Kun päättäjävastuussa oleva henkilö kuten SDP:n Ville Merinen, joka on hankkinut paljon tottumusta ja kokemusta ihmisten mietteiden kuuntelusta ja niihin vastaamisesta, kertoo tärkeäksi olla edistämässä joitain hänelle tärkeiksi luonnehtimiaan asioita jopa EU-parlamenttiin pyrkiväisesti asti, mutta rikkoo monihuomaavaista käytöksen tapaa räikeillä kannanotoilla eduskunnan ilmapiiristä ja häirinnästä useampana eri vuonna, on haastavaa olla ounastelematta, että näille räikeyksille täytyy olla muita syitä kuin "sisäinen tahtotila". Arvioitavaksi voi olla syytä ottaa mm. se mahdollisuus, että ensisijainen tarkoitus juontuukin puolueen sisältä tulleesta ideasta saada aikaan tapahtumienkulkuja, jotka tavallaan pakottavat mediaa käsittelemään jotain asiaa erityisesti ja sillä sitten kenties on tavoitellut seurauksensa ja vaikutuksensa. Toisaalta, joissakin tilanteissa häntä haastatteleva voi kysyä häneltä jotain sellaista, joka saa hänet vastaamaan jotain vähemmän harkittua pyydettäessä, mutta minkä seurauksena hän sitten myöhemmin pääsee jonkinlaiseen ideaan mukaan siitä, mitä hyötynäkökulmia julkisuuteen täten päässeestä voisikaan olla ja mikä ei täten vaikuttaisi olevan hänen itsensä aluille laittamaa.

Tästä päästään sen ounasteluun, että hänellä voinee olla vielä jonkin verran hakusessa, miten hän saa soviteltua kokemuksensa terapeuttina, SDP:ssä vallitsevat tahtotilat, sosiaalisen median toimintansa, yleisön edessä olemisensa, yrittäjänä olemisen ja mm. tekoälyyn liittyvät mietekehitelmät sillä tapaa yhteen toimivaksi, että niitä kaikkia voi kehitellä yhtenä laajana, toisiinsa liittyvänä kokonaisuutena. LinkedIn-profiilissaan hän mainitsee, että hänen ydinkiinnostuksenkohteinaan ovat "mental health, unified therapy science, AI safety and policy".

Tämän kirjoituksen voi ottaa edeltävänä mietintänä sille, voiko häneen luottaa tai toisin kysyen, täytyisikö häntä epäillä. Toisinaan hänen väittämänsä tuntuvat liian vahvoilta suhteessa siihen, millä tarkkuudella ja harkintaa osoittavuudella hän väittämänsä tulee argumentoineeksi. Toisinaan hän, jos ei aina laajaan julkisuuteen suunnatusti, niin vaikkapa LinkedIn-viesteissään, ilmaisee näkemyksiä liian varhaisessa tietämyksen kehittymisen vaiheessa, mikä ei sinänsä välttämättä ole väärin, mutta ne jäävät kuulostamaan kuin kansanedustaja-Villenä sanotuilta. Toisinaan hän tekee uudemman kerran samaan vahvojen väittämiensä ryhmään limittäytyvän argumentointinsa, mistä vaikuttaa puuttuvan väliin jäävien aikojen aikana suoritettu itsereflektio. Ja olisikohan sitten pari muutakin juttua ollut?

Henk. koht. saattaisi kiinnostaa, mihin hän vielä päätyy tekoäly-kokeiluissaan ja -mietteissään. Ehkäpä myös sekin, minkälainen todellinen vaikutus hänellä on nuoriin ja lapsiin, sillä he kun tapaavat olla monille ns. vaikuttajille niitä ihmisryhmiä, joille ei vain viestitä sellaisesta, minkä kerrotaan olevan itselle jotenkin tärkeää tai josta on vain tullut jotain sanottavaa (tai muuten ilmaistavaa) tehneeksi, vaan tarkoitus on saada vaikutettua. Siitä taasen ei olisi pitkä olettamusmatka siihen, että tällainen vaikuttaja voisi olla väline joillekin muille tahoille (SDP?), mutta se ei ole tässä väite henkilöä kohtaan, vaan jotain arvioimisen arvoista. Toisaalta, mitäpä hän joka asiassa olemaan vaikuttaja muiden käyttöön, jos intressejä on omastakin takaa.

