Niitä levytilaresursseja, joita jokaisella asiakkaalla on käytössään, tulee käyttäneeksi myös käyttöjärjestelmä, jonka alaisuuteen kaikki muut oleelliset ohjelmistot ovat asennettuina ja käyttäjien säilömät kuvat ja projektitiedostot. Kuvista skaalataan upload-vaiheessa useita eri kokoja, joista suurinkokoiset vievät kuvaformaatista riippuen megatavun tai ehkä useammankin. Projektitiedostot ovat tiedostoja, joita käyttäjä voi tallentaa projektiin ja jotka päätyvät mukaan myös varmuuskopioihin. Varmuuskopiota tehdessä levytilaa tarvitaan myös zip-tiedoston luomista varten. Käyttöjärjestelmä varaa vakiona käyttöönsä n. 4 prosenttia levytilaa, jotta se voisi toimia myös silloin, kun käyttäjä on tullut käyttäneeksi käytettävissään olevan osuuden esim. 80 GB:n kokoisesta SSD-levyn osiosta. Julkaisusovelluksen käyttöönoton alkuvaiheilla siitä olisi käyttäjän käytettävissä n. 60 GB eli sen verran, ettei ihan heti ole loppumassa pelkästään kuvien säilömisen vuoksi.

Tarvittaessa asiakkaaksi ryhtynyt voi erikseen pyytää suurentamaan levytilan määrää, mihin on kaksi erilaista vaihtoehtoa, joissa molemmissa on yhteistä se, että levytilaa ei voida pienentää takaisin entisenlaiseen. Toisessa vaihtoehdossa levytilan määrää suurenee ottamalla käyttöön hintataulukon (Hetzner) mukaisesta tarjonnasta kalliimpi vaihtoehto, mihin voi sisältyä myös enemmän VCPU:tä ja RAM-muistia (esim. 160 GB levytilaa on alkuvuodesta 2026 ollut 15,67 eur/kk).

Toisessa vaihtoehdossa levytila järjestetään käyttöön sillä tavoin erikseen, että sen käytön voi aloittaa esim. 10 GB:stä ja suurentaa sitä tarvittaessa aina 10 teratavuun asti. Alkuvuodesta 2026 kyseisen "block storage volumen" hinta oli ensimmäisen 10 GB:n osalta 0,55 eur/kk, 100 GB:n maksaisi 5,52 eur/kk ja 10 TB 565,45 eur/kk.

Hinnoittelu "block storage volumella" on tuntipohjainen eli laskutus päättyy periaatteessa levytilan käytön lopettamiseen, mutta koska siinä voisi olla kuvia ym. silloin, kun sen käytön haluaa lopettaa, käyttäjän täytyy itse siirtää käyttäjän käyttöliittymässään kuvat ym. "peruslevylle" tai jos sillä ei ole tarpeeksi tilaa, poistaa ne. Julkaisusovelluksen käyttäjäasetuksista on moodi, joka laittaa eräisiin kohtiin tietoa siitä, millä levyllä kuvat ym. fyysisesti sijaitsevat, sekä toiminnot tiedostojen siirtämiseen levyltä toiselle. Ne on tehty luontevaksi käyttää eli käyttäjän ymmärrys siitä, mitä on tekemässä, pysyy hyvin yllä.

Lisälevyn käyttöön ottamisessa harkittiin sitä, josko käyttäisi Logical Volume Manageria (LVM), joka saa kaksi eri levyä näkymään käyttöjärjetelmää yhtenä, mutta se saattaisi pirstoa tiedostojen eri osat eri levyille, mikä tekisi vaikeaksi ottaa lisälevyä pois käytöstä myöhemmin. Täten, toteutus päätettiin tehdä toisin ja käytännössä lisälevy näkyykin käyttöjärjestelmälle kuin eri hakemistona ja mikä tekee samalla helpommaksi käyttää sitä verkkotopologialtaan sellaisessa ympäristössä, jossa julkaisusovelluksen eri komponentteja käytetään eri palvelimilla ja missä tarvitaan verkkotietojärjestelmän (NFS) käyttöä.