Runsaan verkkosanakirjojen selailun jälkeen on päädytty nimittämään kirjoituksiin liitettävissä olevia kuvia, videoita, tweettejä, kuvakollaaseja ym. "tietynlaisiksi", joka juontuu englanninkielisestä sanasta particulars. Kuvat ovat näistä ainoita, joita voi sisällyttää kuvakatalogeihin useissa eri kirjoituksissa käytettäväksi. Työnkulkujen kannalta tietynlaisten ottaminen käyttöön kirjoituksessa vaatii sekä oheistamaan (eng. attach) niitä sellaiseen (tekstin editointi -näkymä) ja sijoittamaan niitä paikoilleen (eng. include, kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymä). Kaikkia oheistettuja tietynlaisia ei välttämättä tule edes käytetyksi, vaan vain ne, jotka varsinaisesti paikoilleen sijoitetaan. Tietynlaisiin voidaan viitata tekstissä sijoittamalla tekstiin sellaiseen kohdistuva ref-merkki.

Tietynlaisten (kuten kuvien) oheistaminen ja liittäminen kirjoituksiin

On suunnitelmallinen valinta tehdä niin, että tietynlaiset näkyvät muokattavassa tekstissä niitä symboloivien elementtien muodossa kuten tässä kuvaa symboloivat kuvan id-numero ja kuvan leveys. Näiden placeholder-elementtien sijaintia voidaan vaihtaa joko klikkaamalla sellainen valituksi ja siirtämällä sitä Ctrl-näppäin painettuna, nuolipainikkein (tekstikappaleittain) tai ehkä helpommin, asettamalla kursori siihen kohtaan, mihin se halutaan ja klikaten sitten placeholder-elementtiä Ctrl-näppäin painettuna.

Pikainen esikatseluversio on tarjolla kaikista tietynlaisista viemällä osoitin placeholder-elementin ylle. Vaihtoehtoisesti placeholder-elementit voi saada näkymään visuaalisemminkin (toiminto tekstieditorin Misc-valikossa), jolloin esim. kuvat näyttävät editoitavassa tekstissä kuvilta (mutta kuitenkin ilman muita hienosäätöjä).

Valittavissa olevat kuvakatalogin (sen yksittäisen säilön, eng. container) kuvat näytetään tekstin editointi -näkymän modaali-ikkunassa allekkain, vaikka voisivathan ne toki toisinkin olla esitettyinä.

Kirjoitukseen oheistettujen kuvien järjestystä tekstin editointi -näkymässä voi vaihtaa, mutta tämä on tarkoitettu vain kirjoitushetkiseksi mukavuustekijäksi eli se ei vaikuta tekstissä olevien kuvien järjestykseen. Kuvien kuvatekstit näkyvät kirjoituksiin liitettyjen kuvien yhteydessä.

Kuvasta ollessa tallettuneena ja käytettävissä olevana myös highres-versio, siitä on eri yhteyksissä nähtävissä visuaalinen indikaattori. Joissakin yhteyksissä käyttäjä tuo indikaattorin itse esille ja joissain se on jatkuvasti näkyvissä.

Kuvat ovat eräitä tietynlaisista, joissa voi käyttää sekä tavallisen tyylittelemätöntä selitetekstiä, että automaattisesti attribuuttimaisena käytettävää tekstiä. Attribuuttimaisuus saadaan käyttöön, kun jokainen selitetekstin rivi on sellainen, missä kahden kaksoispisteen molemmilla puolin on jotain tekstiä, mistä sitten seuraa, että vasemmanpuoleinen teksti näytetään attribuutin nimenä ja oikeanpuoleinen sen arvona. Allekkain päätyvinä näitä voi käyttää monenlaisten tietynlaisten esim. luonnehdintaan tai toisistaan erotteluun.

Muita tietynlaisia (kuin kuvia)

Eräitä muita liitettävissä olevia tietynlaisia ovat videot (YouTube, Vimeo, suoralinkki videovirtaan, ehkä muitakin), tweetit, SoundCloud-musiikki, suoralinkki audioon, koodailuesimerkit (CodePen ja JSFiddle ainakin), podcastit (kolmisenkymmentä erilaista hosting-palvelua) ym.

