Kuten monen muunkin auktoriteetin julkisissa lausunnoissa, Ylilääkäri Hannu Lauermankin haastattelulausunnoissa, joukkosurmiin liittyen, esiintyy kaikissa sama puute: mainitaan kyllä usein mallin ottamisen mahdollisuus (eng. copycatting) ja mielenterveysongelmat jonkin hypoteesin sävyttämänä, mutta koskaan ei esitetä sitä mahdollisuutta, että tiettyihin tapahtumiin olisi ajauduttu muiden ihmisten systemaattisen toiminnan vuoksi. Voi nimittäin olla paljonkin vähemmän huomiota saaneita tapahtumia (mahdollista täysin poissa julkisuudesta), joihin on ollut vaikuttamassa sama "mekaniikka". Toisin sanoen se vaihtoehto puuttuu, että mitään pahaa ei koskaan olisi tapahtunut, jos tekijään ei olisi kohdistunut a) erilaisten reittien (elämässä navigointiin liittyen) tahallista sulkemista ja b) mielen uudelleenohjelmointia. Ensin mainittu olisi tässä se, joka laukaisisi jälkimmäisenä mainitun, aiemmin toteutetun.

Mielen uudelleenohjelmointi ei viittaa tässä mihinkään elokuvakliseeseen kuten sanaan 'rosebud', jonka lausuminen saisi jollain mystisellä tavalla kohdehenkilön käyttäytymään jonkin ohjelmoidun skriptin mukaisesti, vaan tämä perustuu todelliseen, tutkittuun, "kovaan" tieteeseen. Alustavana esimerkkinä ote termiin "synaptic pruning" liittyen, joka tarkoittaa synaptisten yhteyksien karsiutumista aivoissa "käytä tai kadota" periaatteen mukaisesti:

Certain terminal arbors are pruned by competition. The selection of the pruned terminal arbors follow the "use it or lose it" principle seen in synaptic plasticity. This means synapses that are frequently used have strong connections while the rarely used synapses are eliminated. (Wikipediasta [1], tarvitsisi mahdollisesti lisää tutkimusviitteitä erityisesti aikuisiän kokemusperäisiin synaptisiin muutoksiin liittyen)

Jos toisen ihmisen mieleen halutaan vaikuttaa ulkoapäin, ei ole tarpeen päästä "katsomaan pään sisään", vaan riittää, että toimitaan tiettyjen rennon systemaattisesti noudatettavissa olevien kaavojen mukaan. Esimerkkinä eräästä kaavasta voisi toimia esim. sellainen, joka perustuu "negative free lunch learning" efektiin (ilmaisu esiintynyt Science Daily verkkojulkaisussa). "Positive free lunch learning" tarkoittaisi sitä, että palauttamalla esim. sana assosiaation kautta mieleen jotain unohtunutta, tulisi mieleen myös kaikenlaista muuta, mitä tuohon mieleen palautettuun oli assosiaatioiden kautta liittyneenä, mutta tietyllä tapaa "väärin" mieleen palautettuna, noiden muiden assosiaatioiden mieleen palauttaminen muuttuisi vaikeammaksi, mistä nimitys "negative free lunch learning". Nimitys kuulostaa huvittavalta, mutta perustuu siis ilmeisesti Juppin ja Stonen tutkimukseen [2].

These are cases in which relearning parts of forgotten associations decreases the recall of the remaining parts. The authors find that the difference between free lunch learning and negative free lunch learning is due to the particular method used to induce forgetting. (Science Dailystä [3])

Koska on niin, että oppiminen perustuu paljolti siihen, että aiemman opin varaan on voitavissa rakentaa uutta oppia, on myös niin, että aiemman opin rapistuessa, sen varaan rakentuva oppi ei ole enää niin "vankkarakenteinen" (ei välttämättä parhain sanavalinta tässä yhteydessä). Eräänä toisen ihmisen mielenmurentamiskeinona onkin täten aiemman opin rapauttaminen tekemällä uudemmasta opista hankalammin käytettävää. Riittävän systemaattisesti tehtynä voidaan ohjata varsin täsmällisestikin, mitä karsitaan ja mitä vahvistetaan.

