Kansanvaihto sanana on aika vahvasti merkityksillä ladattu, mutta aivan "orgaanisesta muutoksesta" ei Lappeenrannassakaan ole kyse siinä, kuinka esim. venäläisiä lääkäreitä on enemmän, ulkomaalaisia opiskelijoita on aina vain enemmän, valtuustoihin/parrasvaloihin pääsee ulkonäöltään selvästi "suomalaisista" poikkeavan näköisiä ihmisiä, lapsien joukossa on sujuvasti suomea puhuvia tummempi-ihoisia, vuokra-asuntoihin sijoitetaan ulkomaalaisia häirinnän kohteen lähelle ja ulkomaalaisten perustamat ruokapaikat saavat tavattoman paljon näkyvyyttä mediassa ja ulkoympäristössä. Lappeenranta on myös profiloitunut Kansainvälisten Suurmarkkinoiden eräänä järjestäjätahona ja sillä on halua kasvattaa kaupungin merkitystä mm. lisäämällä yliopiston koulutuslinjoihin mukaan yhteiskuntatieteiden koulutuksen (sosiaali- ja käyttäytymistieteet).

Mitä rennommaksi ulkomaalaiset ja heidän oloisensa, olkoonkin, että olisivat Suomessa eläneet vaikka lapsuudestaan asti, arkensa mm. edellä mainituista syistä kokevat, sitä enemmän he kokevat olevansa oikeutettuja yhdenvertaisuuteen olla yhtä syrjiviä, häiritseviä ja tolvanoita kuin kuka tahansa muukin Suomessa asuva, jos heillä siihen jokin oma tai muiden motiivi sattuu olemaan. Tämä ilmenee kovin usein eräiden helpoimmin käytettävien ja tekijöitä suht anonyymiksi jättävien häirintäkeinojen käytössä, joista tavanomaisin lienee Hebbin teoria sovellettuna mm. käsitteisiin, mielikuviin, tuntemuksiin ja havaintoihin eli "what fires together, wires together"-hömppää täydennettynä psykologisen priming-efektin pelillistämisellä. Assosiaatioiden toistoilla turruttaminen, väkisin näkyviin pitkälle aikaa joidenkin muistuttavien esineiden jätättämiset ym. yksinkertainen on ollut jo kauan "tavallisten suomalaisten" repertuaarissa ja nyttemmin oikeastaan vähän kaikkien.

Ulkomaalaiset on tässä hiukan pöhkö sanavalinta, koska ei ole tarkoitus olla niin kontrastinen suhteessa johonkin muuhun, mutta kyse on kuitenkin siitä, kuinka "kaupungin" suotuisalla hyväksynnällä ja edesauttamiselle runsas joukko sellaisia osallistuu häirintään ja töykeisiin vaikuttamispyrkimyksiin ammattiaan harjoittaessaan tai vapaa-ajallaan, yhdessä "just niiden toisenlaisten kanssa" tai "just muiden sellaisten" kanssa. Useimmiten kyse on yhteistoiminnasta, eikä yksilösuorituksesta, missä päätös esim. häirinnästä olisi jonkun oma ja jäisi lähinnä hänen itsensä tietoon, vaan ihmiset suorittavat tekemisiään annettujen roolituksiensa puitteissa niillä kohdin, kun jotain on aiottu tapahtuvaksi tai vaikuttavaksi.

Kun jonkinlaista agendaisuuden vaikutuksen tuntua suuntautuu joka kerralla sekä kaupungin, että hyvinvointialueen palveluissa asioidessa, eivät vaikuttamispyrkimykset ole tuolloin koskaan niin tarkkajakoisia, että tekoset juontuisivat vain esim. monikulttuurisuus-syistä, vaan niissä sekoittuvat sopiviksi koetuissa määrin ja ajoituksin kaikenlaiset juuri tietyn henkilöiden haitaksi määritetyt eli jokin yksittäisiä ihmisryhmittymiä laajempi verkosto jakanee keskenään laajan tietopoolin. Toisinaan kyse on myös joidenkin luuloista ja monien ihmisten keskinäisestä kollektiivisesta kyvyttömyydestä olla laadukkaasti haitaksi jollekin ihmisille ollessaan oman ymmärtämättömyytensä ja muiden viestinnällisten kykyjen rajoittamia, jolloin häirintä ja sen vaikuttavuus ei ole ollenkaan niin laadukasta kuin jotkut toisilleen selittävät olevan.

-- kaupunginjohtajan kohtaamista, fysioterapiaa --

Fysioterapeutti-Judy (nimi muutettu) on ollut eräs hyvinvointialueen työntekijöistä, joiden tehtävänä on ollut oman työnsä ohella pohjustaa teorisoitujen huonouden tuntemuksien ilmentymistä toisen ihmisen mielessä. Hänen luokseen päätyminen oli kirjattu haitantekosuunnitelmaan jo siinä vaiheessa, kun ei vielä tiennyt, että hänen vastaanotollaan käymisiä edeltäneet vastaanottokäynnit tultaisiin siirtämään itse varatulta toiselta henkilöltä kolmannelle, joka sattumoisin oli ihonväriltään rusehtava. Päätös tästä muutoksesta ja jatkosuunnitelmasta saattoi muodostua eräänlaisena kostona siinä vaiheessa, kun oli julkaissut Lappeenranta-nimisessä Facebook-ryhmässä huoliteltua kritisointia kaupunginvaltuuston kokouksen lepsuudesta, missä tulee saaneeksi osansa myös aasialainen Ding Ma, joka on tätä kirjoittaessa elinvoimajohtajan tittelinen.

Vaihdos fysioterapeuteissa (2022) johti kohtaamiseen rusehtavaihoinen fysioterapeutti Räsäsen kanssa, joka puhui aivan kelpo suomea, eikä ollut edes ärsyttävä luonteeltaan tai edes viljellyt puheissaan ärsyttävästi erottuvuuksia tai ärsyyntyneisyyttä aikaansaavuuksia. Lähinnä toisella tapaamiskerralla hän ilmensi jonkinlaista itsenärkästyneisyyttä sitä kohtaan, ettei edellisellä kerralla löytänyt mielestään erityisempää kommentoitavaa polvien tienoon kollageenin volyymin vaihteluun liittyen, mikä ilmeni kolmen erilaisen kollageeni-alkuisen sanan käytössä monessa eri virkkeessä, esiharjoitellun huolitellusti ilmaistuna. Jonkun tahon järjestämässä vaihdoksessa häneen oli kuitenkin sellaisia merkityksiä, että hänen ihonvärisyytensä pääsi yllättämään ja mikä joidenkin vaikuttamaan pyrkijöiden teorioiden mukaan oli noihin aikoihin epätoivottavaa asuinrakennuksessa ja muualla esiintyneiden muiden eri tavoin tummaihoisten erittäin tahallisen häirinnän vuoksi, jota oli jatkunut jo pitkän aikaa ja mistä mm. kaupunginvaltuutetut laajalti ovat olleet tietoisia kuten monet muutkin tahot. Teorioissa on kai ollut idea siitä, että tummaihoisen koskettamisessa olisi jotain muistijälkiä jättävää ja siten sellaisenaan tunnepitoisesti merkitsevää, kenties ainutlaatuista, harvoin toistuvaista ym., jolloin kokija joutuisi muodostamaan mielessään jonkinlaisen Likert-asteikon määrittäkseen itselleen, mitä on mieltä moisesta kaikkine vaikuttavina tekijöineen vai lähtisikö tilanteesta pois. Vähänpä sitten kuitenkin ihmiset tietävät vaikkapa aiemmasta elämästä esim. Helsingissä asumisien osalta, vaikka tietopooliin tietoa tuovia tahoja onkin useita tuhansia.

Jokaisella Räsäsen vastaanotolta poistumisen jälkeen, olipa vastaanottokäynti kestänyt 48, 74 tai 28 minuuttia, kaupunginjohtaja Jarva tuli vastaan ollessaan ainakin näennäisesti menossa katua alaspäin Kattavan ovelle, josta pääsee Osuuspankin 6. kerroksessa sijaitsevaan Ravintola Saimaaseen hyvien näköalojen äärelle. Tapahtumapaikkana Kirkkokatu, jota yhteen suuntaan mennessä pääsee kaupungintalolle ja toiseen suuntaan mennessä Lappeenrannan Satamaan. Jokaisella kohtaamiskerralla kaupunginjohtaja Jarva oli parin metrin tarkkuudella samoilla kohdin katua alaspäin kävelemässä, itsen tullessa kulman takaa ja siellä kadun toisella puolella olevasta rakennuksesta. Tämä ei ollut lähellekään ensi kerta, kun kaupungin edustaja, valtuutettu tjm. kaupunginhallintaan jollain merkittävällä tavalla liittyvä henkilö osallistuu tilanteeseen tai tapahtumakokonaisuuteen, jossa on runsaasti epäilyttävyyttä ja jonka assosiaatiot vievät yhdessä helposti kohti jotain sellaista, jonka parissa on tullut väkertäneeksi useita vuosia. Tässä tapauksessa Räsäisyys ja kirkkokatuisuus kirkonkin Jarvan tuolloin taustalla ollen herätteli dominoivasti ja ennalta arvattavasti mielestä esille Uskottavaa vai totta -blogin, jossa niitä kaupunginvaltuuston kokouksienkin kritisointeja on tullut julkaisseeksi ja jossa mm. muut kommentoijat tai toiset bloggaajat ovat pyrkineet luomaan assosiaatioyhteyttä Kristillisdemokraattien Päivi Räsäseen, vaikkei siellä ole uskonto-aiheisia juttuja ollut kuin yksi pitkästi naljaileva.

Kaupunginjohtaja Jarvan tuolla tavoin kohtaaminen useita kertoja ja mistä epäilyttävyys hiljalleen alkoi kumpuamaan, oli kuitenkin sekin vain pohjustusta myöhemmälle. Kolmannen fysioterapeutilla käymisen jälkeen annettiin tiedoksi vaihtuvuus fysioterapeutti-Judyyn, joka oli supisuomalainen, melko pullea nainen. Monet fysioterapeutit ovat yleensäkin jokseenkin mukavaksi työnsä kokevia, mikä selittänee, miksi heidänlaisistaan ei niin hirmu helposti löydy kauttaaltaan kamalia ihmisiä ja hänkin tavallaan ihan rento tapaus, mutta kuitenkin valitettavan suostuvainen muiden hänelle ohjeistamaan suoraan ja pohjustuvaan häirintään.

Ensi käynnillä fysioterapeutti-Judyn luona puhuttiin niitä näitä käynnin asiaan liittyen, mutta herkistymää epäilyille alkoi muodostua mm. siinä, kun itse tuli ensin ottaneeksi puheeksi näköhäiriön, joka on läsnä myös silmät suljettuina ja johon hän ilman suurempaa viivettä hiukan runnovasti ja kiireellä alkoi selittämään, kuinka sellainen voi selittyä lapsuuden tiedostamattomilla tapahtumilla, mikä tuntui mielipiteenä kerrassaan tyhmältä, minkä mainitsikin, mutta hän puolsi kovin moista näkemystä, minkä mietteenä ehdotin laittamaan "takaisin labraan" eli jatkomietintään. Hän sai myös johdateltua keskustelun polvivaivoista genetiikkaan ja "luolamies"-ajoilta periytyvyyteen ja sieltä sitten siihen, kuinka nykyisin joissain ammateissa, joista esimerkiksi otti bussikuskin, jotkin vaivat voivat entisaikaisista syistä tulla muita tilanteita helpommin esille. Hän piti tuolloin päällään pitkähihaista, kohtalaisen ohutta paitaa, jossa oli paksuina vaakasuuntaisina raitoina mustaa ja valkeaa. Näistä luolamiehisyys, bussikuskisuus ja paidan raitaisuus olivat kuin tarkoitettuja johdattelemaan ajattelua erääseen "laahustajatyyppiin", joka on kulkenut pitkin katuja ainakin vuodesta 2014 ja joka on itsellekin tullut tahallisen näyttäytyvästi esille esim. jokaisena jonkin viikon arkipäivänä juuri niillä kerroilla, kun on itse ollut lenkkeilemässä, vaikka lenkkeilyaika olisi ollut joka päivä aivan eri kohdin päivää. Tähän kyseiseen laahastajatyyppiin ovat useat muut, myös ulkomaalaiset ja heidän oloisensa, tehneet allegorisia, ikonisia, symbolisia ym. viittauksia ikään kuin muistuttaakseen elämäntilanteen epävakauksista, joten tahallisen oloinen muistuttaminen vastaanottotilanteessa, jossa aiheena on eteenpäin kulkemisen rasittavuus eli lenkkeily, tuntui äkkiseltään töykeältä, mutta siedettävältä. Aiemmin oli käynyt kyseisen vastaanottorakennuksen alemmassa kerroksessa asioidakseen psykiatrilla työllistymisasioissa (2021), jolloin oli joutunut huomaamaan, että puhuessaan psykiatrillepäin, hänen taustallaan joutuu näkemään bussipysäkin, minkä merkittävyys ja ennakkoon hänen luonaan käymisen hyödyttömyydestä mainitsemisen tyrmäämisen merkittävyys alkoivat muotoutua siinä fysioterapeutilla käydessä, jonka ikkuna oli myöskin saman kadun suuntaan, jolla kyseinen bussipysäkki. Tarkoittaen sanoa, että siinä vaiheessa, kun muille tahoille oli niin kovin välttämättämätöntä saada käymään tietyllä psykiatrilla ja tietyssä rakennuksessa, tiedettiin jo tuolloin, että myöhemmin siinä rakennuksessa tulisi asioineeksi toisesta syystä, vastaanottavien henkilöiden tietyssä järjestyksessä ja ajoituksella vaihtuen.

Mainittu laahustajatyyppi oli tehnyt tai tulisi myöhemmin muiden ohjeistuksella tekemällään näyttäytymisellään turhan tutuksi myös hänen käyttämänsä pitkähihaisen T-paidan, olemaan pääkirjastossa olevinaan selaamassa netissä viikinkipäähineitä (Uusi päivä -sarjan viikinkiteemojen aikoihin), tonkimassa roskiksia keskustassa, tonkimassa roskiksia asuintalon pihassa, kulkemassa viitsimättömästi Matkakeskuksen luona muovikassi maata laahaten, kulkemassa tuhannennen kerran jotain muuta tietä olevinaan matkalla jonnekin kauas, jonka varrella ei olisi sivukadulle kääntymisen mahdollisuutta, mutta kuitenkin taas jotain tyhjän oloista muovipussia kuljettaen ym. Hän oli myös osaltaan myöhempia tilanteita valmisteleva, sillä hän oli esim. usein sijoittuneena siten, että vierellä tai taustalla olisi vaakatasoista raitaisuutta, mitä sitten pyrittiin muistikuvina ja arkkityypin edustajana vahvistelemaan esim. Raitakadulla, jonka kautta itse kulki myöhempinä vuosina mennäkseen esim. Lentokentän ympäri kulkevaa kuntorataa pitkin lenkkeilemään. Ensimmäisiä kertoja kyseisen tapauksen tuli havainneeksi vuoden 2014 aikoihin, mutta vielä vuonna 2023:kin hän näyttää kummallisesti suht samanlaiselta surkimuksenoloiselta ja aina noilta menneiltä ajoilta asti häntä on pyritty väkisin pitämään mietteissä muiden toimesta, kaikenlaisiin assosiaatioklustereihin ainakin teoriassa "liitellen".

Palataan kohta takaisin fysioterapeutti-Judyyn, mutta mainittakoon, että ennen tätä laahustajatyyppiä on ollut muitakin laahustajia kuten psykiatrisella osastolla väärin perustein ollessa (2008) läheltä havaittavaksi tullut "Matti", joka kulki päämäärättömästi psykiatrisen osaston käytäviä pysähtymättä. Käytännössä siellä oli mahdollisuus kulkea karkeasti ottaen kasin muotoista käytäväkokonaisuutta jollain tavoin, mutta hän jatkoi sitä loputtoman oloista kulkuaan äärilaitoja myöten. Tätä ennen oli monen muunkin jollain tapaa "tietämä" ns. heippamies, joka kuulemma kuljeskeli väliä Lappeenranta--Taipalsaari ja heippaili kaikille ohikulkijoille, mistä oli aikoinaan paikallislehdessäkin kirjoittelua.

Noniin. Fysioterapeutti-Judy tuli toisella käyntikerralla ehdottaneeksi marjanpoimija-tekniikan käyttöä venyttelyyn ja esitteli sitä siinä vastaanotolla kädet kauhamaisesti ilmaa eteenpäin lattian pinnassa työntäen, mikä oli itse asiassa sama, mitä edellinenkin fysioterepeutti, Räsänen, oli ehdotellut ja jonka sanotuksi tullessa tuli heti muistaneeksi YLE:n uutisissa sinä päivänä mainitun marjafirman tarvitsemat ulkomaiset työntekijät. Tämä venyttelyehdotus sinänsä ei ollut ensi alkuun ihmeteltävän tuntuista sellaisenaan, mutta on ollut kovin tavanomaista, että epäilyttävän oloinen YLE taas kerran sijoittaa uutisiinsa jotain sellaista, jolla on ajallisen ajoittuneisuutensa vuoksi tilanteeseen pyrkivyyden halua ja jonka Lappeenrannan toimipiste on ennenkin tuntunut jotenkin persoonaa kohti piilohyökkäilevältä. Marjanpoiminta-tekniikassa ei kummallakaan kerralla ollut kuin vivahteeksi ulkomaalaisuuteen viittaavuuden tuntuisuutta, mutta Räsäsen tekemänä kyseinen ehdotus oli jalkojen motorisen liikkeen osalta epäilyttävän tuntuisesti täsmälleen samanlainen kuin minkälaista tummaihoinen ruokalähetti oli käynyt suorittamassa tuodessaan ruoankuljetuslaukun perälle unohtuneen kokiksen. Ruokalähetti oli tullut tuolloin huhuilemaan maantasaisen parvekkeen luo, nurmialueelta pientä ääntä käyttäen, jotta saisi asiakkaan tulemaan laidattomalle parvekkeelle ja minkä jälkeen hän teki ojentavan liikkeen siten, että hänen toinen jalkansa siirtyi taaksepäin kuin hän olisi kumartamassa kuninkaalliselle samalla kun hän työnsi pikkukokista pitävää kättään kohti asiakasta.

Kun fysioterapeutti-Judyn vastaanotolla oli muutaman kerran käynyt, hän ryhtyi vähän kerrallaan tuttavallisemmin oloiseksi, mikä alkoi perjantai-illan viestillä, mikä tuli sen verran myöhään, ettei voisi enää ajatella hänen olevan töissäkään niihin aikoihin. Koska oli perjantai ja oli muiden salaa elämää seurailevien ihmisten arvattavissa, että mietteissä olisi lähteä käymään illalla kaupungilla, sillä olihan jo muutama viiden prosentin olut ja siiderikin lähikaupasta ostettuna, sekä oli käynyt Facebookissa läpi eri ravintoloiden Facebook-sivuja, ei vakoilevien ihmisten ollut vaikea päätellä, että olisi tullut lämppäilleeksi mielestään esille muistikuvia siitä, miltä keskusta näyttää, miten siellä liikutaan ym. Nämä mietteet olisivat aivan erilaisia sävyltään ja mietteiden sisällöltä kuin silloin, kun miettii menemistä fysioterapeutin vastaanotolle, joka sijaitsee keskustassa. Olipa myös niinkin, että vihjailu ja jonkinlainen yllyttäminen harkita lähtemistä käymään keskustassa illalla oli tehty nostalgisiin syihin epäsuorasti vetoillen muiden ihmisten toimesta, joten sinänsä vakoilut ja tietosuojattomuus kaupasta ostamisiin ja Facebookin käyttämisiin olivat tavallaan tarpeettomia keskusta-alueen ajatelluksi tulemisen kannalta. Olennaista, joidenkin teorioissa, olikin mm. saada ajattelemaan samoilla sekunneilla sekä päiväs- ja yöaikaista keskusta-aluetta ja vieläpä tietyiltä osin eli juuri sen kadunpätkän osalta, jossa oli kohdannut aiemmin epäilyttävän tuntuisesti kaupunginjohtaja Jarvan ja joka oli sattumoisin metrien tarkkuudella sitä kohta, jossa lähes kolme vuosikymmentä sitten oli tultu pysähdyltyä peruskouluvuosinaan käveltyään muiden ihmisten kuten luokkakavereidensa kanssa korttelia ympäriä kuten "kaikki muutkin" tuolloin. Siinä sitten oli mm. saanut yhdeltä luokkalaiselta syytöksiä "poskareiden vetelystä" aidosti röökinpolttamisen sijaan. Kaupunkiympäristö ja rakennukset ehtineet muuttua aika paljonkin.

-- assosiaatioklusterin muodostumista, ammattilaisten yhteenpelaamisia --

Alkaisi siis olemaan monenlaista jokseenkin jotain suorakaiteisen tapaisen reitin kulkemista kuten psykiatrisen osaston Mattia, laahustajatyyppiä lentokentän viereisen kuntoradan välittömässä läheisyydessä, menneiden aikojen korttelin kiertämistä ja sitten yleensäkin omia lenkkeilemisiä, jotka oltiin tavallaan saatu mukaan samoihin mietteisiin ajatusvihjeiden avulla. Ja onpa sitten helmikuussa 2022 muuttanut ylempään asuntoon ulkomaalainen henkilö, joka on ottanut ajoittaiseen käyttöön sellaisen huoneistossa kulkemisen tavan, missä kantapää osuu lattiaan sen verran voimakkasti, että täten tuotetun äänen muuanne kulkeutuvuutta voi olla tajuamatta, mutta silti sillä tapaa kulkemisien jaksoja ilmenee monine kuukausina, päiviä tai viikkoja. Loppuvuodesta 2022 kyseisessä osoitteessa asuja, joita ei välttämättä ole yksi ainoa tai aina joku sama tietty, on perustanut ravintola-alan toiminimellisen yrityksen, jonka nimi on arabialainen ja Saudi-Arabiastahan löytyy se sellainen Kaaba-niminen pykäelmä, jonka ympärillä kaikki sinne hakeutuneet sitten kuljeskelevat paljon suurempana ihmisjoukkona kuin jossain korttelissa kulkemisissa. Ja lisättäköön tähän könttään vielä välttämätön Stadiumin outlettiin meneminen ostamaan uusia verkkahousuja, koska maantasaisen parvekkeen kaiteille jätetyt aiemmat sellaiset oli rikottu kahdesta kohdin pahasti repäisten. Stadiumissa odottelivat urheilustadioneilta tutut "juoksuväylien" piirrosmerkit sen lattioissa ja ostoskeskuksen ulkopuolella, jonka sisällä tämä urheiluvälineliike sijaitsi, hääräili hitaasti etenevin liikkein eräs muu, vielä mainitsematon laahustelija, jonka ohjeistuksiin oli tyypillisesti sisältynyt esiintyminen sellaisissa tilanteissa, joissa olen yrittämässä muuntaa olemustani eli esim. silloin, kun olen juuri päässyt parturista (Sarianna) ulos.

Eteenpäin kulkemisien ja luolamiesmäisyyden teemaisuuden yhteinen merkittävyys alkoi muotoutua mm. siinä yhteydessä, kun siinä fysioterapeutti-Judyllä käymisien välillä kokeilin käydä omaehtoisesti hyvinvointialueen psykiatrilla (2023) keskustelemassa monista asioista, mutta itselle ei löytynyt kuin yhden tietyn psykiatrin aika, joka olisi venäläiselle naiselle ja jonka huonosti suomea puhuvuudesta en vielä tuolloin tiennyt. Kyseinen henkilö osoittautui henkilöksi, joka on ns. hongankolistelija eli naiseksi normaaleiksi koettuja mittasuhteita pidempi ja leveämpi, sekä hän pukeutui jokseenkin tyhmästi kaikkien vaatteiden ollen jotenkin vääränlaisia suhteessa muihin käyttämiinsä vaatteisiin nähden ja kengännauhatkin hän piti toisesta jalasta avoinna, vaikka tajusi niiden olevan siten. Hänen hiuksensa oli leikattu sellaiseen tyyliin, että hän oli kuin mainitun laahustajatyypin vaimo. Kun hetken oli odotellut hänen vastaanottokäyntinsä alkamista vastaanottohuoneen ulkopuolella, käytävän toisella puolella olevalle toiselle venäläiselle psykiatrille oli menossa hiukan itseäni nuorempi nainen, jonka nimeksi ainakin näennäisesti (kuuloisesti) osoittautui sama sukunimi kuin itselle on, sillä tuo toinen venäläinen psykiatri sanoi sen siinä ääneen. Kyseisen toisen venäläisen psykiatrian kanssa olin kokeeksi koittanut kommunikoida muutaman sähköpostiviestin verran vuosi pari aikaisemmin, mutta hän vaikutti selvästi liian huonosti suomea puhuvalta ollakseen itselleni käyttökelpoinen.

