Toiseen kaupunkiin muuttaminen voi tarjota kymmenittäin sellaisenaan tajuttavia mahdollisuuksia, sekä vaihtoehtoja, joissa on hieman enemmän auki pähkäiltävää. Sellainen voi lievittää esim. häirinnän vaikuttavuutta, uudenlaiset opiskelumahdollisuudet voivat tulla saavutettavammaksi ja etäisyydet muihin lisää vaihtoehtoja tarjoaviin kaupunkeihin voivat tulla realistisemmin käytettäväksi.
Maksuhäiriömerkintä on usein kriittinen ongelma uutta asuntoa hankkiessa ja sen vuoksi voi olla syytä miettiä muutamia pahimpia skenaarioita ennalta. Voihan esim. käydä niin, että vuokranantaja lopettaa toimintansa muutaman kuukauden uudessa vuokra-asunnossa asuttuaan, joten mikä olisi todennäköisyys sille, että muutaman seuraavan vuoden aikana tapahtuvat muuttamiset ensimmäisen onnistumisen jälkeen onnistuvat myöskin? Valitun kaupungin vuokra-asuntomarkkinoihinhan voi tulla eloa sitä kautta, että alueen merkittävyys opiskelijoiden kouluttajana lisääntyy niin suuresti, että vuokra-asunnoista tulee enemmän kilpailua. Maksuhäiriömerkintäinen ei tuolloin ole erityisen hyvässä asemassa. Töitä hakiessa, mutta vielä muualle muuttamattomana, saattaa joutua kuulemaan potentiaalisen työnantajan toivovan, että asunto olisi jo valmiiksi työpaikan lähettyvillä ellei kyse ole jostain sellaisesta työstä, johon vaaditaan niin hyvää osaajaa, että asuntoasioiden järjestymistä maltetaan jonkin aikaa odottaakin eli on myös tilanteita, jolloin jonkinlainen sokkona tehty päätös olisi välttämätöntä asioiden edistämiseksi.
Muuttamisstrategiaan voi sisältyä arvioituna hyötynä etäisyydet muihin kaupunkeihin työllistymisen, yritystoiminnan helpottamisen tai vaikkapa erilaisissa tapahtumissa käymisisen vuoksi. Tällöin muuton kohteena olevan kaupungin mahdollisesti korkea työttömyysprosentti ei olisi niin merkittävä kriteeri muuttamista harkitessa. Yritystoiminnan aloittamista harkitessa voi olla täysin käypä vaihtoehto pitää sellaisiakin työntekijöitä, jotka asuvat kasvukeskuksissa, itsensä asuessa jossain hiukan taantuneemmassa kaupungissa, jos vain kulkuyhteydet ovat riittävän nopeat. Työllistymisen mielessä on helpompaa tehdä kokeiluja sellaisesta kaupungista lähtien, jolla on monia lyhyehköjä yhteyksiä kasvukeskuksiin kuin joltain Suomen laidalta.
Riskienhallinnan kannalta saattaa olla fiksua hankkia sellainen asunto, jonka vuokran määrä ei ole liian suuri, vaikka työpaikka lähtisi ns. alta. Kaupunkikohtaisesti selvitettynä on kaupunkien sosiaalitoimistoilta (nykyisin Kelalta) saatavissa tieto "kohtuullisista ja hyväksyttävistä asuinkustannuksista" toimeentulotukea ajatellen. Esim. Espoossa tämä on 675 eur, Tampereella 550 eur, Eksoten alueella 520 eur ja Kouvolassa 480 eur. Terveyden ylläpitämisen kannalta moni saattaisi pitää toivottavana, että asunto sijaitsee hyvien lenkkeilymahdollisuuksien läheisyydessä.
Jos lähtötilanne ennen muuttamista on se, että elämään on kohdistunut jo pidemmän aikaa kaikenlaista haitallisesti vaikuttavaa, voi olla hyödyllistä ellei jopa suorastaan välttämätöntä miettiä ja järjestellä kaikenlaisia pienempiä ja suurempia nyansseja, kuten:
<-- Työnhakijana: huomioita lainsäädöksistä, mietteitä tilanteiden korjausyrityksiksi
Töissä Helsingissä vuonna 2008: Kela-tietoihin vääristelevä merkintä motivaation puutteesta -->