ja taustan muuttumisen muodossa. Tällaisen toiminnallisuuden käytettävyydessä olemisesta ei käyttöliittymässä ole jatkuvasti esillä olevia visuaalisia vihjeitä, koska se olisi monesti ylimääräistä visuaalista hälyä.

Project managing -näkymässä projektin kansikuvan voi vaihtaa tuomalla kuvan sen päälle, mikä näkyy sitten myös project list -näkymässä. Vaihtoehtoisesti kuvan voi valita myös avautuvasta tiedostolistasta, jonka käytetty käyttöjärjestelmä tarjoaa (toimii myös mobiililaitteilla).

Text editing -näkymässä voi tuottaa uuden kirjoituksen raahaamalla uudemman- tai vanhemmanlaisen Word-tiedoston kirjoituksia listaavan taulukon päälle, mikä konvertoituu automaattisesti tekstiksi, jolla ei ole suuremmin muotoiluja. Myös pelkkää tekstiä (plain text) sisältäviä tiedostoja voi tuoda samalla tavoin eli ei tarvitse avata tiedostoa jollain käyttöjärjestelmään asennetulla editorilla, kopioida tekstiä leikepöydällä jne., vaan pelkkä drag'n'drop riittää.

Importing-näkymässä on "upload multiple"-raahausalue, johon voi tuoda useita kuvia kerrallaan kuvakatalogin säilöön laitettavaksi.

Koska kirjoituksiin sijoitetuille kuville ei ole tehty määrittelyä korkeuden suhteen, vaan vain leveys on asetettu prosentteina, voidaan kuvia vaihtaa ilman, että mitään muuta tarvitsee säätää. Aiemman kuvan voi korvata raahaamalla uusi kuva sen kuva-elementin päälle, joka on nähtävissä, kun kuvan tiedot -lomake on esillä. Tällaisia on kolmessa näkymässä: particular browsing, importing ja item moving. Kuva-tyyppisiä tietynlaisia voi siirtää ruudukkomaisissa listauksissa ollessaan kuvasäilöstä (eng. container) toiseen tai liitättää mukaan kirjoitukseen (välilehdestä tai ikkunasta toiseen tapahtuvaa).

Project list -näkymässä on mahdollisuus tuoda yksittäinen varmuuskopioitu projekti uudeksi projektiksi tehtäväksi raahaamalla varmuuskopion muodostava zip-paketti projektilista-paneelin päälle.

Kirjoituksen editointi -näkymässä esille avatun kirjoituksen "Catalog images"-osio voi ottaa siihen sisällytettäväksi partticular browsing -näkymästä raahatun kuva-tietynlaisen. Toisessa ikkunassa avoinna olevasta käyttöliittymän näkymästä, siis. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää myös "Attach catalog image"-toimintoa.

Adequates-näkymässä yksittäinen esille avattu adequate voi ottaa siihen sisällytettäväksi particular browsing -näkymästä raahatun kuva-tietynlaisen. Toisessa ikkunassa avoinna olevasta käyttöliittymän näkymästä, siis. Vaihtoehtoisesti voi toki käyttää myös "Add image particular"-toimintoa.

Varmuuskopiointi aina käytettävissä

Project managing -näkymässä on projekti-kohtaiset varmuuskopiointi-toiminnot, joilla saa kaiken tai jotain talteen toisaalla pidettäväksi tai hetkeä myöhemmin toisaanne vietäväksi.

Koko projektin kirjoituksineen, kuvineen ja muineen saa kietaistua zip-pakettiin yhdellä painikkeen painalluksella ja tarvittaessa samaisen zip-paketin voi raahata project list -näkymässä projektilistan päälle, jolloin tuon zip-paketin sisällöstä generoidaan uusi projekti. Huomioitavaa tuolloin on, että siinä samalla generoidaan uusiksi myös kaikki projektin käytössä olevat kuvakatalogit eli uutta projektia ei yritetä yhdistellä palvelussa mahdollisesti jo olevien kuvakatalogien kanssa.