Suoralinkkiä videoon tai audioon käytettäessä ei käytetä selaimen itsensä tarjoamaa vakiotyylistä soitinta kummoisempaa, mutta kunhan teemoittamisesta ja ulkoasujen valittavuudesta saadaan aikaan päätös, tarjottaneen muitakin vaihtoehtoja tyylittelyyn ym. Virtautettavat tiedostot kannattaa sijoittaa CDN-palvelun kautta latautuvaksi (siirto SFTP:llä), varsinkin kun CDN-palvelu on jo muutenkin käytössä.

Karttojen käyttäminen kirjoituksissa on näyttävä keino selventää sijaintiin liittyvää asiaa. Ulkoista ohjelmistorajapintaa käytetään reverse geocoding -tarkoituksessa muuntamaan esim. kaupungin nimellä tehty paikan määritys karttakoordinaateiksi. Karttapalveluina on vaihtoehtoina muutama erilainen.

Karttojen näyttämiseen hyödynnetään kolmannen osapuolen ohjelmistokomponentteja, joiden ensikokeilut ovat tämän verkkopalvelun toteuttamisen mielessä aiheuttaneet monenlaisia ideoita siitä, millä tavoin käyttäjän voisi antaa karttoja hyödyntää. Mahdollisuuksinahan olisivat mm. tyylillisesti erilaisten karttapalasten käyttö, kartan päälle lisättävät elementit ja reittiohjeet. Tässä lähinnä esimerkinomaisesti kokeiltu erilaisten ohjelmistokomponenttien toimivuutta. Oman mietintänsä aiheuttaa sekin, että karttapalveluiden käyttö saattaa olla jostain käyttöasteesta asti maksullista ja yhteydenottojen määrä per jokin ajanjakso voi olla rajoitettua. Voikin olla, että käyttäjän joutuu laittamaan hankkimaan itse käyttäjätunnuksensa karttapalvelun API:a varten (registeröinti näihin palveluihin helppoa, mutta voihan siinä hetki mennä, että löytää sen/ne kohdat, joista saa tarvittavan API-avaimen).

Kuvakollaasi (bunch of images) luokittuu kolmanneksi tyystin erilaiseksi tietynlaiseksi, siihen voiden sisällyttää useita yhden tai useamman kuvakatalogin kuvia, joista voi sitten tehdä esim. slideshown tai muunlaisen esityksen, joita kirjoituksen hienosäätö -näkymässä on tarjolla. Jokaisella näistä kuvista voi olla oma kuvatekstinsä kuvakollaasin optionaalisen kuvatekstin lisäksi. Kuvien keskinäistä järjestystä voi vaihdella kuvakollaasia muodostaessa.

Tekstin editointi -näkymässä oheistetut kuvakollaasit näkyvät kirjoituksen vierellä kuvien joukkoina. Aiemmin valikoidut kuvakollaasin kuvat voi ottaa uuden kuvakollaasin pohjaksi.

Kuvakatalogien selailu

Particular browsing -näkymä on tarkoitettu vain niille tietynlaisille, jotka sijaitsevat kuvina kuvakatalogeissa. Valittuna oleva projekti rajoittaa sitä, mitä kuvakatalogeja tässä näkymässä on valittavissa. Projektille jo asetetun kuvakatalogin voi huolettaa ottaa pois valittavista, sillä se ei vaikuta esim. kirjoituksiin jo sijoitettuihin tai liitettyihin kuviin, koska niiden näkyvyys ja toimivuus perustuu niillä oleviin id-tunnisteisiin osoitettavuuteen.

Kuvien alapuolella on linkit kohteisiin, joissa kuvia on käytetty. Siinä lähettyvillä on myös inline-editoivissa oleva description, sekä read-only source. Mouseover-toimintona kuvien päälle avautuvat pikapainikkeet kuten Details, Crop, Remove, Load Image ja Large Preview. Isokokoisen esikatselukuvan avaamalla pääsee myös OCR-toiminnon äärelle (tekstin etsintä ja merkitseminen).