Näitä laahustajatyypin vaimon näköisiä erikoisuuksia on ollut jonkin verran muuallakin esiintymässä ja he kaikki ovat olleet monessa sellaisessa eri tilanteessa läsnä, jotka jollain suorahkolla assosiaatiolla kytkeytyvät tässä selittymässä olevaan assosiaatioklusteriin. Esim. iltalukiota käydessä oli opiskelija nimeltä Seija, pitkä nainen hänkin, mutta hänet tuli "sattumalta" tavattua myös mainitulla psykiatrisella osastolla, mihin lähetyttämispäätökseen mm. iltalukion töykeähkö vararehtori oli osallistunut. Varmaankin mm. sen vuoksi, että saataisiin lukion kirjoituksiin valmistautuminen tuhottua tekosyyllä ("uhkaava" kirjoittelu kurssin nettifoorumilla), vaikkei oikeastaan kukaan muu ollut pitänyt henkilöä tai kirjoittelua samalla tavalla tulkittavissa olevana. Seija ei sinänsä ollut omituinen, vaan pikemminkin ujo ja johdateltavissa olevan oloinen. Hänen kohtaamisensa ajoittuivat vuosille 2007 ja 2008.

Mainitusta laahustajatyypistä ja kymmenistä muista epäilyttävän väkisin muiden ohjeistuksella toimivista on valokuvaa ym. todisteaineistoa näytettäväksi, että siinähän epäilee jotkut, jos sellaista haluavat esittää. Se, että hyvinvointialueella osallistutetaan monen työntekijän toimesta häirintään, sellaisen pohjustamiseen tai aiempien häiritsemisien tai sellaisten valmisteluiden toimivuuden parantelemisiin, ei ole oikeastaan edes kovin ihmeellistä, sillä valmius moiseen on melkeinpä tai ehkä jopa tosiasiallisesti mukana rekrytointiperusteissa. Ja luolamieshän on siis myös Lappeenrannan vaakunassa, sekä myös erään Museoviesti-lehden numeron kannessa niin isolla kuin siihen mahtuu, sillä TE-toimisto pakotti menemään tekemään kaupungille palkatonta työtä (2010), jossa tuli sitten moinen koko lehden taittamistyö eteen. Tai oikeastaan se meni niin, että työ johon pakotettiin oli niin vähän kiinnostavaa asiakaspalvelutyötä kaupungintalolla, että oli ennustettavissa, että lähden sielläpäin ollessa työpäivän aikaan kyselemään muualtapäin samaisesta rakennuksesta, minkälaista muuta työtä kaupungilla on tarjota ja kah, pianko sitten löytyikin työ lehtitaittajana, jossa pääsi hyödyntämään mediatekniikan opintojaan, mutta missä kaupungin tietohallinto aiheutti häiritsevyyttä mahdollistamalla ulkopuolisille laitteiden toiminnan häirintää ja monitorin näkymän peilaantumisen ulkopuolisten reaaliajassa katseltavaksi.

Enivei. Fysioterapeutti-Judyn vastaanottokäyntien ja tekstiviestittelyjen piirteisiin tuli myöhemmillä kerroilla mukaan kaikenlaista muutakin hienoista tai vähemmän hienoista omituisuutta tai epäilyttävyyttä. Hän esim. äännähteli kerran tietokoneella ollessaan yskähtelynsä kuin pikkulapsi eli jotenkin falsetiksi äänensä laittaen ja toisella kertaa heilutteli hiirtä jotenkin teennäisen suurieleisesti hiirimaton päällä kuin sillä tavoin saisi jotenkin vauhdikkaammin tietokoneen "heräämään" ja lepotilasta käyttöön. Hänen tekstiviesteissään ei aiemmin käytetty ollenkaan emoji-ikoneita, mutta hänen ollessaan runsaasti myöhässä, hän käytti thankgod-emojia ilmaisemaan ikään kuin huojentuneisuutta, että jään sitten vielä sitten kuitenkin odottamaan josko hän jo kohta saapuisi. Tuona kertana alemman kerroksen ilmoittautuminen-kopin nainen käytti jotenkin virnuilevasti toteamustaan ettei "ole koko ajan vahtimassa ketä ovelta tulee" ikään kuin hän olisi jossain "juonessa mukana", mutta joka ei aivan suoraan käynyt ilmi, että mistä onkaan kyse. Fysioterapeutti-Judy saapui sitten hetken kuluttua täysin meikittömänä, vaikka sanoi olleensa palaverissa "toisella puolen" kaupunkia (aamuysiltä).

Vaikeasti määriteltävää epäilyttävyyden tunnetta edustaa sellainen, missä useilla määritelmällisesti eri asioihin keskittyneillä ihmisillä asioidessaan tulee saaneeksi saman ikään kuin vinkin tai hyväksyntää ilmaisevuuden, missä nämä jotkut väittävät "itsekin" käyttävän jotain tietynlaista ihan tavanomaisesti, vaikka moinen olisi mututilastollisesti erittäin epätodennäköistä ja jokseenkin huonosti sopivaa suhteessa siihen, minkälaisena ihmisten käytöstä ja toimintaa on tottunut pitämään. Fysioterapeutti-Judy (2022) kuten eräs työvoimavirkailija (2022) ja kuten eräs sairaanhoitaja (2022) ja vielä toinenkin sairaanhoitaja (2022) olivat kaikki maininneet oma-aloitteisesti ilman minkäänlaista harkinnan ilmentymistä, että hekin käyttävät ihan tavanomaisesti äänien vaivaannuttavuudelta suojaantumiseen korvatulppia. Siis kotioloissaan. Ruokaa laittaessaan liesituulettimien äänenvoimakkuuden vuoksi ja määrittelemättömäksi jääneistä syistä. Itse oli jokaiselle maininnut, että kokee desibelien osalta liesituulettimen liian kovaääniseksi, jonka vuoksi sitä ei mielellään käytä ja mm. sen vuoksi huoneiston sisäilma ei välttämättä ole niin hyvä kuin voisi olla, sekä kuinka muiden asukkaiden toiminta tuottaa jokapäiväistä, usein pitkäänkin kestävää kolketta, pölinää ym. Minkäänlaisia tarkentavuuksia korvatulppaisuuden laadusta ei mainittu, mutta epäilyttävyyttä tässä oli muodostamassa mututilastollisen omituisuuden lisäksi erityisesti se, että "alunperin" korvatulpista oli ikään kuin ehdottanut varalla ollut vastuuylilääkäri, joka oli "pakistanilaisen" näköinen ja joka ollut psykiatrian roolissa vuonna 2016, kun hänen luonaan omaehtoisesti asioi ja tiedusteli hänen mietteitään mm. häirinnän vaikuttavuudesta aivojen otsalohkon eksekutiivisiin toimintoihin. Hän heittäytyi aika pian vastaanottokäynnin alkamisesta pöyhkeäksi ja töykeäksi, suorastaan koetti saada ärtymään. Korvatulppien ehdottaminen tuli häneltä puheeksi viiveettä heti sen jälkeen, kun oli vähän ehtinyt kertomaan siitä, kuinka ylemmästä asunnosta on lasketeltu tahallaan vettä useita kymmeniä minuutteja alemmassa asunnossa pauhaavana kuuluen ja kuinka jotain ihmeellistä raahailua ja kolketta kuuluu usein, tietoturvattomuuksista johtuvilla häirinnän ajoittamisilla. Todennäköisenä tulin tuolloin pitäneeksi mm. sitä, että kyse oli mm. jonkinlaisesta viittauksesta Anssi Vanjoen "korvavalo"-laitteisiin ja aivan asunnon parvekkeen edessä olevaan valotolppaan, mutta tämän mahdollisuuden todenpitävyys ei tullut tuolloin omasta toimesta enempää koetelluksi tai edes mietityksi (olin vain kirjoittanut mietteen itselleni ylös).

-- s-ryhmäläisiä, kaupunginjohtajaa --

Sitä on tapahtunut monesti, että psykiatrien luona tapahtuneisiin tai ilmenneisiin, ellei jopa arvattavasti ajateltuihin, on viitattu myöhempinä vuosina sillä tavoin, että niistä jää vahva tuntu siitä, että tietosuoja on rikottu, jolloin eri henkilöiden kesken tai jostain aivan toisaalta tietoa kuljetellen tai saaden on tehty päätös tuoda jonkinlainen mentaalinen yhteys yhdestä tilanteesta toiseen siinä tarkoituksessa, että aiemmasta tilanteesta luikahtaisi mieleen muutakin kuin se, mitä sanotusta heti ensinnä tulee mieleen.

Psykiatrit kuten fysioterapeutitkin ja muut hyvinvointialueen työntekijät voivat siis olla sekä "ihan käyttökelpoisen rennon" oloisia, mutta siinä samalla työnsä ohessa he voivat olla myös haitantekijöitä. Fysioterapeutti-Judyn osalta tässä on nyt sanottu kaikki tarpeellinen, mutta kaupunginjohtaja Jarvaan saattaa vielä olla syytä palata, sillä hänen venäläinen vaimonsa, jonka tykö hän lehtitietojen mukaan hakeutui tekoselityksillä kuten "maitoa tulin ostamaan", on myös eräs prismalaisista, jotka ovat menneinä vuosina osallistuneet häirintään mm. sillä tapaa, että kaupan asiakkaat ovat jonottamistemppuiluillaan ohjanneet tekemiäni kassavalintoja siten, että päädyin toistuvasti toisen venäläisen myyjän luokse (mm. 2016), joka vinkeää kyllä, oli samannäköinen kuin muutamaa vuotta myöhemmin ilmestyneen Days Gone -pelin Rikki Patil (julkaistu 2019, pelattu 2023). Days Gonen tekstilogo on muuten kehystetty valkoisella suorakaiteella ja "prisma-aikojen" asuinomakotitalon naapurin tahallaan autonsä äänillä ärsyttäneen tilalle tuli myöhemmin RIK-rekkarinen auto. Edellisen auton äänillä häiritseminen aiheutti pitkäkestoisuudellaan fight-or-flight -stressireaktioita, jotka johtivat "zombiemaiseen" ajattelemisen haluttomuuden tilaan ja niin, Days Gonekin sattumoisin ns. zombiepeli. Pelikehityksen aikataulu täsmäisi sinänsä käyvästi siihen, mihin aikoihin Prismassa on monenlaista häirintää esiintynyt ja on siis jokseenkin tavallista nykyaikana, että kaiken maailmat tavikset tuntevat jonkun enemmän tai vähemmän merkittävän tai käyttökelpoisen henkilön (tai useampia sellaisia) esim. jostain pelistudiosta.

Prismalaisten tai ehkä laajemminkin, S-ryhmäläisten osallistumisesta (tai ainakin häirintään on kerrottu laajemmin toisaalla. Siinä kyse on mm. siitä, että jos jollakulla taholla on intressiä häiritä tai vaikuttaa häirinnällä tiettyyn henkilöön, prismalaiset tekevät sitä heidän puolestaan, mutta myös siitä, että he haluavat olla enemmän kuin vain työntekijöitä ja esimiehiä eli mieluummin osana jotain analytiikan avulla koordinoitua häirintäpeliä, mihin sisältyy myös osallistujien keskenään ystävystymistä ja mieltyneisyyttä kenties laajahkoiksi ja monivaiheisiksi muotoutuvan häirintäpelien onnistumisiin. Eräänä anekdoottisena tempauksena jonotilanne eräässä S-marketissa (2022), missä jonon annettiin kasvaa ainoalta auki olleelta kassalta karkkihyllyille, sieltä pakasteiden luokse ja aina juustoille asti. Kuin matopelissä konsanaan. Taisi olla load balancing (kuormituksentasaus) -aiheet juuri tuolloin omalla tietokoneella selvittelyn alla. Paljon uutisoituun Vastaamo-tapaukseen liittyvä väitetyn kiristäjän kiinnijääminen sai heti samana päivänä (2023) aikaan sen, että tietyssä lähellä olleessa S-marketissa oli juuri kyseisen kiristäjäksi väitetyn näköinen vartija oleskelemassa paikoilleen jotenkin vaarattoman ja asiakkaille merkityksettömän oloisena kassojen vierellä suunta kohti ulko-ovea. Tyypillisesti kyseisessä kaupassa ei näe vartijaa missään tehtävissä minään aikana, paitsi ihan sulkemisaikaa lähellä. Seuraavana päivänä kun kävi täydentämässä jauhelihavarastoja, samannäköistä henkilöä on ikään kuin muistiinjäämisen varmistamiseksi oleskelemassa lihoja sisällään pitävien kylmien lasiovien vierellä vähän haahuilevan oloisena, ollen kuitenkin eri henkilö ja jonkinlaisissa arkitamineissa. Jossain siinä margariinien ja jauhelihojen välillä kuljeskeli. Samaisen kaupan tietyillä myyjille tai vain muutamaksi päiväksi kyseiseen kauppaan sijoitetuille myyjille on suht tavanomaista, että heidän olemuksensa on kehon muotojen, kasvojen piirteiden, hiusten ja ihonvärin osalta erittäin samankaltainen kuin jossain äskettäin julkaistuksi tulleessa populaarikulttuurisessa viihdetuotteessa (esim. Cyberpunk 2077 ja Atypical).

Koska S-ryhmäläiset ehkä laajemminkin, koko osuuskunnan toiminnan laajuisesti "kikkailevat" kaikenlaista, antaa tällaisen jokseenkin ounasteltavissa olevuuden mahdollisuus perusteen arvioida sitä mahdollisuutta, että S-ryhmässä on koettu hyödylliseksi "napata heidän miehekseen" kaupunginjohtaja, joka ei edes pidempään Lappeenrannan kaupunginjohtajana ollessaan ole saanut itsestään esiin minkäänlaista charmikkuutta tai karismaa, joten hänen mielensä lämppäily sen idean kokeilemiseksi, josko alkaisi vikitellä sitä erästä Prisman myyjää, on saatettu ujuttaa hänen mieleensä nykyisin jokseenkin tavanomaisiksi tulleiden vaikutustekniikoiden avulla. Jarvan karisman puute, mitä ei ole tässä tarkoitus ylenmäärin arvostella, on tullut esille mm. siinä, että kun hän postaa Twitterissä Vappua juhlistavan vaisun skool-kuvan, tulee siitä kysymyksen sävyttämä fiilis, että "osoittaako tämä tosiaan skoolauksen lappeenrantalaisille, joihin hän ei ole onnistunut muodostamaan minkäänlaista tunnesidettä ja vieläpä noin väkinäisen oloisesti". Ihan kuin silloin kun satamassa paljastettiin rohkeasti paljasteleva patsas lasten leikkipaikan ja jäätelokioskin vierellä, hän ei reikätakkisen taiteilijan vierellä ollessaan ja kuulijoille patsaan merkityksestä kertoessaan tuntenut oloaan ollenkaan rennoksi, vaan haluttomalta olla edes paikalla siellä. Jarva on aloittanut kaupunginjohtajana jo vuonna 2011, joten onhan se tavallaan erikoista, että vielä kymmenen vuotta myöhemminkin hän tuntee olonsa kotoisammaksi puhuessaan kalvojen avulla jostain tutuksi tulleista talousluvuista. Ehkäpä kaupunginvaltuutetut tai "kaupunki" ovat juuri kyseisenlaisten ominaispiirteiden oloisuuksien vuoksi valinneet hänet tehtäväänsä, sillä mitä siitäkin olisi tullut, jos hän olisi rento auktoriteetti, jonka jokainen esim. tweetti huomioitaisiin laajalti kaupunkilaisten keskuudessa ja jotka saisivat aikaan jotain merkittävää muutosta vaikkapa sellaisten ihmisten käytöksessä, jotka eivät muuten juuri ketään kuuntele? Etelä-Saimaa on auttanut häntä jossain määrin ihmismäiseksi tulemisessa tekemällä jutun mm. hänen tenniksen pelaamisestaan ja tietysti myös siitä, että hänen vaimonsa on töissä Prisman kassalta ja jonkin aikaa myöhemmin vielä erikseen lehdessä kysellään Etelä-Saimaan itseään mainostaessa, että "muistatko tämän jutun", jossa kyseiseen artikkeliin kuvalla viitataan. Mainittakoon, että tässä kaupunginjohtajan luonnehtimisessa pyritään noudattamaan sitä ohjetta, jonka rempseähkö viestinnänopettaja mediatekniikan opintojeni aikana lausahti eli "jos on julkisuuteen omasta valinnastaan lähtenyt, silloin täytyy kestää arvostelua ja arviointia muita ihmisiä enemmän". Eikä tämä taida olla edes kovin julmaa arvostelua, joten eiköhän hän kestä. Toisaalta, sitten olisivat vielä ne mainitut kadulla lähestymiset, joissa oli hyvin paljon feikin oloista jo sellaisenaan, joten voisi joko sanoa "iteppä alotit" tai "kannattanee jatkossa valita parempia avustajia".

Muistinvaraisesti olisi sanottavissa, että sellaista nettikirjoittelua on ollut ja olisiko uutisoitukin, missä S-ryhmän sanotaan saaneen epäreilua etua esim. kuntapäättäjien avustuksella. Näistä on jo pidempi aika ja olisi pelkillä näillä puheilla epäreilua vetää kaupunginjohtaja Jarva niihin mukaan, mutta mm. prismalaisten "vinkeä" käytös antaa pohjaa, vaikkei ehkä varmuutta, epäillä kaikenlaista. Joka tapauksessa, eekoo.fi -osoitteesta on ainakin vielä vuonna 2013 löytynyt S-ryhmän itsensä tuottamana videosisältöä teemalla "videosarja 10 S-myyttiä käsittelee S-ryhmään liitettyjä, lähes yleiseksi totuudeksi muuttuneita väittämiä ja kertoo oman kantamme niihin", sekä sivuston käyttäjien kommentointia niihin, mutta jäljellä vaikuttaa olevan vain YouTubessa sijaitsevat parin minuutin pituiset "S-myytit"-videot kuten "Rohmuaako S-ryhmä parhaat kauppapaikat?" ja "Osuuskaupat suosivat poliitikkoja", jotka argumentoiden kumotaan.

Tutkimatta tarkemmin ei pitäisi ehkä edes fraasimaisesta todeta, että "jostain se kai kertoo, kun.." täytyy edes puolustautua epäreiluus-väitteitä vastaan. S-myytit videoiden kuvaustekstinä on mm. "Osuuskaupan hallinnossa vaikuttavista monet ovat poliitikkoja. Haalivatko osuuskaupat poliitikkoja hallintoonsa saadakseen esimerkiksi parhaat liikepaikat?" ja "Sarjan toinen osa pureutuu S-ryhmän kauppapaikkoihin ja siihen, saadaanko ne kuntapäättäjien avustuksella epäreilusti."

En täten ryhdykään tässä väittämään tai edes arvioimaan, josko esim. kaavoituspäätöksissä olisi jotain epäilyttävää, mutta haluan pitää niihin viittaavuuden mukana ajattelua esiin lämppäävänä vivahteena, mikä ei pakota ketään minkään päätelmän tekemiseen, mutta jonkinlaiseen eri tahojen "yhteenkasvamiseen" silti uskon ja mikä sitten ilmenee koordinoituna vaikuttamisena, tapahtumien kulkujen estelynä/ohjailuna ja muuna yksilöille kuten itselleni tapahtuvina asioina.

Sillekin voi antaa suurehkon todennäköisyyden mahdollisuuden, että sama (dynaamisesti muuntuva) taho, joka on koordinoinut tarinoiden kulkua sillä tapaa, että minä kohtaan Jarvan kadulla kuvaillulla tapaa epäilyttävästi useaan kertaan, on osallistunut järjestämään asioita mm. niin, että Jarva on Etelä-Saimaan valokuvassa pukeutuneena täysin mustiin arkivaatteisiin kuten hänen Natalia-vaimonsakin (artikkelin mukaan ensikohtaamisiin saatu vipinää vuonna 2019, artikkeli vuodelta 2022) ja kertoo tekosyisistä maidonhakureissusta Natalian tavatakseen, mutta myös niin, että kun minä kohtaan minulle työkyvyn arviointia tekevän venäläisen psykiatrin, Irinan siinä samaisessa rakennuksessa, jossa fysioterapeutti-Judy myöhemmin ottaa eri kerroksessa vastaan ja josta tiettyinä aikoina ulos tullessa kohtaan kaupunginjohtaja Jarvan epäilyttävissä olosuhteissa, Irinan vaatetus on houkuttelevaksi tarkoitetun ihonmyötäistä ja kauttaaltaan mustaa, hiuksia myöten.

Tuo vaatetusseikka ei kuitenkaan olisi ainoaksi jäävää assosiaatioklusteriin osallistuvaa Irinan osalta, vaan kun (kuukausia) myöhemmin oli tarkoitus mennä psykiatri Juha Kemppisen luo, hän peruu itse koko vastaanoton viime hetkellä, jolloin minulle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin hakeutua asiani vuoksi aiemmin käymälleni Irinalle, mikä sai tuolloin edellispäivänä epäilyttävän tavoitteen mukaisesti vaatekaupan kaiuttimista soineen Irina-artistin uusimmalta albumilta soitetun Haluun olla yksin -kappaleen tuntumaan vihjailevalta ja ohjeistuksesta minulle soitetulta (jollain todennäköisyydellä). En vielä tuolloin kokenut lähikaupassa havaitsemiini, täysin mustiin pukeutuneiden kolmen eri nuoren parin merkityksessä muuta kuin sen, että "siinä taas ilmentyy se tosiasia, että Eksote ei osaa pitää tietosuojastaan huolta, vaan tieto siitä, että minulla on vastaanottoaika Irinalle on päästetty ulkopuolisten tietoon". Kyse oli myös viittauksesta elokuvasarjaan Men in Black, mutta se kävi ilmi vasta myöhemmin, Irina K jälkeen asioimalla psykiatrilla käymisen jälkeen. Siitä hetken kuluttua lisää.

-- avaruusolioita, ulkomaalaisuutta --

Jo ennen Juha Kemppisen vastaanottoaika, joka siis peruuntui, minulla oli ollut kirjanmerkeissäni mm. sellaisten YouTube-tähtien kuin Drew Goodenin ja nigahigan videoita valikoituna katseltavaksi, mutta niiden katsomisen aloittamiseen meni pari kuukautta, joten tietoturva-aukkoja hyödyntävillä niiden katselemisen aikeet olivat olleet selvillä jo hyvän aikaa. Kun sitten edellisenä päivänä ennen Irinan vastaanotolla käymistä tulin katsoneeksi mm. YouTube-videot Drew Gooden - Do these mental health products even do anything ja nigahiga - Stop-Motion Ninja Melk Commercial!, en vielä hänen vastaanottokäyntinsä jälkeen tajunnut molempien näiden videoiden olevan eri tavoin kaupunginjohtaja Jarvasta ja hänen Natalia-vaimostaan otettuun valokuvaan, sekä maidon-osteluihin liittyvää, vaan huomioin merkittäväksi lähinnä sen, että Irina oli värjäyttänyt hiuksensa täsmälleen samanväriseksi kuin, mikä oli Drew Goodenin hiusten väri kyseisessä videossa. Sattumoisin myös YouTube-tähti nimeltä Ninja tapaa pitää hiuksensa yksivärisen värikkäänä (sinisenä) ja ninjathan siis tapaavat pukeutua mustaan. Ja sitten vielä olisi myös niinkin, että hyvinvointialueen valtuustossa on tällainen henkilö kuin Drews Teemu, mutta tein päätöksen olla ottamatta häntä enempää tähän mukaan, vaikka muut olisivatkin tarkoittaneet hänenkin tähän kaikkeen liittyvän.

Nigahagan videossa ammutaan "tisseistä" maitoa, mutta tämän merkittävyys kävi selvemmäksi ja assosiaatioklusteri enemmän verkottuneeksi siinä vaiheessa, kun olin joutunut (sinänsä omaehtoisesti ja -valintaisesti) käymään ainoalla saatavissa olleella hyvinvointialueen psykiatrilla, joka oli hänkin venäläinen, mutta joka puhui paljon surkeampaa suomea kuin Irina. Tämä toinen venäläinen psykiatri oli aiemmin tässä kirjoituksessa mainittu hongankolistelija. Hän oli jokseenkin välinpitämätön, rajoitteli työnkuvansa laajuutta, hän haeskeli usein käyttökelpoisen oloisia sanoja, mainitsi monesti kuinka ei ole psykiatrien tehtävä miettiä niin monialaisia asioita, tutkia kaikenlaista, vaan tehdä vain erotteludiagnostiikka ja että hän ei vaan jaksa ja muutkaan eivät oikein viitsisi. Siis kerrassaan huonosti soljunutta keskustelua verrattuna vaikkapa siihen, miten Irina:n sai sentään temmattua moneen mietintään mukaan helpostikin. Hänen nauhansa sisäkengissään olivat hänen oikeanpuoleisesta kengästään auki ja nauhat repsottivat lattialla. Hänen pitkähihainen, valkoinen, korkeakauluksinen paita lämpimämmän paidan alla piti valkoisuutta hänen vaatetuksessaan esillä älyttömän tyylittömästi. Hänen päällispaidassaan sijaitsi kaksi isohkoa G-kirjainta keskellä hänen rintojaan, käytännössä nännien kohdalla. Törkimys, mutta sellaisiahan nämä ohjeistetut proxy-tyypit ovat. Useimmiten kuitenkin jossain kaupungin kaduilla tekemässä jotain tyhmää parista kympistä. Housujen farkkukangas oli vaaleansinistä, housut liian lyhyet ja liioitellussa leveydessään typerän näköiset. Hiuksiaan myöten hän vaikutti siltä kuin koko olemus olisi valikoitu sisältävän sellaista huomioitavaa, että sen vikaisuus tekisi kertakatselemiselta muistettavaksi monenlaisia ulkoasun hölmöyksiä. Hiuksensa näyttivät äkkiseltään jostain korvien kohdilta poikkileikatuilta, mikä näytti paljolti samanlaiselta kuin myöhemmin kaupunginvaltuuston kokouksessa esiintyneen "morgan"-nimisen nuorison edustajan hiukset ja joka kaksin käsin laukkuaan maata laahaamassa pitäen näytti mainitun laahustavaisen, luolamiehen vaimon nuoremmalta versiolta.

