Runsaan verkkosanakirjojen selailun jälkeen on päädytty nimittämään kirjoituksiin liitettävissä olevia kuvia, videoita, tweettejä, kuvakollaaseja ym. "tietynlaisiksi", joka juontuu englanninkielisestä sanasta particulars. Kuvat ovat näistä ainoita, joita voi sisällyttää kuvakatalogeihin useissa eri kirjoituksissa käytettäväksi. Työnkulkujen kannalta tietynlaisten ottaminen käyttöön kirjoituksessa vaatii sekä oheistamaan (eng. attach) niitä sellaiseen (tekstin editointi -näkymä) ja sijoittamaan niitä paikoilleen (eng. include, kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymä). Kaikkia oheistettuja tietynlaisia ei välttämättä tule edes käytetyksi, vaan vain ne, jotka varsinaisesti paikoilleen sijoitetaan. Tietynlaisiin voidaan viitata tekstissä sijoittamalla tekstiin sellaiseen kohdistuva ref-merkki.

Tietynlaisten (kuten kuvien) oheistaminen ja liittäminen kirjoituksiin

On suunnitelmallinen valinta tehdä niin, että tietynlaiset näkyvät muokattavassa tekstissä niitä symboloivien elementtien muodossa kuten tässä kuvaa symboloivat kuvan id-numero ja kuvan leveys. Näiden placeholder-elementtien sijaintia voidaan vaihtaa joko klikkaamalla sellainen valituksi ja siirtämällä sitä Ctrl-näppäin painettuna, nuolipainikkein (tekstikappaleittain) tai ehkä helpommin, asettamalla kursori siihen kohtaan, mihin se halutaan ja klikaten sitten placeholder-elementtiä Ctrl-näppäin painettuna.

Pikainen esikatseluversio on tarjolla kaikista tietynlaisista viemällä osoitin placeholder-elementin ylle. Vaihtoehtoisesti placeholder-elementit voi saada näkymään visuaalisemminkin (toiminto tekstieditorin Misc-valikossa), jolloin esim. kuvat näyttävät editoitavassa tekstissä kuvilta (mutta kuitenkin ilman muita hienosäätöjä).

Valittavissa olevat kuvakatalogin (sen yksittäisen säilön, eng. container) kuvat näytetään tekstin editointi -näkymän modaali-ikkunassa allekkain, vaikka voisivathan ne toki toisinkin olla esitettyinä.

Kirjoitukseen oheistettujen kuvien järjestystä tekstin editointi -näkymässä voi vaihtaa, mutta tämä on tarkoitettu vain kirjoitushetkiseksi mukavuustekijäksi eli se ei vaikuta tekstissä olevien kuvien järjestykseen. Kuvien kuvatekstit näkyvät kirjoituksiin liitettyjen kuvien yhteydessä.

Kuvasta ollessa tallettuneena ja käytettävissä olevana myös highres-versio, siitä on eri yhteyksissä nähtävissä visuaalinen indikaattori. Joissakin yhteyksissä käyttäjä tuo indikaattorin itse esille ja joissain se on jatkuvasti näkyvissä.

Muita tietynlaisia (kuin kuvia)

Eräitä muita liitettävissä olevia tietynlaisia ovat videot (YouTube, Vimeo, ehkä muitakin), tweetit, SoundCloud-musiikki, koodailuesimerkit (CodePen ja JSFiddle ainakin), podcastit (kolmisenkymmentä erilaista hosting-palvelua) ym.

Karttojen käyttäminen kirjoituksissa on näyttävä keino selventää sijaintiin liittyvää asiaa. Ulkoista ohjelmistorajapintaa käytetään reverse geocoding -tarkoituksessa muuntamaan esim. kaupungin nimellä tehty paikan määritys karttakoordinaateiksi. Karttapalveluina on vaihtoehtoina muutama erilainen.