Käsitys siitä, mihin kuvakatalogiin ja mihin kuvakatalogin säilöön kuva sisältyy, saattaa unohtua, eikä tätä tietoa viitsine käydä haeskelemaan esille navigoimalla monen siirtymän kautta. Helpompaa onkin klikata linkkiä, joka vie particular browsing -näkymän kuvaselailuun, missä on valmiina esille avattuna oleellinen kuvakatalogi sen säilö. Tässä esimerkkinä tekstin editointi -näkymän writingparticulars-paneelissa näkyvän kuvan alla oleva linkki. Myös erikoissivut-, adequates- ja kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymien kuvilla on samankaltaiset linkit käytössä.

Kuvien rajaaminen ennen kuvatiedostojen lähettämistä ja highres-kuvat

Importing, item moving ja particular browsing -näkymissä saa esille cropping-työkalun, jolla palveluun siirrettäviä kuvia voi muokata paikallisesti rajaamalla niistä ylimääräiset osat pois. Kuvien varsinainen skaalaus eri kokoihin tapahtuu palvelimella. Cropping-työkalun saa esille, kun upload-dropzoneen (se reunuksin erotettu alue, jonka yläpuolella lukee "Upload") kuvia siirtäessään tai yksittäistä kuvaa vaihtaessaan pitää Ctrl-näppäintä pohjassa. Muussa tapauksessa kuvat vain siirretään palvelimelle siirron edistymisestä kertovan indikaattorin kera.

Uusia tai päivitettäviä kuvia siirtäessä voi Shift-näppäintä siirron alussa painamalla ilmaista, että toiveena on skaalata alkuperäisista kuvista myös highres-versiot eli 1600 pikseliä leveät (jos alkuperäinen kuva on vähintään sen levyinen).

Edellä mainittu 1600 pikselin leveys on itseasiassa suurin kuvaleveys, jona kuvaa voidaan katsella julkisessa teoksessa, mutta todellisuudessa siirretystä kuvasta on mahdollisuuksien mukaan skaalattu myös vielä hiukan kookkaamman kokoinen ihan siltä varalta, josko siirtohetkellä ei esiintynyt sopivaa mielenkiintoa käydä rajailemaan kuvia. Kuvan myöhemmin tapahtuva rajaus saadaan käyttöön klikkaamalla Ctrl-näppäin painettuna jotain kuvalistauksen kuvaa, jolloin avautuu modaali-ikkuna, jossa on toimintoina pelkästään kuvan uudelleenrajaus ja -tallennus. Tämä toiminnallisuus on käytettävissä tietynlaisten selaus -näkymässä, sekä eksperimentaalisessa näkymässä, joka on tavallaan yhdistelmä näkymiä "tietynlaisten selaus" ja "tekstin editointi".

Voisi kuvitella, että esim. älypuhelimella nettiä selaillessa otetut screenshotit saattaisivat olla sellaisia, joita voi kertyä paljonkin, mutta niille ei aivan heti ole tekemässä mitään. Ne voi kaikki siirtää julkaisusovellukseen ja tehdä niille sitten soveltuvat rajauksensa myöhemmin.

Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä on monenlaisia pikasäätöjä kokeiltavaksi ja suoraan valittavaksi. Tällaisia ovat mm. kirjoituksen leipätekstin kirjasin, ingressin sijoittuminen ja kuvia optionaalisesti ympäröivän reunuksen tyylin valinta. Säätöjen useisiin kirjoituksiin kerralla kohdistamiseksi riittää, kun tekee ensin sopivat säädöt yhteen kirjoitukseen ja kopioi ne bulk edit -näkymässä valittuihin muihin kirjoituksiin.

Koko teokseen vaikuttavilla pikasäädöillä on myös hyötykäyttönsä, niillä saaden aikaan mm. teoksen etusivun sisältöä valmistelevuutta (muokataan tarkemmin toisaalla) ja pikkusäädöt kielen valinnasta välimuistitukseen ja julkisuuden asettamisesta sivuleveyteen. Joidenkin teosten tapauksessa saattaa tulla hyödylliseksi asettaa pienikokoisena esitettyjen kuvien sivuleveyden mukainen skaalautuvuus siten, etteivät ne voisi päätyä aivan mahettoman pienikokoisiksi (asettuvat 80 %:n leveyteen esim. älypuhelimella) ja lukijan kannalta saattaa toisinaan olla käyttäjäystävällistä ottaa käyttöön ikonit ilmaisemaan mm. videoiden ja kuvakollaasien sisältyvyys joihinkin kirjoituksiin. Teoskohtainen välimuistitus on erittäin hyödyllinen palvelimeen kohdistuvan kuormituksen välttämisessä (muutamakin sekunti välimuistitusta hyödyttää paljon).