Kun seuraavana päivänä tuli netin huonosti toimivuuksista johtuen ohjautuneeksi katsomaan sellaisia japanilaisia elokuvia, joiden videovirta vaikutti toimivan katseltavasti, päätyi katsomaan elokuvaa Gintama, joka kaikessa pähkähulluudessaan, mutta helposti katseltavuudessaan, pitikin sisällä mm. tilanteen, jossa G-kirjaimia sylkäistään nuoren naisen poskille samalla liikkeelle laiton voimalla kuin nigahigan videossa "tissipyssyt" aloittivat tulituksensa. Elokuvan jatko-osassa, jota arvattavasti päätyi katsomaan, on parin kymmenen minuutin edestä tilannetta, jossa miehet ovat pukeutuneet katsojaa suuresti hämmentävällä tavalla naisiksi miehisen ruumiinrakenteen tullessa kuitenkin niin selvästi esille, että vertaus yrityksestä olla nainen, vaikka onkin mies, alkaa muodostua. Gintama-elokuvat sijoittuvat "Edoon (vuosien 1600–1868 Tokioon), joka on täyttynyt sodan jälkeen Amantoiksi kutsutuista avaruusolioista".

Erään yleislääkärin sukunimen taivutusmuoto kuulosti hyvinvointialueen puhelinpalveluun soittaessa siltä kuin tämän, jälleen venäläisen, sukunimen loppuosassa olisi "valle", joten se toi tietysti mieleen mietteen siitä, että asuntoon vaihdetun jääkaappipakastimen toi Huoltopiste Walle. Uudempi jääkaappipakastin oli enimmäkseen valkoinen, ylemmässä osassa neliönmuotoinen, mustapohjainen logo. Irroitettavissa oleva, mutta silti.. lehmän värit. Vastaanottokäynnin syynä sen arviointi, kuinka pahasti olkavarsi oli asfaltin jäisellä osuudella lenkkeillessä kaatuessa vahingoittunut. Tähän lääkärin puheessa viitattaessa sanottiin "..novalle", mutta sukunimi itsessään päättyy .."nova". Hän oli joka tapauksessa monin tavoin epäilyttävä.

Tämä yleislääkäri piti potilaan näkökentässä melko suoraan edessä ollut seinäposteria, joka syrjäsilmällä katsoen näytti tatuointien tapaisilta iholla, mutta oli ihan silkkaa sairaanoloisen ihon rumuutta kuvauskohteenaan ihmisen haius. Lääkärillä oli otsallaan isohko ruskea täplä. Hän esitti tyhmänoloisia kysymyksiä kuten "niin usein, pitäisikö syytä kaatumisiin tutkia", vaikka jokainen kaatuminen oma erityinen tapauksensa ja eiköhän kaikki ihmiset kaatuisi jäisellä alustalla, jos kallistuskulmaa on riittävästi. Hän kehitti jostain idean, että "sua ilmeisesti häiritsee asioiden käsittely, sano vaan", ikään kuin olisin jotenkin antanut ymmärtää epäileväni hänen osaamistaan tai todennut suoraan jotain hänen suoriutumisestaan, mihin jouduin useaan kertaan sanomaan, ettei minulla ole mitään erityisempää kommentoitavaa, mutta hän intti, sinänsä, rauhalliseen sävyyn, että "sano vaan, jos on jotain". Hän käytti olkavarteni testaamisen osana "lypsäväksi puristukseksi" kutsumaansa otetta, missä piti tarttua kahteen hänen esille laittamaansa sormeen ja puristaa tiukasti. Lypsävä. Sieltähän se sitten tulikin se nigahigan videoon viittaavuus.

Vastaanottoaikaansa tämä lääkäri tuli vekslanneeksi kahteen kertaan, jostain syystä, joten olkovarren vahingoittumisesta sen tutkimiseen meni kolmisen viikkoa. Vastaanottohuone oli täsmälleen sama, minkä vieressä on ruudukkomaisesti rakennettu lasiseinä ja jonka äärellä istuin tuolissa odottamassa myös silloin joskus aiemmin, kun samaisen vastaanottohuoneessa vastaanottanut sairaanhoitaja, jonka sukunimi oli lähes sama kuin omani (Seppänen, Seppälä). Tuolloin aiemmin hetken odoteltuani lasiseinämän viereisestä ovesta tuli ulos äitini aviomies, lääkäri hänkin. Siinä oli ajoituksena jotain epäilyttävää, varsinkin kun hän ei edes työskentele julkisessa terveydenhuollossa, enkä itse juuri koskaan käy terveyskeskuksessa.

Avaruusoliot.. Men in Black.. kaupunginjohtaja Jarva ja vaimonsa mustiin pukeutuneena, Irinan ja muiden psykiatrien populaarikulttuuriset viittaukset, netin huonosti toimivuudella ohjastelemista, lähikaupan tapahtumat, vaatekaupassa kuultu Irinan biisi.. assosiaatioklusterissa alkaa olla väliaikaisen valmiuden tuntua. Surkeammin suomea puhunut psykiatri oli myös tehnyt sen tökeryyden, että kun mainitsin menneiden vuosien kokeilun Concerta-lääkkeellä ja sen liian pitkään kestävän vaikutuksen huonoista puolista, johon sisältyi elimistön nestetasapainon muutosta, hän sijoitti juuri tuolla hetkellä etusormensa keskellä sierainten väliä ja piti sitä siinä useiden kymmenien sekuntien ajan. Tällaistä ja muutakin tökeröyttä on ollut ilmennyt muiden hyvinvointialueen työntekijöiden vastaanotoilla, mutta tulin antaneeksi tilanteen edetä näennäisen luontevasti, jotta saisin enemmän ylöskirjailtavaa myöhempää käyttöä varten. Olisihan siinä toki voinut ottaa irtotuolin kätösiin ja lyödä sillä häntä päähän, jotta loppuu hölmöilyt, mutta sillä olisi ollut vaikutusta myös muiden tahojen toimintaan ja koin tärkeämmäksi antaa kertyä vaikutelmaa ja selvyyttä siitä, millä eri tavoin häirintäpeliä koetaan haluttavan pelattavan. Nykyisin elokuvien ja tv-sarjojen ennalta läpikäynti tekoälyisellä objektien tunnistamisella on tehnyt häirintäpeleistä vähän mälsiä, sillä osallistuville tuntuu riittävän melkeinpä minkälaiset assosiaatioyhteydet vain kunhan niissä on jotain sirkushuvimaisuutta, jolla voi viihdyttää ihmisinä huonolaatuisia muita tahoja, joille häirinnän edistymisestä raportoidaan tai ennalta tiedotetaan.

Eräänä jatkona ja tavallaan paluuna tämän kirjoituksen aloittaneeseen ulkomaalaisuuksiin päästäisiin siitä, että ennen tämän surkeamman venäläisen psykiatrin luona käymistä, oli edellisenä myöhäisiltana kuulunut ylemmän asunnon parvekkeelta hoilottavaa messuamisääntä kuin jotain äänisamplea moneen kertaan toistellen. Useimmiten ylemmästä asunnosta kuuluu lähinnä paljoa kävelyä siten, että kantapää iskeytyy lattiaan jollain pyrkimyksellä tai sitten ei mitään erityisempää. Sample-käyttöinen hoilaaminen, jossa oli jotain arabialaisuusviitteisyyttä tjs. alkoi vasta myöhemmin tuntua merkittävältä, sillä ilmeni, että kyseisessä asunnossa asuu joku, jolla on jokin merkittävä yhteys paikallisen Ravintola Maan kanssa. Yritystietoja netistä selvitellen osoittautui, että yritys jonka osoitteena oli ensin kyseinen asunto, muuttui pari kuukautta myöhemmin osoitteeltaan täsmälleen samaksi, jossa Ravintola Maan sijaitsee. Yritystietojen mukaan perustettu Mashalla-niminen yritys oli varauduttu perustamaan varsin samoina päivinä kuin Ravintola Maan perustajien uudempi Cocko-Ricco -yritys eli vuoden 2022 lopulla.

Sattumoisin samana päivänä, kun Etelä-Saimaa uutisoi kyseisen Cocko-Riccon perustamisesta otsikolla "Yrittäjäveljekset näkivät kanankoiven kokoisen markkinaraon Lappeenrannassa", kajahti S-marketissa äänimainos Veljekset Mattilasta heti siinä kohdin, kun olin päässyt sisäporteista läpi eli n. seitsemän minuuttia kyseisen uutisen lukemisen ja lyhyen kävelymatkan jälkeen. Kyseinen S-market on usein pyrkinyt tekemään eri keinoin töykeitä muistutuksia liittyen mm. siihen, kuinka aiempi asuinpaikkani oli juurikin Mattila, joka on ollut lähisukuni tavanomainen kohtaamispaikka jo 1950-luvulta asti, sekä myös psykiatriselle osastolle väärin perustein (ks. Terveysalasta) lähettäneen iltalukion vararehtorin sukunimi. Asuinkerrostalossa on useita ihonväriltään tummasävyisempiä ns. neekeriin asti ja on jokseenkin harvinaista, jos joku heistä ei ole osallistunut vaikuttamaan pyrkivällä häirinnällä tekemään suoraan tai epäsuorasti jotain yritystoimintaa tai tapahtumaa tunnetuksi. Eräskin neekeri (vain tästä yhdestä henkilöstä käyttäen, ei tyypillistä puhekieltäni) käytti paljon aikaa ajoittaakseen häirintäänsä sellaisiin tilanteisiin, joissa olisi jotain valkoisen ja mustan välistä kontrastisuutta, koettaen saada jonkinlaista "kynnysarvon" ylittävän häirinnän tuntua aikaan. Hänen häirintänsä oli alkanut elokuussa 2022 pari viikkoa Black & White Theatre Festivaalin jälkeen.

-- psykiatriaa, kaupunkikehitystä --

Lappeenrannan Asuntopalvelu järkkäilee asuinkerrostaloon asujiksi tulevien sijoittumista siten, että tietynlaisille ihmisille tulee suht optimaaliset mahdollisuudet häiriköidä tietyissä tilanneyhteyksissä ja mistä taasen päästään takaisin siihen, kuinka itse asiassa paremmin suomea puhunut psykiatri Irinan voi tulkita kätkeneen ja hämänneen potilastietoihin ylöskirjaamallaan myöhempiä lukijoita, jottei Lappeenrannan Asuntopalvelusta jäisi niin huonoa vaikutelmaa.

Niinhän se perinteisesti on ollutkin, että potilastietoihin päätyvät kirjailut ovat vahvasti suodattuneita ym. jo pelkästä mahdollisesti hyvinkin runsaasta keskustelusta johtuen, sillä ei sitä kaikkea voi talteen muiden tahojen kannalta järkevästi kirjatakaan, mutta toisinaan tai ehkäpä jopa liian usein vastaanottotilanteessa terveysalan asiantuntijan roolissa oleva välttelee jonkin mainitsemista potilastiedoissa, jottei tulisi sanoneeksi mitään negatiivista jostain tietystä tahosta.

Hän tuli, työkyvyn arviointi tuolloisena työnkuvanaan, välttäneeksi mainitsemasta Lappeenrannan Asuntopalvelua nimeltä ja juurikin sen vuokra-asuntoon liittyen hän on tullut sotkeneeksi virkkeensä sellaiseen muotoon, etteivät ne oikeastaan kerro siitä, mistä oli puhe. Hän oli kirjoittanut mm., että "Uskoo, että paremmat asumisolosuhteet vaikuttaisivat positiivisesti hänen vointiinsa ja työkykyyn, mutta toisaalta kokee riskiksi muuttaa, koska tämä häirintä ei ole riittävä peruste sille." ja "Kertoo, että asuintalossa on häirintää, mikä on huonosti hoidettu.".

Ensimmäisessä kohdassa riittävä peruste liittyi itse asiassa häirinnän mainitsemisen muuntuvan merkityksettömäksi käytettäessä sitä asunnonvaihtamisen perusteena Lappeenrannan Asuntopalvelun asuntotarjonnan puitteissa. Riski muuttamiseen taas muodostuu siitä, että maksuhäiriömerkintä (tuolloinen, jo poistunut) rajaa mahdollisista vuokra-asunnoista esim. 70 % pois eli mitäpä sitten, jos joutuisi muuttamaan taas uuteen asuntoon vaikkapa 8 kk:n asumisen jälkeen? Kuinka pitkään hyvä tuuri muuttamisissa jatkuisi?

Toisessa kohdassa "huonosti hoitaminen" olisi pitänyt tarkoittaa kyseisen asuintalon kiinteistömhuollollista toimintaa, missä päätöksentekijänä on paljolti Lappeenrannan Asuntopalvelun isännöitsijä, joka on viiden asuinvuoden aikana mm. antanut asuintalon ympäristöineen huonontua ulkonäöllisesti (seinät, ruoho-alueet, valaistus, varastotilat, käytävät ym.), vaikka toisaalta siellä täällä jotain ehostavaa muutosta on ollutkin kuten pensaiden ja kiikkujen poistaminen. Psykiatrin tapaaminen itse asiassa alkoi asuintalon olemuksen esittelyllä, missä kelpoisat seikat ja karmeudet kuten asukkaiden parvekkeiden rojut, joillain avokäytävillä olevat törkyisyydet ym. tulevat vaikutelman antamisen kannalta esitellyksi.

Häirintää tämä psykiatri ei erikseen luonnehtinut ollenkaan, vaikka käytin sen selittämiseen paljon aikaa (ja kaavioita ym. selittämisen apuvälineitä) ja missä yhteydessä mainitsin ounastelustani, että Lappeenrannan Asuntopalvelu sijoittelee taloon tahallaan sellaisia, joilla on jonkinlaista intressiä ja motivaatiota kohdennettuun häirintään.

Jos Lappeenrannan Asuntopalvelu olisi tullut nimeltä mainittua ongelmallisuuksien edesauttajana ja jos häirinnästä kertomisesta olisi jäänyt jotain luettavaa, olisi tällainen voinut toimia jonkinlaisena "toimintaan ryhtymisen triggerinä" huolellisesti asioita miettivälle työvoimavirkailijalle tai jollekin muulle taholle, joka työtehtäviinsä liittyvää tietoa potilastiedoistani suoraan tai epäsuorasti saa. Onhan niissä potilastiedoissa toki se mainittu, että "kertoo häirinnästä ja sen seuraamuksista olevan vaikutusta vointiinsa", mutta ei sen tarkemmin, mikä tarkoittaa, että monien lukijoiden mielikuvitus ja tietämys maailmasta ei riitä tajuamaan, minkälaisesta häirinnästä on kysymys.

Nykyistä hyvinvointialuetta edeltävän sairaanhoitopiiri Eksoten eräiden psykiatrien ja lääkärien melkeinpä kahjoudesta, mutta vähintäänkin monenlaisesta töykeydestä ja kaikenlaisesta kykenemättömyydestä voi lukea toisaalta. Heistä esimerkkinä mm. psykiatrisen osaston turkkilaisen oloinen lääkäri Agasiev, joka vaikutti aina olevan jotenkin nauttiva siitä, että pääsee kohtelemaan "valkoihoista" huonosti kuin kanavoiden kaiken itse kokemansa ärsyyntyneisyyden ihmisiä kohtaan potilaaseen. Tosin, tämä oli todennäköisesti paljolti feikkiä ja osana pyrkimystä saada kirjoittamaan kokemuksista netissä, jotta "muut eläisivät sillä tapaa, ettei tulisi asiaa psykiatriselle osastolla". Kyseinen ajanjakso liittyi siihen, että iltalukion oppitunneillaan tahallaan ärsyttänyt vararehtorin retku oli tehnyt vaarailmoituksen, että "tämän henkilön viestin nettifoorumilla on uhkaavan oloinen", mikä oli aivan höpöä, eikö kukaan muu vajaasta kymmenestä opettajasta, jolta asiasta myöhemmin mielipidettä tiedusteli, ollut yhtään samaa mieltä ja alunperinkin viesti perustui tiettyjen samoja kursseja käyvien henkilöiden käytökseen oppitunneilla ja muuna aikana. Siltikin, kun jotain tympeää ja ärsyttävää on joutunut joidenkin lääkäreiden taholta kokemaan, monet muut tahot käyttävät niiden perusteella muodostuneita muistoja ja tuntemuksia häirintäkäyttöön tuomalla menneiden aikojen tilanteita ja henkilöitä ajateltavaksi eri tavoin väärillä hetkillä. Tämä mahdollistuu mm. siten, että hyvinvointialueen tietosuoja toimii huonosti ja siksi, että jotkut hyvinvointialueen työntekijät ovat jo valmiiksi vilpillisiä. Eräs turhan monesti uusiksi ajateltavaksi tuotu tilanne on se, missä ihonväriltään kauttaaltaan mustahko yleislääkäri on pyytänyt työntämään sormea saturaatiomittariin.

Koska sekä mm. ihonväriltään eri tavoin tummemmat ja slaavilaiset ihmiset sekä työssään, että arjessa voivat kovin vapaan oloisesti ja jotenkin turvallisen tuntuisesti jatkaa koordinoidunlaista häirintäänsä tai sellaisen pohjustamista tjm., tulee mieleen kysymys siitä, että voiko heidän toiminnastaan kirjoittelu vaikeuttaa sitä mahdollisuutta, että joskus myöhemmin tulisi kenties palkanneeksi omaan ohjelmistoalan yritykseen henkilöitä, jotka ovat määritelmällisesti ja kenties olemukseltaan ulkomaalaisia? Eihän tässä, kuten muissakaan kirjoituksissani, ole kyse kategorisesta suhtautumisesta johonkin ihmisryhmään, vaikka valitettavan helposti ihmisiä jossakin ihmisryhmässä tuleekin konvertoituneeksi epäkelvoiksi tjm. Kuitenkin, "kaupunki" vaikuttaa olevan kovin suvaitsevainen ja hyväksyväinen, edesauttavakin sille, että monenlaiset ihmiset pääsevät aiheuttamaan mm. häirityksi tulemisen tuntemuksia, mikä asettaa myös kaikenlaiset yhdenvertaisuus-höpötykset kyseenalaiseen valoon.

Ehkä merkittävien vastausten jäljille pääsisikin vaikkapa kysymyksille, joilla arvuutellaan sitä, mikä oikeastaan on vähintä riittävää esim. poliitikoille, jotta ihmiset kuten kaupunkilaiset pysyvät riittävän tyytyväisenä, eikä kaupungin talouskaan ajaudu haaksirikkoon. Tällöin saatettaisiin huomata, että on joltain kantilta käyttökelpoista pitää joitakin asuinalueita huonommalla vetovoimalla; on taloudellisesti vähemmän kannattavaa tehdä julkisesta terveydenhuollosta parempaa; on ihmisten kehittymishalujen kannalta parempi pitää monia ihmisiä sosioekonomisesti huonommassa asemassa, jotta muilla voi olla kivempaa; on sujuvampaa, kun eri tavoin epäkelpoja, mutta ammatillisesti riittävän päteviä ihmisiä on töissä kaikkialla, missä ajoittain tarvitaan epävirallista yhteistoimintaa; on poliitikkojen kuukausitulojen kannalta melko yhdentekevää, kritisoivatko jotkut kaupungin monikulttuurisuuspyrkimyksiä; on poliitikkojen kuukausitulojen kannalta vähämerkityksistä, vaikka liiketiloja onkin pitkään tyhjillään; on poliitikkojen mainetta mitättömästi haittaavaa, vaikkeivat he tekisi valtuustokausina yhteen aloitetta ja kaikki ideat olisivat alunperin tavanomaisen virkahenkilötyön tulosta, jonka he muutamaa pilkun paikkaa siirrettäväksi ehdotellen hyväksyvät.

LAB-ammattikorkeakoulun ylläpitämään LAB Focus -blogiin ja LAB Pro -julkaisualustaan on kolmen viimeisen kolmen vuoden aikana ehtinyt kertyä muutama tuhatta kirjoitusta opettajilta, opiskelijoilta, tutkijoilta, asiantuntijoilta ym., joten kirjoitusten aiheiden ja näkökulmien kattavuutta tarkasteltaessa voinee perustellusti olettaa, että puutokset ja vajeet aiheissa ja näkökulmissa kertovat paljon siitä, mihin asioihin ei päivätyössä, projekteissa, kokeiluissa ym. keskitytä ollenkaan.

LAB Focus -blogin luonnehditaan sisältävän kirjoituksia "LAB-ammattikorkeakoulun vahvuusalueiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä siihen liittyvästä koulutuksesta", jotka "perustuvat tekijän asiantuntijuuteen ja LAB-ammattikorkeakoulussa tehtyyn työhön". LAB Pro -julkaisualusta "julkaisee suurelle yleisölle tai oman alan ammattiyhteisölle suunnattuja artikkeleita, jotka voivat olla mm. katsauksia oman alan opetuksen kehitykseen, hankkeiden kuulumisia tai perusteltuja kannanottoja ajankohtaiseen keskusteluun". Molempien kirjoittajissa voi olla mukana "LABin ulkopuolisia henkilöitä, kuitenkin niin että myös LABin oman henkilökunnan panos näkyy tekstissä".

Kun kyseisen blogin ja julkaisualustan sisältö otetaan yhteiseen tarkasteluun rajauksella, jossa tavoitteena on saada vastaus kysymykseen "millä tavoin näissä julkaistuissa kirjoituksissa ilmenee neljäkymppisen paikkakuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin omatoimisen edistämisen avustaminen", saadaan kirjoituksien otsikoiden ja ingressien perusteella jatkotarkasteluun kirjoitukset lajitelluiksi seuraavanlaisiin selaimen (Firefox) kirjanmerkkikansioihin:

• asiakkaat ja palvelumuotoilu
• yrityksen kehittäminen
• yritys asiakkaillepäin
• johtajuus
• kartoittaminen, verkostoituminen
• tulevaisuusnäkymiä
• startup-toimintaa, teknologiakarttaa, innovointia
• oppiminen, opiskelu, knowledge service
• ihmiset työelämässä, työnhakijoina
• huomioita hyvinvoinnista
• liikunta, liikkuminen
• sote-kehitys
• yhteiskehittäminen, osallistuttaminen
• peliala, pelillisyys

Valintakriteerien käytön jälkeenkin jatkotarkasteluun asti pääse lähes useita satoja kirjoituksia. Useimmat kirjoitukset varsinkin LAB Focus -blogissa ovat melko lyhyitä ja sisältävät muutaman viitteen esim. artikkeleihin ja LAB-ammattikorkeakoulun projektiin. Molempien kirjoituksissa vilisi paljon sanoja kuten tekoäly, digitalisointi ja hyvinvointiteknologia. Huomioiduksi tulevat työntekijöiden perehdyttämisen merkitys, ohjelmistorobotiikka terveydenhuollon apuna, yhteiskehittäminen loppukäyttäjien kanssa, oppimismetodien kelpoisuus, asiantuntijoiden jatkokehittymisen mahdollisuuden tärkeys ym., mutta oikeastaan missään kirjoituksessa ei osuta siihen, mitä tässä lähdettiin etsimään.

Yhteiskehittämisestä hössötetään, tulevaisuudentutkimusta pidetään yleisesti tärkeänä, opiskelijoiden hyvinvointiin pitäisi tietenkin panostaa, startup-toiminta sinänsä on kiva juttu, jossain on jo otettu jotain käyttöön, johtajuuden merkitys varmastikin kasvaa tulevaisuudessa ym., mutta missä ovat kaikki ne jutut, joissa ilmentyisi, kuinka paikallisesti toimivaa, merkittävässä asemassa olevaa hyvinvointialuetta kehitetään siten, etteivät ihmiset jo 30- ja 40-vuotiaina kokisi, että eihän hyvinvointialueella (terveydenhuollon rajoissa) ole heille mitään muuta tarjottavaa kuin pelkkää yksinkertaista palvelua keskinkertaisilla valmiuksilla varustelluin työntekijöin.

Eräälläkin viikolla kokeiltu oma-aloitteesuuttaan, kuinka venäläinen, jotenkuten suomea puhuva psykiatria EKHVA:n mielenterveyspalveluissa pärjää päättelyssä, jossa täytyisi ottaa huomioon lenkkeilyn merkitystä mentaaliseen hyvinvointiin, stressoreiden vaikutusta hetkelliseen ajattelukykyyn, aiempien potilasmerkintöjen vääristymien kasautuvaa vaikutusta asiantuntijoiden päättelyssä, ruokavalioon vaikutettavuutta analysoivilla mobiilisovelluksilla, lääkekokeilun aloittamista tarkkaavaisuuden ja jaksavuuden parantamiseksi ym., mutta hän oli käytännössä joka asian kohdalla sitä mieltä, että ei ole hänen asiansa miettiä moisia, koska kaikki tällainen on "tutkijoiden tehtävää" ja että hän tekee vain erotusdiagnostiikka (eli käytännössä arpoo "sopivia" diagnooseja). Hän toisteli usein sitä, että "ei jaksa", "ei viitsi", "muutkaan psykiatrit". Siinäpä taas osoitusta hyvinvointialueen hallinnon, aluehallinnon, aluevaltuuston ja mikseipä samalla myös kaupunginvaltuuston surkeasta kykenevyydestä vaikuttaa asioihin laadukkasti.

