Runsaan verkkosanakirjojen selailun jälkeen on päädytty nimittämään kirjoituksiin liitettävissä olevia kuvia, videoita, tweettejä, kuvakollaaseja ym. "tietynlaisiksi", joka juontuu englanninkielisestä sanasta particulars. Kuvat ovat näistä ainoita, joita voi sisällyttää kuvakatalogeihin useissa eri kirjoituksissa käytettäväksi. Työnkulkujen kannalta tietynlaisten ottaminen käyttöön kirjoituksessa vaatii sekä oheistamaan (eng. attach) niitä sellaiseen (tekstin editointi -näkymä) ja sijoittamaan niitä paikoilleen (eng. include, kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymä). Kaikkia oheistettuja tietynlaisia ei välttämättä tule edes käytetyksi, vaan vain ne, jotka varsinaisesti paikoilleen sijoitetaan. Tietynlaisiin voidaan viitata tekstissä sijoittamalla tekstiin sellaiseen kohdistuva ref-merkki.

Tietynlaisten (kuten kuvien) oheistaminen ja liittäminen kirjoituksiin

On suunnitelmallinen valinta tehdä niin, että tietynlaiset näkyvät muokattavassa tekstissä niitä symboloivien elementtien muodossa kuten tässä kuvaa symboloivat kuvan id-numero ja kuvan leveys. Näiden placeholder-elementtien sijaintia voidaan vaihtaa joko klikkaamalla sellainen valituksi ja siirtämällä sitä Ctrl-näppäin painettuna, nuolipainikkein (tekstikappaleittain) tai ehkä helpommin, asettamalla kursori siihen kohtaan, mihin se halutaan ja klikaten sitten placeholder-elementtiä Ctrl-näppäin painettuna.

Pikainen esikatseluversio on tarjolla kaikista tietynlaisista viemällä osoitin placeholder-elementin ylle. Vaihtoehtoisesti placeholder-elementit voi saada näkymään visuaalisemminkin (toiminto tekstieditorin Misc-valikossa), jolloin esim. kuvat näyttävät editoitavassa tekstissä kuvilta (mutta kuitenkin ilman muita hienosäätöjä).

Valittavissa olevat kuvakatalogin (sen yksittäisen säilön, eng. container) kuvat näytetään tekstin editointi -näkymän modaali-ikkunassa allekkain, vaikka voisivathan ne toki toisinkin olla esitettyinä.

Kirjoitukseen oheistettujen kuvien järjestystä tekstin editointi -näkymässä voi vaihtaa, mutta tämä on tarkoitettu vain kirjoitushetkiseksi mukavuustekijäksi eli se ei vaikuta tekstissä olevien kuvien järjestykseen. Kuvien kuvatekstit näkyvät kirjoituksiin liitettyjen kuvien yhteydessä.

Kuvasta ollessa tallettuneena ja käytettävissä olevana myös highres-versio, siitä on eri yhteyksissä nähtävissä visuaalinen indikaattori. Joissakin yhteyksissä käyttäjä tuo indikaattorin itse esille ja joissain se on jatkuvasti näkyvissä.

Kuvat ovat eräitä tietynlaisista, joissa voi käyttää sekä tavallisen tyylittelemätöntä selitetekstiä, että automaattisesti attribuuttimaisena käytettävää tekstiä. Attribuuttimaisuus saadaan käyttöön, kun jokainen selitetekstin rivi on sellainen, missä kahden kaksoispisteen molemmilla puolin on jotain tekstiä, mistä sitten seuraa, että vasemmanpuoleinen teksti näytetään attribuutin nimenä ja oikeanpuoleinen sen arvona. Allekkain päätyvinä näitä voi käyttää monenlaisten tietynlaisten esim. luonnehdintaan tai toisistaan erotteluun.

Muita tietynlaisia (kuin kuvia)

Eräitä muita liitettävissä olevia tietynlaisia ovat videot (YouTube, Vimeo, suoralinkki videovirtaan, ehkä muitakin), tweetit, SoundCloud-musiikki, suoralinkki audioon, koodailuesimerkit (CodePen ja JSFiddle ainakin), podcastit (kolmisenkymmentä erilaista hosting-palvelua) ym.

Suoralinkkiä videoon tai audioon käytettäessä ei käytetä selaimen itsensä tarjoamaa vakiotyylistä soitinta kummoisempaa, mutta kunhan teemoittamisesta ja ulkoasujen valittavuudesta saadaan aikaan päätös, tarjottaneen muitakin vaihtoehtoja tyylittelyyn ym. Virtautettavat tiedostot kannattaa sijoittaa CDN-palvelun kautta latautuvaksi (siirto SFTP:llä), varsinkin kun CDN-palvelu on jo muutenkin käytössä.

Karttojen käyttäminen kirjoituksissa on näyttävä keino selventää sijaintiin liittyvää asiaa. Ulkoista ohjelmistorajapintaa käytetään reverse geocoding -tarkoituksessa muuntamaan esim. kaupungin nimellä tehty paikan määritys karttakoordinaateiksi. Karttapalveluina on vaihtoehtoina muutama erilainen.