Teoksen etusivu on eräänlainen esittely tai sisällyslistaus siitä, mitä teos pitää sisällään ja esittelysivun tyyppiä vaihdettaessa juuri tämä etusivu on se, mikä teoksessa enimmälti muuttuu. Kirjamaisen sisällysluettelon vaihtoehtona on muitakin, joista tässä esittelyssä mm. "presentation page", joka voi sisältää eri tavoin aseteltuja kirjoituksien joukkoja ja "blog-like", mikä arvatenkin tarkoittaa blogimaista esitystapaa, missä ulkoasuun voinee vaikuttaa jollain tavoin.

Esittelysivun kirjoituksien yhteydessä saatetaan näyttää kirjoitukselle toisaalla määritetty "mainimage", mistä käytetään joissain muissa palveluissa/sovelluksissa "feature image"-nimitystä. Mainimage on (optionaalisesti) asetettava jokaisen kirjoituksen osalta erikseen siinä näkymässä, missä kirjoituksien olemusta hienosäädetään ja jossa kirjoituksiin voidaan sijoitella paikoilleen mm. kuvia. Samaista mainimage-kuvaa käytetään myös kirjoitus-sivulla tai sitten ihan vaan esittelysivuilla pelkästään.

Presentation page..

Teos-sivulla "presentation page"-esittelysivu voisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta. Siinä yhdestä ja samasta kirjoitusten kokoelmasta on tehty useita erilaisia kirjoitusten joukkoja (eng. writing sets), joissa eräissä tapauksissa kirjoitukset asettuvat paikoilleen automaattisesti ja toisissa niiden paikka määritetään manuaalisesti.

(Itse asiassa.. parempi kun katsot esimerkkituotoksia example: More expressive front page ja example: Research news (online magazine).

Valittavissa on seitsemisen manuaalista asettelua vaativaa kirjoitusten joukottelua ja seitsemisen sellaista, missä riittää kirjoitusten kokoelman valitseminen. Tyylittely- ym. vaihtoehtoina on tarjolla vähäisesti, mutta merkittävästi vaikuttavia sellaisia kuten päiväyksien näkyminen sellaisenaan tai suhteessa lukuhetkeen. Kirjoituksien joukkojen asetteluja voi tallentaa keskenään vaihdeltavaksi niin paljon kuin kokee ehkä tarvitsevansa ja näitä kirjoituksien joukkoja voi siirrellä ylemmäs ja alemmas. Redirect-linkit toimivat näissäkin eli sisältö voi olla koostettuna vaikka pelkästään muissa teoksissa jo julkaistuista kirjoituksista.

Blog-like..

Blogimaisen teoksen kirjoitukset voivat olla levittäytyneenä useisiin eri kirjoitusten kokoelmiin, sillä kirjoituksien päiväys määrittää sen, missä järjestyksessä ne lukijalle näkyvät. Teos voi sisältää myös kirjoitusten kokoelmia, jotka eivät lukijalle edes näy, vaan ovat muuten vain jostain syystä projektissa mukana.

Kirjoituksilla on esittelysivulla näkyvyyden kannalta kaksi vaihdettavissa olevaa päivämäärää, joista toinen on kirjoituksien järjestyksen määrittävä päiväys (julkaisupäivä) ja toinen näkyy kirjoituksen otsikossa (optionaalinen update-päiväys).

Tältä blogimainen teos voisi näyttää vakiotyylittelyin.

Blogin olemuksen säätämiseen on kymmenisen painikkeellista säädintä, joilla on vaikutuksensa reunuksiin, kuvakokoihin, tekstirimpsujen asetteluihin ym. Olemuksien asetteluja voi tallentaa keskenään vaihdeltavaksi niin paljon kuin kokee ehkä tarvitsevansa.