Jos totta puhutaan, mahdollisuus sisällyttää yhteen varmuuskopioon useita projekteja ilman, että tehty varmuuskopio sisältää näiden projektien käyttämiä kuvakatalogeja useaan kertaan, on jo käytettävissä, mutta käyttäjän pitää ottaa kyseinen toiminnallisuus erikseen käyttöön potentiaalisesti runsaan palvelinkuormituksen vuoksi. Tällä tavoin generoidut varmuuskopiot voi drag'n'dropata project list -näkymään kuten muutoinkin (kuvakatalogeja ei moninkertaistettaisi, vaikka useampikin projekti käyttäisi samoja sellaisia).

Pelkät kirjoitukset JSON-rakenteisena datana

Jos ei ole tarpeen varmuuskopioida koko projektia, vaan haluaa vain kirjoituksien kokoelmat projektista siten talteen, että ne voi ottaa käyttöön toisessa projektissa, saa nämä kirjoitukset käyttöönsä JSON-rakenteisena datana, jonka voi antaa syötetietona importing-näkymässä toista projektia varten. Item moving -näkymä ei mahdollistaisi kirjoituksien siirtelyä kuin yksittäisen projektin rajoissa.

Teos julkaistavaksi toisaalla (vain web-sivuja tehneille käyttäjille)

Projektin sisältämä teos on mahdollista exportata sellaiseen zip-paketoituun muotoon, että kyseisen zip-paketin sisältö voidaan kopioida FTP:llä tai SCP:llä valitsemansa palvelimen hakemistoon, jonka sisältö on julkisesti selaimella katseltavissa ja saada täten teos luettavaksi täsmälleen samassa ulkoasussa kuin se muutoinkin olisi, mutta sisältö olisi täysin "staattista" (ei generoitaisi erikseen joka sivulatauksella). Teoksen kuvat voivat valinnan mukaan olla CDN-palvelun kautta jaeltavia tai suoraan tuolta joltain toiselta palvelimelta selaimen hakemia. Tämä ominaisuus on harkinnassa ja saatetaan ottaa pois käytöstä.

Jos on tarpeen, project list -näkymässä on toiminto julkaistujen teoksien index-listan generoimiseksi, mutta se menee hieman advanced-toiminnallisuuden puolelle, jos käyttäjä haluaa editoida index-listaa HTML-editorissa. Käytännössä kyseinen index.html -tiedosto sisältää kaikki kuvat base64-koodattuna datana ja CSS-tyylitiedostot/JavaScript-kirjastot mukaan sisällytettynä.

Kirjoituksia erilaisia sisältöineen voisi toisinaan luonnehtia jopa itseisarvollisesti sellaiseksi, että lukija haluaisi "annostella niiden vastaanottamista" siten, ettei vain skrollaisia kokonaan avoinna olevaa kirjoitusten kokoelmaa ylhäältä alas, vaan sen sijaan antaisi jonkin verran aikaa jokaisella kirjoituksella ja siirtyisi sitten mahdollisimman suoraan seuraavaan ilman erityisempää hiirellä tähtäilyä. Tällaiseen kirjoitukseen vierelle sijoittuvat linkit, joissa on listattuna kaikki sen kirjoitusten kokoelman kirjoitukset, joihin jo avoinna oleva kuuluu, on erityisen hyvin sopiva. Tähän on säätimensä teoskohtaisissa säädöissä.

Kun teoksia tulee tuottaneeksi useita, saattaa niiden välille haluta luoda yhdensuuntaisia viittauksia sen sijaan, että kopioi kokonaisen kirjoituksen yhdestä teoksesta toiseen ja ylläpitää niitä molempia. Nämä luodaan textediting-näkymässä siinä missä tavalliset kirjoituksetkin. Vaikutus on nähtävissä "plain structure"-tyyppistä sisältölistausta käyttävässä teoksen sisällysluettelossa. Nämä linkit voivat olla kohdistuneita vain samaisessa julkaisusovelluksen instanssissa oleviin teoksien osiin ja huomioitavaa on, että näiden linkkien toimivuutta ei tarkisteta siinä yhteydessä, kun projekti tai sen osa, johon linkillä viitataan poistetaan tai kun projekti, jossa viittaus sijaitsee exportoidaan, poistetaan ja importoidaan sitten takaisin. Saattaapa olla, että projektin importoimisen yhteyteen tulee vielä päätymään jonkinlainen visuaalisen muistutus siitä, että importoitu projekti sisältää uudelleenohjaus-linkkejä.