Karttojen näyttämiseen hyödynnetään kolmannen osapuolen ohjelmistokomponentteja, joiden ensikokeilut ovat tämän verkkopalvelun toteuttamisen mielessä aiheuttaneet monenlaisia ideoita siitä, millä tavoin käyttäjän voisi antaa karttoja hyödyntää. Mahdollisuuksinahan olisivat mm. tyylillisesti erilaisten karttapalasten käyttö, kartan päälle lisättävät elementit ja reittiohjeet. Tässä lähinnä esimerkinomaisesti kokeiltu erilaisten ohjelmistokomponenttien toimivuutta. Oman mietintänsä aiheuttaa sekin, että karttapalveluiden käyttö saattaa olla jostain käyttöasteesta asti maksullista ja yhteydenottojen määrä per jokin ajanjakso voi olla rajoitettua. Voikin olla, että käyttäjän joutuu laittamaan hankkimaan itse käyttäjätunnuksensa karttapalvelun API:a varten (registeröinti näihin palveluihin helppoa, mutta voihan siinä hetki mennä, että löytää sen/ne kohdat, joista saa tarvittavan API-avaimen).

Kuvakollaasi (bunch of images) luokittuu kolmanneksi tyystin erilaiseksi tietynlaiseksi, siihen voiden sisällyttää useita yhden tai useamman kuvakatalogin kuvia, joista voi sitten tehdä esim. slideshown tai muunlaisen esityksen, joita kirjoituksen hienosäätö -näkymässä on tarjolla. Jokaisella näistä kuvista voi olla oma kuvatekstinsä kuvakollaasin optionaalisen kuvatekstin lisäksi. Kuvien keskinäistä järjestystä voi vaihdella kuvakollaasia muodostaessa.

Tekstin editointi -näkymässä oheistetut kuvakollaasit näkyvät kirjoituksen vierellä kuvien joukkoina. Aiemmin valikoidut kuvakollaasin kuvat voi ottaa uuden kuvakollaasin pohjaksi.

Kuvakatalogien selailu

Particular browsing -näkymä on tarkoitettu vain niille tietynlaisille, jotka sijaitsevat kuvina kuvakatalogeissa. Valittuna oleva projekti rajoittaa sitä, mitä kuvakatalogeja tässä näkymässä on valittavissa. Projektille jo asetetun kuvakatalogin voi huolettaa ottaa pois valittavista, sillä se ei vaikuta esim. kirjoituksiin jo sijoitettuihin tai liitettyihin kuviin, koska niiden näkyvyys ja toimivuus perustuu niillä oleviin id-tunnisteisiin osoitettavuuteen.

Kuvien alapuolella on linkit kohteisiin, joissa kuvia on käytetty. Siinä lähettyvillä on myös inline-editoivissa oleva description, sekä read-only source. Mouseover-toimintona kuvien päälle avautuvat pikapainikkeet kuten Details, Crop, Remove, Load Image ja Large Preview. Isokokoisen esikatselukuvan avaamalla pääsee myös OCR-toiminnon äärelle (tekstin etsintä ja merkitseminen).

Käsitys siitä, mihin kuvakatalogiin ja mihin kuvakatalogin säilöön kuva sisältyy, saattaa unohtua, eikä tätä tietoa viitsine käydä haeskelemaan esille navigoimalla monen siirtymän kautta. Helpompaa onkin klikata linkkiä, joka vie particular browsing -näkymän kuvaselailuun, missä on valmiina esille avattuna oleellinen kuvakatalogi sen säilö. Tässä esimerkkinä tekstin editointi -näkymän writingparticulars-paneelissa näkyvän kuvan alla oleva linkki. Myös erikoissivut-, adequates- ja kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymien kuvilla on samankaltaiset linkit käytössä.

Kuvien rajaaminen ennen kuvatiedostojen lähettämistä ja highres-kuvat

Importing, item moving ja particular browsing -näkymissä saa esille cropping-työkalun, jolla palveluun siirrettäviä kuvia voi muokata paikallisesti rajaamalla niistä ylimääräiset osat pois. Kuvien varsinainen skaalaus eri kokoihin tapahtuu palvelimella. Cropping-työkalun saa esille, kun upload-dropzoneen (se reunuksin erotettu alue, jonka yläpuolella lukee "Upload") kuvia siirtäessään tai yksittäistä kuvaa vaihtaessaan pitää Ctrl-näppäintä pohjassa. Muussa tapauksessa kuvat vain siirretään palvelimelle siirron edistymisestä kertovan indikaattorin kera.

Uusia tai päivitettäviä kuvia siirtäessä voi Shift-näppäintä siirron alussa painamalla ilmaista, että toiveena on skaalata alkuperäisista kuvista myös highres-versiot eli 1600 pikseliä leveät (jos alkuperäinen kuva on vähintään sen levyinen).

Edellä mainittu 1600 pikselin leveys on itseasiassa suurin kuvaleveys, jona kuvaa voidaan katsella julkisessa teoksessa, mutta todellisuudessa siirretystä kuvasta on mahdollisuuksien mukaan skaalattu myös vielä hiukan kookkaamman kokoinen ihan siltä varalta, josko siirtohetkellä ei esiintynyt sopivaa mielenkiintoa käydä rajailemaan kuvia. Kuvan myöhemmin tapahtuva rajaus saadaan käyttöön klikkaamalla Ctrl-näppäin painettuna jotain kuvalistauksen kuvaa, jolloin avautuu modaali-ikkuna, jossa on toimintoina pelkästään kuvan uudelleenrajaus ja -tallennus. Tämä toiminnallisuus on käytettävissä tietynlaisten selaus -näkymässä, sekä eksperimentaalisessa näkymässä, joka on tavallaan yhdistelmä näkymiä "tietynlaisten selaus" ja "tekstin editointi".

Voisi kuvitella, että esim. älypuhelimella nettiä selaillessa otetut screenshotit saattaisivat olla sellaisia, joita voi kertyä paljonkin, mutta niille ei aivan heti ole tekemässä mitään. Ne voi kaikki siirtää julkaisusovellukseen ja tehdä niille sitten soveltuvat rajauksensa myöhemmin.