Tältä blogimainen teos voisi näyttää eräin pikatyylittelyin. Kirjoituskohtaisten tagien näkyvyys ja sijoittelu on eräänä säätönä.

Out of ink..

Jos teoksessa on runsaanlaisesti kirjoituksia, pelkästään niiden nimien listaaminen veisi ruudulta paljon tilaa, jolloin lukijan ei olisi niin helppo hahmottaa teoksen aihepiirin laajuutta tai ehkä kaikki kirjoitukset ovat jollain tapaa yhtä arvokkaita/merkityksellisiä, joten mitäpä sitä kaikkia nimiä erikseen listaamaan, jos kaikki yhdestä tai useammasta kirjoitusten kokoelmasta on tarkoitettu luettavaksi?

See sooner..

Tämä tarjoaa kaikessa yksinkertaisuudessaan lukijalle mahdollisuuden päästä hetimiten asian äärelle eli kaikkien teoksen kirjoitusten kokoelmien kirjoitukset ladotaan allekkain näkyviin, kirjoitusten kokoelman nimellä toisistaan erotettuina, sellaisena kuin ne näkyisivät, jos niitä ottaisi luettavaksi erikseen.

[ei kuvaa, mainittakoon]

Kullakin teoksella on projektisivunsa, joka pitää sisällään navigointilinkit/painikkeet kaikkiin tuotannon kannalta olennaisiin näkymiin/modaali-ikkunoihin kirjoittelun aloittamisesta lopullisen teoksen hienosäätöön, varmuuskopioinnista kuvakatalogien valintaan ja aineiston hallinnasta hakutoimintoihin. Tässä muutama näistä erillisistä näkymistä (eng. screen).

Importing. Tämä näkymä sisältää "raahaus-alueen" kuvatiedostojen palveluun lähettämiseksi. Kuvia voi tuoda yksittäin tai useamman kerrallaan. Lisäksi tässä näkymässä on mahdollista teettää kirjoitusten kokoelmia sisältävästä JSON-rakenteisesta datasta uusia kirjoitusten kokoelmia kyseiseen projektiin (exportoitu alunperin project managing -näkymässä). Kokonaiset projektit kuvineen kaikkineen importoitaisiin project listing -näkymässä.

Kirjoituksien ja kuvien siirtely. Vaikka kuvia olisi jo kirjoituksiin paikoilleen sijoitellutkin, ei se estä mitenkään sitä, etteikö kuvia voisi siirrellä kuvasäilöstä toiseen tai koko kuvasäilöä johonkin eri kuvakatalogiin. Kirjoituksia voi siirtää helposti kirjoitusten kokoelmasta toiseen yhden projektin rajoissa. Jos on tarpeen siirtää kirjoituksia projektista toiseen, voi projektin hallinta -näkymässä ottaa Export-toiminnolla pelkät yhden projektin kirjoitukset talteen leikepöydälle ja antaa nämä sitten syötetietona toisen projektin Import-näkymässä. Siinä tosin voi tulla siirreltyä/kopioitua enemmän kuin tarvitsisi, mutta ei se niin vaarallista.

Massa-toiminnot kirjoituksille. Joitakin toimintoja voi haluta tehtävän useille kirjoituksille kerrallaan kuten piilottaa niistä ei-tarvittavat kirjoituksen osat (esim. ingressi), vaihtaa oudonnäköiset lainausmerkit tavallisempiin tai tyylitellä kymmenittäin kirjoituksia samanlaisiksi. Yksitellen tällaisen tekeminen olisi melkoista kliksuttelua, mutta vähemmälläkin vaivalla siis pääsee. Muina hyötyinä mm. kaikkien teoksen kirjoituksien päiväyksien kerralla silmäiltävyys ja siinä samalla vaihdeltavuus. Kuvasta voisi arvata, että muutokset voivat kohdistua vain kirjoitusten kokoelmaan kerrallaan, mutta mainittakoon tässäkin kohdin, että pitämällä Ctrl-painiketta pohjassa sillä hetkellä, kun valitsee valikosta kirjoitusten kokoelmaa, listattavat kirjoitukset eivät korvaa edellistä listausta, vaan ne lisätään listaan mukaan. Taulukon otsakekentillä voi tehdä arvattavanlaista lajittelua.