Erotusdiagnostiikka tarkoittaisi sitäkin, että jos potilaalla on hetkellisiä, mutta runsaina absoluuttisina määrinä toistuvia, muiden ihmisten aiheuttamia stressioireita, jotka vaikuttavat mm. hänen muistitoimintoihinsa (https://en.wikipedia.org/wiki/Effects_of_stress_on_memory), sellaista varten ei olisi riittävän "sopivaa" diagnoosia ja täten potilas jäisi täysin ilman apua, sillä ainakin tämän yhden psykiatrin mukaan psykiatrialla on oikeus olla miettimättä asioita. Ei sinänsä ainoa EKHVA:n psykiatri, jonka mukaan "hän tekee vain erotusdiagnostiikkaa". Eräs toinen lisäsi tällaiseen kommenttiinsa vielä senkin, että jos haluaa puhua "henkevistä asioista" voi sellaisista keskustella sairaanhoitajan kanssa. Tämän jälkimmäisen hän sanoi kuin hänen olisi ollut vaikea keksiä, mihin sairaanhoitajia psykiatrian puolella edes tarvitaan. Miten tällaiset "asiantuntijat" pystyvät arvioimaan edes esim. koulu-uhkaajien mielentiloja ja heidän toimintaansa vaikuttaneita seikkoja?

Kuten itse tehdystä konseptikaavioista voi jotakuinkin lukea, kolmen tahon eli LAB-ammattikorkeakoulun, hyvinvointialueen (EKHVA) ja "eriytyneet tahot" (yritykset, hyvinvointialueen osa ym.) pitäisi toimia yhteistyössä, ottaa huomioon loppukäyttäjien, opiskelijoiden ym. kritiikki ja ideat, jotta tehtävä kehitystyö voisi palvella paremmin monenlaisia ihmisiä sillä tapaa, että käyttöön tulisi parempia tutkimusmenetelmiä, omatoimisuuden mahdollisuuksia ym.

Tässä seuraavaksi muutama tekstikatkelma kirjoituksista LAB Focus -blogissa ja LAB Pro -julkaisualustalla, jotka ikään kuin antavat ymmärtää, että kyllä siellä sitten kuitenkin jotakuinkin ajan hermoilla ollaan, vaikka soveltamisten kohdentamisissa onkin paljon vajetta. Niiden jälkeen linkit kaikkiin loppuihin jatkotarkasteluun otettuihin kirjoituksiin.

Digitaalinen kompetenssi sisältää teknisten taitojen lisäksi syvällisempää osaamista, jonka avulla ammattilainen kykenee vastaamaan monimutkaisiin haasteisiin. (https://www.labopen.fi/lab-pro/digitalisaatio-muokkaa-voimakkaasti-tulevaisuuden-osaamisvaatimuksia-terveydenhuollossa/)

Uudet teknologiat, mm. robotiikka ja tekoäly voivat auttaa hoitajapulan ratkaisemisessa, kun hoitajat keskittyvät potilaisiin ja välittömään hoitotyöhön robottien hoitaessa avustavia tehtäviä. (https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoaly-ja-robotiikka-soten-palveluksessa/)

Virtuaaliassistentteja voidaan käyttää myös sosiaali- ja terveysammattilaisten tukena esimerkiksi tiedonhakuprosessien nopeuttamisessa ja asiakaspalvelutilanteissa vastausten suosittelussa ammattilaiselle. (https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoaly-auttaa-sosiaali-ja-terveysalan-asiakaspalvelutilanteissa/)

Mikäli tekoälyratkaisut on integroitu taustajärjestelmiin eli asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tai paikkatietoon, asiakas saa yksilöllistä käyttökokemusta tekoälyn tunnistaessa käyttäjän tilanteen. (https://blogit.lab.fi/labfocus/tekoaly-auttaa-sosiaali-ja-terveysalan-asiakaspalvelutilanteissa/)

Terveysteknologialle virallista määritelmää ei ole olemassa, ja usein terveys- ja hyvinvointiteknologia saattavat sekoittua keskenään. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä niin, että hyvinvointiteknologiaa ovat pääasiassa kuluttajille suunnatut ratkaisut ja terveysteknologiaa myydään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajille. (https://blogit.lab.fi/labfocus/hyvinvointiteknologia-tutuksi/)

Nanorobotit uivat suonien sisällä 24/7 ja näin monitoroivat elintärkeitä elimiä koko ajan. (https://blogit.lab.fi/labfocus/nano-ja-mikrorobotit-seka-tekoaly-osana-tulevaisuuden-terveydenhoitoa/)

Minkälaisia toimijoita Etelä-Karjalassa toimii sote-datan parissa? Minkälaista osaamista sote-datan ympärillä vaaditaan, missä osaamista tarvitaan lisää? Mitä haasteita ja kehittämisen kohteita on matkalla sote-datan hyödyntämiseen ja sillä tehtäviin kokeiluihin ja testauksiin, kun kehitetään uusia palveluita ja tuotteita? (https://blogit.lab.fi/labfocus/etela-karjalassa-kaynnistyi-sote-datan-palvelutehdas/)

Ehkä kymmenien vuosien kuluttua erilaiset hyvinvointi- ja elämänhallintasovellukset osaavat varoittaa ja ohjata meitä niin, että ylipäätään tämän päivän sosiaalityölle on vähemmän tarvetta. (https://blogit.lab.fi/labfocus/teknologiaa-sote-alalle-osa-3-kurkistus-tulevaisuuteen/)

Uudenlaiset riskiryhmille kohdennetut "light"-palvelut, kuten hyvinvointi- ja terveysdataan perustuva terveysneuvonta ja elintapaohjaus osallistavat kansalaista oman terveyden edistämiseen ja ehkäisevät erilaisia kansansairauksia muistisairaudet mukaan lukien. (https://www.labopen.fi/lab-pro/kohti-terveydenhuollon-lahipalvelujen-hybridimallia/)

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja systeemisen muutoksen edistäminen edellyttää eri hallinnon alojen ja sektorien rajojen ylittävän yhteistyön vahvistumista ja toimintatapojen uudistamista asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Systeeminen muutos edellyttää palvelutuotannossa makro-, meso- ja mikrotasoilla tapahtuvaa muutosta ja muutoksen logiikan ymmärtämistä. (https://www.labopen.fi/lab-pro/kestavaa-ja-kokonaisvaltaista-hyvinvointia-systeemisella-muutoksella/)

asiakkaat ja palvelumuotoilu

• Asiakaskokemuksen merkitys IT-palveluissa – LAB Focus
• Asiakaspolun tutkiminen lisää asiakasymmärrystä – LAB Focus
• Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli monisairaiden asiakkaiden kotihoitoon – LAB Focus
• Palvelupolkukuvaus kertoo potilaiden palvelukokemuksista – LAB Focus
• Segmentointi on asiakaskeskeisen liiketoiminnan perusta – LAB Focus
• Digitaalisten ratkaisujen vaikutus asiakkaan saapumisprosessiin – LAB Focus
• Digitalisaatio ja tekoäly muuttivat asiakaskokemuksen – LAB Focus
• Vain tietoisuus on rajana tekoälyn hyödyntämisessä asiakaspalvelussa – LAB Focus
• Käyttäjäpersoonat ‒ onnistu käyttäjäkokemuksessa – LAB Focus
• Teknologian ja työkalujen hyödyntäminen asiakaspolun kehittämisessä – LAB Focus
• Hyvinvointiteknologiaa on tarjolla, käyttäjät tervetuloa – LAB Focus
• Datan hyödyntäminen asiakaspersoonan mallintamisessa – LAB Focus
• Muotoiluluotaimet palvelumuotoilun työvälineinä – LAB Focus
• Vaikuttava asiakaskokemus sote-alan digipalveluissa – LAB Focus
• IoB – teknologian uusi avaintrendi tutuksi – LAB Focus
• Terveydenhuollon uusien tilojen haasteet käytännössä – LAB Focus
• Tiimimallin avulla asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen tehostuu – LAB Focus
• Suunnittelua ja muotoilua tulevaisuuteen – LAB Focus
• Palvelujen suunnittelua, kehittämistä ja tutkimista – LAB Focus
• Palvelumuotoilu ja tiedostamattomat ennakkoluulot  – LAB Focus
• Kurkistus käyttökokemukseen vaikuttaviin psykologisiin ilmiöihin | LAB Open
• Asiakaskokemus digitaalisen markkinoinnin keskiössä | LAB Open
• Palvelujen muotoilua, systeemin suunnittelua vai sittenkin palvelujen suunnittelua? | LAB Open
• Muotoilemalla sujuvampia kaupungin palveluja – LAB Focus
• City as a Service- kohti yritysystävällistä kaupunkia – LAB Focus
• Digitaaliset ratkaisut ja demokratia – LAB Focus
• Kaupunkimuotoilutyöpajan fasilitointi ja toteuttaminen lukiolaisten kanssa – LAB Focus

yrityksen kehittäminen

• Innovoinnit tukevat alueellista elinkeinoelämää – LAB Focus
• Prosessilouhinnassa lähdetään asiakkaan tarpeesta – LAB Focus
• Toimistoautomaation uudet teknologiat kiinnostavat eteläkarjalaisia – LAB Focus
• Ohjelmistorobotiikasta apua pienyrittäjän arkeen – LAB Focus
• Ohjelmistorobotiikka tulevaisuuden teknologiana – LAB Focus
• Sisälle ohjelmistorobotiikan maailmaan – LAB Focus
• Muotoiluajattelu verkkokaupan suunnittelussa – LAB Focus
• Synteettisen datan mahdollisuudet – LAB Focus
• Tekoälyn käyttöönotto yrityksissä – LAB Focus
• Tekoälyn monet mahdollisuudet – LAB Focus
• Tekoälyä arkielämän liiketoimintaan – LAB Focus
• Mitä tekoälyllä pitäisi tehdä? – LAB Focus
• Miten kehittää tekoälyä eettisesti? – LAB Focus
• Tekoäly sanoo terve! – LAB Focus
• Hiljaisesta tiedosta hyöty irti – LAB Focus
• Digin hyödyntämisen monet mahdollisuudet – LAB Focus
• Tekniset kyvyt IT-toimittajan kivijalka – LAB Focus
• Todelliset kohteet pistepilvestä virtuaaliseen simulaatioympäristöön – LAB Focus
• Lisäarvoa lisätystä todellisuudesta – LAB Focus
• Pilvipalvelut tulevaisuuden teknologiana – LAB Focus
• IoT luo uusia tarpeita tuotekehitysosastoilla – LAB Focus
• Tuottavuusloikka rakennusalle digitalisaatiolla ja tekoälyllä – LAB Focus
• Aineistonhallinnan malli tukee hankkeessa kerättyjen aineistojen jatkokäyttöä – LAB Focus
• Datankeruulla kohti parempaa ymmärrystä – LAB Focus
• Havaintoja Tekoälytöntä vai tekoälykästä -webinaarista – LAB Focus
• Kohdennettua markkinointia sijaintisi perusteella | LAB Open
• Rakennetun ympäristön digitaaliset aineistot | LAB Open
• Pienissä yrityksissä tekoäly voi olla tukiäly | LAB Open
• Small data auttaa päätöksenteossa | LAB Open
• Miten rakentaa ohjelmistorobotti – osallistujien kokemuksia UiPath StudioX-lyhytverkkokoulutuksista | LAB Open
• Innovaatioita toimistoautomaatioon | LAB Open
• Digital Twin -koulutusta kehitetään LAB-ammattikorkeakoulussa | LAB Open
• Käyttökelpoinen digitaalinen kaksonen | LAB Open
• Tila käyttöliittymänä | LAB Open
• Digin hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät | LAB Open

yritys asiakkaillepäin

• Mikrovideot yleisön aktivoinnissa – LAB Focus
• Tavoita katsojat YouTube -videoin – LAB Focus
• Verkkosivujen arkkitehtuuri vaikuttaa sivujen elinkaareen – LAB Focus
• Informaatiomuotoilun avulla ymmärrettävämpää viestintää – LAB Focus
• Mitä visuaalinen ilme kertoo brändistä? – brändi-ilmeen rakentaminen Hiukka Hyvä -projektille – LAB Focus
• MUX auttaa yrityksiä digitaalisissa mobiiliratkaisuissa – LAB Focus
• Toiminnallisen internetsivuston luominen – LAB Focus
• Kotiin vietävät palvelut ‒ henkilöstö mukaan kehittämään työtä ja brändiä – LAB Focus
• LAB UX Center – kilpailuetua käyttökokemusta parantamalla – LAB Focus
• Miksi on tärkeää luoda yritykselle brändi? – LAB Focus
• Houkutteleva tuotevalikoima parantaa kuluttajan ostokokemusta – LAB Focus
• Onko meillä palveluja, jos emme kerro niistä? – LAB Focus
• Terveyspalvelujen tarjoaja sosiaalisessa mediassa – LAB Focus
• Onnistunutta sisällöntuotantoa sosiaaliseen mediaan | LAB Open
• Sosiaalinen media kiireisen yrittäjän näkökulmasta | LAB Open
• How to convince organizations to take user experience seriously? | LAB Open

johtajuus

• Tiedolla johtaminen ja infograafit apuna hyvinvoinnin kuvaamisessa – LAB Focus
• Tiedolla johtamisen uusi aikakausi on alkanut – LAB Focus
• Visualisoidut skenaariot auttavat hahmottamaan tulevaisuutta – LAB Focus
• Suunnitelmallisuus ja luottamus parantavat palaverikäytäntöjä – LAB Focus
• Strategialähtöisestä osaamisen tunnistamisesta hyötyä työyhteisölle – LAB Focus
• Hallitustyöskentely simulaation aiheena – LAB Focus
• Etumatkaa etsimässä – LAB Focus
• Heuristinen arviointi on ketterä ja hyödyllinen työkalu yritysten tarpeisiin – LAB Focus
• Miten selviytyä tulevaisuudesta? – LAB Focus
• Tulevaisuuden ennakointi strategisena työkaluna Etelä-Karjalan majoitustoiminnassa – LAB Focus
• Monialaisuuden mahdollisuudet – LAB Focus
• Digi-HTA kertoo digipalvelun soveltuvuudesta sote-alalle – LAB Focus
• Digitalisaatio on terveydenhuollolle suuri haaste – LAB Focus
• Sote-alalle tarvitaan koulutusta tiedolla johtamiseen – LAB Focus
• LAB SoteCampus vahvistaa asiantuntijoiden tietojohtamista – LAB Focus
• Laatujohtamisen kehittäminen edellyttää ymmärrystä nykytilasta – LAB Focus
• Onko kehityskeskusteluille tarvetta nykypäivän organisaatioissa? – LAB Focus
• Tulevaisuustaidot tukevat strategisen ennakoinnin ja kestävän kehityksen tavoitteita – LAB Focus
• Kuntasektorin digitalisaation haasteena on raha ja resurssit – LAB Focus
• Digitaalisen transformaation johtaminen teknologiastrategian avulla – LAB Focus
• Liiketoiminnan digitalisointia etätyöpajoilla – LAB Focus
• Pienikin kehittämistyö voi merkitä paljon yrittäjälle – LAB Focus
• Kompleksisuusajattelusta hyötyä johtamiseen – LAB Focus
• Työnantaja, oletko huomioinut etä- ja hybridityön riskit ja mahdollisuudet? | LAB Open
• Digiteknologioiden kartoituksella merkittävä rooli yrityksen suorituskykyyn | LAB Open
• Kompleksisuus haastaa johtamisen | LAB Open
• Digitaalinen transformaatio kaupan alalla – toimintamallien muutos edellyttää taitavaa johtamista | LAB Open
• Kohti pelotonta organisaatiota | LAB Open
• Mikroyrityksen digitalisoituminen ilman teknisiä taitoja | LAB Open
• Visioita tulevaisuuden työelämän johtamisesta | LAB Open
• Innovatiivinen oppiva organisaatio | LAB Open

kartoittaminen, verkostoituminen

• Kohti digitaalista palvelukarttaa – LAB Focus
• Tulevaisuuden trendit haltuun teknologiakartalla – LAB Focus
• Teknologiakartta auttaa yrityksiä löytämään toisensa – LAB Focus
• Mitkä teknologiat kiinnostavat Päijät-Hämeen yrityksiä? – LAB Focus
• Robotiikan ja tekoälyn osaamistarpeet Etelä-Karjalassa – LAB Focus
• Luovien alojen verkostoja kutomaan – LAB Focus
• Toimijoiden verkostoituminen auttaa asiakasta – LAB Focus
• Kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä LABissa – LAB Focus
• Työkalu amk-opiskelijoiden verkostoitumisen tueksi – LAB Focus
• Alumnit haluavat tavata toisiaan – LAB Focus

tulevaisuusnäkymiä

• Ei tulevaisuutta voi ennakoida – vai voisiko sittenkin? – LAB Focus
• Tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin aamupäivä – LAB Focus
• Älä unohda ihmistä tulevaisuuden ennakoinnissa – LAB Focus
• Digitalisaatio muokkaa voimakkaasti tulevaisuuden osaamisvaatimuksia terveydenhuollossa | LAB Open

startup-toimintaa, teknologiakarttaa, innovointia

• Kyky nähdä toisin eli radikaali luova ajattelu – LAB Focus
• Luovuus ja volitio kokeilevan kehittämisen rakennusaineina – LAB Focus
• Tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan esittelyä Mikä TKI? -näyttelyssä – LAB Focus
• Ketterästi uutta kohti – LAB Focus
• Rohkeat prototyypit vievät kehitystyötä eteenpäin – LAB Focus
• Rohkeasti kehittämään tulevaisuuden osaamista hyvinvointiteknologian lisääntyessä – LAB Focus
• Näin kehitettiin Kokeilumestari-toimintamalli – LAB Focus
• Innovaatioagentit opiskelijayrittäjyyden asialla – LAB Focus
• Innovoinnilla opiskelijalähtöisyyttä yrityspalveluihin – LAB Focus
• Kokeilemalla haetaan kehittämiselle suuntaa – LAB Focus
• Kokeileva kehittäminen | LAB Open
• Viisaus lisääntyy kokemusten kautta | LAB Open
• Innovaatioekosysteemejä ja kokeiluympäristöjä – eli mitä? | LAB Open
• Startupien selviytymistekijät ja kaupallistaminen – LAB Focus
• StartHubin Online Accelerator auttoi startupeja verkossa – LAB Focus
• Startupit kaupallistamisen väylänä – LAB Focus
• Idearace-liikeideakilpailu yhdisti yrittäjiä ja opiskelijoita – LAB Focus
• Mitä muu työelämä voi oppia startup-maailmasta? – LAB Focus
• Startup-yrityksen kasvu tehokkailla kasvuhakkeroinnin menetelmillä | LAB Open
• Mikrorahoituksen tärkeys opiskelijatiimeille – LAB Focus
• LABin Lappeenrannan kampuksen opiskelijalähtöisten yritysideoiden määrä kasvussa – LAB Focus
• Yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien elinvoimaisuuden edellytykset – LAB Focus
• Tiimiyrittäjien tilaremontilla nostetta opiskelutehoon – LAB Focus

oppiminen, opiskelu, knowledge services

• Oppimisanalytiikkaa osaksi ammattiin opiskelua – LAB Focus
• Mikro-oppimisesta tehoja organisaation toimintaan ja osaamisen kehittämiseen – LAB Focus
• Mikro-oppiminen rikkoo totuttua kaavaa ja tekee uuden oppimisesta helpompaa – LAB Focus
• Flipataanko yhdessä? – LAB Focus
• Virtuaalitodellisuus osana perehdytystä – LAB Focus
• Sairaanhoitajakoulutuksen suursimulaatioiden rantautuminen Lahden kampukselle – LAB Focus
• Lääkehoidon simulaatiot Lahden kampuksella – LAB Focus
• Harjoitteluun sisältyvä reflektiotyöskentely tukee opiskelijan ammatillista kasvua – LAB Focus
• Hyvinvointiteknologian testausta sosionomiopinnoissa – LAB Focus
• Learning for future using new virtual simulation environments – LAB Focus
• Älyteknologia tutuksi simulaatiotilassa – LAB Focus
• Teknologia- ja innovaatio-osaaminen sosionomikoulutuksessa – LAB Focus
• Etäopiskelussa hyvää on vapaus valita opiskelupaikkansa | LAB Open
• Haetaanko mikro-oppimisella vain osaamisen pikavoittoja? – LAB Focus
• Saavuttaako video verkkokurssin opiskelijat? – LAB Focus
• Oppimisvaikeudet haasteena oppimiselle – LAB Focus
• Aloittamisen vaikeus ja kuinka se taklataan – LAB Focus
• Verkkokurssit voivat helpottaa tai vaikeuttaa opintojen suoritusta – LAB Focus
• Opiskelijoiden näkemyksiä työn opinnollistamisesta sosionomikoulutuksessa – LAB Focus
• Opiskelijoiden kokemuksia työskentelystä projektityöntekijöinä hankkeessa – LAB Focus
• MOOC-oppimisalustaa pilotoitiin YAMK-opinnäytetyössä – LAB Focus
• Pedagogisen näkökulman toteutuminen verkko- ja etätoteutuksissa – LAB Focus
• Opiskelijoiden odotusarvot motivaatiotekijänä | LAB Open
• Voisiko totuuden­jälkeinen aika näkyä myös amk-opinnoissa? | LAB Open
• Tulevaisuuden oppimisalusta, missä olet? | LAB Open
• Opiskeluhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmia, osa 1/3 – LAB Focus
• Opiskeluhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmia, osa 2/3 – LAB Focus
• Opiskeluhyvinvoinnin kehittämisen näkökulmia, osa 3/3 – LAB Focus
• Stressi korkeakouluopiskelijoiden elämää hallitsevana ilmiönä – LAB Focus
• Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia tukemassa – osa 6 – LAB Focus
• Pedagogista hyvinvointia kehittämässä työelämän innovaatiokorkeakoulussa – LAB Focus
• Tekoälyn hyödyntäminen opiskelijoiden palveluissa | LAB Open
• Tulevaisuuden opetus ja tekoäly – LAB Focus
• Verkko-opintojakson suunnittelusta toteutukseen – LAB Focus
• Teknologia-alan opetussuunnitelmien profilointi – LAB Focus
• Ennakkosuunnittelu ja valmistautuminen osana onnistunutta työpajaa – LAB Focus
• Digitaalinen kompassi suuntaa myös opetuksen ja TKI-toiminnan tavoitteita – LAB Focus
• Kolme tulevaisuuskuvaa suomalaisesta muotoilukoulutuksesta | LAB Open

ihmiset työelämässä, työnhakijoina

• Miten opiskelijat parantaisivat työnhakijakokemusta? – LAB Focus
• Jääkö perinteinen rekrytointi historiaan? – LAB Focus
• Hyvinvointia tukemalla voidaan houkutella lisää naisia IT-alalle – LAB Focus
• Miehiä lisää sote-alan opintoihin ja työelämään – LAB Focus
• Työnantajamielikuvaa rakennetaan onnistuneella viestinnällä – LAB Focus
• Millainen on tavoiteltava tulevaisuuskuva lahtelaisessa pk-yrityksessä vuonna 2030? – LAB Focus
• Työn koheesiosta ratkaisu sote-alan rekrytointiongelmiin? – LAB Focus
• Työelämä tarvitsee monipuolisia osaajia – LAB Focus
• Työkaluja tulevaisuuden työelämään – LAB Focus
• Oppilaitosyhteistyö – kanava työpaikkojen julkaisemiseen vai tavoitteellista yhteistyötä? – LAB Focus
• Osaaja vai tulevaisuuden huippuosaaja? – LAB Focus
• Mitkä ovat Lahden vetovoimatekijöitä osaajien silmissä? – LAB Focus
• Lahteen muuttavat ovat yli 40-vuotiaita tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita – LAB Focus
• Korkeakouluopiskelijoiden työurat alueellisen kasvun kentällä | LAB Open
• Kansainvälisistä opiskelijoista apua työvoimapulaan Kaakkois-Suomessa | LAB Open
• Mistä ja miten löytyy se oikea kansainvälinen osaaja? | LAB Open
• Yritykset tarvitsevat kansainvälisiä osaajia | LAB Open
• Etätyöskentelyn myötä tulevaisuuden työelämän taidotkin muuttuvat | LAB Open
• Miksi tulevat osaajat kannattaa kohdata jo opintojen aikana? | LAB Open
• Tavoitteena onnistunut asettautuminen – LAB Focus
• Tunneälykäs esihenkilö ja emotionaalisesti älykäs tiimi – LAB Focus
• Vinkkejä kansainvälisessä tiimissä työskentelyyn – LAB Focus
• Sisäinen viestintä tukee työhyvinvointia – LAB Focus
• Työelämän parannus vai infoähky? – LAB Focus
• Sujuva virtaus on lean-filosofian A ja O – LAB Focus
• Inklusiivinen työyhteisö luo innovaatioita ja sitoutumista – LAB Focus
• Varo etätyöapatiaa – tunne itsesi ja rajasi – LAB Focus
• Keskusteluälykkyys vaativissa keskustelutilanteissa – LAB Focus
• Yhteisölliset digisovellukset edistämään organisaation sisäistä viestintää – LAB Focus
• Tiimityö etänä – oletko valmis muutokseen? – LAB Focus
• Kuka luotsaisi resilientin työyhteisön tulevaisuuteen? – LAB Focus
• Yhteisöllisyys mietityttää etätyön tekijöitä – LAB Focus
• Perehdytys yhdistyy palvelumuotoiluun – LAB Focus
• Millaiset ihmiset, sellainen työyhteisö – LAB Focus
• Itseohjautuva työ voi kuormittaa – LAB Focus
• Yksilöllinen ja digitalisoitu perehdytys osaamisen kehittämisessä – LAB Focus
• Teknostressi, tietojärjestelmän käyttöönotto ja työhyvinvointi – LAB Focus
• Tulevaisuuden metataidoissa korostuu ihmisyys – LAB Focus
• Perehdytys on onnistuneen työsuhteen perusta – LAB Focus
• Tilalla on väliä | LAB Open
• Etätyö – uhka vai mahdollisuus hyvinvoinnille? | LAB Open
• Etätyöpajojen ongelmat | LAB Open
• Työntekijän kasvutarve ja kehittyminen – LAB Focus
• Asiakas- ja palveluohjausosaaminen osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistäjänä – LAB Focus
• Kokeilut asiantuntijana kehittymisen apuna – LAB Focus
• Opinnollistaminen kiinnostaa opiskelijoita – LAB Focus
• YAMK-opiskelija työelämäosaajana AMK-opetuksessa – LAB Focus
• E-oppiminen kiinnostaa yrityksiä Päijät-Hämeessä – LAB Focus
• Jatkuva oppiminen auttaa pärjäämään muuttuvassa maailmassa | LAB Open
• Kohti uudistuvaa ja uudistavaa täydennyskoulutusta | LAB Open
• Mikro-oppimista hyödynnetään laajasti isoissa organisaatioissa | LAB Open
• Työkaverina tekoäly – insinöörin osaaminen tulevaisuudessa – LAB Focus
• Ihmisen rooli automatisoidussa tulevaisuudessa – LAB Focus
• Logistiikkarobotti – hoitajan uusi työkaveri? – LAB Focus
• Tekoäly työkaverina – vastuu tiedon laadusta on kaikilla – LAB Focus
• Ohjelmistorobotti rakentuu kehittäjien ja yrityksen tiiviissä yhteistyössä – LAB Focus