Karttojen näyttämiseen hyödynnetään kolmannen osapuolen ohjelmistokomponentteja, joiden ensikokeilut ovat tämän verkkopalvelun toteuttamisen mielessä aiheuttaneet monenlaisia ideoita siitä, millä tavoin käyttäjän voisi antaa karttoja hyödyntää. Mahdollisuuksinahan olisivat mm. tyylillisesti erilaisten karttapalasten käyttö, kartan päälle lisättävät elementit ja reittiohjeet. Tässä lähinnä esimerkinomaisesti kokeiltu erilaisten ohjelmistokomponenttien toimivuutta. Oman mietintänsä aiheuttaa sekin, että karttapalveluiden käyttö saattaa olla jostain käyttöasteesta asti maksullista ja yhteydenottojen määrä per jokin ajanjakso voi olla rajoitettua. Voikin olla, että käyttäjän joutuu laittamaan hankkimaan itse käyttäjätunnuksensa karttapalvelun API:a varten (registeröinti näihin palveluihin helppoa, mutta voihan siinä hetki mennä, että löytää sen/ne kohdat, joista saa tarvittavan API-avaimen).

Kuvakollaasi (bunch of images) luokittuu kolmanneksi tyystin erilaiseksi tietynlaiseksi, siihen voiden sisällyttää useita yhden tai useamman kuvakatalogin kuvia, joista voi sitten tehdä esim. slideshown tai muunlaisen esityksen, joita kirjoituksen hienosäätö -näkymässä on tarjolla. Jokaisella näistä kuvista voi olla oma kuvatekstinsä kuvakollaasin optionaalisen kuvatekstin lisäksi. Kuvien keskinäistä järjestystä voi vaihdella kuvakollaasia muodostaessa.

Tekstin editointi -näkymässä oheistetut kuvakollaasit näkyvät kirjoituksen vierellä kuvien joukkoina. Aiemmin valikoidut kuvakollaasin kuvat voi ottaa uuden kuvakollaasin pohjaksi.

Kuvakatalogien selailu

Particular browsing -näkymä on tarkoitettu vain niille tietynlaisille, jotka sijaitsevat kuvina kuvakatalogeissa. Valittuna oleva projekti rajoittaa sitä, mitä kuvakatalogeja tässä näkymässä on valittavissa. Projektille jo asetetun kuvakatalogin voi huolettaa ottaa pois valittavista, sillä se ei vaikuta esim. kirjoituksiin jo sijoitettuihin tai liitettyihin kuviin, koska niiden näkyvyys ja toimivuus perustuu niillä oleviin id-tunnisteisiin osoitettavuuteen.

Toimintoina tässä näkymässä ovat mm. kuvien poistaminen, katalogien sisällään pitämien säilöjen (containers) luominen ja poistaminen, kuvien tietojen (description, source) muokkaaminen, isokokoisena tarkastelu, kuvan lataaminen tiedostoksi ym. Kuva-tyyppistä tietynlaista voi käyttää kirjoituksessa, kuvakollaasissa ja adequatessa. Käytettyihin kohteisiin on suoralinkit kuvien alapuolella.

Käsitys siitä, mihin kuvakatalogiin ja mihin kuvakatalogin säilöön kuva sisältyy, saattaa unohtua, eikä tätä tietoa viitsine käydä haeskelemaan esille navigoimalla monen siirtymän kautta. Helpompaa onkin klikata linkkiä, joka vie particular browsing -näkymän kuvaselailuun, missä on valmiina esille avattuna oleellinen kuvakatalogi sen säilö. Tässä esimerkkinä tekstin editointi -näkymän writingparticulars-paneelissa näkyvän kuvan alla oleva linkki. Myös erikoissivut-, adequates- ja kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymien kuvilla on samankaltaiset linkit käytössä.