Ville Merinen haluaa someen tiukat ikärajat, peruskouluun kännykkäkiellon

Eräiden muiden SDP:n edustajien kanssa sanasen vaihdelleena on tullut heiltä kuulleeksi, että heidän poliittinen toimintansa on ajan myötä muuttunut vähemmän individuaaliseksi ja täten enemmän yhteneväisemmäksi puolueen tavoitteiden kanssa. Täten, kun Ville Merinen on jo useamman kerran ilmaissut olevansa sitä mieltä, sosiaaliseen mediaan pitäisi saada 16 vuoden ikäraja, koulujen kännykkäkieltokin on hänen agendallaan ja some-algoritmeista hän on huolissaan mm. anekdoottisten luonnehdintojen avulla, onko se SDP:n vai "hänen" puhettaan?

Mitkä somet pitäisi kieltää nuorilta? – Siis kaikki. Kaikki nämä normisomet pitäisi rajata pois lapsilta ja nuorilta. Siis totaalisesti? – Totaalisesti. (4.5.2024) demokraatti.fi

Terapeutti-Ville eli SDP:n kansanedustaja, psykoterapeutti ja sairaanhoitaja Ville Merinen pohtii Huomenta Suomessa sosiaalisen median vaikutusta nuorten hyvinvointiin. – Me emme oikeastaan edes tiedä, kuinka paljon se vaikuttaa. Jos joku katsoo vaikka 5–10 tuntia päivässä lyhytvideoita, luulen, että se vaikuttaa todella negatiivisesti. (06.08.2023) mtvuutiset.fi

Hänen mukaansa nuorten mielenterveysasioita voisi edustaa Suomea laajemmalla skaalalla Euroopassakin. "Näen, että nuorten kasvavaan ahdistukseen niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa liittyy vahvasti sosiaalisen median käyttö ja ylipäätään ruutuaika. Nämä ovat asioita, jotka ottaisin asialistani kärkeen Euroopassa." 27.11.2023, seura.fi

Täytyy vaikuttaa mielenterveysongelmien juurisyihin. Siksi haluan olla mukana vaikuttamassa somejättien toimintaan säätämällä niitä koskevia lakeja, totesi Merinen MTV Uutisille. Merisen mukaan algoritmit toimivat haitallisella tavalla ja tähän lainsäätäjien täytyy puuttua. 18.11.2023, mtvuutiset.fi

Eikö se kuulosta toisaalta liiankin helpolta ratkaisulta – koulurauha kännykkäkiellolla? – Siitä on älyttömän hyviä tuloksia, Norjasta viimeksi. Se on vaikuttanut todella paljon nuorten mielialaan, koulumenestykseen ja mielenterveyteen. Siihen tarvitaan monia askelia, mutta tämä on Suomen tasolla sellainen askel, mikä kannattaisi ottaa. Tälläkin hetkellä häiritsevään kännykän käyttöön pystytään puuttumaan, mutta haluat siis järeämpää lainsäädäntöä? – Ehdottomasti. Opettajat laittavat paljon viestiä. Meillä on osa kouluista tehnyt päätöksen (kännykkäkiellosta) rehtorin voimalla, mutta iso osa kouluista ei ole päätöstä tehnyt. Se pitäisi saada kaikkiin kouluihin, peruskouluun. (9.6.2024) is.fi

Kun Ville Merisen kannanotoista haastatteluista lukee ja kuuntelee, sitä tulee pitäytyneeksi olettamuksessa, että tietenkin hänellä kokeneena terapeuttina täytyy haastattelun hetkellä olla ymmärrystä aivoihin/mieleen vaikuttavuudesta, mitä tulee sen suhteen, mitä hän niin kovin painottaa, mutta ilmaisut kuten "ylipäätään ruutuaika" ja "emme oikeastaan edes tiedä, kuinka paljon se vaikuttaa", sekä sanan "juurisyyt" käyttäminen kuin hänellä olisi selkeä ymmärrys siitä, mitä hän sillä tarkoittaa, vaikkei olekaan, ei viesti sellaisesta ollenkaan.