huomioita hyvinvoinnista

• Miesten terveysvalinnat – LAB Focus
• Kulttuurin etiikka sosiaali- ja terveysalalla – LAB Focus
• Ruokavalinnoista apua masennukseen – LAB Focus
• Miehille verkkosivu hyvinvoinnin tueksi – LAB Focus
• Tietoinen laiskottelu | LAB Open

liikunta, liikkuminen

• Digitaaliset alustat parantavat pyörämatkailupalvelujen saavutettavuutta – LAB Focus
• Hyvinvointia kasvualustatoiminnasta – LAB Focus
• Teknologialla lisäarvoa fysioterapiaan? – LAB Focus
• Liikuntasovellukset motivoivat oppilaita liikkumaan – LAB Focus
• Sport Space -sovellus Kiipulan opiskelijoiden arjen liikuttajaksi – LAB Focus
• Konenäköteknologian avulla motivaatiota liikkumiseen – LAB Focus
• Keho ja mieli tasapainoon liikkuvuusharjoittelulla – LAB Focus
• Miksi liike on tärkeää? – Lisää liikettä opetukseen | LAB Open
• Liikkumattomuus uhkaa työikäisten työkykyä | LAB Open
• Esineiden internet ja tekoäly helpomman liikkumisen mahdollistajina | LAB Open

sote-kehitys

• Tekoälyn avulla voidaan sujuvoittaa hoitoon pääsyä – LAB Focus
• Tekoäly terveysteknologia-alalla – LAB Focus
• Tekoäly ja robotiikka soten palveluksessa – LAB Focus
• Tekoäly auttaa sosiaali- ja terveysalan asiakaspalvelutilanteissa – LAB Focus
• Hyvinvointiteknologia ­– esteitä vai mahdollisuuksia sote-alan pk-yrityksille? – LAB Focus
• Hyvinvointialan tulevaisuudennäkymiä – LAB Focus
• Hyvinvointiteknologia tutuksi – LAB Focus
• Sosiaalialan ammattilaisten näkökulmia sensoriteknologiaan – LAB Focus
• Nano- ja mikrorobotit sekä tekoäly osana tulevaisuuden terveydenhoitoa – LAB Focus
• Tulevaisuuden teknologiaa sote-palveluihin – LAB Focus
• Virtuaalitodellisuuden käyttömahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalla – LAB Focus
• Tiedolla johtaminen psykiatrian avohoidossa – LAB Focus
• Toimintakykytiedon kirjaaminen mobiilisovelluksella – LAB Focus
• Etelä-Karjalassa käynnistyi sote-datan palvelutehdas – LAB Focus
• Toiminnanohjausjärjestelmät terveydenhuollossa – hyötyjen ja käyttöönoton menestystekijöiden äärellä – LAB Focus
• Digitalisaatio työterveystarkastuksessa – LAB Focus
• Digitaaliset sovellukset osana mielenterveyspalveluita – LAB Focus
• IT-teknologian muutokset terveydenhoitajan työssä – LAB Focus
• Teknologiaa sote-alalle, osa 3: Kurkistus tulevaisuuteen – LAB Focus
• Teknologiaa sote-alalle, osa 1 :  Kuin vaihtaisi pölypussin – LAB Focus
• Teknologiaa sote-alalle, osa 2: Digitaalinen sosionomi – LAB Focus
• Digitalisaatiosta kotihoidon pelastaja | LAB Open
• Kotihoitoyritysten työntekijät tarvitsevat teknologiakoulutusta ja perehdytystä | LAB Open
• Kohti terveydenhuollon lähipalvelujen hybridimallia | LAB Open
• Sote-ammattilaiset kehittämis­hankkeissa – uusissa rooleissa uusia osaamistarpeita | LAB Open
• Kestävää ja kokonaisvaltaista hyvinvointia systeemisellä muutoksella | LAB Open
• Sensoriteknologian eettisiä näkökulmia | LAB Open
• Digitalisaation hyödyntäminen terveysalayksiköiden sisäisessä viestinnässä | LAB Open
• Digitalisaatio muuttaa työelämää ja työterveyshuoltojen toimintaa | LAB Open
• Hoitotyön kirjaamisosaamisen kehittäminen | LAB Open

yhteiskehittäminen, osallistuttaminen

• Yhteiskehittäminen edellytyksenä uusien sote-palvelujen rakentamisessa – LAB Focus
• Innovointia yhdessä innostuen – LAB Focus
• Luodaan uutta yhdessä yritysten kanssa – LAB Paja – LAB Focus
• Osallisuustyöstä löytyy rooli jokaiselle: "Vertaiselta viesti välittyy paremmin" – LAB Focus
• Käyttäjäymmärrystä kirjastopalveluiden kehittämiseen – LAB Focus
• Asiakasraati osana hyvinvointiteknologian kehittämistä – LAB Focus
• Hyvinvointiteknologia tehdään yhdessä – LAB Focus
• Sote-palvelut huippukuntoon yhteiskehittämisellä – LAB Focus
• Teknologia ikääntyneiden arjessa – LAB Focus
• Asiakkaan osallistaminen sote-palveluiden kehittämiseen – LAB Focus
• Yhteiskehittäen ja kokeillen sujuvampia kaupungin palveluja yrityksille – LAB Focus
• Asiakas mukaan käyttäjälähtöiseen kehittämiseen – LAB Focus
• Kliiniset osaajat yhteiskehittämässä asiakas- ja potilastietojärjestelmää – LAB Focus
• Asiakaskokemus osaksi mielenterveyspalvelujen kehittämistä – LAB Focus
• Tekoälytaiteen mahdollisuudet osallistavassa asiakastyössä – LAB Focus
• Entä jos luottaisimme osallistumisen voimaan? – LAB Focus
• Digitaalisten palvelujen kehittäminen julkisessa organisaatiossa – LAB Focus
• Simulaatio asiakaskohtaamisen kehittämisen välineenä – LAB Focus
• Alueellinen teknologiakartta täydentyy Päijät-Hämeessä – LAB Focus
• Osallistavaa käyttäjätutkimusta aidossa ympäristössä – LAB Focus
• Asiakashaastattelut LAB UX Centerin suunnittelun tukena | LAB Open
• Kokemuspäiväkirja ja sen hyödyntäminen tutkimuksessa | LAB Open
• Asiakas- ja henkilöstö­kokemuksen mittaamisen hyödyt kaupan alalla | LAB Open

peliala, pelillisyys

• Immersion vahvistaminen pelisuunnittelussa – LAB Focus
• Pelialan rekrytoinnissa ja työnhaussa on haasteita – LAB Focus
• Peliala vahvistaisi maakunnan elinkeinorakennetta – LAB Focus
• Kekseliäs hyötyy pelillistämisestä – LAB Focus
• Miksi vaikeat videopelit ovat suosittuja? – LAB Focus
• Pelillisyys aikuisten oppimisen tukena – LAB Focus
• Kuvataidetta ja pelialaa yhdistää visuaalisuus – LAB Focus
• Teknologian mahdollisuudet luontomatkailun kehittämisessä – LAB Focus
• Digitaalisen markkinoinnin pelillistäminen | LAB Open
• Fysioterapeuttiopiskelijat e-urheilun kentällä | LAB Open
• Gamifying horizon scanning: a futures literacy approach | LAB Open
• Metaverse – new mobile games era? | LAB Open
• Web3 on osoittautunut kuplaksi – jatkaako Metaverse trendiä? | LAB Open
• Videopeleistäkö seuraava matkailuinnovaatio Suomeen? | LAB Open

Sote-uudistusta oleellisesti pohjustava "Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus"-ohjelma on ollut kehitteillä useilla alueilla (valtiorahoitteisesti) jo vuodesta 2020 ja nämä kehitystyöt voivat jossain määrin johtaa potilaiden tulevan paremmin tutkituiksi. Toisaalta, esim. MTV:n "Kuntavaalit: puheenjohtajatentti" 8.6.2020 ei saanut hallituspuolueiden puoluejohtajia perustelemaan sote-uudistuksen tarvetta pidemmälle menevästi kuin lähinnä yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden näkökulmasta. Tietojärjestelmiä tai digitaalisuutta ei mainittu edes sanoina (Henrikssonin ja Essayahin sanomiset tuli jostain syystä skippailtua, joten on häviävän pieni mahdollisuus, että jotain teknologiaan liittyvää mainittiin).

Tulevaisuuden sote-keskuksien hienoutena on erikseen listattu palveluiden oikea-aikaisuus, painotettu ennakoivuutta, korostettu palveluiden laadun mittaamista ja esitetty tavoitteeksi vahvistaa monialaisuutta/yhteentoimivuutta. Helppohan se on sanoa, sanotaan.

Sote-uudistukseen liittyvästä "Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus"-ohjelmasta on monenlaista sivustoa tarjolla, joista ehkä tärkeimpänä ja ajantasaisimpana: https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma

Innokylä.fi:stä löytyy jokaisen erillisen alueellisen toimijan hankekokonaisuudet tarkasteltavaksi ladattavine hankesuunnitelmineen. Etelä-Karjalan hankesuunnitelmasta (päiväyksellä 24.4.2020) saattaa lukea, ettei aikeissa mitään kovin mahdottomia tavoitella: ennakoivaa vastaanottoa muutamalle määritellylle potilasryhmälle, nuorten parempaa huomioonottamista, tunnistetaan oppilashuollon nykyprosessien kehityskohtia, päihdetietoisuuden lisääminen yms. tavallista. Jotain lupaavaa saattaisi ilmentyä listatuista konsultaatiomallien kehittämisistä, uudenlaisten työpari-/tiimityömallin luomisista ja jonkinlaisen digiklinikan pilotoimisesta. Muut toimenpiteet liittyivätkin sitten lähinnä kustannusten nousun hillintään.

Tulevaisuudesta tuntumaa muodostettaessa olisi toki hyödyllistä silmäillä, mihin on käytetty aikaa, rahaa tai huomiota lähivuosina. Jossain määrin huomionarvoisena voikin pitää sitä, että Eksoten sinänsä selkeästi liitteineen ja viitteineen listaamat menneet ja nykyiset hankkeet eivät sisällä sanallisen kuvailutiedon osalta mitään sellaista, joka antaisi ymmärtää, että organisaatiossa on jotain "pahasti vialla" joiltain osin. Pikemminkin hankkeita selaamalla jää vaikutelma, että toiminta on osakomponenttiensa ja tekijöidensä osalta hyvällä tolalla, mutta prosessien sujuvuutta voidaan hiukan kehittää, sekä valmiutta toiminnan laajentamiseen ja yhteistyöhön muiden tahojen kanssa löytyy. Menneistä hankkeista löytyy teemoina lähinnä tällaisiä: potilaiden digitaidot, palveluita maaseudullekin, kulttuurin vaikutus hyvinvointiin, työllisyyden edistäminen, asiakirjahallinnan parantelu, ihmisten elintapaohjaus (eräs hallituksen kärkihankkeista), toimintamallien määritys ikäihmisten palvelutarpeen ym. arvioinnissa, lapsi- ja perhelähtöiset palvelut, hyvinvointikumppanuus julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Jonkinlaisena harvinaisena erikoisuutena Eksoten menneissä hankkeissa (2015-2016) on ollut "CONNECT – Collecting Nordic Best Practice within Welfare Technology", joka kuvaillaan yhteispohjoismaiseksi hankkeeksi, jonka "tarkoituksena on kerätä eri maiden parhaat käytännöt hyvinvointiteknologian hyödyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa": https://nordicwelfare.org/fi/publikationer/hyvinvointiteknologia-tyokalupakki/

Uudemmista hankkeista löytyy melkeinpä pöyristyttävästi jotain, missä mainitaan samassa virkkeessa teknologiset ratkaisut, digitaaliset palvelut, tekoäly ja robotiikka (teknologiaa kotiympäristöön, yhteistyössä mm. LAB amk:n, Oulun kaupungin ja VTT:n kanssa; rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö). Toinen yhteistyössä samaisen LAB amk:n ym. kanssa meneillään oleva hanke, jossa teknologisuus pääsee päärooliin on hanke, jossa "keskeisin tavoite on työntekijän ja asiakkaan autonomian ja sitä tukevan järjestelmän kehittäminen" ja missä "oikeat teknologiset ratkaisut, digitaaliset työkalut ja ohjaus tukevat palvelun laatua ja autonomiaa". Mitä tuo sitten tarkoittaakaan. Socom.fi-sivuilta löytyy lisätietona, että sekin liittyy ikäihmisten kotihoidon palveluihin. Muut uudemmat hankkeet ovatkin sitten tavanomaisempaa työttömiin, maahanmuuttajiin, mielenterveyteen, digiapuun ja maaseudun ikäihmisten huomioimiseen liittyväistä. Eksote on jotenkin biasoitunut ns. ikäihmisiin liittyviin hankkeisiin, voisi joku todeta. Mainitun lappeenrantalaisen LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä ei vaikuttaisi löytyvän sen enempää viitteitä Eksoten "pahasti vialla" olevuudesta.

Vertailun vuoksi muutaman muun sairaanhoitopiirin listaamia hankkeita:

• Essote: https://www.essote.fi/tietoa-meista/hankkeet/
• Lapin sairaanhoitopiiri: https://www.lshp.fi/fi-fi/sairaanhoitopiiri/kehittaminen/Kehittamishankkeet/Paattyneet_hankkeet
• Sosteri: https://www.sosteri.fi/sosteri/tutkimustyo-ja-hankkeet/hankesalkku/
• Siunsote: https://www.siunsote.fi/hankkeet
• Soite: https://www.soite.fi/hankkeet

Soite näyttäisi olevan mukana yhteistyöhankkeessa RoboSote, millä on tekstiselitteiden mukaan mielenkiintoisia tavoitteita ja ei niin kovin yllättäen senkin projektisivulla ilmenee paljon sanaa "ikäihminen". Kyseisessä hankkeessa sanotaan mm. edistettävän "hoivarobotiikan ja -teknologian, sekä digitaalisten tuote- ja palveluratkaisujen kehittämistä ja hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla".

Erilaisia säädösvalmisteluita, toimintamalleja, hankkeita, projekteja, yhteisöjä ym. on tehty ja meneillään paljon, eikä ole helppoa selvittää, mitkä niistä ovat päätyneet tai päätymässä jonkin pian ehkä entisen sairaanhoitopiirin käyttöön. Oman erikoisuutensa muodostavat lisäksi laajat kampusalueet, missä yliopistollinen sairaala, yliopisto ym. toimivat yhteistyössä eli "terveystieteellinen hoito-, koulutus- ja tutkimusyhteisö", kuten Tays.fi:ssä sanotaan. Linkkejä näihin liittyen:

• Tutkimus Taysissa
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukset ja hankkeet
• Sosiaali- ja terveysministeriön hankkeet ja säädösvalmistelu
• Innokylän toimintamallit
• Innokylän kokonaisuudet
• Health HUB

Sinänsä voisi olla perusteltua kysyä, miksi julkisuudessa täytyy käydä keskustelua esim. terapiatakuusta siten, että keskustelu on erikseen ja irrallaan esim. kansallisesta mielenterveysstrategiasta, joka määritelty jatkuvaksi vuodesta 2020 vuoteen 2030? Entä päätyvätkö hallituksen menneet kärkihankkeet kuten UKK-instituutin koordinoima Vesote-hanke mihinkään hyödylliseen käyttöön tutkimustuloksien valmistuttua vai tehdäänkö niiden lisäksi ja niitä huomioimatta kymmeniä samantapaisia muita tutkimuksia? Siinä oli päämääränä, että "suomalaiset lisäävät liikkumista, vähentävät istumista, syövät monipuolisesti ja terveellisesti sekä nukkuvat paremmin".

Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen pöytäkirjoista, hyvinvointialuestrategioista, palvelustrategioista ja hyvinvointialueiden verkkosivuilta huomioitua..

Väliotsikoita:

• Erityisen hyvää lupaavuuksia hyvinvointialuestrategioiden sisällöistä
• Tavallisempaa hyvinvointialuestrategioiden visioille ym. olla tällaisia
• Mikä on hyvinvointialuestrategia?
• Osallistumisesta hyvinvointistrategian valmisteluun (strategiaprosessiin)
• Hyvinvointialuestrategioiden seuranta toiminnan käynnistyttyä
• Hyvinvointialueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

Erityisen hyvää lupaavuuksia hyvinvointialuestrategioiden sisällöistä

Edelläkävijyys on eräs sana, jota useampikin hyvinvointialue tohtii käyttää, mikä yhdessä teknologiaan kuten hyvinvointi- ja terveysteknologiaan viitaten toimii hyvänä erottavana tekijänä, mutta tällaisen esiintyminen visiossa, missiossa tai kriittisissä menestystekijöissä ei välttämättä tarkoittane sitä, että ollaan huiman edellä "kaikkia muita", vaan ehkä vain ihan vähän tai sitten ei sitäkään, koska kysehän oli vain tavoitteesta, jota tarkastellaan, jos muistetaan.

Hyvinvointialue on edelläkävijä digitaalisten sovellusten ja teknologian hyödyntämisessä. Vuonna 2023 laaditaan digipalvelujen tiekartta. (Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue)

Hyvinvointialue kehittää aktiivisesti toimintaansa sekä hyödyntää uusinta teknologiaa ja ottaa käyttöön parhaita ja näyttöön perustuvia toimintatapoja. (Itä-Uusimaan hyvinvointialue)

Terveysteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti elämänlaadun parantamiseksi ja hoitopolkujen tehostamiseksi. (Itä-Uusimaan hyvinvointialue)

vaikuttavin: tuomme teknologialla ja digitaalisilla ratkaisuilla ja monikanavaisilla palveluilla asiakkaille vaihtoehtoja ja prosesseihin tehokkuutta (Varsinais-Suomen hyvinvointialue)

Väsähtäneemmän version tällaisesta saa esim. Kymenlaakson hyvinvointialueelta:

Saavutettavat palvelut: Hyödynnämme digitalisaatiota palveluiden tuottamisessa

Mutta sentään:

Jatkuvan uudistumisen kulttuuri ohjaa toimintamme suunnittelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Teemme rohkeita valintoja, jotka vievät hyvinvointialuetta kohti yhteistä tavoitetilaa.

Uudistamisen kulttuuri ja sellaisen tapaiset ovat sinänsä ihan hyvältä kuulostavia. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta sama on sanottu vielä hiukan enemmän mielikuvia herättävämmin: "Jatkuva parantaminen ja oppiminen on tapamme toimia (suunnittele, toimi, tarkasta, korjaa)". Aikovat myös olla "terveyden ja sosiaalihuollon opiskelijoille Suomen paras ja yhdenvertainen koulutuspaikka".

Superlatiivit ovatkin olleet käytössä mm. Etelä-Savon hyvinvointialueella, jossa koetaan voitavan olla monessa asioissa parhaita ("paras työpaikka", "paras ja joustavin työnantaja") ja palveluissa jopa "suunnannäyttäjä".

Työnantajavetovoima vaatii hyvän johtamisen, osaavia työkavereita sekä molemminpuolista joustavuutta ja ketteryyttä. Työntekijöiden osallistuminen oman ja yhteisen työn kehittämiseen sekä riittävästi hajautetut esihenkilötyön vastuut.

Työntekijäviihtyvyyden ja omaan työhönsä vaikuttamisen osalta ehkä erikoisimman "strategiakärjen" on määrittänyt Etelä-Karjalan hyvinvointialue, joka tavoittelee sellaista henkilöstöön panostamista, jossa:

Pyrimme kokonaisuuden kannalta maksimaaliseen autonomiaan ja annamme täydet oikeudet kehittää työtä.

Ei tuollaista saatavilla olevilla tiedoilla pysty edes arvioimaan. Toinen strategiakärki eli "Hoidon porrastus ja erityistä huomiota vaativat asiakkaat kuntoon" sisältää tarkennuksessaan ("Kehitämme sote-omatiimimallia hyvinvointiasemilla asiakkaan tarpeet keskiössä") jotain uniikintuntuista, sillä "sote-omatiimimalli" kuulostaa sanana vähän sellaiselta kuin

Etelä-Karjalan hyvinvointialue haluaa myös olla edelläkävijä:

edelläkävijäyhteisö, jonka vuoksi hyvinvointialueellamme on saavutettavat palvelut, Suomen hyvinvoivin väestö ja onnellisimmat työntekijät

Mitenkähän se hyvinvoivin väestön osuus lasketaankaan, sillä esim. Kymenlaakson hyvinvointialue sanoo, että "suuri osa alueen asukkaista voi hyvin: lapsista, nuorista ja perheistä 80 %" eli eivät kaikki asukkaat ja hyvinvointialueen palveluiden käyttäjät hyvinvointialueen terveyspalveluita useinkaan edes tarvitse?

Hyvinvointialueiden visioista jonkinlaisen erikoismaininnan ansainneen Varsinais-Suomen hyvinvointialue, sillä sen visiossa ("Miltä onnistuminen näyttää 2026?) on olla ystävällisin ("tunnettuja ystävällisyydestä kaikissa kohtaamisissa") ja sille on annettu esimerkinomaisesti strategisen tavoitteen mittari "olimmeko ystävällisiä tänään". Ihan pelkkä leppoisa jutustelu hyvällä asiantuntemuksella toimisi myös.

Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelustrategiassa on mainiosti muotoiltuja tavoitteita:

• jokainen saavuttaa oman täyden potentiaalinsa ja myötävaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen
• mahdollisimman monella on hyvä itsetunto, elämänhallinnan tunne, hyvät ihmissuhteet sekä mielekkäältä tuntuva työ ja vapaa-aika
• haluamme mahdollistaa sinulle hyvän toimintakyvyn ja aktiivisen osallistumisen elämän eri vaiheissa

Teknologioihin perustuvat ratkaisut ja teknologian käyttäminen avustimina erinäisissä yhteyksissä ovat välttämättömiä, jotta nimitys "tulevaisuuden sotekeskus" voisi koskaan saavuttaa "täyden potentiaalinsa". Keski-Suomen hyvinvointialuestrategia 2030:ssä tunnistetaan monta kohtaa, jossa niillä on tärkeä merkityksensä:

• Palvelujen (kasvokkain palvelut, kivijalkapalvelut, kotiin tuotavat palvelut, liikkuvat palvelut, etäpalvelut, digitalisoidut palvelut jne.) yhteensovittaminen sujuvaksi kokonaisuudeksi. Lähipalveluiden varmistaminen monimuotoisesti ja räätälöidysti.
• Palveluketjujen ja hoitopolkujen sujuvoittaminen ja päällekkäisyyksien karsinta.
• Hyvinvointialueen johtamisessa tarvittavan kattavan ja laadukkaan tietopohjan rakentaminen. Yhtenäiset ja joustavasti yhdisteltävät (modulaariset) tietovarannot.
• Kokemustiedon ja asiakaspalautteiden integroiminen muuhun tietoon ja kehittämiseen. Tutkimustiedon ja näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen.
• Tiedon systemaattinen hyödyntäminen toiminnan kaikilla tasoilla (ennakointi, strateginen johtaminen, operatiivinen johtaminen, ennaltaehkäisevä toiminta, asiakastyö).
• Tekoälyn tarkoituksenmukainen hyödyntäminen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa.
• Tiedon sujuva ja tarkoituksenmukainen jakaminen keskeisten toimijoiden kesken ja tiedon avoimuuden varmistaminen.

