Asiakasta voi hyvinkin kiinnostaa kokeilla, minkälaisia käyttäjämääriä julkaisusovellus kestää ja tällainen ns. kuormitustestaus on hyväksyttävää, kunhan se ei jatku tuntikausia. Minuuttikin joidenkin teoksen kirjoitusten latailua automatisoidusti esim. jollain verkossa käytettävissä olevalla kuormitustestaus-sovelluksella riittää hyvän tuntuman saamiseen. Yhden palvelimen systeemissä pitäisi yhtä kirjoitusta pystyä latailemaan perusresursseilla (sisältäen vähintään 4 vcpu) esim. 8000 krt minuutissa vasteajalla 70 ms tjs. Ottaen huomioon, että esim. useimmat internetin blogikirjoitukset saavat vaikkapa vain muutama sataa lukukertaa kuukaudessa, pitäisi perusresurssien riittää "ihan hyvin" moniin tarkoituksiin. Julkisten teosten kuvat latautuvat aina CDN-palvelun kautta, jos CDN-palveluun on muistettu ladata käyttöaikaa.

Kirjoitus-sivuilla on käytössä lazy loading -tekniikka mm. kuville ja videoille eli vain ruudulla jo olevan osan ja siitä vielä 1000 pikselin etäisyydellä olevat ladataan näkyville. Myös ladattavien kuvien resoluutionvalinta on optimoitu sellaiseksi, ettei tarpeettomasti ladattaisi liian korkearesoluutioisia kuvia, mikä pätee sekä sivun ensilatauksella, että siinä yhteydessä, kun selainikkunan kokoa muutetaan. Runsaskuvaisilla sivuilla selainikkunan koon muuttaminen voisi herkästi aiheuttaa jopa tuhansia kuvanlatausyrityksiä, jos selainikkunan kokoa muutettaisiin keskeytyksettä esim. minuutin ajan, joten tällaisen varalta vain kuvien asettelu muuntuu selainikkunan koon mukaan ja kuvien resoluutioiden vaihtamisen tarve huomioidaan vain hetkittäin.

Eräs asiakkaan pikaisesti käytettävissä oleva keino vähentää julkaisusovellukseen kohdistuvaa kuormitusta on lisätä teoskohtaisia välimuistitusaikoja. Tämä välimuistitus tarkoittaa sitä, että esim. yhtä teoksen kirjoitusta ei generoida jokaisella sivulatauksella erikseen, vaan viimeisin generointi tallennetaan palvelimella tiedostoon, jota hyödynnetään esim. seuraavien viiden sekunnin ajan tai sen verran, mitä sen on säädetty olevan. Se voi olla kaksi tuntiakin. Kirjoituksen ja muiden teoksen osien generointi on aina palvelimen prosessoria kohtalaisen paljon kuormittava toimenpide ja ainahan on se mahdollisuus, että sivunlatauspyyntöjä tulee paljon kerralla. Generoidun teoksen osan tiedostosta lukeminen on tähän verrattuna erittäin vähän palvelimen resursseja kuormittavaa.

Käytettäessä Hetzneriä virtuaalipalvelinten tarjoana, niihin on asiakastunnus-kohtaisesti saatavissa paljoon riittävät 20 TB kuukausittaista outbound-tiedonsiirtoa ilmaiseksi (palvelinten sijaitessa Saksassa tai Suomessa) ja missä ylimenevältä osalta EU:n alueella laskutetaan 1,26 eur / TB. Verkkotopologiassa, joka sisältää useita palvelimia, ei niiden välistä tiedonsiirtoa laskuteta ollenkaan, kuten ei myöskään sisääntulevaa (inbound) tietoliikennettä.

Admin-käyttäjiä (ja optionaalisesti muitakin) varten on hienostunut ja laajennettavissa oleva osajärjestelmä, jonka avulla meneillään olevan kuukauden tiedonsiirron määriä voi seurata ja saada jäljellä olevia päiviä varten suosituksen käyttömäärästä, jotta rajoituksissa voidaan pysyä (ikään kuin se olisi heidän päätettävissään) . Konfiguroitavissa ovat mm. raja, jonka puitteissa outbound-tiedonsiirton toivoisi pysyvän ja kerroin sille, josta lasketaan raja, "minkä vielä kestää" (mahdollisesti aiheutuneissa kustannuksissa). Tiedonsiirron hidastamisella on tasonsa vähäisestä kriittiseen ja joiden jälkeen tulee optionaalinen totaalinen toiminnan lopettaminen, jolloin julkisesti on nähtävissä vain tiedote tiedonsiirron rajan ylittymisestä.

Tämä hidastaminen on tehtävissä luokittelu-kohtaisesti eli vakiona eräät kuormittavat toiminnot erikseen (importexport, upload ja imageview), sekä julkiset sivut ja sisäänkirjautuneet toiminnot erikseen myöskin. Sisäänkirjautuneiden toiminnot eivät koskaan jää saavuttamattomiin rajoitteiden vuoksi. Jokainen tähän konfiguraatioon tehty muutos logitetaan, jos vaikka tarvitsee myöhemmin keskustella siitä, kenen säätöjen vaikutusta mikäkin on ollut. Näistä voidaan sopia palvelusopimusta tehdessä tarkemmin. On vielä harkinnan alla laitetaanko admin-käyttäjälle ollenkaan säätimiä konfiguroimiseen vai tehdäänkö ne hänen puolestaan.

Oletusti vähäisemmässä outbound-tiedonsiirtoa aiheuttavat mahdollisesti runsaskin joukko yhteydenottoja, jotka eivät perustu nettisovelluksen tavanomaiseen käyttöön, vaan voivat olla esim. bottien aiheuttamaa tunnustelua. Niiden yhteismäärä mainitaan tekstimuodossa ikään kuin ohimennen. Riskinä on ollut sekin, että boteilla voisi saada aikaan runsasta kuukausittaisen outbound-tiedonsiirron määrän kasvua, mistä olisi ylimääräistä rahanmenoa. Näiden HTTP-pohjaisten yhteydenottojen lisäksi on myös palvelimiin sisäänkirjautumisien yrittämiset, mitkä eivät ole näissä laskelmissa mukana.