Vuoden 2024 Futucastin jaksossa [1] hän kuvailee TikTokin algoritmiksi (monikossa) luonnehtimansa toimintaperiaatetta ja sen vaikutuksen seuraamuksia tavalla, joka kuulostaa vahvasti mutuilulta, mutta silti sana "todennäköisesti" luikahtaa sinne ääneen ilmaistun mietteen sekaan:

"jos se kattoo TikTokissa vähän liian pitkään semmosta videoo, jonka nimi on vaikka "5 ahdistuksen piilotettu merkkiä", niin tämän videon jälkeen TikTok tarjoaa hänelle todennäköisesti sitä samaa, mutta aina vain pahempana päivä päivältä enemmän"[1]

Oma kokemus TikTokista on ollut vuoden 2026 aikana sellainen, että sen videofiidi on selvästikin katselua pitkään jatkamista varten suunniteltu, mutta esim. videoiden haut ovat johtaneet vain hetkelliseen niiden aiheisten päätymiseen sovelluksen etusivun videofiidiin mukaan ja minkä jälkeen siinä on tavattu palailla takaisin aasialaisuuden esiintuomiseen tavalla, joka on eri kansalaisuuksien yhteenkuuluvuuden tunnetta edistävää eli paljon videoita, joissa on enimmäkseen erikseen kiinalaisia, korealaisia "ynnä muita semmoisia" ja muina videoina mukavahenkistä muunmaalaisten tekemisiä. Toisinaan jotain muuttuu uudelleenkuratointimaisesti siten, että selattuaan esim. 400 videota läpi, niiden joukosta vaikuttaa etäännytetyn pois aiemmin paljon nähtyjä esim. henkilöitä ja tuotu joitain uusia tilalle, mutta mahdollisesti semanttisesti aiemmasta muistuttavuutta ylläpitäen. On vaikea hyväksyä sitä mahdollisuutta omien kokemusten perusteella, että "menee aina vain pahemmaksi", kuten Ville Merinen on todennut.

Toisinaan, mutta itselle toistaiseksi harvoin TikTokin etusivun videoissa on "hauskat kotivideot"-hengistä sisältöä, missä esim. jokin eläin tipahtaa jostain korkealta ja kuolee maahan tjm. iskeytyessään. Videohaulla saa toki monenlaista karseaa esille ja voi käydä niinkin, että Best of -välilehdellä käytössä oleva algoritmi/tekoäly voi harhautua, kuten oletetulla tekoälyllä voi olla tapana, mutta pidempiaikaisena vaikutelmana on ollut, että sovelluksen etusivun sisältö palautuu jonkinlaiseen kuratointimaiseen sisältöön. Onko kuratointimaisuudessa kyse enemmän ihmisten vai konemaisuuden vaikutuksesta, sitä on tietenkin vaikea tietää mutuilemalla. Se, mihin videoiden joukossa näkyvät perustuvat siinä vaiheessa, kun sovellusta ensi kertaa ottaa käyttöön, on jotain, mitä ei ole tohtinut arvuutella, sillä en aivan tiedä, miksi se on jo kuukausia näyttänyt muutaman eri gay-pariskunnan (iältään arviolta 16 - 30 vuotiaita) tekemisiä.

Toisinaan tulee mieleen, josko Ville Merisellä on jonkinlaista haasteita orientoitumisien suhteen, sillä hän on ollut niin paljon mm. nuorten kanssa tekemisissä, että hänen pitäisi kyetä parempaankin ideointiin kuin se, että "näytettäisiin algoritmisesti sisältöä, joka ei menisi aina sinne äärimmäiseen, mikä myös tällä hetkellä tuhoaa meidän poliittista keskustelua". Samaisessa Futucastin jaksossa hän tulee korostaneeksi sitä näkemyksentapaistaan, että TikTok on eräs sellainen, joka aiheuttaa niitä mielenterveysongelmia sen vuoksi, että se saa nuoret voimaan huonosti:

"nyt me puhuttiin TikTok-algoritmeista, tekoäly niin mä aina mietin, et eikä me voitaisi kehittää tästä silleen että nuoret voisi mahdollisimman hyvin.. se ei menisi aina sinne äärimmäiseen mikä myös tällä hetkellä tuhoaa meidän poliittista keskustelua paljon minun mielestä. näihin asioihin kun me vaikutetaan yhessä niin yhtäkkiä meillä on some mikä on monella tapaa paljon kestävämpi. se ei enää aiheutakaan paljon meidän mielenterveysongelmia."[1]