Kirjoituksien haku. Riittämiin kirjoiteltuaan ja/tai oltuaan pitkään kirjoittelematta, voi kirjoituksien löytämiseksi haku-työkalulla tulla käyttöä. Silmäiltävyyden helpottamisen apuna hakusanan esiintymä merkitään korostuneesti sekä otsikoista, että leipäteksteistä. Hakusanan esiintymän ympäriltä näytetään hiukan tekstiä sitä edeltävältä ja seuraavalta osin.

Tekstiä on usein mukavampi kirjoittaa, kun aiempaa samaan kirjoitukseen kirjoitettua tekstiä on enemmän näkyvillä, sillä se vähentää muistikuormitusta. Yksi leveäksi ja pitkäksi venytetty tekstikenttä ei aina ole riittävän kätevä, joten kokeilun vuoksi on prototyypitetty paria erilaista tekstinkirjoitusmoodia, joista "sliced"-tyyppinen saavutti näppäräkäyttöisyydessään hyvän laadun tason.

Tässä vaihtoehtoisessa editointitilassa kirjoitus pilkotaan automaattisesti useaan eri osaan niistä kohdin, missä on, valinnan mukaan, käytetty väliotsikon erottuvuutta lisäävänä keinona joko tekstin paksunnosta tai otsikointia Header 1 tai Header 2. Tällainen tekstin pilkkominen visuaalisesti eri osiinsa voi olla hyödyllistä siinä vaiheessa, kun vasta valmistelee kirjoitusta ja haluaa pitää runsaassa määrin jo kirjoitettua tekstiä nopeasti esille silmäiltävästi esillä, sekä silloin kun tekstissä on paljon väliotsikoita kuten esim. linkkihakemiston tapaisessa kirjoituksessa.

Jos tekstiin on jo aiemmin liitetty kuvia tai muita liitettävissä olevia, ne säilyvät muuttumattona tallennettaessa, vaikkei niitä tässä moodissa asetellakaan esille sen osoittamiseksi, että ne ovat kirjoituksessa mukana. Ja liittäminenhän tarkoittaa siis eri asiaa kuin paikoilleen sijoittaminen. Tätä paikoilleen sijoittuneisuutta osoittavat placeholderit pysyvät kirjoituksissa mukana ellei niitä tekstiä editoidessa poista.

Jos kirjoituksissa käytettävissä olevaa tekstisisältöä on plaintext- tai Word-tiedostojen sisältöinä, voi näitä tiedostoja tipautella yksitellen jonkin "viipaleen" päälle, jolloin tekstisisältö tiedostosta luetaan käytettäväksi ja sijoitetaan täsmälleen siihen kohtaan, missä tekstikursori tuossa "viipaleessa" tuolloin sijaitsee.

Näiden "viipaleiden" järjestystä voi vaihdella manuaalisesti valitsemalla ensin moodiksi "moving slices" moodin "editing text" tilalle ja siirtelemällä niitä kuten haluaa. Käänteiseen järjestykseen "viipaleet" saa yhdellä tätä varten tarkoitetulla painikkeella, mistä on hyötyä esim. silloin, jos on tullut kirjoittaneeksi asioita kronologiseen järjestykseen, mutta haluaakin ne juuri päinvastaiseen järjestykseen.

Vaikka avoinna olevaan kirjoitukseen voi liitellä kuva-tietynlaisia drag'n'droppaamalla niitä tietynlaisten selaus -näkymästä, voi eräänlainen "kompaktisuus", jonka näkymiä "tietynlaisten selaus" ja "tekstin editointi" yhdistävä näkymä tarjoaa, olla paremman tuntuinen, sillä pelkkä katseellakin siirtyminen kahden eri näkymän välillä on mentaalisesti hienoista uudelleenorientoitumista tjs. vaativaa.