Kuvien rajaaminen ennen kuvatiedostojen lähettämistä ja highres-kuvat

Importing, item moving ja particular browsing -näkymissä saa esille cropping-työkalun, jolla palveluun siirrettäviä kuvia voi muokata paikallisesti rajaamalla niistä ylimääräiset osat pois. Kuvien varsinainen skaalaus eri kokoihin tapahtuu palvelimella. Cropping-työkalun saa esille, kun upload-dropzoneen (se reunuksin erotettu alue, jonka yläpuolella lukee "Upload") kuvia siirtäessään tai yksittäistä kuvaa vaihtaessaan pitää Ctrl-näppäintä pohjassa. Muussa tapauksessa kuvat vain siirretään palvelimelle siirron edistymisestä kertovan indikaattorin kera.

Uusia tai päivitettäviä kuvia siirtäessä voi Shift-näppäintä siirron alussa painamalla ilmaista, että toiveena on skaalata alkuperäisista kuvista myös highres-versiot eli 1600 pikseliä leveät (jos alkuperäinen kuva on vähintään sen levyinen).

Edellä mainittu 1600 pikselin leveys on itseasiassa suurin kuvaleveys, jona kuvaa voidaan katsella julkisessa teoksessa, mutta todellisuudessa siirretystä kuvasta on mahdollisuuksien mukaan skaalattu myös vielä hiukan kookkaamman kokoinen ihan siltä varalta, josko siirtohetkellä ei esiintynyt sopivaa mielenkiintoa käydä rajailemaan kuvia. Kuvan myöhemmin tapahtuva rajaus saadaan käyttöön klikkaamalla Ctrl-näppäin painettuna jotain kuvalistauksen kuvaa, jolloin avautuu modaali-ikkuna, jossa on toimintoina pelkästään kuvan uudelleenrajaus ja -tallennus. Tämä toiminnallisuus on käytettävissä tietynlaisten selaus -näkymässä, sekä eksperimentaalisessa näkymässä, joka on tavallaan yhdistelmä näkymiä "tietynlaisten selaus" ja "tekstin editointi".

Voisi kuvitella, että esim. älypuhelimella nettiä selaillessa otetut screenshotit saattaisivat olla sellaisia, joita voi kertyä paljonkin, mutta niille ei aivan heti ole tekemässä mitään. Ne voi kaikki siirtää julkaisusovellukseen ja tehdä niille sitten soveltuvat rajauksensa myöhemmin.

Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä on monenlaisia pikasäätöjä kokeiltavaksi ja suoraan valittavaksi. Tällaisia ovat mm. kirjoituksen leipätekstin kirjasin ja ingressin sijoittuminen. Säätöjen useisiin kirjoituksiin kerralla kohdistamiseksi riittää, kun tekee ensin sopivat säädöt yhteen kirjoitukseen ja kopioi ne mass editing -näkymässä valittuihin muihin kirjoituksiin. Fontit, joiden nimet ovat kuvassa näkyvillä, on jo vaihdettu mm. SIL Open Font License -fontteihin.

Koko teokseen vaikuttavilla pikasäädöillä on myös hyötykäyttönsä, niillä saaden aikaan mm. teoksen etusivun sisältöä valmistelevuutta (muokataan tarkemmin toisaalla) ja pikkusäädöt kielen valinnasta välimuistitukseen ja julkisuuden asettamisesta sivuleveyteen. Joidenkin teosten tapauksessa saattaa tulla hyödylliseksi asettaa pienikokoisena esitettyjen kuvien sivuleveyden mukainen skaalautuvuus siten, etteivät ne voisi päätyä aivan mahettoman pienikokoisiksi (asettuvat 80 %:n leveyteen esim. älypuhelimella) ja lukijan kannalta saattaa toisinaan olla käyttäjäystävällistä ottaa käyttöön ikonit ilmaisemaan mm. videoiden ja kuvakollaasien sisältyvyys joihinkin kirjoituksiin. Teoskohtainen välimuistitus on erittäin hyödyllinen palvelimeen kohdistuvan kuormituksen välttämisessä (muutamakin sekunti välimuistitusta hyödyttää paljon).

