Fysiikan puolelta on löydettävissä runsaasti sellaisia yksinkertaisia luonnonlakeja, joihin vakoilutekniikan voi perustaa. Eräs näistä liittyy kuvajaisen heijastumiseen erilaisista pinnoista. Mahdolliset pinnanmuodoista johtuvat muutokset kuvajaisesta selvää saamiseksi voidaan jättää sopivien matemaattisten algoritmien laskettavaksi siten, että lopputuloksena olisi kuva, joka vastaisi tasaiselta pinnalta heijastunutta kuvajaista.

Kuvajaisen laatuun, joka esineen pinnalle muodostuu, vaikuttavat pinnan kyky heijastaa valoa samassa kulmassa suhteessa pinnan normaaliin, valon tulokulma, pinnan topologia ja materiaalin taitekerroin. Jos pinta on muodoltaan kupera, kaareva tai pallon muotoinen, rinnakkaiset valonsäteet hajautuvat eri suuntiin, riippuen siitä mihin kohdin ja missä tulokulmassa ne pintaan osuvat.

Pinnan epätasaisuus vaikuttaa merkittävästi siihen kuinka selkeä kuvajaisesta muodostuu. Jos pinta on epäsäännöllisen karhea, selkeää kuvajaista ei muodostu, koska valonsäteet heijastuvat sinne tänne. Tätä kutsutaan diffuusiheijastukseksi. Materiaalit, joilla on sileä pinta ilmenevät kiiltävinä ja valoa tasaisesti heijastavana, karheiden pintojen ilmetessä mattapintaisina.

Erilaisilla joka kodista löytyvillä esineillä on erilaisia heijastusominaisuuksia. Jopa putkipihdit omaavat varsin hyvät heijastusominaisuudet, mutta DVD-aseman metalliset kuoret heijastanevat valoa erittäin heikosti. Antistaattinen suojapussi heijastaa sekin valoa suhteellisen hyvin, mutta siitä ei helposti saa riittävän latteaa tasoa, vaan kuvajainen näyttäytyisi vedenomaisen lilluvana.

Kun heijastava taso ei ole lattea, kuvajainen on ikään kuin "kääriytynyt" jonkin muodon pinnalla ts. kuvajainen vääristyy. Jos kyse on esim. pullistuma vääristymästä, kuvajaisen keskellä oleva vaikuttaa suhteettoman suurelta (tunnetaan myös kalansilmäefektin nimellä). Jotkin kodeista löytyvät esineet sisältävät hyvin sileäpintaisia, osittain tai kokonaan pallomaisia kappaleita, joissa heijastuu suuri osa koko huonetilasta.

Jos huoneiston katosta riippuisi halkaisijaltaan esim. 2 sentin mittainen, pinnaltaan erittäin tasainen ja hyvin heijastava pallon muotoinen metallikappale (yksi kattolampun metallisen kehikon kiinnitinkappaleista), voisi sitä kuvata kameralla kaukaakin ja saada otettuun kuvaan zoomaamalla selville miltä huoneistossa näyttää, pienimpiä yksityiskohtia myöten - kuten kolmen metrin päässä metallisesta pallosta avoinna olleen sanomalehden aukeaman tekstisisältö.

Pallomaisen kappaleen kautta ei voisi nähdä sitä, mitä jää pallon vastakkaiselle puolelle. Lisäksi koska pallo vääristää kuvajaista, olisi tarpeen korjata tämä vääristymä ohjelmallisesti. Jotkin ohjelmat osaavat kuva analyysinsa pohjalta määrittää millainen vääristymä on kyseessä ja tehdä korjaukset automaattisesti. Vääristymän korjaus voi onnistua myös sopivilla objektiiveilla, olettaen, että kuvauskaluston voi pitää paikoillaan, eikä objektiivin korjaava vaikutus kohdistuisi täten vääriin kohtiin.