Ikärajoja someen, kuten myös kännykkäkieltoja, on niin monesti koetettu puolustaa väittämin, jotka kuulostavat siltä kuin pyrittäisiin ohittamaan paremmanlaatuinen keskustelu, että sellaisista puhuttaessa tapaa eräinä ensimmäisinä mietteinä ajatella, mikähän osuus "henkisesti valmiimmista" tulisi tuolla jollakin perusteella kokemaan elämäänsä rajoitettavan aivan turhaan. Politiikassa kun on ollut tapana, että päätöksiä täytyy saada juntattua käytännöksi, jotta niiden varaan, osittain, voidaan perustaa jotain muuta, joka ei olisi niin mahdollista tai stabiiliä ilman sitä jotain, mikä täytyy saada juntattua käytännöksi. Eli mitkähän siis ovatkaan Ville Merisen SDP:stä riippumattomia näkemyksiä ja mitkä puolueen toiminnan myötäilemisestä johtuvia ajattelun ilmaisuja?

"jos mä pääsen ni ensimmäisiä juttuja että someikäraja. se on tällä hetkellä hiukan epäselvä, mutta yleisesti voidaan ajatella, että someikäraja on 13 et on onko se ok et onko se oikeanlaista tavaraa kolmetoistavuotiaalle vai ei. mä laittaisin tohon et 16 on mun mielestä, että se on vähän turvallisempi, mutta siinäkin vaiheessa aivot on vielä ihan kehittymispisteessä"[1]

Sinänsä, jos huomio siirrettäisiin erään Muskin viestintäpalveluun, niin sehän sitten toimii jo itsellekin kerrassaan väärällä tavalla eli vaikka siinä on tehnyt erillisiä käyttäjälistojaan, joista eräässä on mietiskelevämpiä ja vähemmän päivän politiikasta yms. viestiviä käyttäjiä, niin sen selailu ei meinaa vaikuttaa sen palvelun etusivun viesteihin sitten mitenkään. Viestihakujakin voi tehdä monenlaisista aiheista, mutta eipä sekään meinaa vaikuttaa mitenkään. Mainoksetkin ovat ihan silkkaa kryptoa, uhkapelejä ja erilaisia AI-työkaluja. Ainoa suomenkielinen mainos on ollut Kuntokeskus Liikun, vaikka palvelun etusivulle tyrkkiytyy lähes pelkästään suomalaisia "oikeistopoliitikkoja" ja erästä Sarasvuota (jos vähän kärjistetään), jotka paljon viestimisillään antavat ymmärtää, että kyllähän siellä mainostajille kohteita olisi. Muskin satelliitteja käyttävää palvelua siellä mainostetaan itselle usein, vaikka monesti kokeillut klikata "ei tätä tällaista mainontaa enempää".

Politiikan puskaradiossa epäiltiin Ville Merisen hankkivan itselleen näkyvyyttä epäkohtien esille nostatuksella

Iltalehden podcastissa, Politiikan puskaradio (jakso 213), tultiin "SDP-lähteeseen" viitaten väitetyksi, että hän on kuin "ulkopuolinen tarkkailija", joka "ei osallistu puolueen ohjelmatöihin", mutta nostelee esille joitain epäkohtia. Tässä podcastissa epäiltiin myös sitä, kertoen lähteeksi sotevaliokunta, josko Ville Merinen tekee tarkoituksella niin, että hän nostelee epäkohtia esille "ja siirtyy sitten katsomoon".

"siellä on sotevaliokunnassa herännyt epäilys, että tekeeks Ville Merinen tän niiku tarkotuksella, et hän nostaa näitä epäkohtia tarkotuksella esiin ja sit siirtyy tota katsomoon popcornien kanssa ja tekee sitä niiku saadakseen itselleen näkyvyyttä. et niiku tässäkin kohussa mä mietin et tekiks se et ei hän osaa sitä niiku käsitellä et oks tää nyt et hän haluuko hän et sen huomion pitäisikin tulla häneen. ne siellä sotevaliokunnassa epäilee et onks nää uupumiset ja nää oks nää vaan tietynlaisia performansseja."