Teoksen etusivu on eräänlainen esittely tai sisällyslistaus siitä, mitä teos pitää sisällään ja esittelysivun tyyppiä vaihdettaessa juuri tämä etusivu on se, mikä teoksessa enimmälti muuttuu. Kirjamaisen sisällysluettelon vaihtoehtona on muitakin, joista tässä esittelyssä mm. "presentation page", joka voi sisältää eri tavoin aseteltuja kirjoituksien joukkoja ja "blog-like", mikä arvatenkin tarkoittaa blogimaista esitystapaa, missä ulkoasuun voinee vaikuttaa jollain tavoin.

Esittelysivun kirjoituksien yhteydessä saatetaan näyttää kirjoitukselle toisaalla määritetty "mainimage", mistä käytetään joissain muissa palveluissa/sovelluksissa "feature image"-nimitystä. Mainimage on (optionaalisesti) asetettava jokaisen kirjoituksen osalta erikseen siinä näkymässä, missä kirjoituksien olemusta hienosäädetään ja jossa kirjoituksiin voidaan sijoitella paikoilleen mm. kuvia. Samaista mainimage-kuvaa käytetään myös kirjoitus-sivulla tai sitten ihan vaan esittelysivuilla pelkästään.

Presentation page..

Teos-sivulla "presentation page"-esittelysivu voisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta. Siinä yhdestä ja samasta kirjoitusten kokoelmasta on tehty useita erilaisia kirjoitusten joukkoja (eng. writing sets), joissa eräissä tapauksissa kirjoitukset asettuvat paikoilleen automaattisesti ja toisissa niiden paikka määritetään manuaalisesti.

(Itse asiassa.. parempi kun katsot esimerkkituotoksia example: More expressive front page ja example: Research news (online magazine).

Valittavissa on viitisen manuaalista asettelua vaativaa kirjoitusten joukottelua ja viitisen sellaista, missä riittää kirjoitusten kokoelman valitseminen. Tyylittelyä ei suuremmin ole tarjolla, mutta kirjoitusten määrään ja järjestykseen voi olla painikkeensa. Kirjoituksien joukkkojen asetteluja voi tallentaa keskenään vaihdeltavaksi niin paljon kuin kokee ehkä tarvitsevansa.

Blog-like..

Blogimaisen teoksen kirjoitukset voivat olla levittäytyneenä useisiin eri kirjoitusten kokoelmiin, sillä kirjoituksien päiväys määrittää sen, missä järjestyksessä ne lukijalle näkyvät. Teos voi sisältää myös kirjoitusten kokoelmia, jotka eivät lukijalle edes näy, vaan ovat muuten vain jostain syystä projektissa mukana.

Kirjoituksilla on esittelysivulla näkyvyyden kannalta kaksi vaihdettavissa olevaa päivämäärää, joista toinen on kirjoituksien järjestyksen määrittävä päiväys (julkaisupäivä) ja toinen näkyy kirjoituksen otsikossa (optionaalinen update-päiväys).

Tältä blogimainen teos voisi näyttää vakiotyylittelyin.

Blogin olemuksen säätämiseen on kymmenisen painikkeellista säädintä, joilla on vaikutuksensa reunuksiin, kuvakokoihin, tekstirimpsujen asetteluihin ym. Olemuksien asetteluja voi tallentaa keskenään vaihdeltavaksi niin paljon kuin kokee ehkä tarvitsevansa.

Tältä blogimainen teos voisi näyttää eräin pikatyylittelyin. Kirjoituskohtaisten tagien näkyvyys ja sijoittelu on eräänä säätönä.

Out of ink..

Jos teoksessa on runsaanlaisesti kirjoituksia, pelkästään niiden nimien listaaminen veisi ruudulta paljon tilaa, jolloin lukijan ei olisi niin helppo hahmottaa teoksen aihepiirin laajuutta tai ehkä kaikki kirjoitukset ovat jollain tapaa yhtä arvokkaita/merkityksellisiä, joten mitäpä sitä kaikkia nimiä erikseen listaamaan, jos kaikki yhdestä tai useammasta kirjoitusten kokoelmasta on tarkoitettu luettavaksi?