Kaiken hetken aikaa käytettävän ollessa samassa näkymässä ei tällaista "ylimääräistä haahuilua" tarvita. Kirjoitusten editointi toimii täsmälleen samoin kuin varsinaisessa "tekstin editointi"-näkymässä sillä erotuksella, että vain kuva-tietynlaisia voi lisäillä ja niitä vasemmanpuoleisesta listasta drag'n'droppaamalla. Kuten "tietynlaisten selaus"-näkymässäkin, kuva-tietynlaisia voi katsella isokokoisena (klikkaamalla kuvaa) ja uudelleenrajata avautuvassa modaali-ikkunassa (klikkammalla kuvaa Ctrl-näppäin painettuna). Ja jos kuvia olisi niin paljon, ettei alimmaisia katsellessa kirjoituksen writingparticulars-listaa enää edes näkyisi, voi katalogin kuvia lisäillä sinne myös siten, että klikkaa kuvaa Alt-näppäin pohjaan painettuna.

Kun kuvia on paljon, eikä ehkä ole aivan varma, mitä niiden kanssa tekisi, ideoita voi alkaa muodostumaan asetellessa niitä jonkinlaisiin ryhmäntuntuisiin tai antaa ideoiden tulla siinä samalla, kun ihan vain siirtelee niitä jollakin luontevalta tuntuvalla tavalla toisistaan erilleen. Tässä selausnäkymässä kuva-tyyppiset tietynlaiset latautuvat ensin ruudukkoon aseteltuna, minkä jälkeen niitä voi alkaa siirtelemään näkymässä ilman erityisempiä siirtymää rajoittavuutta. Isokokoinen tablet-laite tai muu kosketusnäyttöinen päätelaite stylus-kynällä tulee tässä erittäin käteväksi, sillä käden liikeradat voivat tuolloin olla paljon vähäisempiä kuin hiirtä käytettäessä. Kuvien katselu suurimmassa koossaan ei tässä näkymässä tarjota, mutta kuvat voi latoa esille kahdessa eri koossa, jotka toivon mukaan riittävät kuvien erottamiseen toisistaan.

Kosketusnäyttöistä päätelaitetta varten tähän näkymään voisi toteuttaa mahdollisuuden tarrata kuvaan kahdella sormella ja kiertää kuvaa samalla, kun kenties myös muuttaa sen kokoa, mutta tällainen saattaa olla ylimääräistä "kikkailua" vailla erityisempää hyötyä.

Kirjoituksien tietynlaiset (eng. particulars) ovat tavanomaisesti esitetty tekstimuotoisen symbolin muodossa, missä muistettavuutta avustaa esikatseluversio, jonka saa viemällä hiiren pointterin sen päälle. Vaihtoehtona olisi toteuttaa sellainen tekstieditori, missä kaikki näyttää jo valmiiksi lopulliselta, mutta muilta sivustoilta latautuvat elementit (eng. embeddable particulars) eivät useinkaan tule näkyviin ja käytettäväksi kovinkaan sähäkkää vauhtia. Työnkulkujen kannalta olisi hivenen hidastavaa tai ylimääräistä huomioitavaa aiheuttavaa, jos elementtien olemukset muotoutuvat siinä samalla, kun ajatusten pitäisi olla suunnattuna kirjoitukseen liittyviin mietteisiin.

Vaihtoehtoinen eli ns. "paremmat placeholdet"-tila on valittavissa editorin Misc-valikosta, missä on valinta myös takaisin normaalitilaan pääsemiseksi. Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä kaikki kirjoitukseen sijoitetut tietynlaiset päätyvät näkymään editorissa siinä muodossa, mikä editorin tila kulloinkin on. Kaikkien tietynlaiset-elementtien sijaintia voi vaihdella normaaliin tapaan molemmissa editorin tiloissa eli ensin kursorilla sijainti ja sitten Ctrl-klikkaus tietynlaisen päällä.

Teoksien tuotannosta paljolti erillisenä näkymänä on mietintäaineistojen (eng. adequates) keräilyyn, lajitteluun ja muokkaamiseen tarkoitettu näkymä, jossa muutamia erityyppisiä aineistoja voi käyttää ajattelun ja muistiinpalauttamisen apuna. Erilaisia aineistotyyppejä ovat mm. linkit, tekstuaaliset muistiinpanot, kuvat, videot, datasta generoidut graafit ja "tieteelliset merkinnät" (PubMed- ym. tieteelliset abstraktit).