Jokaisella blogi-tyyppisellä teoksella on RSS-sivunsa, jota voi käyttää RSS-aggregaattori -sovelluksissa eli sellaisissa, jotka tuottavat kirjoituksien metatietojen avulla selailtavan listan teoksen sisällöstä. Myös näille voi asettaa välimuistitus-ajan.

Jos se juontuu helposti mieleen tai tulee huomioitua, että tätä julkaisusovellustahan voi käyttää siten, että eri näkymiä on samaan aikaan avoinna useilla eri välilehdillä tai selainikkunoissa, ei siitä ole pitkä ajattelumatka siihenkään, josko julkaisusovellusta voisi käyttää yhtäaikaisesti useilla eri laitteilla. Ja voihan sitä. Yhdellä laitteella tai tarkemmin, yhdellä selaimella, täytyy ensin kirjautua sisään salasanan kanssa, minkä jälkeen saa näkyville sisäänkirjautumiskohtaisen sessiokoodin, jota käyttäen voi kirjautua julkaisusovellukseen samalla käyttätunnuksella rajoittamattomalla määrällä selaimia. Julkaisusovelluksen ollessa pelkästään avoinna jonkin käyttöliittymän näkymän osalta, ei siinä tule käyttäneeksi palvelimen resursseja ollenkaan.

Tätä voi hyödyntää esim. siten, että kirjoittelee yhdellä laitteella kuten kannettavalla tietokoneella kirjoituksen tekstiä ja pitää samaan aikaan vaikkapa tablet-tyyppistä laitetta portrait-asennossa jonkinlaisten muistiinpanojen ollessa siinä näkyvissä. Eräänä vaihtoehtona juuri tuollaiselle olisi käyttää yhtä sisäänkirjautuneisuutta ja esim. laajennettua työpöytää HDMI-liittimeen kytketyn monitorin kanssa. Tai ehkäpä vain haluaa pitää kahdella eri laitteella julkaisusovellusta valmiina käytettäväksi, mutta käyttää vain yhtä laitetta kerrallaan (esim. ensin työpöydän äärellä ja hetken kuluttua nojatuolissa).

Sisäänkirjautuneisuus muuntuu uloskirjautuneisuudeksi kaikkien kirjautumisien osalta, jos yksikin sisäänkirjautuneisuus päätetään.

Kuvat ovat eräitä tietynlaisista, joissa voi käyttää sekä tavallisen tyylittelemätöntä selitetekstiä, että automaattisesti attribuuttimaisena käytettävää tekstiä. Attribuuttimaisuus saadaan käyttöön, kun jokainen selitetekstin rivi on sellainen, missä kahden kaksoispisteen molemmilla puolin on jotain tekstiä, mistä sitten seuraa, että vasemmanpuoleinen teksti näytetään attribuutin nimenä ja oikeanpuoleinen sen arvona. Allekkain päätyvinä näitä voi käyttää monenlaisten tietynlaisten esim. luonnehdintaan tai toisistaan erotteluun.

Kirjoituksien maksimileveydeksi on kolmea vaihtoehtoa ("rather narrow", "widish" ja "very filling") ja kirjoituksien mainimagena voi olla myös oversized-tyyppinen. Sisältönä olevat tietynlaiset skaalautuvat tarkoituksenmukaisuuden rajoissa maksimileveyteen suhteutettuna.

Tekstieditorin valikossa on toiminto valitun tekstin englanniksi kääntämiseksi. Valittu alue voi sisältää kaikkea sitä tyylittelyä, mitä tekstissä on annettu mahdolliseksi käyttää. Noin sekunnin kestävän tekstinkäännöksen jälkeen tyylittely on edelleen entisenlainen, vain tekstin kieli on valitulta osalta muuttunut. Tekstinkäännös käyttää DeepL-palvelua suoraan selaimesta eli julkaisusovelluksen palvelinta ei käytetä välissä ollenkaan. Ilmainen käyttäjätunnus DeepL-palveluun kuitenkin tarvitaan, sillä sillä saa "apikeyn", joka laitetaan julkaisusovelluksen käyttäjä-kohtaisiin asetuksiin.