Jos teknologiaa ei käytetä riittävästi hyväksi ei paljon kohkatuista ennaltaehkäisevyyksistä ja ennakoimista tule mitään kummoisempaa, koska silloin henkilöstö on se, joiden mieli joutuu kuormittumaan tietokoneiden ja tekoälyjen sijaan. Etelä-Savon hyvinvointialue on kuitenkin sitä mieltä, että sen tulevaisuuteen sisältyy:

Kokoaan suuremmat asiakaslähtöiset palvelut ja toimivat palvelupolut. Ennaltaehkäisevien ja ihmistä lähellä olevien palveluiden kehittäminen. Asiakaskokemuksen ja asiakastiedon hyödyntäminen.

Lisäksi se tulee olemaan:

Suomen paras digitaalinen sote-keskus.

Samaan aikaan toisaalla:

Meillä on pulaa ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Talouttamme rasittavat menopaineet, kulurakenne ja investointitarpeet. Lisäksi haasteita aiheuttaa myös tutkimus- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja tietojärjestelmien kehittämistarpeet. (Pohjois-Savon hyvinvointialue)

Tavallisempaa hyvinvointialuestrategioiden visioille ym. olla tällaisia

Jokseenkin tavallisina ilmaisuina eräistä strategisista tavoitteista ovat vahvat peruspalvelut; vaikuttavuutta hyvällä johtamisella; yhteistyöllä hyvinvointia; ennakoivat, yhdenvertaiset palvelut; hyvinvoiva ja osaava henkilöstö (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue), joiden toteutumista tukemaan on määritelty joitain "kriittisiä menestystekijöitä" kuten veto- ja pitovoimainen työnantajakuva; onnistunut yhteistyö kuntien, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa; laadukas, turvallinen hoito ja palvelut; avoin ja rohkea viestintä ja markkinointi (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue). Lyhykäisesti sanottuna ja ilman perusteluita tällaiset eivät herättäne kovinkaan vahvoja mietteitä.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue tarjoilee useita samankaltaisuuksia kriittisinä menestystekijöinä ("Toimintamme on tuloksellista, laadukasta ja kustannusvaikuttavaa") ja strategisina tavoitteina:

• Toimintamme lähtökohtana on ennaltaehkäisy sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
• Huolehdimme henkilöstön riittävyydestä, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja sitoutuneisuudesta.
• Toimintamme on tuloksellista, laadukasta ja kustannusvaikuttavaa.

Määritettyjen arvojen osalta listaukset ovat monen hyvinvointialueen osalta "no niinpä tietysti"-laatua eli sellaisia, jotka eivät ärsytä ketään, mutta jotka ikään kuin antavat vaikutelman jonkinlaisista lupauksista siinä samalla.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella arvoiksi on määritelty:

• asiakaslähtöisyys: inhimillistä, arvostavaa ja osallistavaa
• vastuullisuus: toimintamme on vastuullista, luotettavaa ja eettistä
• turvallisuus: henkilöstömme on ammattitaitoista
• yhdenvertaisuus: palveluita tarjotaan kaikille väestöryhmille
• avarakatseisuus: toimintakulttuurimme on avoin, muutoksiin valmis ja ennakkoluuloton

Etelä-Savon hyvinvointialueella taasen (eräästä hyvinvointialuestrategian luonnoksesta):

• YHDENVERTAISUUS Palvelumme ovat kaikkien lähellä ja tukena.
• VAIKUTTAVUUS Toimintamme on tarkoituksenmukaista ja vastuullista.
• ASIAKASLÄHTÖISYYS Palvelemme asiakkaita inhimillisesti ja arvostavasti.
• ROHKEUS  Uudistumme luovasti ja ennakkoluulottomasti.
• TURVALLISUUS Luomme turvaa asumiseen, työhön ja vapaa-aikaan.

Edes toimintatapojen ilmaisemisessa, strategisia periaatteita varten, ei lähelläkään kaikkien hyvinvointialueiden kohdalla ole rohjettu käydä erityisen spesifiseksi ilmaisuja muotoiltaessa, eikä innovatiivisyydestä tai täysin uusista toimintatavoista ole pelkistämiskierrosten jälkeen jäänyt erityisempää mainittavaa. Esimerkinomaisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen "toimintapoja strategisia periaatteita varten":

• Ohjaamme tarvittavat resurssit perustason palvelujen vahvistamiseen hyödyntäen sähköisten palveluiden, työtapojen uudistamisen ja koulutuksen mahdollisuuksia.
• Kehitämme palvelutarpeeseen, tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden käytännön näkemyksiin pohjautuen moniammatillisia johtamis- ja toimintamalleja tukemaan palvelujen yhteensovittamista, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
• Luomme rakenteet ja toimintamallit, jotka mahdollistavat osallistumisen ja yhteiskehittämisen asukkaille ja sidosryhmille.
• Rakennamme toimivat järjestelmät tukemaan tiedolla johtamisen toteutumista.

Kun viestitään potentiaalisesti kenelle tahansa, ei silloin haluttanekaan antaa ymmärtää, että mainitessaan pitkähkön tähtäimen aikomuksista ja tavoitteista, mukana olisi jotain liian uudenlaista tai kokeellisenomaista, jonka käyttö tai hyödyntäminen saattaisi mennä jotenkin pieleenkin, joten toimintatapojen ilmaisuista on ehkä siitä syystä jäänyt puuttumaan välineiden mainitseminen. Tällä tavoin tietynlaiset epävarmuudet on saatu pidettyä ilmaisuista poissa ja jäljelle on jäänyt varmuuksien ilmaisemisia kuten "rakennamme toimivat järjestelmät" ja "luomme rakenteet ja toimintamallit".

Mikä on hyvinvointialuestrategia?

Kymenlaakson hyvinvointialueen verkkosivuilta lyhykäisesti:

Hyvinvointialuestrategian tehtävänä on kuvata hyvinvointialueen toiminnan ja kehittämisen painopisteitä tuleville vuosille sekä linjata hyvinvointialueen palvelujen toteutukseen ja kehittämiseen liittyvät tavoitteet. Hyvinvointialuestrategian osaksi laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, jossa määritellään, millaisia tavoitteita palvelujen saatavuudelle ja saavutettavuudelle asetetaan, ja miten alueen palveluverkkoa ja lähipalvelujen saatavuutta kehitetään.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilta hieman tarkemmin:

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on laadittu strategia. Se on tärkeä asiakirja, joka ohjaa koko hyvinvointialueen toimintaa eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Aluevaltuusto päättää strategian sisällöstä. Strategiaa varten aluevaltuusto teki valintoja siitä, mihin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toiminnassa on erityisen tärkeää keskittyä. Strategiassa määritellään myös tavoitteita hyvinvointialueen toiminnalle.

Laki hyvinvointialueesta määrittelee, että hyvinvointialuestrategiaa tarkentamaan tehdään kolme asiakirjaa; sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, pelastustoimen palvelutasopäätös ja hyvinvointialueen talousarvio ja -suunnitelma:

• Palvelustrategiassa määritellään, miten sosiaali- ja terveyspalvelut toteutetaan Päijät-Hämeen asukkaille, asetetaan pitkän aikavälin tavoitteet sekä linjataan periaatteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle.
• Pelastustoimen palvelutasopäätöksessä määritellään pelastustoimen toiminnan tavoitteet, voimavarat, palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätöksessä on huomioitava pelastustoimen valtakunnallinen strategia.
• Talousarviossa ja -suunnitelmassa aluevaltuusto määrittelee hyvinvointialuekonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.

Hyvinvointialueen strategiaa täydentävät keskeiset toimintaohjelmat, joista päättää aluehallitus. Lisäksi toimintaa ohjaavat useat operatiivisen tason asiakirjat, joista päättää hyvinvointialueen johto.

Osallistumisesta hyvinvointistrategian valmisteluun (strategiaprosessiin)

Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen pöytäkirjoista, joissa hyvinvointialuestragia hyväksytään, voi jäädä vaikutelma, että taas on aluehallitus virkamiehineen tehnyt varsinaisen työn ja aluevaltuusto sitten vain ehdottelee lauseenparsiin vähäisiä korjauksia ja hyväksyy sitten aluehallituksen ehdottamana, että hyväksytään viimeisin versio hyvinvointistragia lopulliseksi versioksi. Tai ainakin tavallaan lopulliseksi, sillä alistrategioista esim. palvelustrategiaa päivitellään soveltuvissa tarkastelukohdissa ja strategiassa pysymisen seuranta saattaa jollain tapaa olla jatkuvaa.

Hieman enemmällä selvittelyllä käy ilmi, että strategiakehitystyöhön on osallistunut monia tahoja. Näiltä muilta on esim. pyydetty virallisia lausuntoja, he ovat olleet mukana työpajoissa/yhteistilaisuuksissa tai heitä on pyydetty vastaamaan kyselyihin.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue listaa verkkosivuillaan monenlaista ihmisten ja eri tahojen kohtaamista, joilla on ollut merkitystä hyvinvointialueen strategian valmistelemisessa (vuodesta 2020 lähtien) kuten:

• aluevaltuutetuille kaksi strategiatoria, kaksi sähköistä taustakyselyä ja useita seminaareja
• noin 250 yhteistyötilaisuutta ja työpajaa, joissa osallistujia yli 3 500
• asukkaille, henkilöstölle, järjestöille, yrittäjille ja muille sidosryhmille toteutetuissa kyselyissä vastaajia noin 6 000
• noin 15 yhteistyötilaisuutta kuntien vaikuttamistoimielimille
• strategiaa taustoittavassa sähköisessä väittämä-äänestyksessä vastaajia noin 1 150
• kaikilla kuudella alueella 2–3 henkilöstötilaisuutta ja lisäksi kaksi koko henkilöstölle avointa infoa
• kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmien kanssa vähintään 1–2 tapaamista
• kaikkien alueellisten poliittisten seurantaryhmien kanssa kolme tapaamista
• yrittäjien ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajajärjestöjen säännölliset verkostotapaamiset keväästä 2021 lähtien
• tiedon välittäminen aktiivisesti muun muassa nauhoitettujen yhteistyötilaisuuksien, kirjoitusten, blogien ja sosiaalisen median kautta.

Jos kaikki hyvinvointialueet ovat tehneet selvittelyä tuntuman saamiseksi siitä, minkälainen strategia pitäisi olla, jotta sen voisi olettaa kelpaavan kaikilla, joihin sen toteutus jollain tavoin vaikuttaa, voisi kai ajatella, että eri hyvinvointialueiden hyvinvointistrategiat ovat täten vertailukelpoiset.

Etelä-Karjalassa eri valtuustoja on erikseen perehdytetty hyvinvointialueeseen liittyen ja asukkaillakin on loppuvuodesta 2022 käyty pitämään yhdensuuntaista, webkameroitua väestöinfoa, joissa voi kommentoida ja kysellä myös anonyymisti, sekä onpa perustettu jopa osallisuus- ja demokratiajohtokunta, vaikkei laki sellaista asukasosallistumisen edistämiseksi erikseen velvoitakaan. Aluevaltuustolla on ollut muutamia parin tunnin mittaisia, teemoittettuja tapahtumia aiheilla kuten "Organisaatiokulttuurin tunnistaminen ja muutoksen/muutoksessa johtaminen", "Hallinnon ratkaisut ja toimintamallit hyvinvointialueella", "Hyvinvointialueen ohjausmenetelmät, tarkastus ja arviointi sekä yhteiskehittäminen" ja "Tiedolla johtaminen, mitä kaikkea se voi olla uudessa mallissa".

Järjestöjä ja yhdistyksiä varten on ollut parin tunnin mittainen Järjestöjen strategiailta huhtikuussa 2022, josta 45 minuuttia kului Teams-huoneissa, joissa keskusteltiin "sote-uudistuksen tavoitteista järjestöjen näkökulmasta ja tunnistetaan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat meidän alueellamme". Ryhmän fasilitaattori johti keskustelua ja kirjasi keskustelussa esiin tulleet näkökulmat, sekä kertoo lopuksi yhteenvedon ryhmän keskustelusta. Huoli järjestötoimijoiden eläköitymisestä nousi esille, mikä saattoi olla yhtenä syynä sille, miksi teknologisia ratkaisuja ei näissä keskusteluissa päätynyt fasilitaattorin listaamaksi asti. Lähellä innovatiivisuutta oli toive "Ketterämpi kokeilukulttuuri yhteistyöhön ja toimintaan. Järjestöyhteistyön kautta luovia ratkaisuja yhteisesti tunnistettuihin ongelmiin yhdessä julkisen kanssa." Etelä-Karjalan hyvinvointialueen blogia ei avainanalla "järjestöt" löydy kuin kaksi blogiviestiä, joista toinen kertoi juuri tuosta edellisestä ja toinen mainitsee marraskuussa olleet Etelä-Karjalan järjestöpäivät, jossa käynnistettiin myös "järjestökummitoiminta, johon aluevaltuutetut on kutsuttu mukaan. Kummitoiminnan ideana on tuoda hyvinvointialueen päättäjät lähemmäksi järjestöjen tekemää työtä ja välittää tietoa järjestöjen jäsenistöä ja asiakkaita koskevista asioista, ilmiöistä ja palvelutarpeista". Tapahtuman teemana oli "Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyö".

Vaikka jonkin hyvinvointialuestrategiaan kerrotaan osallistuneen lukuisia eri tahoja ja millä ilmeisestikin tarkoitetun viestittävän, että juuri sellaisen vuoksi näkemysten huomioonottavuus on ns. kattava, ovatko monet lausunnot, kuulemiset, työpajat ym. kuitenkaan kokonaisuutena jonkinlainen todiste siitä, että on kuultu riittävästi eri tahoja? Huomioonottamisten määrä jossain näkemysten antajien kategoriassa voi johtaa luuloon, että "huomiointityö" on tehty ääriään myöten, mutta voisiko kuitenkin olla niinkin, että jonkinlainen harha on kuitenkin päässyt vaikuttamaan ja sen vuoksi toisilla hyvinvointialueilla on tullut ilmaistua paljon tenhoavampia visioita, tahtotiloja ja missioita? Lapin hyvinvointialue listailee esim. lausuntoja saadun tällaisilta tahoilta: Saamen kielen ohjausryhmä, hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta, osallisuus- ja asiakkuuslautakunta, Suomen saamelaisten keskusjärjestö/Suoma sámiid guovddášsearvi, SSG, JHL, Talentia Lappi ry, Invalidiliitto jäsenyhdistyksineen, Sámi árvvut ry, SámiSoster ry sekä Saamelaiskäräjät. Lapin hyvinvointialueen strategiaprosessiin kerrotaan osallistuneen kolmen verkko-osallistamisen kautta yhteensä 2340 osallistujaa koostuen niin asukkaista, työntekijöistä kuin kumppaneistakin. Lausuntoja ja kannanottoja on tullut yhteensä 49.

Lausunnot ja kannanotot on käyty läpi ja huomioitu strategian jatkovalmistelussa. Kokonaisuutena ottaen strategian tavoitteita ja painopisteitä pidettiin oikean suuntaisina, monipuolisina ja onnistuneina. Huolia nousi mm. siitä, miten strategia konkretisoidaan teoiksi ja miten strategiaa johdetaan niin, että tavoitteet toteutuvat.

Jonkinlaisia verkkoriihiä, vuorovaikuttaisia webinaareja ja otakantaa.fi.n käyttöä ovat hyödyntäneet useatkin hyvinvointialuetta valmistelleet tahot kuten Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) saadakseen asukkailta, hyvinvointialueen tulevalta henkilöstöltä ym. (edes jotain) näkemyksiä esim. siitä, mitä hyvinvointialueelta toivotaan.

Otakantaa.fi-kyselyitä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen asukkaille ja hyvinvointialueen palveluiden käyttäjille:

• https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/737/osallistuminen/1365/kysely/
• https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/638/osallistuminen/1164/keskustelu/#comments

Sinänsä suuret määrät kuultuja organisaatioita kuten yli 600 Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta valmistellessa, minkä lisäksi siellä myös yli 1000 kyselyvastausta asukkailta ja järjestöiltä, voivat sisältää hyvin paljon erilaisia mietteitä ja näkemyksiä, mutta hyvinvointialueiden strategiaprosessin ollessa sellainen, että monetkaan tahot eivät ole osallistumisen siihen millään tavoin tai vain harvoin, monenlaista häivyttyy ja suodattuu strategiaprosessien edetessä pois. Esim. Kun Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelusta sanotaan, että "toimialojen ja palvelualueiden johtoryhmien jäsenten osallistuminen työpajatyöskentelyyn sekä virtuaaliseen yhteiskehittämiseen tuotti strategian näkökulmista johdettuja tavoite-ehdotuksia", eivät varmastikaan kaikki näistä tavoite-ehdotuksista päädy graafisesti ilmeekkäämpään versioon hyvinvointialuestrategiasta. Itse asiassa esim. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvointistrategiasta ei edes ole löydettävissä "kuivakkaampaa", lähinnä tekstitse asioita selittävää versiota, vaan vain jokin kuvaton, yhtä korostusväriä käyttävä, muutaman sivun mittainen lyhykäinen selitys arvojen, tavoitteiden ym. kera.

Näissä strategiaprosesseissa on ollut erikseen sellaisia aikoja, jolloin joillain tahoilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa strategialuonnoksesta, eikä näitä mahdollisuuksia välttämättä ole ollut montaa. Näin esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella:

Aluevaltuustoryhmillä oli mahdollisuus kommentoida yllä mainituista prosesseista koostettuja strategian arvo-, missio- ja tavoiteluonnoksia kesä-heinäkuussa 2022. Työ jatkui alue-valtuuston talous- ja strategiaseminaarissa syyskuun alussa, jolloin työstettiin myös hyvin-vointialueen visiota ja palvelulupausta.

Syksyn 2022 aikana jaostoilla, lautakunnilla ja vaikuttamistoimielimillä oli hallintosäännön mukaisesti mahdollisuus antaa lausuntonsa strategialuonnoksesta.

Syksyllä 2022 jatkui strategian viimeistely yhdessä luottamushenkilöiden kanssa. Aluehallitus asetti strategian valmistelun tueksi hyvinvointialuestrategian neuvottelukunnan, jonka tehtävänä oli tukea valmistelua.

Kun on ollut viimeisen strategialuonnoksen kommentoimisen aika aluevaltuuston kokouksessa, ei suuremmin missään aluevaltuustossa ole ollut pyrkyä tehdä kummoisempia muutoksia hyvinvointistrategiasta viestivään tekstiin.

Aluehallitus keskusteli strategialuonnoksesta ja teki sen pohjalta tarvittavat muutokset. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian aluehallituksen tekemin muutoksin.

Aluevaltuusto sitten vähän keskustelee asiasta, kehuu valmisteluprosessin laadukkuutta, esittää joitain pikkumuutoksia joihinkin lauseisiin ja hyväksyy lopulta hyvinvointistrategiansa yksimielisesti.

Aluevaltuusto päätti hyväksyä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian tällä muutoksella.

Kainuun hyvinvointialueella aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointistrategian marraskuussa 2022 vuosille 2022-2025 yksimielisesti puheenjohtajan esittämillä muutosehdotuksilla:

• Käytetään luottamuksen vahvistaminen -termejä luottamuksen palauttaminen -termien sijasta 
• Käytetään termejä kannatellaan ja tuetaan ei kanneta -termien sijasta

Pirkanmaan hyvinvointialueella (marraskuussa 2022) muutaman valtuutettu teki muutaman muutosehdotuksen:

• "Ehdotan, että 2.3. otsikon alla, ensimmäisen kappaleen viimeistä lausetta, joka alkaa ”Palvelustrategian konkreettiset toimenpiteet tarkentuvat ja täydentyvät strategian toimeenpano-ohjelmassa sekä hyvinvointialueen muissa ohjelmissa” täydennetään lisäämällä loppuun sanat ”jotka laaditaan näiden valmisteluvaiheessa valtuuston tekemien strategisten linjausten ja lähetekeskustelun pohjalta”
• Otsikon 5 "Organisoituminen, vaikuttaminen ja seuranta" viimeisen kappaleen ensimmäinen lause muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Pirkanmaan hyvinvointialuestrategian ja palvelustrategian seuraaminen ja mittaaminen määritellään tarkemmin erikseen valmisteltavassa toimeenpano-ohjelmassa, jonka aluehallitus valmistelee aluevaltuustossa käydyn lähetekeskustelun pohjalta".
• 2.3. Palvelustrategia ja palvelulupaus: Palvelulupaus muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Pidämme yhdessä huolta hyvinvoinnistasi ja turvallisuudestasi. Tuemme sinua elämäsi käännekohdissa. Kohtaamme sinut inhimillisesti, ammattimaisesti ja luotettavasti. Olemme lähelläsi. Työmme perustuu parhaaseen osaamiseen ja tutkittuun tietoon. Olemme sinua varten, elämän vuoksi.”

Hyvinvointialuestrategioiden seuranta toiminnan käynnistyttyä

Hyvinvointistrategioiden kehittelyssä ei ainakaan aluevaltuutetuilta ole jäänyt huomiotta se, että vuosia 2023-2025 pidetään ensimmäisenä vaiheena suunnitteluprosessissa, minkä lopuilla ollaan jo päästy pitkälle siirtymä- ja käynnistymisvaiheesta, jolloin strategian tarkentamisenkin pitäisi, kai, olla helpompaa.

Hyvinvointialuestrategiassa asetamme toimintaa ja taloutta ohjaavia tavoitteita vuoteen 2030. Strategiatyötä on vaiheistettu ja ensimmäisessä vaiheessa määrittelemme tavoitteita erityisesti vuosille 2023–2025. On tärkeää tunnistaa, mikä on kriittistä hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue)

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia antaa suunnan hyvinvointi alueen ensiaskelille ja kuvaa hyvinvointialueen ensimmäisen valtuustokauden 2023–2025 päämäärät.

Hyvinvointialueen aloittamisvaiheeseen liittyen laadullisia tavoitteita mittaavia avaintuloksia tarkennetaan ensimmäisen toimintavuoden aikana. Samassa yhteydessä tarkastellaan mittareiden yhteneväisyyttä kansallisen tason sitoviin tavoitteisiin ja mittareihin sekä asetuksella myöhemmin säädettäviin vähimmäistietosisältöihin ja niiden mittareihin. (Etelä-Savon hyvinvointialue)

Kymenlaakson hyvinvointialueen määritelmä siitä, mikä vastaa mistäkin osuudesta seurantaan liittyen, lienee jokseenkin yleispätevää kautta hyvinvointialueiden:

• Aluevaltuusto: Seuraa ja ohjaa strategian toteutumista vuosittain tarkastuslautakunnan valvoessa kokonaisuutta
• Aluehallitus: Seuraa ja valvoo strategian toimeenpanoa sekä tavoitteiden toteutumista
• Johtoryhmä: Hyvinvointialueen johto vastaa, että operatiivinen toiminta on strategian mukaista ja johtaa strategisten tavoitteiden toteutumista
• Operatiivinen toiminta: Strategian toteutumista seurataan valittujen mittareidenosalta mm. tulosalue- ja toimintayksikkötasolla

Strategisten tavoitteiden mittarit voivat joillakin hyvinvointialueilla olla jääneet tekemättä 2022, kuten Pohjois-Savossa, jossa "strategiatyö jatkuu vuonna 2023, jolloin:

• Suunnitellaan strategisten tavoitteiden mittarit
• Valmistellaan strategian toimeenpano-ohjelmat ml. tuottavuus- ja taloudellisuus -ohjelman käytännön toteutus
• Hyväksytään palvelustrategia ja pelastustoimen palvelutasopäätös
• Aloitetaan strategian toimeenpanon seuranta
• Tehdään vuotuinen tarkastelu strategian toimeenpanon etenemistä ja arvioidaan tarvitseeko strategiaa päivittää.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ollut listattuna paljon erilaisia, strategisista periaatteista johdettuja indikaattoreita, kuten:

• Perus- ja erityistason palvelujen käytön, kustannusten ja henkilöstöresurssien suhde
• Hoito- ja palvelutakuiden toteutuminen
• Yhteisasiakkuutta tai paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden osuus ja määrä
• Hyvinvointialueen oman palvelutuotannon, yksityisen palvelutuotannon, palvelusetelien sekä järjestöjen tuottamien palveluiden osuus ja kehitys
• Kustannukset järjestämistavoittain (€/asiakas, €/suorite) valituista palveluista, joissa vertailu mahdollinen järjestämistavasta riippumatta
• Asiakas- ja potilastyytyväisyys ja -kokemus
• Henkilöstön kokemus moniammatillisuuden toteutumisesta
• Hyvinvointialueen tiedolla johtamisen kehittämissuunnitelman toteutuminen
• TKIO-suunnitelman toteutuminen
• Yhteisten kehittämisideoiden määrä ja käytäntöönvientiaste
• Toteutettujen teknologia- ja palvelukokeilujen ja yhteiskehittämisaihioiden määrä
• Koulutuspäivät /työntekijä (työntekijäryhmittäin)
• Koulutukseen kohdentuvat kustannukset
• Henkilöstön, lähiesihenkilöiden ja johdon kokemus kehittämistyöhön osallistumisesta
• Yhteisten kehittämisideoiden määrä ja käytäntöönvientiaste
• Henkilöstön vaihtuvuus
• Hakijat/avoin tehtävä
• Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -kysely
• Sairauspoissaolojen määrä, syyt, kehitys ja kustannukset
• Määräaikaisten työ-/virkasuhteiden osuus
• Työtapaturmaindeksi
• Ennenaikainen eläköityminen ja syyt
• Opiskelija- ja harjoittelijatyytyväisyys
• Henkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelman toteutuminen
• Työhyvinvointisuunnitelman toteutuminen
• Johtamis- ja lähiesihenkilöresurssit
• Kehityskeskusteluiden määrä ja laatu
• Alalta poistuneet (THL)

Helposti ihmisten ymmärrettävissä olevat "strategisten tavoitteiden mittarit" saattavat tosin ohjata hyvinvointialueen kehitystä jollain tavoin pieleen, jos näihin indikaattoreihin vaikuttamisten merkitystä ei ymmärretä - voiko sanoa "kaikessa laajuudessaan"? Aluevaltuutetuista tai jos ei heistä niin ainakin paikallislehdestä saattaa olla liian helppo pureutua joihinkin tiettyihin seikkoihin ja sellainen saattaa vetää liiaksi muitakin mukaan, jolloin, jos ei muuta vahinkoa tapahdu, niin ainakin se, että sellaiset seikat, joista pitäisi puhua ja joita pitäisi jotenkin mitata ja arvioida, eivät mahdu uutisten arvoisiin puheisiin ollenkaan. Asukasosallistuvuuden kautta kenties sitten?