Aineistot voidaan järjestää adequetesetteihin ja niiden sisältämiin adequeteseihin. Käyttöliittymässä käytettävää suomenkielistä nimitystä ei ole vakavissaan edes haeskeltu, vaikka englanninkielinen sana "adequate" onkin alunperin sanasta "riittävyys" johdettu.

Projektille jo asetetun adequatesetin voi huolettaa ottaa pois valittavista, sillä se vaikuttaa vain siihen, onko kyseinen adequates valittavissa tässä näkymässä. Useat projektit voivat käyttää samoja adequatesettejä. Toisin kuin kuvakatalogien kanssa, adequatesetit eivät päädy mukaan projektikohtaiseen varmuuskopiointiin, vaan ne varmuuskopioidaan erikseen erillisiksi zip-paketeiksi, jotka voidaan tarvittaessa importoida takaisin.

Kuva-aineistot ovat yhteiskäytössä teoksiin liitettävien kanssa, molempien käyttäessä kuvakatalogien kuvia. Linkkejä voi tuoda drag'n'dropaten suoraan selainten kirjainmerkeistä, yksitellen tai kansioittain, sekä selainten osoitekentästä ja linkki-tyyppisistä tiedostoista. Sciency-tyyppisen aineiston tuontiin tarvitaan erikseen tarjolle asetettu sovellus.

Aikeissa on ollut tarjota mahdollisuus a) selailla aineistoa erillisellä monitorilla käsieleitä tunnistavaa laitetta hyödyntäen, b) selailla ja muokata aineistoa virtuaalitodellisuudessa erillistä kosketeltavaa ohjainlaitetta käyttäen, c) lähetyttää yksittäinen tarkasteltavaksi otettava aineiston osa työpöytänäkymästä mobiililaitteella tarkasteltavaksi, mutta nämä ovat toistaiseksi vain mielenkiintoisia prototyyppejä, joiden toteutuksen on ollut tarkoitus sujuvoittaa mahdollista myöhempää uutta lähestymistä tällaisten toiminnallisuuksien käyttöönottamiseksi.

Teoksen sisällysluettelo. Jos oltaisiin yksinkertaisesti luotu projekti, tehty siihen yksi kirjoitusten kokoelma ja kirjoiteltu siihen pari kirjoitusta ilman kirjoituksien hienosäätöä, olisi teos-sivulla jo siinä vaiheessa melkein valmiina sisällysluettelo, josta pääsisi lukemaan näitä kirjoituksia. Tarvittaisiin vielä vain sen valitseminen kirjoituksien hienosäätö -näkymästä, mitä kirjoitusten kokoelmista sisällytetään teokseen. Edellä mainitulla teos-kohtaisten säätöjen näkymässä voisi laittaa teokselle kansikuvan, joka otettaisiin vakioasetusten mukaan käyttöön sisällysluettelon yhteydessä.

Teoksen kirjoitus-sivu. Jos kirjoitusta oltaisiin ehditty jo vähän hienosäätääkin kirjasimien ja paikoilleen sijoiteltujen kuvien reunuksien tyylittelyn osalta, olisivat säätöjen vaikutukset heti nähtävillä teoksen kirjoitus-sivulla. Kaikissa lopullisissa teoksissa on suorat linkit kirjoitusten kokoelmiin ja kirjoituksiin sekä sisällysluettelossa, että paikoin vähän muuallakin. Kirjoituksissa olevia kuvia voi tarkastella isommassa koossa klikkaamalla/täpäyttämällä niitä.

Kirjoituksen laitaan tai tekstikappaleiden väliin voi sijoittaa lisätietoa, koosteen tjm. täydentävää, selventävää ym. tarjoavan alueen, jolle julkaisumaailmassa on englanninkielinen termi "sidebar", mutta tämän palvelun käytössä sellainen on jo tullut nimettyä sideareaksi. On mahdollista, että tämä saattaa nimikkeen osalta sekoittua hiukan myöhemmin tulevaan ominaisuuteen, jolle on annettu ennakoivasti nimitys "sideshow" ja joka on teoksen esittelysivun laidalla oleva sivupalkki, johon voi sijoitella periaatteessa mitä vaan (tilastotietoa, mainoksia ym.). Tässä muutama käytettävissä oleva sidearean reunus-tyylin säätö muusta tekstistä esille kohottamiseksi.