"yks SDP-lähde sano mulle, että Merinen on et kukaan ei niiku tunne häntä et hän ei käy puolueen tapahtumissa, hän ei osallistu puolueen ohjelmatöihin, hän ei käy toritapaamisissa, hän ei tapaa edes omia äänestäjiään kasvotusten. et se on some, some some. yks SDP-lähde luonnehti hän tällaiseksi ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. hän on niiku SDP:n edustakuntaryhmän täysvaltainen jäsen kansanedustajana, mutta hän on niiku siellä ryhmän sisällä ulkopuolinen tarkkailija, tällainen niiku epäkohtien esiinnostattelija." (16.1.2026) Politiikan puskaradio, jakso 213

Jokuhan voisi samanlinjaisesti ounastellen päätyä pitämään mahdollisena, että tämä Terapeutti-Villenä tunnettu perusti (yhdessä kollegoidensa kanssa) Mental Health Club -nimisen, maksullisen verkkokurssin (vuoden mittainen) sen hälyn avustamana, minkä hän avustaja-häirintä -puheillaan sai aikaan. Aiheeseen liittyvässä Ilta-Sanomien haastattelussa hän mainitsee "haluavansa pitää vaihtoehdot avoinna sen varalta, jos hän ei hakisikaan enää jatkokautta eduskunnassa". Tuolloin kertomansa mukaan "hän ei ole kuitenkaan vielä päättänyt mitään eikä kurssin vetäminen estä jatkokauden hakemista". (2.1.2026) is.fi

Ville Merisestä aiemmin selvityksen tehdessään, hänen eduskuntapuheidensa perusteella (vuoden 2025 loppuun asti rajautuen), ei juolahtanut mieleenkään, etteikö hän olisi SDP:n linjauksiin puhumisiaan sovitteleva, mutta kieltämättä hän kaarsi vaivaannuttavan monesti terapia-sanan käytön suuntaan.

Henkilönä Ville Merisestä ei ole tullut ottaneeksi selvää vuotta 2020 aikaisemmalta ajalta. Mielenterveysasioista hän on aloitellut keskustelua useammankinlaisena striimauksena. Vuonna 2020 hän ryhtyi keskustelemaan sellaisista Twitch-kanavallaan, missä hänen tarkoituksenaan on ilmeisesti ollut "madaltaa kynnystä hakeutua mielenterveyspalveluiden äärelle". Nykyisellään Twitchistä löytyy vähäinen rypäs ei kovin paljon katsojia saaneita wHeltin videoita, joita on enemmän ja runsaammin katsojia saaneita (muutamasta sadasta kymmenisen tuhannen paikkeille) wHeltin YouTube-kanavalla. Hän on pitänyt mielenterveysaiheista myös minicast-tyyppistä podcastia (kuutisenkymmentä noin kymmenen minuuttisia lähetyksiä). Speakers Forumin kautta hänet voi tilata puhujaksi ja missä huomionarvoisena voi pitää sitä, että esittelytekstissä siellä on mietinnän esiin houkuttelu siitä, "miten sosiaalista mediaa pitäisi muuttaa", jottei se kenties vaikuttaisi "nuorten mielenterveyskriisiin".

"Merinen keskustelee katsojiensa kanssa mielenterveysasioista. Päätarkoituksena on kannustaa ihmisiä hakeutumaan mielenterveyspalveluiden äärelle sekä antaa vinkkejä mielenterveyden ylläpitämiseen." (7.7.2020) yle.fi

"Ville on ottanut käyttöön lempinimen ”WILLFEEL” korostaakseen sitoutumistaan ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen." (24.4.2024) suomalaisetvaalit.fi

"Vielä vuosi sitten Willfeel oli yhtä kuin terapeuttiville. Mutta nyt meitä samalla kanavalla mielenterveydestä striimaavia on jo useampia, kuten esimerkiksi psykogit Samuli ja Mari sekä terapeutti Kati. Willfeel tunnetaan jatkossa w/ Heltti -nimellä verkossa ja sosiaalisen median kanavissa." (10.10.2022) heltti.fi

– Haluan palata juurilleni. Aloitin sosiaalisen median puhumalla mielenterveydestä livestriimeissä, joissa vastasin ihmisten kysymyksiin. Olen kaipaillut sitä. Uuden sarjan tekeminen on todella innostavaa. Vuosien saatossa on tullut paljon uutta tietoa ja koen, että nyt on hyvä aika palata juurilleni. (18.4.2025) sttinfo.fi