Hyvinvointialueen asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet

Hyvinvointialueiden toimintaa määrittelee jossain määrin Laki hyvinvointialueesta, jonka eräässä pykälässä ("Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet") määritetään hyvinvointialueiden asukkaiden ja palveluiden käyttäjien oikeudesta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Siinä sanotaan erikseen, että "aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä", sekä annetaan tällaisesta joukko esimerkkejä, mutta ei kuitenkaan pakotetaan mihinkään tiettyyn muottiin:

• järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;
• selvittämällä asukkaiden ja hyvinvointialueella säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
• valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin;
• suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
• järjestämällä mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun;
• tukemalla asukkaiden sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on asiakasosallistumisen ja muun osallistamistoiminnan valmistelemiseksi ja toimeenpanemiseksi erillinen Osallisuus- ja demokratiajohtokunta, jonka tehtävään sisältyvät myös "päätöksenteon valmisteluprosesseja koskevat asiat, jotka hallitus on määrännyt sen valmisteltaviksi ja toimeenpantaviksi". Erityisesti sen sanotaan vastaavan tällaisista:

• hyvinvointialueen asukkaiden, kuntien, yhteisöjen ja muiden toimijoiden sekä erilaisten yhteistyöverkostojen osallistamiseen liittyvien toimintamallien kehittämisestä
• hyvinvointialueen päätöksenteon valmisteluun liittyvää osallistamisen, kuulemisten ja vaikutusten arvioinnin toteutumista, raportoi siitä aluehallitukselle sekä tekee kehittämisehdotuksia aluehallitukselle näitä koskevien toimintamallien kehittämiseksi
• osaltaan asiakas- ja asukaspalauteprosessien ja -toimintojen kehittämisen seuraamisesta ja ohjaamisesta tarkoituksenaan tukea asiakaslähtöisyyden ja osallistamisen edistämistä hyvinvointialueen toiminnoissa
• hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toteutumista alueella yhteistyössä alueen kuntien ja maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden ns. hyte-johtoryhmän (verkostojohtoryhmän) kanssa antaen tarvittaessa lausuntoja tai esityksiä aluehallitukselle edellä mainittujen toimintojen kehittämiseksi
• kolmannen sektorin toimijoiden vuosittaisten toiminta-avustusten hakuohjeiden julkaisemisesta, hakemusten vastaanottamisesta ja avustuskoosteen laatimisesta aluehallituksen päätöksentekoa varten osana vuosittaista talousarviovalmistelua aluehallituksen toimintasäännössään tarkemmin määrittelemien ohjeiden ja toimivaltuuksien mukaisesti.

Kehittämistä ja kehittämisehdotuksia asukkaiden ym. hyväksi siis, ainakin teoriassa. Konkretiaa odotellessa..

Kun arki hajoaa, ihmisen on saatava kokea, että juuri hänen asiansa ja tilanteensa on tärkeä ja ainutlaatuinen. Ja että hänen ongelmiinsa etsitään ammattilaisten kanssa yhdessä ratkaisuja. Ja että häneen luotetaan. Kukaan ei halua tulla sijoitetuksi asiakkuussegmenttiin, johon joutuminen johtaa standardoituun prosessiin, johon ihmisen elämä sovitetaan vaikka väkisin. (Johdon blogissa: Asenne ratkaisee - onko meillä rohkeutta antaa ääni asiakkaalle)

Asukkaiden osallistuminen on demokratiassa itseisarvo. Hyvinvointialueilla asukkaiden osallistumisen arvo liittyy vahvasti myös siitä syntyviin merkittäviin hyötyihin asukkaille itselleen, hyvinvointialueelle ja koko yhteiskunnalle. Asukkaille hyöty syntyy muun muassa siitä, että he saavat parempia palveluja, kun palvelujen järjestäjä kuulee heidän näkökulmiaan. Hyvinvointialue puolestaan saa laajempaa ymmärrystä päätöksentekonsa tueksi kuuntelemalla erilaisia näkökulmia. Kysymys on myös pitkälti luottamuksesta. Tutkitusti osallisuus myös lisää ihmisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. (Johdon blogissa: Asukkaita aidosti kuuntelemalla voidaan tulevan hyvinvointialueen palveluja parantaa)

Jos ei aivan hyvinvointialueen asenteesta voida puhua, sen toimivuuteen osallistuessa niin monia erilaisia ihmisiä, on silti joidenkin tahojen päätöksistä johtuen koettu olevan parempi, ettei ihan näin hyvinvointialueiden aloittamisten alkuun mennä lupailemaan liikoja siitä, mitä tulee erilaiseen kehitystoimintaan, toimijaekosysteemin hyödyntämiseen, asukasosallistuvuuteen ym. Toisaalta, ottamalla niiden verkkosivuilta selkoa hyvinvointialueiden ilmaisemista näkemyksistä nk. tulevaisuuden sote-keskukseen, tulee huomanneeksi, että monen hyvinvointialueen osalta ollaan sitten kuitenkin koettu jokseenkin turvalliseksi käyttää ilmaisuja kuten "sujuvaa monen asiantuntijan yhteistyötä", "palvelutuotannossa hyödynnetään laajasti uutta tietoa" ja "asiakkailla on käytettävissä useita digitaalisia palveluita". Mainitseepa eräs jopa "hyvinvoivat sote-ammattilaiset".

Ennen aineiston hakemista tätä kirjoitusta varten pidettiin esiolettamuksena, että monet hyvinvointialueet tyytyvät jonkinlaisiin peruspalveluihin, jotka on näennäisesti ja tarkkuusvajeisesti toteutettu julkisuudessa jo olleita fraasimaisuuksia myötäillen eli "saman katon alla monta toimijaa", "tietojärjestelmien epäyhteensopivuuksia parannellen" ja "kustannussäästöjä hakien, palveluiden laadusta tinkimättä". Pessimistisen esiolettamuksenhan ei tarvitse tarkoittaa sitä, että siinä pysyttäydyttäisiin, jos jotain näkemystä muokkaavaa ilmenee. Täytyyhän esim. sellaisellakin antaa mahdollisuus, että jokin hyvinvointialue haluaa kehittää "tulevaisuuden sote-keskuksesta" niin hyvän, että kaikki uudet terveysalan yritykset haluavat mukaan sen luomaan toimijoiden ekosysteemiin.

Rakenteeltaan tämä kirjoitus on jaoteltu yhdeksään osaan, missä edeltävät osat saattavat hiukan pohjustaa sitä mitä tulee seuraavaksi. Aineistona on käytetty hyvinvointialueiden verkkosivujen niitä sivuja, joissa luonnehditaan sote-keskuksisuutta tai esitellään toiminnan kehittämistä. Hyvinvointialuekohtaisista strategioista on tarkoitus tehdä erillinen kirjoituksensa, jota varten käydään erikseen läpi jokaisen sellaisia joko aluevaltuuston pöytäkirjan liitteestä tai hyvinvointialueen verkkosivuilta, joten sellaista ei oteta tässä yhteydessä huomioon.

Kirjoitus sisältää muutamia vahvoja mielipiteitä, mutta sen primääri tarkoitus on asettaa ehdotelmia hyvinvointialueiden toimivuuden arvioimiseksi sitten hiukan myöhemmin. Sehän kai olisi liikaa toivottu, että ihan näillä puheilla joihinkin asioihin saataisiin lisää kehitysboostia?

Väliotsikoita:

• Entisenlaisesta eteenpäin ilman höpöpuheita
• Kehittämistoimintaa ovat mm. kansalaisvaikuttaminen, yhteiskehittäminen ja toimijoiden ekosysteemit
• Paljon ikäteemaisuutta, arvatenkin
• Sote-keskuksen erilaisia mutta paljolti samankaltaisia määrittelyjä
• Saattanevat jäädä vajaasti hyödynnetyiksi/toteutetuiksi: tiedonkirjaaminen, big data, tekoäly, digitaaliset palvelut, ennakoitavuus, ennaltaehkäisevyys
• Työllistämistoiminnan punoutuneisuus osaksi sote-keskuksisuutta, kustannustehokkuus, valtuustot päätöksien tekijöinä
• Pitäisikö aluevaltuutettujen esittää mielipiteitä hankkeiden merkittävyydestä, jottei jäisi pelkäksi budjettiraamien asettelemiseksi?
• Hyvinvointialueiden strategiat

Entisenlaisesta eteenpäin ilman höpöpuheita

Lupailuja ja väittämiä on kuultu ja lueskeltu jo aiempien sairaanhoitopiirien aikoihin. Tässä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (entinen Eksote) tyylinäyte:

Lean on toiminta-ajatus, jonka perusperiaatteita ovat asiakkaan kunnioittaminen, toiminnan oikea-aikaisuus ja virtaaminen, ongelmien tunnistaminen sekä jatkuva parantaminen.

Päähuomiomme on asiakkaassa ja sellaisissa toiminnoissa, joilla saamme tuettua asiakkaan sujuvaa siirtymistä palveluista toiseen. Samalla vähennämme tai poistamme toiminnassa olevia turhia työvaiheita ja toimintaa hidastavia tekijöitä sekä vakioimme parhaita käytäntöjä.

Tavoitteenamme on pyrkiä määrätietoisesti kohti täydellisyyttä ja taata asiakkaillemme paras mahdollinen, turvallinen ja oikea-aikainen hoito ja palvelut yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa.

Itse kyseisen hyvinvointialueen palveluiden käyttäjänä koen tietäväni, että moinen toiminta-ajatus ei ole toteutunut käytönnässä ja tuo väitetty pyrkimys määrätietoisesti kohti täydellisyyttä lähentelee absurdiutta.

On tavallaan ymmärrettävää, että tekee mieli antaa eri tavoin riskiarvioitu vaikutelma, mutta olisi paremmanlaatuista luottamusta kehittävää, jos ongelmaisuutta toiminnassa tuotaisiin rehdisti esille ja perusteltaisiin johonkin riittävyyteen asti, miksi johonkin täytyy saada aikaan muutosta. Vikaa voi olla ihmisten toiminnassa siinä missä laitteistoissa ja ohjelmistoissa, mutta kieltämättä saattaa olla niin, että esim. Lapin hyvinvointialueen myöntämä ongelma ICT-tyyppisten haasteiden osalta on ollut helppo myöntää, koska vastaavanlaisesta on ollut niin paljon puhetta julkisuudessa.

Lapin hyvinvointialue on yhä merkittävien ICT-haasteiden edessä. Alueemme on erittäin sirpaleinen kunnilta siirtyneiden kymmenien tietojärjestelmien, ICT-ratkaisuiden sekä ICT-palvelutuotannon suhteen. Lisäksi kaksi Lapin hyvinvointialueen aluejaon mukaista erikoissairaanhoitopiiriä (Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri) ovat olleet ICT-ratkaisuiltaan itsenäisiä. Erillisratkaisut ovat osoittautuneet tehdyissä selvityksissä haasteellisiksi integroida yhteen mm. järjestelmien sisäisten integraatioiden ja niiden lukumäärän takia. Haaste tuee olemaan toiminnan järjestäytymisen näkökulmasta pitkäaikainen ja niiden yhteensovittamisessa on edettävä hallitusti ja vaiheistetusti.

Ongelmien myöntämistä rohkeampaa on tehdä jo heti hyvinvointialueen aloittamisen alkuun kohdistuvasti päätöstä, että asukasosallisuutta kehitetään paljon hienoisemmaksi ihmisten merkitystä vähättelevästä äänistämisoikeudesta ja jonkin lomakkeen avulla palautteen antamisesta.

Kehittämistoimintaa ovat mm. kansalaisvaikuttaminen, yhteiskehittäminen ja toimijoiden ekosysteemit

Kainuun hyvinvointialueella vaikutetaan olevan niin varmoja kansalaisvaikuttamisen merkityksestä, etteivät kaikki sivut sen verkkosivuilla ole vielä saaneet edes sisältöä, mutta tulossa näyttäisi olevan mm. kehittäjäasiakkuutta, kokemusasiantuntijuutta, yhteiskehittämistä ja yhteisöreporttereja:

Kehittäjäasiakas toimii sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden kanssa palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä. Hänellä on paljon innostusta, ideoita ja ajatuksia palvelujen uudistamiseksi. Hän tuo omat palvelukokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa palveluprosessien muotoilun tueksi. Kehittäjäasiakas osallistuu joko yksilönä tai ryhmässä lausunto- ja vaikuttamistyöhön palvelujen parantamiseksi.

Kokemusasiantuntija tuo palvelujen kehittämiseen käyttäjän näkökulman. Hänellä on kokemusta omasta tai läheisen sairaudesta tai ongelmallisesta elämäntilanteesta sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta. Hän tietää, mikä omassa tai läheisen tilanteessa on auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kuntoutumiseen. Hän on tulkki henkilökunnan ja asiakkaan/potilaan välillä. Yhteistyö vaatii molemmilta osapuolilta uudenlaista tapaa ajatella. Kokemusasiantuntija luopuu passiivisesta asiakkaan tai potilaan roolista ja työntekijä luopuu perinteisestä hoitajan tai auttajan roolista. Kokemusasiantuntijan tueksi järjestetään koulutusta.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue taasen ottaa vastaan kehittämisehdotuksia ilmeisesti keneltä vain käyttäen yhteiskehittämisalustaa, jossa "voi myös ilmoittaa olemassa olevista hyvistä käytännöistä tai etsiä tukea kehittämistyöhön".

Kehittämisehdotuksen tallennuttua yhteiskehittämisalustalle se siirtyy alueen yhteiseen näkymään (POPsote -aluekanava), jossa alueen muu sote-henkilöstö sekä yhteistyökumppanit (mm. tutkimus- ja opetustoiminnan yhteyshenkilöt) voivat osallistua ehdotuksen jatkotyöstämiseen. Ehdotukselle annetaan aikaa kehittyä keskustelun kautta muutamia viikkoja. Voit osallistua aktiivisesti keskusteluun ja halutessasi kutsua lisää asiantuntijoita mukaan kehitysprosessiin lähettämällä heille kommenttipyynnön sekä seurata prosessin etenemistä.

Keski-Suomen ja Kainuun hyvinvointialueet eivät ole jättäneet yhteistyökumppani- ja ekosysteemiajattelusta tokaisemista niin vähälle, että lähinnä vain listailisivat esim. paikallisia yhdistyksiä ja oppilaitoksia, joita saatetaan jotenkin hyödyntää palvelutarjonnan kehittämisessä. Keski-Suomessa ekosysteemiys nähdään maakunnan elinvoimaisuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia parantavana, mihin osallistuu myös "joukko alan globaaleja suuryrityksiä, joilla on halu olla mukana rakentamassa vaikuttavuuspohjaisten pilottien toteuttamista Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä". Kainuussa "hyvinvoinnin ylläpito ja parantaminen nähdään maakunta- ja soteuudistuksen myötä entistä vahvemmin maakunnan, kuntien ja muiden alueen toimijoiden yhteisenä tehtävänä".

Kainuun hyvinvointialueella kansalaisvaikuttaminen, kehittämishankkeet ja tutkimukset ovat sivustohierarkiassa siten ryhmiteltyjä, että ovat kaikki erillisessä "Tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu"-osiossa. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Kehittämistyö-sivulla on lähinnä pelkkä lista yhteistyötahoista ja sidosryhmistä, sekä mielenkiinnottoman vähäisesti mainintaa tutkimuksesta, kehittämisestä ja innovaatiotoiminnasta.

Vaikkei olisikaan asukkaana ja sote-palveluiden käyttäjänä sitä tyyppiä tai sillä tuulella, että haluaisi osallistua kehittämiseen edes ideatasolla, saattaisi silti olla hyvinkin kiinnostunut siitä, miten hyvinvointialue kehittää eli mitä sen hyväksi ollaan tekemässä, mitä on vireillä, ketkä tekevät mitäkin, minkälaisia vaiheistuksia on odotettavissa minkäkin hankkeen osalta, mitä ongelmia on jo esiintynyt tai arvelleen esiintyvän ym. Ajankäyttösyistä reaaliaikainen tiedotus asioista ei välttämättä olisi niin kriittistä. Kymenlaakson hyvinvointialueen Hankeradio järjestetään n. kerran kuukaudessa:

Hankeradiossa kerromme kehittämistyöstä, uudistuksista ja ajankohtaisista kuulumisista. Se on suunnattu kaikille kehittämistoiminnasta kiinnostuneille.

Paljon ikäteemaisuutta, arvatenkin

Yhteistyöt hankkeiden muodossa ovat tietenkin olleet mahdollisia ennenkin ja jos esim. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kohtalaisen monista hankkeista voi ottaa jotain osviittaa, niin se on varmaan se, että avainsanat niissä viittaavat usein runsasmääräisiin potilasjoukkoihin eli esim. "iäkkäiden pärjääminen omissa oloissaan teknologia-avusteisesti" ja "diabetes sitätätä". Olisi toivottavaa, että hankkeiden otsikkotasolla olisi jotain sellaista, joka olisi jotenkin innovatiivista tai jostain paranneltua. Jotainhan sen sanan "tulevaisuuden" pitäisi tarkoittaa, kun kerran nimitellään sote-keskuksia "tulevaisuuden sote-keskuksiksi".

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen etuihin saattanee lukeutua se, jos tässä jotain kilpailua käydään, että se on ehättänyt muodostaa suht kiinteät siteet alueella toimivaan LUT-yliopistoon ja LAB-ammattikorkeakouluun. Ymmärrettävästi LUT:n kanssa piti ensin saada hiilineutraalius-teema jotenkin mukaan kuvioihin, sellainen tärkeää rakentuvan kaupunkikuvan ja yliopiston imagon kannalta, mutta ehkä sitten myöhemmin yliopistonkin kanssa saadaan jotain sellaista aikaan, joka tuntuu uudenlaiselta tai paremmalta palvelulta myös asiakkaasta. Jotain laskentaan tai tiedolla johtamiseen liittyvää, kenties?

Hankkeessa päätavoitteena on luoda toimintamalli ja Greenreality-periaatteet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, erityisenä painopisteenä tulevaisuuden sairaalakampus. Hankkeen tuloksena syntyy selvitys tulevaisuuden päätöksentekoon sekä toimintamalli kestävän kehityksen mukaiseen hiilineutraaliin sote-toimintaan rakentamisessa ja palveluverkon kehittämisessä. Tavoitteena on myös lisätä päätöksentekijöiden ja sote-ammattilaisten sekä asiakkaiden tietoisuutta ja ymmärrystä taloudellisten, inhimillisten, kulttuuristen ja ekologisten tekijöiden yhteisvaikutuksista.

LAB-ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on ainakin periaatteessa hyvä meininki:

LAB-ammattikorkeakoulu ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote tiivistävät yhteistyötään LAB SoteCampus -toimintamallilla. Yhteistyömallissa keskitytään 1) teknologian ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon ja hyödyntämiseen, 2) johtamiseen ja työn kehittämiseen liittyvän osaamisen vahvistamiseen ja 3) tiedon hyödyntämiseen ja tietojohtamiseen. Eksoten näkökulmasta mallista odotetaan seuraavia hyötyjä: Yhteistyö vahvistaa Eksoten toiminnan tuloksellisuutta, henkilöstön osaamista ja palvelujen sujuvuutta.

Opiskelijayhteistyö on merkittävässä roolissa tässä yhteiskehittämisen toimintamallissa. Digitaalisten ratkaisujen ja teknologian käyttöönottoa vahvistetaan esimerkiksi panostamalla testbed toimintaan ja yritysyhteistyöhön vahvasti.

mutta kyseisen toimintamallin esittelysivulla on vain pari uutista aiheesta, joista toinen kertoo yhteistyön tiivistämisestä ja toinen työyhteisön hyvinvoinnin parantamisesta, eikä LAB-ammattikorkeakoulun blogistakaan löydy muuta LAB SoteCampukseen liittyvää potilas-/asiakasaiheisuutta kuin 3 blogiviestiä 6:sta, jotka olivat kaikki iäkäs-aiheisia (kaatumistapaturmat, vanhustyön digitalisoituminen ja vanhustyö uravalintana.

Toisinaan tuntuukin, että Etelä-Karjalassa ns. ikäystävällisyys menee hankkeissa kaiken muun edelle:

Ikäystävällinen Etelä-Karjala -hanke kehittää maakunnan ikäystävällistä johtamista ja hankkeen päätavoitteena on rakentaa maakuntaan ikäystävällinen verkostojohtamisen malli, jolla koordinoidaan ja johdetaan ennalta ehkäisevää toimintaa ja vahvistetaan eri toimijoiden välistä alueellista yhteistyötä ja yhdenvertaisuutta. Hankkeen tavoitteena on tukea ikääntyneiden hyvinvointia ja toimintakykyä terveyttä edistävällä toiminnalla, ennakoivilla sekä iäkkäiden omaa osallisuutta ja verkostoistumista tukevilla ratkaisuilla.

Toisaalta, niinkin voi käydä, että vanhukset saavat ensiksi kaiken hienon ja erikoisen, mitä tulee tekoälyn ja robotiikan käyttöön:

KATI-ohjelma toteuttaa hallitusohjelman ikäystävällisyyden edistämisen tavoitteita. Se on osa STM:n Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka (Hyteairo) -ohjelmaa, joka kokoaa yhteen ja koordinoi alan kehitystä. KATI-ohjelmassa hyödynnetään Hyteairo-ohjelmassa valmisteltua KATI-toimintamalli- ja tietojärjestelmäehdotusta.

Tähän KATI-ohjelmaan ottaa osaa useampikin hyvinvointialue, kuten:

KARITA-hankkeessa etsitään uusia vaikuttavia teknologisia ratkaisuja, digitaalisia palveluja ja tekoälyn sekä robotiikan hyödynnettävyyttä kokeilujen kautta. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue)

Pohjanmaan KATI-hankkeessa kehitetään toimintamallia, joka mahdollistaa hyvinvointi- ja terveysteknologioiden aiempaa laajemman hyödyntämisen hyvinvointialueen kotihoidon palvelussa. (Pohjanmaan hyvinvointialue)

Sote-keskuksen erilaisia mutta paljolti samankaltaisia määrittelyjä

Kun hyvinvointialueet oikein lyhykäisesti selittävät, miten ne tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen näkevät, voi realistisuuden nähdä jääneen takapenkille tai jääneen kyydistä kokonaan, mutta toisaalta mielikuvitus ei silti ole lähtenyt lentoon oikein kenelläkään. Ehkä se liittyy jotenkin siihen vaivaannuttavaan seikkaan, Etelä-Savon hyvinvointialueen muotoilemana, että "sote-keskuksessa korostetaan perustason palveluja ja ehkäisevää toimintaa"?

Lapin hyvinvointialueen tulevaisuuden sote-keskuksessa:

Sosiaalityöntekijät, hoitajat, lääkärit ja muut sote-keskuksen työntekijät tekevät sujuvaa yhteistyötä. Työnjako on sovittu. Asiakas pääsee hoitoon ja palveluun tarvittaessa nopeasti digitaalisesti, puhelimella tai kasvokkain. Sote-keskuksen työntekijöiden laaja osaaminen näkyy ja on käytössä työpaikalla. He ovat sitoutuneita työhönsä, eli luottavat työnantajaansa ja sen arvoihin.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella:

nähdään, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on paikka, jossa luodaan ja hyödynnetään laajasti uutta tietoa, palvelut perustuvat tutkittuun tietoon ja jota johdetaan vaikuttavuuteen perustuen.