Ohjelmistoteknologia mm. algoritmien ja Internet palvelujen muodossa tarjoaa paljon apuvälineitä sellaisille, joilla on halua sotkea muiden ihmisten mieltä. Jos esim. haluttaisiin sotkea jonkun vasta ohjelmointia ja tietotekniikkaa opiskelevan mieltä, voitaisiin kuormittaa hänen tietoisuuttaan esim. sanoilla, jotka ovat perustana (aiemman opin varaan rakentaminen) tietyille ohjelmistoteknisille avainsanoille, kuten: periytyminen, puurakenne, parent, child, malli (eng. model), luokka (eng. class), puurakenne, hibernate (vrt. kylmyys), tietokannan symboli (tynnyrimäinen), repo, apache, etc. Mielelle aiheutuu runsaasti kognitiivista kuormitusta erotella samankaltaisia sanoja ja muita aistittavissa olevia kohteita toisistaan, joten haittatarkoituksiin voidaan ajatella oleva käytettävissä esim. sanariimigeneraattori, samankaltaisia kuvia hakevat hakukoneet (googleta: "similar image search") ja tietyissä erityistarpeissa samankaltaisia kasvoja tunnistavat algoritmit (googleta: "face search algorithm"), joiden jatkokehittelyyn esim. joku matemaattisesti kyvykäs yliopisto opiskelija saattaa ottaa osaa.

Helsingin Sanomat on aina, luonnolliseen tapaansa, muistanut muistuttaa, että "mielisairaus eli psykoosi, jossa kärsitään harha aistimuksista, on joka kymmenennellä henkirikoksen tekijöistä", mutta ei sekään koskaan anna ymmärtää, että mitään systemaattista häirintää, johon olisi osallistunut usea ihminen, voisi olla taustalla.

Sinä, Hannu Lauerma, Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, olet sanonut Helsingin Sanomissa, että

"Käytännössä kaikilla Hyvinkään ampumistragedian kaltaisiin tekoihin syyllistyneillä on taustallaan jonkinlainen mielenterveyden häiriö."

Olet maininnut myös siitä, että "asiasta [joukkosurmista] puhuminen voi lisätä kopiotekojen todennäköisyyttä", mikä sinänsä on ihan ymmärrettävää spekulaatiota, jossa ei esiinny mitään lopullista varmuutta, mutta jossa kuitenkin tulee jälleen kerran selitys mallin ottamisesta jostain muualta. Ts. mediassa toistetaan jatkuvasti samoja väittämiä, joiden mukaan tekijät ovat itse aiheuttaneet mielentilansa ja/tai että malli on otettu jostain muualta.

Lukion psykologin oppikirjojen kautta kaikille opiskelijoille, jotka ovat riittävän aktiivisia, tulee tutuksi mm. skeeman ja skriptin käsitteet, missä skripti tarkoittaa tapahtumasarjaista skeemaa, jolla on ennustettavissa oleva lopputulos. Skeema taasen "tarkoittaa kaavaa tai rakennetta, ja sillä viitataan ajattelun tiedollisiin, jäsentyneisiin kokonaisuuksiin" (kognitiivisen sosiaalipsykologian sanastosta [4]). Huomaan, Hannu Lauerma, että olet kirjoittanut kirjan mm. hypnoosista ja suggestioista, verkosta löytyen mm. kirjoituksesi Terveyskirjastossa [5], mutta omalta osaltani tarkoitan korostaa tässä pitkäaikaista mielen rakenteiden, kumulatiivista ja/tai iteratiivista muokkaamista haitallisessa mielessä, enkä niinkään hetkellisesti esiintyvän suggestoitavuuden hyödyntämistä. Kirjasi "Pahuuden anatomia" on jäänyt käymättä läpi, mutta "rivien välistä lukien", kuten vaikkapa teologia.fi:n kirja arvion [6] pohjalta tulkiten, saatan muodostaa epäilyn siitä, että olet käsitellyt asiaa teemalla "ihmisessä saattaa eri määrissä asustella sellainen pahuus, jota voi luonnehtia psykoottiseksi tai mielenvikaiseksi", mutta et ole missään määrin käsitellyt sitä mahdollisuutta, että tuo pahuus olisi muiden ihmisten tarkoituksellisesti aiheuttamaa.

Sinä, Hannu Lauerma, olet aitiopaikalla siellä Psykiatrisessa vankisairaalassa. Mediassa paljonkin esiintyvänä sinun lausuntosi ovat mahdollisesti aina samalla edellä selvitetyllä tavalla puutteellisia. Olisi hyvä, jos ottaisit kantaa siihen, voiko sinun mielestäsi (voit myös konsultoida muita asiantuntijoita) tietynlainen "äärimmäisen poikkeava käytös" olla muiden ihmisten aiheuttamaa, perustuen mielen uudelleenohjelmointiin (lavea määritelmä).

Sopii myös kysyä, missä määrin esim. "ampuratasurmaaja" Sanna Sillanpää, joka oli tietojenkäsittelytieteen FM (filosofian maisteri) tai "elokuvateatteriampuja" James Holmes, jolla oli "undergraduate degree in neuroscience", tulivat häirityiksi tai uudelleenohjelmoiduksi opiskelutovereidensa ynnä muiden ihmisten toimesta, sen vuoksi, että heillä tavallaan oli "sopiva oppimispohja perustanaan"?