"Ville on sosiaalisen median vaikuttajana epätyypillisesti alkanut puhumaan myös somen haitoista. Miten some vaikuttaa mielenterveyteen? Miten iso rooli somella on nuorten mielenterveyskriisiin? Miten sosiaalista mediaa tulisi muuttaa, jotta siitä tulisi kestävämpää?" speakersforum.fi

Nuo ovat niitä, joista saa juuri sellaista vaikutelmaa, joiden perusteella SDP:kin on varmastikin halunnut hänet mukaan toimintaansa ("poliittinen ura alkoi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa"). Toisaalta, suoraan Wikipediasta kopioiden: "Merinen sijoittuu vaalikonevastausten perusteella poliittiseen keskustaan. Ylen vaalikoneessa Merinen sijoittuu arvoasteikolla liberaalille puolelle. Helsingin Sanomien vaalikoneen käyttämällä GAL–TAN-jakaumalla Merisen näkemykset ovat kallellaan liberaalivihreyteen (GAL). HS:n vaalikoneen perusteella Merinen sijoittuu eduskuntaryhmänsä oikeistosiipeen kaudella 2023–2027."

Hänen TikTok-videoitaan ei henk.koht. ottaen ole voinut muutamasta kokeiluista huolimatta kestää katsoa suunnilleen yhtäkään (ensimmäiset ilmeisesti vuodelta 2021), mutta jotkut nuoremmat ja muutkin ovat pitäneet.

Jos nyt sitten palataan arvioimaan sitä eduskunta-avustajien väitettyä häirintää yms. mukaansa aiheina temmannutta, niin siinähän kävi sitten niin, että eduskunta-avustajiin väitetysti kohdistuvan häirinnän selvittelyt tavallaan puhdistivat eduskuntaan hetkellisesti kohdistuvia epäilyjä häirinnän esiintyvyydestä, mutta toisaalta jollekin yleisön osalla lienee jäänyt täydentävää tuntumaa siitä, että Ville Merinen on "hyvä ihminen, vaikka esilletuonti ei olisikaan briljanttia". Siinä vaiheessa, kun hänen edustamaansa puolueeseen kohdistuva, ulkopuolisen toimijan tekemä selvitys valmistui ja siitä oltiin pidetty tiedostustilaisuus, hän "sanoi katsoneensa tiedotustilaisuuden ja viittasi siinä kerrottuun: on julkisuudessa kerrotut häirintätapaukset, ja lisäksi jotain, mistä ei ole kerrottu" ja että ei "osaa itse arvioida jäljellä olevia tapauksia", mutta hänellä on "kuitenkin sanojensa mukaan kokonaisuudesta sama kuva kuin tilaisuudessa kerrottiin". (19.3.2026) iltalehti.fi

Eräissä muissakin puolueissa tehtiin omia selvityksiään ja todettiin, ettei ole mitään uutisoitavaa asiaan liittyen. Täten saavutettiin lähinnä sen todentaminen, että erityyppiset häirinnäksi pyöristettävissä olevat tapahtumat, joista oli saatu aikaan uutisointia, jäivät niiksi, joissa ei olisi ollut riittävää syytä korostaa häirinnän esiintyvyyden merkitystä siihen tapaan kuin Ville Merinen sen teki. Hän on erikseen aiemmin kertonut, että hänelle on uskouduttu kertomalla hänelle häirinnästä ja että hän suojelee heidän identiteettiään ja että juuri ne ovat niitä, joiden vuoksi hän alunperin kävi ilmaisemaan paheksuntaansa eduskunnassa tapahtuvaa kohtaan. Hän ei ollut kovin hanakasti antamassa lisäinformaatiota tai tekemässä edes lisämainintoja:

Kansanedustaja Ville Merinen (sd) ei halunnut juuri kommentoida eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps) kanssa käymäänsä keskustelua. – Käytiin hyvä keskustelu, mutta me sovittiin, että se keskustelun sisältö jää tuonne, koska se oli aika avoin asiakeskustelu. Toivotaan, että siitä seuraa hyviä asioita, Merinen tyytyi kommentoimaan. Meriseltä kysyttiin ryhtyykö, eduskunta toimenpiteisiin. – Eduskunta on mun mielestäni tuon [keskustelun] perusteella tosi hyvin reagoinut. On käyty yhteydenpitoa ja selvitetty asioita, Merinen sanoi. – Se isompi, että miten tuo selvittely jatkuu, on vähän vielä vaiheessa. Merinen ei halunnut myöskään kertoa, mitä asioita hän toi itse esille keskustelussa. Merisen kanssa Halla-ahoa oli tapaamassa SDP:n eduskuntaryhmän työsuojeluvaltuutettu Seija-Sofia Käärmelahti. Hän on mukana selvittämässä SDP:n eduskuntaryhmässä tapahtuneita häirintätapauksia. (20.1.2026) iltalehti.fi