Keskeistä on yhteistyö ja vuorovaikutus eri sidosryhmien kuten asukkaiden, yritys- ja yhteistyökumppaneiden, yliopistojen, oppilaitosten, henkilöstön, toimittajien, kuntien, kuntalaisten ja viranomaisten kanssa. Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen palvelujen kehittämisessä on avainasemassa.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella:

tavoitteena on toimivat, standardoidut ja yhteismitalliset sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut. Lähtökohtana on palveluiden jatkuva kehittäminen ja uudistaminen tutkitun tiedon avulla yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tästä vastaa hyvinvointialueen kehittämispalvelut. Kehittämispalveluihin kuuluu tutkimus, kehittäminen, koulutus, innovaatiot ja osaaminen eli TKKIO-toiminta, mukaan lukien valtionavustuksilla rahoitettu hanketyö.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella:

tulevaisuuden sote-keskus, jossa kansallisten tavoitteiden mukaisesti ihminen saa tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla ja jossa työskentelee moniammatillisesti toistensa vahvoina kumppaneina sosiaalihuollon ja terveydenhuollon eri ammattilaisia ml. erityistyöntekijät (esim. psykologit, toiminta-, fysio-, ravitsemus- ja puheterapeutit) hyödyntäen työnjakoa ja sovittuja konsultaatiokäytäntöjä

Kymenlaakson hyvinvointialue eli Kymsote rakentaa:

tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta, jossa asiakas pääsee tarvitsemiensa palveluiden piiriin nopeasti ja oikea-aikaisesti. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa Kymenlaaksossa on asiakkaiden tarpeiden mukaiset, tehokkaat ja moniammatillisesti toimivat palvelut.

Kymenlaaksossa sote-uudistuksen tavoitteena on kehittää alueemme palveluja entistä asiakaslähtöisemmiksi, tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta saat tarvitsemasi palvelut helposti ja yhdellä kontaktilla. Tulevaisuudessa pääset tarvitsemiesi palvelujen piiriin entistä nopeammin ja helpommin.

Pohjois-Savon hyvinvointialue korostaa yhdenvertaisuutta, sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista:

Uudistuksen tavoitteena on järjestää kaikille alueen asukkaille laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti. Tavoitteena on myös kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue hypettää, sitä miten asiat voivat "parhaimmillaan sujua":

Parhaimmillaan asiakas voi tavata samalla käynnillä useamman ammattilaisen yksin tai yhdessä ilman, että se on vaatinut etukäteistietoa tästä tarpeesta. Sote-keskus mahdollistaa monialaisen eri sote-ammattilaisten välisen yhteistyön nopeammin ja joustavammin. Sote-keskus parantaa asiakkaiden ja myös ammattilaisten kokemaa palvelujen laatua.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen mielestä keskinäinen yhteistyö asiakkaan asioiden hoitamiseksi tulee olemaan "mutkatonta":

Tulevaisuuden sote-keskus. Erityistä huomiota kiinnitetään paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluiden kehittämiseen Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tehdään osana perustyötä, ja ammattilaiset pääsevät käyttämään osaamistaan laaja-alaisesti. Kun osaajajoukko on laaja-alainen, keskinäinen yhteistyö asiakkaan asioiden hoitamiseksi on mutkatonta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen blogissa on kirjoitus "Aito, vahva, välittävä ja helposti saavutettava monialainen sosiaali- ja terveyskeskus", josta välittää ihmismäisempi, mutta kuitenkin vain jonkinlaista ihannetilaa maalaileva näkemys siitä, minkälainen sote-keskus voisi tai pitäisi olla:

Eri puolilla Suomea valmistellaan ja kehitetään sosiaali- ja terveyskeskuksia (sote-keskus), osana käynnissä olevaa sote-uudistusta. Monialainen sote-keskus ei ole aina fyysinen rakennus, vaan palveluiden ja toimijoiden muodostama kokonaisuus.

Tarkoituksena on luoda laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa hyödynnetään uudenlaista työnjakoa, työvälineitä ja yhteen sovitettuja toimintamalleja. Asiakkaan on sinne helppo tulla, olla ja asioida. Palvelut sujuvat ja toimivat yhteen. Tuki tai apu lähtee rullaamaan ensimmäisestä yhteydenotosta, oli asiakkaan asia sitten yksinkertainen tai monitahoisempi. Ammattilaisten näkökulmasta on tärkeää, miten hän pystyy auttamaan asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla sekä millaisessa työyhteisössä on hyvä työskennellä ja kehittyä.

Palveluilta odotetaan, että niitä saadaan ja tuotetaan lähellä asiakasta. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa tulee olla selkeästi kerrottuna, mitä palvelua on saatavilla, mistä ja koska. Palveluiden tulee olla tasa-arvoisesti saatavilla kokoa alueellamme, niin peruspalveluiden kuin esimerkiksi erityis- ja kuntoutuspalveluiden osalta.

Saattanevat jäädä vajaasti hyödynnetyiksi/toteutetuiksi: tiedonkirjaaminen, big data, tekoäly, digitaaliset palvelut, ennakoitavuus, ennaltaehkäisevyys

Moniammatillista palvelua tarvitsevien ongelmien helpottaminen ja parantaminen ei perinteisesti ole ollut mitään helppoa, minkä voi epäsuorasti päätellä esim. sellaisten hankkeiden käynnissä olemisista, missä erikseen käydään kehittämään tiedonkirjaamiskäytäntöjä ja valmistaudutaan digitalisuuteen lisäämällä henkilöstön osaamista

Projektissa kehitetään yhteisiä kirjaamiskäytäntöjä, jotta saataisiin vertailukelpoista ja tasalaatuista tietoa asiakkaiden palveluista ja hoidosta. Projektissa panostetaan erityisesti rakenteisten tietosisältöjen yhdenmukaiseen ja täysimääräiseen kirjaamiseen, sisältäen mm. hoidossa ja palveluissa käytettävät mittarit ja luokitukset. Tärkeimpiin tietoihin lukeutuvat diagnoosit ja käyntisyyt, joista diagnoosit tulevat pääosin määrittämään hyvinvointialueen rahoitusta. Diagnoosi- ja käyntisyytietoa voidaan hyödyntää myös palvelujen ja hoidon laadun ja vaikuttavuuden seuraamisessa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä (Kirjaamisen projekti osana hyvinvointialuetta, 2021, Etelä-Savon hyvinvointialue)

Digitaalisuuden valmistelussa Pohjanmaan Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen kautta luodaan perustaa digitaalisten työvälineiden ja ratkaisujen käyttämiselle. Valmistelevaa työtä tehdään muun muassa lisäämällä henkilöstön osaamista ennen digitaalisten palveluiden käyttöönottoa. Tämä mahdollistaa nykyisten ja uusien digitaalisten työvälineiden kehittämisen alueella. (Digitaalisuuden valmistelu, 2022, Pohjanmaan hyvinvointialue)

Hyvinvointialueet joutuvat lisäämään merkittävästi big datan ja tekoälyn käyttöä, jos ne aikovat saada kehitettyä yksinkertaisia parempia digitaalisia palveluita, sillä tiedon ylöskirjaaminen siten, että kaikki potilaan asioiden käsittelyyn osallistuvat voivat kokea, ettei heiltä jäänyt puuttumaan jotain ymmärrystä, on erittäin vaikeaa.

Mitä suurempaa tarkkuustasoa tarvitaan, mitä enemmän vaikuttavissa tekijöissä on feedback-looppeja ja mitä enemmän ymmärryksen muodostaminen ammattilaisen mielessä kuormittaa hänen mieltään, sitä vaikeampaa on myös kehittää esim. sellaista digitaalista palvelua, jossa potilas voi keskustella chatbotin kanssa potilaskertomukseensa kirjatuista asioistaan ilman, että ihmisasiantuntija osallistuu keskusteluun mitenkään.

Haasteellisuudet digitaalisten palveluiden hienostamisessa eivät kuitenkaan ole estäneet hyvinvointialueita listailemasta muutamanlaisia tavanomaisimpia:

Sinulla on myös käytössäsi aiempaa enemmän digitaalisia asiointipalveluita ja yhteydenottotapoja, kuten digihoitopolkuja, Chatbot, Live chattejä ja sähköinen ajanvaraus. Saat aiempaa enemmän palveluita suoraan kotiisi, verkossa ja silloin kun sinä niitä tarvitset. (Kymenlaakson hyvinvointialue)

Digitaalisuutta hyödynnetään palveluiden kaikilla osa-alueilla. Sote-keskuksen asiakkailla ja henkilökunnalla on käytettävissä useita digitaalisia palveluita ja digitukea omahoitoon, tiedonsaantiin sekä etäasiointiin ja -konsultaatioon (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue)

Prima Botnia-hankkeessa tavoitteena on ottaa käyttöön monipuolisia digitaalisia asiointikanavia kansalaisen ja ammattilaisen välisen viestinnän sekä etäpalvelujen toteuttamiseksi. Chat, sähköiset lomakkeet ja etävastaanotot ovat esimerkkejä kanavista, joiden avulla kansalainen voi asioida ajasta ja paikasta riippumatta. (Pohjanmaan hyvinvointialue)

Ennakoitavuus ja ennaltaehkäistävyys on yhtä lailla digitaalisuuden kehittämisen kanssa epäuskottavasti toteutuvaa aina siihen asti kunnes sote-keskuksista halutaan oikeasti tehdä "parhaimpaan mahdolliseen pyrkiviä", eikä vain joiksikin "perustason" palveluiksi jääviä. Toki joitakin kuvantamisia voidaan käydä automatisoidusti läpi, erilaisia seurantatietoja voidaan vertailla ideaalimpiin ja semiautomatisoituja otantoja voidaan tehdä silloin tällöin, mutta jos monia kelpoisia teknologian ja tieteen mahdollisuuksia ei edes yritetä hyödyntää, missä sitten menevät rajat sille, missä "palvelu uhkaa käydä liian hyväksi"?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on toimintaa, jolla pyritään vastaamaan tunnistettuihin hyvinvointihaasteisiin ja asetettuihin tavoitteisiin siirtämällä toiminnan painopistettä kohti ennakoivempia palveluja. Tältä osin vastataan myös sote-uudistuksenkin tavoitteisiin: Painopisteen siirtoon ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. (Kymenlaakson hyvinvointialuea)

Työllistämistoiminnan punoutuneisuus osaksi sote-keskuksisuutta, kustannustehokkuus, valtuustot päätöksien tekijöinä

Työllisyysasteen nostaminen on jo aiemminkin ollut mukana monen entisen sairaanhoitopiiriin - eikö muuten kuulostakin mukavemmalta, kun sanoo "hyvinvointialue" - toiminnassa hanketyön muodossa, sillä onhan se myös osana "kestävän kasvun vauhdittamista", mutta monialaisesti eri ammattilaisia käyttänäväkin hyötynä voi monen työttömän kohdalla olla silkkaa suurpiirteisyyttä tai jopa läpeensä vääriä, tarkkuustasoltaan heikonlaisia päätelmiä. Näinhän tällainen toimii Etelä-Karjalassa sen työvoiman palvelukeskuksessa (TYP). Valikoima vastaavanlaisia hankkeita muualla:

Keski-Uudenmaan Työkykyhankkeessa edistämme keskiuusmaalaisten osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä, työllistymisen edellytyksiä ja osallisuutta kehittämällä heidän tarpeisiinsa vastaavaa monialaista palvelukokonaisuutta, vahvistamalla ammattilaisten osaamista ja tuottamalla tietoa kehittämisen tueksi.

KP työkyky -hanke on osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Keski-Pohjanmaan työkyky -hanke toimii Soiten ja Kruunupyyn alueella 2021-2022. Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta -toimenpidekokonaisuudessa mallinnetaan työkyvyn tuen palvelukokonaisuus osaksi Soiten vastaanottojen uudistamishanketta. Hankkeen tavoitteena on, että asiakkaiden palveluntarpeet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja he saavat tarvitsemaansa työkyvyn tuen palveluja. (Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue)

TOIMEKSI-hankkeessa kehitetään Työkykyohjelman molempia toimenpidekokonaisuuksia, jotka ovat: Työkyvyn tuki osaksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta (alueella on toimiva työkyvyn tuen palvelukokonaisuus, työkyvyn tuen prosessi on rakennettu monialaisesti ja yhdessä, työ- ja toimintakyvyn arviointi on tunnistettu palvelutarpeen osaprosessina) ja Tuetun työllistymisen menetelmät (sosiaalihuollon rooli vahvistuu työkyvyn ja työhön sijoittumisen tukemisessa, sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta ja työllistymistä tukeva toiminta vahvistuu, tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen käyttö sosiaalihuollossa on lisääntynyt). Työkykyohjelma on osa Sanna Marinin hallitusohjelmaa. (Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue)

Topakka-hankkeen tavoitteena on luoda maakunnallinen malli työttömien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Lisäksi tavoitteena on lisätä toimijoiden osaamista työ- ja toimintakyvyn tunnistamisessa ja asiakasohjauksessa. Topakka auttaa työkyvyttömyyden takia sivuun jääneitä henkilöitä löytämään yksilöllisesti oikeat palvelut. Asiakas voi esimerkiksi tarvita sairauden jälkeen kuntoutuspalveluita tai apua työkykyyn liittyvien etuuksien hakemiseen. (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue)

Kustannustehokkuus, mihin hyvinvointialueiden valtuutetut pääsevät yhdessä kuntien valtuutettujen kanssa sössimään mukaan myös työllistymisasiat kunhan ne velvollisuudet kunnilla sitten myöhemmin tulevat, ovat valtuutettujen suurta herkkua, sillä ne saavat heidät kuulostamaan kovin tärkeiltä. Viime joulukuun Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa hyvinvointialueen johtaja selitteli pitkästi ja vaikeankuuloisesti laskelmien ja niiden perusteita kuin olisi halunnut korostaa jollekin nettistriimikatselijoukolle, kuinka vaikeaa taviksen on ymmärtää hyvinvointialueen toimintaa ja että sellaiseen tarvitaan hänenlaisiaan asian osaajia. Hyvinvointialueen palveluista, niiden mahdollisesta toimivuudesta ja toimimattomuudesta ei sitten suuremmin puhetta ollutkaan. Siinäkään kokouksessa. Millioinkahan sitten? Voivottelua rahoituksen riittävyydestä toki oli ja yksi vielä kertaalleen mukana ollut lääkäri pääsi parjaamaan hyvinvointialueen käytössä olevaa puhelinpalvelua ennen kuin hän ministeritason päätökseen perustuen irtisanoutui aluevaltuustosta ja jätti sinne vain "ei-jäävejä henkilöitä".

Etelä-Karjalan hyvinvointialue luonnehtii tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen merkitystä nostamalla yhdeksi tärkeäksi seikaksi kustannustason hillitsemisen, mutta jos kustannustasoista ja rahojen käytöstä päättävät tahot, joilla ei ole riittävää ymmärrystä siitä kaikesta, miten sosiaali- ja terveyskeskus yksityiskohtaisemmin ottaen toimii, miten he voisivat tehdä hyviä päätöksiä rahojen käytöstä? Toisaalta, paikallislehdessäkin asti ollaan esitelty sitä, miten "asioista voidaan keskustella puoluerajoista piittaamatta" ja istuntosalissa kuullaan toki kerralla useiden mielipiteitä, joten jos edes muutamalla silloin tällöin on briljantteja näkemyksiä ja tietoa, niin sitten kai muutkin pääsevät niitä fundeeraamaan.

Etelä-Karjalassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeella vahvistetaan erityisesti hoidon jatkuvuutta ja palvelujen saatavuutta sekä samalla asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta. Tämä tapahtuu kehittämällä maakunnan rakennetta vahvistamalla integraatiota, oikea-aikaisuutta, ennaltaehkäisevää palvelu- ja yhteistyötoimintaa sekä hillitsemällä kustannuskasvua.

Vaikkei sitä jokaisen hyvinvointialueen verkkosivuilla erikseen mainitakaan, ainakin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue huomioi tuoda esille sellaisia keinoja terveydenhuollon menetelmien ja palveluiden arviointiin, joista saattaisi olla apua päätöksientekijöille heidän arvioidessaan niitä heille mieluisia kustannuksia.

HTA:lla (Health Technology Assessment) tarkoitetaan päätöksentekijöille suunnattua, kokonaisvaltaista ja järjestelmällistä arviointia menetelmän käytön edellytyksistä, turvallisuudesta ja vaikutuksista. Arvioinnin kohteena ovat uudet ja jo vakiintuneessa käytössä olevat menetelmät, joihin kuuluvat lääkkeet, laitteet ja toimenpiteet sekä hallinnolliset tukijärjestelmät, esimerkiksi potilastietojärjestelmät. Arvioinnissa kootaan ja yhdistetään paras saatavilla oleva tieto tukemaan näitä menetelmiä koskevia terveyspoliittisia ja kliinisiä päätöksiä.

Digi-HTA on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin digitaalisia tuotteita ja palveluja varten kehitetty menetelmä. Sen avulla arvioidaan tuotteen tai palvelun soveltuvuutta alan asiakkaiden ja työntekijöiden käyttöön. Arvioinnin näkökulmia ovat vaikuttavuus, kustannukset, turvallisuus, tietosuoja ja -turva sekä käytettävyys ja saavutettavuus. Näiden lisäksi tarkastellaan erityisesti digitaalisen tuotteen käyttöönottoon vaikuttavia asioita kuten esimerkiksi hoitoprosessia ja IT-muutoksia.

Pitäisikö aluevaltuutettujen esittää mielipiteitä hankkeiden merkittävyydestä, jottei jäisi pelkäksi budjettiraamien asettelemiseksi?

Hankkeisiin osallistuvuuden järkevyys vaikkapa siltä kustannustehokkuuden kannalta saattaa olla hyvin hankalaa mietittävää monelle aluevaltuutetulle, mutta eipä heidän todennäköisesti tarvitsekaan useimpiin hankkeisiin mitään kantaa ottaakaan, vaan riittää kun annetaan jotkin budjettiraamit, joissa vaaditaan - vaaditaan, tietenkin, sillä vallankäyttö on mukavaa - pysyttäydyttävän.

Jos heidän kuitenkin pitäisi ottaa kantaa esim. seuraavanlaisiin hankkeisiin, mitäköhän siitä seuraisi?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue:

Rikollisesti oireilevat nuoret (Ri-O-hanke). Rikoksilla oireilevat nuoret- hankkeessa tuetaan vakavasti ja toistuvasti rikoksia tekeviä nuoria kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää.

Pohjanmaan hyvinvointialue:

Psykososiaalisen hyvinvointi. Psykososiaaliset menetelmät tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tarvittavaa osaamista ohjata ja hoitaa asiakkaita tehokkain ja vaikuttavin keinoin lähellä asiakkaan arkea, vaikkapa heidän omalla koululla tai terveysasemalla. Pohjanmaalla uusista näyttöön perustuvista menetelmistä on otettu käyttöön IPC ja IPT-N menetelmät nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

IPC on 13-18 vuotiaiden nuorten masennusoireilun hoitoon ja ehkäisyyn suunniteltu interpersonaalinen interventio. IPC hoidossa keskitytään ihmissuhteisiin ja niiden vaikutuksiin mielialassa. Tavoitteena on korjata tai helpottaa nuoren ihmissuhdehaasteita. Interventio sisältää 3-6 tapaamista IPC työntekijän kanssa.

IPT-N on 13-18 vuotiaiden nuorten masennuksen hoitoon suunniteltu interpersoonalinen terapiamuoto. IPT hoidossa keskitytään ihmissuhteisiin. Tavoitteena on auttaa nuorta löytämään keinoja käsitellä ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia ja tämän avulla saamaan helpotusta masennusoireisiin. Terapiajakso kestää 12-16 tapaamista IPT-N terapeutin kanssa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue:

Kulttuurihyvinvoinnin projekti käynnistyi huhtikuussa 2022. Projekti on osa Varsinais-Suomen tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman toteutusta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) kokonaisuutta.

Kulttuurihyvinvointi on käsitteenä ja ilmiönä vielä vähän tunnettu osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kulttuuri saatetaan kokea elitistisenä korkeakulttuurina, mutta kulttuurihyvinvoinnissa kulttuurin käsite on laaja sisältäen monenlaista toimintaa. Tutkimusta kulttuurihyvinvoinnista on kuitenkin jo runsaasti, ja kulttuuriin, taidetoimintaan, liikuntaan ja yhteisölliseen toimintaan osallistumisen tunnustetaan tukevan yksilön sekä yhteisöjen hyvinvointia.

Kunnat toivovat hyvää yhteyttä kulttuuri- ja sote-palveluiden välillä sekä alueellista tukea kulttuurihyvinvoinnille työn suunnitelmallisuuden lisäämiseksi.

Tavoitteita kulttuurihyvinvointiprojektin osiossa: lisätään erityisesti kuntien kulttuuri- ja kirjastoammattilaisten, järjestöjen ja sote-ammattilaisten tietoisuutta kulttuurihyvinvoinnista; lisätään kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuuksien hyödyntämistä osana sote-palveluita ja kuvataan kulttuurihyvinvoinnin perustason toimintaa osana tulevaisuuden sote-keskusta; vahvistetaan kulttuurihyvinvointitoiminnan ja sote-palveluiden asiakas- ja palveluohjauksen yhteistyötä luomalla palveluohjauksen malleja sote-palveluista ennaltaehkäisevään taide- ja kulttuuritoimintaan; tunnistetaan ja kehitetään yhteistyön tapoja hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välille kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi.

Hyvinvointialueiden strategiat

Tätä kirjoitusta varten on tarkoituksellisesti vältetty ottamasta selvää hyvinvointialueiden strategiaohjelmista, sillä tarkoituksena on ollut käydä erikseen läpi jokaisen hyvinvointialueen strategioita, jotka ovat esillä joko jommassa kummassa tai molemmissa, aluevaltuuston pöytäkirjan liitteenä tai hyvinvointialueen verkkosivuilla.

SFINX-lääkeinteraktiotietokannasta saa helposti tietoa, miten kaksi lääkettä vaikuttaa toisiinsa, mutta kolmen lääkkeen yhteisvaikutuksen lääkäri joutuu päättelemään itse. Sitä siltä ei kannata edes yrittää kysyä, voisiko jonkin ilmenneen, lääkkeen aiheuttaman oireen kumota esim. muuntamalla ruokavaliota.

SFINX-lääkeinteraktiotietokanta on lääkäreiden eniten käyttämä tietokanta lääkeinteraktioiden selvittelyyn, täydennettynä PHARAO-tietokannalla, molemmissa painotuksen ollessa lähinnä haittojen ja riskien ennakoinnissa. Niiden tuottajana on Medbase, joka ilmeisesti edelleen selviää työstään 6 täyspäiväisen työntekijän voimin (tietolähteet: FinPro inFront 3/2011 ja Finder Yritystieto), Karoliinisen Instituutin Kliinisen farmakologian osaston ja Stockholms läns landstingin Lääkeyksikön avittamana.

Interaktiot SFINX-lääkeinteraktiotietokannassa on luokiteltu "kliinisen merkittävyyden (A-D) ja dokumentaation tason (0-4) perusteella". Esim. B1 tarkoittaa, että "Interaktion kliiniset seuraukset ovat epäselvät ja/tai ne voivat vaihdella" (B) ja "Interaktio on kuvattu tulkinnanvaraisissa tapausselostuksissa ja/tai in vitro -kokeissa".

SFINXin tekijät ovat itsekin huomanneet, että se ei sovellu aivan kaikkeen lääkeparien yhteensopivuuden arviointiin, joten sitä täydennetään PHARAO-tietokannalla, joka "perustuu lääkkeiden farmakodynaamisten vaikutusten analysointiin ja joka antaa yleiskuvan potilaiden lääkehoitoon liittyvistä haittavaikutusten riskeistä". Farmakodynamiikka tarkoittaa siis "lääkkeenvaikutusoppia", ollen "farmakologian osa-alue, joka tutkii lääkkeiden vaikutuksia ja niiden mekanismeja molekyyleihin, elimiin ja koko elimistöön" (Wikipediasta). PHARAO-tietokanta rajoittuu kuitenkin 9 kliinisesti merkittävän haittavaikutuksen arviointiin, näitä ollen mm. verenvuotoriski, kouristusriski ja antikolinerginen vaikutus. Eli siltäkään ei tipahtele helppoja vastauksia vähänkään monimutkaisempiin kysymyksiin.

SFINX ja PHARAO ovat niitä, jotka lähes pelkästään nousevat esiin erillisinä tietokantaohjelmina/tietokantoina, kun jossain suomenkielisessä lääketieteellisessä tekstissä kerrotaan, miten tietokoneavusteisuus on läsnä arvioitaessa lääkekokeiluja ja luontaistuotteiden käytön vaikuttavuutta. Apteekkariliiton SALKO pääsee samoille listoille, mutta siltä voinee odottaa vielä vähemmän. Medbase on julkaissut myös myös Herbalbase-tietokannan, mutta se lienee vasta aluillaan, sisältäessään tietoa vasta jonkin verran yli 200 "keskeisimmän luontaistuotteen tehosta ja turvallisuudesta".

Ohjelmistoteknisesti SFINX on varmasti ihan kelpo suoritus ja sen voi integroida mm. erilaisiin sähköisiin potilasjärjestelmiin, mutta vaikka siinä on lääkkeiden lisäksi mukana mm. eräiden yleisten ravintovalmisteiden (esim. maito, greippi- ja karpalomehu) interaktiotietoja, niin lääkärin tai muun asiantuntijan käyttäessä (integroitua tai sellaisenaan käytettävää) lääkeinteraktiotietokantaa, ei hän välttämättä pääse päätelmien tasolla eteenpäin siitä, mitä ruudulla näkyvä varoitusteksti varsinaisesti tarkoittaa, jolloin täsmällisin ohje, minkä hän voi antaa on "välttää sitä ja sitä yhdistelmää varmuuden vuoksi".