Käyttäjäkohtaisiin asetuksiin sisältyvät myös ulkoisten palveluiden apikeyt ym. Vain CDN-osoite on näistä vaadittu ja välttämätön, muut ovat täysin optionaalisia. Ulkoisiksi palveluiksi pyritään valikoimaan sellaisia, jotka tuovat aitoa lisähyötyä julkaisusovelluksen käyttöön ja joista ei ole välttämätöntä maksaa. Kuvassa ei ole näytillä kuin pari ulkoista palvelua, joihin tarvitaan apikey, mutta vaihtoehtoja hyödynnettäväksi ja käyttöön laitettavaksi on erittäin paljon.

Jottei aivan välttämättä tulisi ottaneeksi vastuuta käyttäjien mahdollisesti erikseen maksamista ulkoisista palveluista, apikeyt tallennetaan ensisijaisesti käyttäjän selaimeen eväisteiksi. Jos apikeyt haluaa tallentaa tietokantaan, saa sitä varten esille vaihtoehtoisen "Save apikeys to database"-painikkeen painamalla Ctrl-näppäintä pohjaan. Hämmennyksen välttämiseksi apikeyt ovat tallennettuna vain jompaankumpaan, joko tietokantaan palvelimella tai paikallisesti eväisteiksi eli jommasta kummasta ne tullaan poistamaan tallennuksen yhteydessä.

Adequates-näkymässä on tiedonkeruussa hienoisena apuna lisätiedon hakeminen linkin takaisesta sisällöstä heti sen jälkeen, kun linkin osoite on kirjoitettu Url-tekstikenttään ja käyttäjä on tehnyt kyseisen tekstikentän kohdistamattomaksi klikkaamalla jossain muussa kohdin samaista modaali-ikkunaa tai siirtymällä sarkain-näppäimellä seuraavaan visuaaliseen elementtiin. Tämän jälkeen linkin takaisen sivun otsikko haetaan automaattisesti ja täytetään sitä vastaava lomakkeen tekstikenttä. Samalla tulee generoiduksi myös "jonkinlainen" lyhykäinen luonnehdinta sivun tekstisisällöstä, mitä ei kuitenkaan tallenneta mihinkään. Sanalla "jonkinlainen" viitataan tässä siihen, että tämä summary-teksti ja mainittu sivun otsikkokin on kolmannen osapuolen API:a käyttäen haettu, eikä sille voi antaa juuri muita ohjeistavia parametreja kuin summary-tekstin toivotun pituuden. Kyseinen API on vain tiettyyn rajaan asti (per kuukausi) maksutonta käyttää.

"Text editing"-näkymässä on tiedonkeruussa hienoisena apuna lisätiedon hakeminen linkin/id:n takaisesta sisällöstä. Nämä tiedot haetaan käyttämällä esim. YouTuben tarjoamaa oEmbed-formaattia noudattavaa lisäpalvelua. Tämä tietokysely palauttaa esim. nettivideon tapauksessa strukturoitua (eli koneluettavaa) tietoa mm. videon pituudesta, tekijästä ja korkeudesta pikseleissä. Osa näistä tiedoista ei tule missään vaiheessa käyttäjän nähtäville, mutta niitä hyödynnetään muulla tavoin.

Laitteesta, jolla julkaisusovellusta käytetään, saattaa suorastaan puuttua fyysinen näppäimistö muuntonäppäimineen (esim. Shift-näppäin) tai ehkäpä työskentelyasento puoltaa asioiden tekemistä yhtä kättä käyttäen. Käyttäjäkohtaisissa asetuksissa on joitakin asetuksia valittavaksi, joista eräs saa tietyissä näkymissä näkymään vipuelementtejä, joissa tehty valinta huomioidaan tietyissä tilanteissa. Muina käyttäjäkohtaisina HID-asetuksina on kirjoituksien jo liitettyjen ja kuvakollaaseihin liitettävissä olevien tietynlaisten järjestyksen vaihtamisen estäminen, sillä joillakin mobiililaitteilla tällaisen toiminnallisuuden tarjoaminen vaikuttaa vaikeuttavasti kolmannen osapuolen ohjelmistokomponentin toimintaan.