Kuva 8. Tavallinen "Plain structure"-tyyppinen esittelysivu.
Kuva 9. Mahdollisesti vuoden 1995 hauskin mies -tittelin innoittamana on päädytty antamaan tällaisenlaisen esittelysivun generoivalle tyypille nimeksi "Out of ink". Jonkinlaista jämptiyttäkin havaittavissa.

See sooner..

Tämä tarjoaa kaikessa yksinkertaisuudessaan lukijalle mahdollisuuden päästä hetimiten asian äärelle eli kaikkien teoksen kirjoitusten kokoelmien kirjoitukset ladotaan allekkain näkyviin, kirjoitusten kokoelman nimellä toisistaan erotettuina, sellaisena kuin ne näkyisivät, jos niitä ottaisi luettavaksi erikseen.

[ei kuvaa, mainittakoon]

Kullakin teoksella on projektisivunsa, joka pitää sisällään navigointilinkit/painikkeet kaikkiin tuotannon kannalta olennaisiin näkymiin/modaali-ikkunoihin kirjoittelun aloittamisesta lopullisen teoksen hienosäätöön, varmuuskopioinnista kuvakatalogien valintaan ja aineiston hallinnasta hakutoimintoihin. Tässä muutama näistä erillisistä näkymistä (eng. screen).

Importing. Tämä näkymä sisältää "raahaus-alueen" kuvatiedostojen palveluun lähettämiseksi. Kuvia voi tuoda yksittäin tai useamman kerrallaan. Lisäksi tässä näkymässä on mahdollista teettää kirjoitusten kokoelmia sisältävästä JSON-rakenteisesta datasta uusia kirjoitusten kokoelmia kyseiseen projektiin (exportoitu alunperin project managing -näkymässä). Kokonaiset projektit kuvineen kaikkineen importoitaisiin project listing -näkymässä.

Item moving. Täällä voi siirrellä kirjoituksia kirjoitusten kokoelmasta toiseen (projektin rajoissa), sekä kuvia toiseen kuvasäilöön (eng. container) ja kuvasäilöjä toiseen kuvakatalogiin. Siirreltäville kirjoituksille ym. on varattu näkymässä tilaa niiden esikatselemiseksi.

Writing list. Täällä voi tehdä useisiin kirjoituksiin kerralla kohdistuvia muutoksia, sekä vaihtaa yksittäisten kirjoitusten aikaleimoja (saatavuuspäivä ja päivitysaika). Massatoimintoja ovat mm. valmiusasteen (readyness) ja kirjoituksien lisäosien (ingressi ym.) näkyvyyden vaihtaminen ja kirjoituksien hienosäätöasetuksien (writing adjustments) nollaus/kopiointi.

Search writings. Täällä voi hakea esille omia kirjoituksiaan hakusanalla, jota verrataan kirjoituksien sisältöihin ja nimiin.

Kirjoituksen laitaan tai tekstikappaleiden väliin voi sijoittaa lisätietoa, koosteen tjm. täydentävää, selventävää ym. tarjoavan alueen, jolle julkaisumaailmassa on englanninkielinen termi "sidebar", mutta tämän palvelun käytössä sellainen on jo tullut nimettyä sideareaksi. On mahdollista, että tämä saattaa nimikkeen osalta sekoittua hiukan myöhemmin tulevaan ominaisuuteen, jolle on annettu ennakoivasti nimitys "sideshow" ja joka on teoksen esittelysivun laidalla oleva sivupalkki, johon voi sijoitella periaatteessa mitä vaan (tilastotietoa, mainoksia ym.). Tässä muutama käytettävissä oleva sidearean reunus-tyylin säätö muusta tekstistä esille kohottamiseksi.

Kirjoituksien tietynlaiset (eng. particulars) ovat tavanomaisesti esitetty tekstimuotoisen symbolin muodossa, missä muistettavuutta avustaa esikatseluversio, jonka saa viemällä hiiren pointterin sen päälle. Vaihtoehtona olisi toteuttaa sellainen tekstieditori, missä kaikki näyttää jo valmiiksi lopulliselta, mutta muilta sivustoilta latautuvat elementit (eng. embeddable particulars) eivät useinkaan tule näkyviin ja käytettäväksi kovinkaan sähäkkää vauhtia. Työnkulkujen kannalta olisi hivenen hidastavaa tai ylimääräistä huomioitavaa aiheuttavaa, jos elementtien olemukset muotoutuvat siinä samalla, kun ajatusten pitäisi olla suunnattuna kirjoitukseen liittyviin mietteisiin.

Vaihtoehtoinen eli ns. "paremmat placeholdet"-tila on valittavissa editorin Misc-valikosta, missä on valinta myös takaisin normaalitilaan pääsemiseksi. Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä kaikki kirjoitukseen sijoitetut tietynlaiset päätyvät näkymään editorissa siinä muodossa, mikä editorin tila kulloinkin on. Kaikkien tietynlaiset-elementtien sijaintia voi vaihdella normaaliin tapaan molemmissa editorin tiloissa eli ensin kursorilla sijainti ja sitten Ctrl-klikkaus tietynlaisen päällä.

Kuva 1. Paremmat placeholderit -tila.
Kuva 2. Tavalliset placeholderit -tila.
Kuva 3. Eräs lopullinen ulkoasu kirjoitukselle eräällä selaimen leveydellä.

Teoksien tuotannosta paljolti erillisenä näkymänä on mietintäaineistojen (eng. adequates) keräilyyn, lajitteluun ja muokkaamiseen tarkoitettu näkymä, jossa muutamia erityyppisiä aineistoja voi käyttää ajattelun ja muistiinpalauttamisen apuna. Erilaisia aineistotyyppejä ovat mm. linkit, tekstuaaliset muistiinpanot, kuvat, videot, datasta generoidut graafit ja "tieteelliset merkinnät" (PubMed- ym. tieteelliset abstraktit).

Aineistot voidaan järjestää adequetesetteihin ja niiden sisältämiin adequeteseihin. Käyttöliittymässä käytettävää suomenkielistä nimitystä ei ole vakavissaan edes haeskeltu, vaikka englanninkielinen sana "adequate" onkin alunperin sanasta "riittävyys" johdettu.

Projektille jo asetetun adequatesetin voi huolettaa ottaa pois valittavista, sillä se vaikuttaa vain siihen, onko kyseinen adequates valittavissa tässä näkymässä. Useat projektit voivat käyttää samoja adequatesettejä. Toisin kuin kuvakatalogien kanssa, adequatesetit eivät päädy mukaan projektikohtaiseen varmuuskopiointiin, vaan ne varmuuskopioidaan erikseen erillisiksi zip-paketeiksi, jotka voidaan tarvittaessa importoida takaisin.

Kuva-aineistot ovat yhteiskäytössä teoksiin liitettävien kanssa, molempien käyttäessä kuvakatalogien kuvia. Linkkejä voi tuoda drag'n'dropaten suoraan selainten kirjainmerkeistä, yksitellen tai kansioittain, sekä selainten osoitekentästä ja linkki-tyyppisistä tiedostoista. Sciency-tyyppisen aineiston tuontiin tarvitaan erikseen tarjolle asetettu sovellus.

Aikeissa on ollut tarjota mahdollisuus a) selailla aineistoa erillisellä monitorilla käsieleitä tunnistavaa laitetta hyödyntäen, b) selailla ja muokata aineistoa virtuaalitodellisuudessa erillistä kosketeltavaa ohjainlaitetta käyttäen, c) lähetyttää yksittäinen tarkasteltavaksi otettava aineiston osa työpöytänäkymästä mobiililaitteella tarkasteltavaksi, mutta nämä ovat toistaiseksi vain mielenkiintoisia prototyyppejä, joiden toteutuksen on ollut tarkoitus sujuvoittaa mahdollista myöhempää uutta lähestymistä tällaisten toiminnallisuuksien käyttöönottamiseksi.