Kuva 1. Käyttäjäkohtaisia HID-asetuksia.
Kuva 2. Particular browsing, item moving ja importing -näkymiin saa näkyviin kaksi vipu-valintaa Shift- ja Ctrl/Meta -näppäimien korjaajaksi tai täydennykseksi.
Kuva 3. Kahteen tyypillisimpään näkymään, joissa voidaan muokata kirjoituksien sisältöä, saa näkyviin vipu-valinnan, jolla placeholder-elementtejä voi sijoittaa eri kohtiin kirjoitusta ilman, että tarvitsee painaa samalla Ctrl/Meta -näppäintä. Solution writing editing -näkymässä tämä sijoittuu muiden samankaltaisten vipujen joukkoon.

Jokainen erillinen näkymä (esim. "item moving") on jaettu vaakasuunnassa 1 – 3 ryhmään, mihin vaikuttaa se, kuinka leveänä selainikkunaa pitää. Vähemmän leveänä joissakin näytöissä piilotetaan oikeanlaitimmainen ryhmä paneeleja ym. ja jos leveyttä on alle tietyn pikselileveyden verran, kaikki paneelien ja elementtien ryhmät mahdutetaan päällekkäin, jolloin näkymästä tulee muodoltaan pitkulainen. Tällaisella ominaisuudella tai mahdollisuudella voi olla käyttöä pidettäessä useita eri näkymiä auki useassa eri selainikkunassa tai jos tavoitteena on vain hieman rajoittaa sitä, mihin haluaa huomionsa keskittää (esim. tekstin editointi -näkymässä particulars-ryhmän saattaa toisinaan haluta piilottaa).

Kuva 1. Tekstin editointi -näkymän kaikki kolme vaakasuuntaista ryhmää näkyvissä. Tekstikenttien alla saattaisi olla lisää (piilottamattomia ja optionaalisia) tekstikenttiä.
Kuva 2. Tekstin editointi -näkymässä näkyvissä yhden kirjoitusten kokoelman kirjoitukset ja avattuna oleva kirjoitus.
Kuva 3. Tekstin editointi -näkymän kaikki vaakasuuntaiset ryhmät päällekkäin aseteltuina, selainikkunan vähimmäisleveyden alittaessa tietyn rajan.

Joillakin näkymillä voi olla muita enemmin erilaisia selainleveyteen perustuvia triggereita, mikä vaikuttaa sitten siihen, miten sivu järjestäytyy. Tietynlaisten selaus -näkymä on eräs sellainen, jossa näitä triggereitä on useita ja mikä sen tapauksessa johtuu tavoitteesta tarjota pikainen mahdollisuus esittää kuva-tietynlaisia erilaisin asetteluin ilman, että näitä asetteluja tarvitsee käydä valitsemaan joistain painikkeista.

Kirjoittelussa olevan tekstin virheet ja korjausta vaativat osuudet saattaa toisinaan tulla paremmin huomioiduksi, kun tulostaa editorissa olevan tekstin ja tekee huomionsa paperilta. Tulosteeseen ei tällöin päädy ollenkaan kirjoitukseen sisällytettyjä tietynlaisia (eng. particulars), vaan pelkkä teksti vähimmäistyylittelyin.

Sisäänkirjautunut käyttäjä voi tehdä review-työtä kirjoituksilleen menemällä kirjoituksen (tai kokonaisen kirjoituksen kokoelman) näyttävälle teos-sivulle ja painamalla Shift-näppäintä edit-moodiin pääsemiseksi. Tämä mahdollistaa välittömästi tekstiin kirjoitettavuuden (punaisella värillä) ja yliviivauksien tekemisen (hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen tekstiä ylipyyhkäisten). Tehdyt merkinnät saa pyyhittyä pois pitämällä Ctrl-näppäintä pohjassa ja merkkaamalla pyyhittävä alue hiirellä. Toisen kerran Shift-näppäintä painamalla edit-moodista pois. Nämä merkinnät eivät tallennu minnekään eli sivun uudelleenlataus resetoi tilanteen ennalleen.