"Kansanedustaja Ville Merinen (sd) on julkaissut sosiaalisessa mediassa, muun muassa Instagramissa tuoreeltaan ajatuksiaan eduskunnan häirintäjupakasta. Päivitykset ovat osin salaperäisiä, mutta niiden perusteella vaikuttaa siltä, että Merinen kritisoi sellaisia poliittisia näkemyksiä, joissa pyrittiin kiistämään ilmiötä." (15.1.2026) iltalehti.fi

Tammikuussa uutisoitiin, että "viidestä uutisoidusta häirintäkohuun liittyvästä tapauksesta neljään kytkeytyy istuva SDP:n kansanedustaja. Kahteen tapaukseen liittyy pirkanmaalais­kansanedustaja Marko Asell, yhteen keskisuomalainen kansanedustaja Jani Kokko ja yhteen vaasalaiskansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kim Berg." (22.1.2026) is.fi

Nuo kolme henkilöä ovat jääneet useiden uutisointien vuoksi monien mieleen erityisesti avustajahäirintä-teemaisuuteen liittyvänä ja mikä laajentui hiukan myös työolosuhteista kommentoimiseksi. SDP:n Tuppuraisen mukaan, samaisena päivänä, hän arvioi "tapauksia olevan paljon", "osa niistä hyvin vakavia" ja "kyse on laajemmasta ilmiöstä", mutta muistaako kukaan kaiken aiheesta uutisoinnin jälkeen kenenkään muun nimetyksi tulleen olleen häirinnästä syytetty?

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut (YKA) kertoo tunnistavansa eduskunnan työilmapiiriongelmien ilmiön. Akavalainen ammattiliitto kertoo asiasta tiedotteessaan. – Häirintä ja epäasiallinen käytös ovat valitettavasti edelleen aito ongelma työelämässä, eikä eduskunta ole tässä mikään poikkeus. Kaikenlainen häirintä ja epäasiallinen kohtelu pitää ottaa työpaikoilla, myös eduskunnassa, vakavasti. Sitä ei saa koskaan vähätellä, YKA:n toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen sanoo tiedotteessa. Pöyhösen mukaan YKA:n jäsenistä "lukuisia" on töissä eduskunnassa, myös eduskunta-avustajina. (14.1.2026) is.fi

"Tuppuraisen käsityksen mukaan häirintäongelma ei rajoitu vain Sdp:n eduskuntaryhmään, vaan kyse on laajemmasta ilmiöstä. Merisen kanssa käymänsä keskustelun jälkeen Tuppurainen arvioi tapauksia olevan paljon ja osan niistä olevan hyvin vakavia. – Pidän hyvin järkyttävänä, että tällaista on. Näihin on oltava nollatoleranssi. Yksikin tapaus on liikaa, Tuppurainen sanoi." (14.1.2026) is.fi

Ilta-Sanomat kertoi kolmen nimetyn henkilön tekemisistä sekä tiivistetysti:

Kansanedustaja Marko Asellin kerrotaan kosketelleen epäasiallisesti puolueensa naispuolista eduskunta-avustajaa viime marraskuussa eduskunnan pikkujoulujen jatkoilla karaokebaari Ihkun tanssilattialla. IS uutisoi lähteidensä perusteella kansanedustaja Kim Bergin kyselleen Sdp:n puolueen kesäkokouksen jatkoilla vuonna 2023 useilta naispuolisilta eduskuntaryhmän työntekijöiltä, olivatko nämä kokeneet häirintää ja jos eivät, haluaisivatko he tulla häirityksi. Berg on myös Sdp:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Lisäksi IS:n tietojen mukaan kansanedustaja Jani Kokon puheita eräästä eduskuntaryhmän avustajasta samaisessa kesäkokouksessa on pidetty loukkaavina. (29.1.2026) is.fi

että hiukan laajemmin:

"Loppukesästä 2023 Sdp:n eduskuntaryhmä piti kesäkokousta Vantaalla. Silminnäkijät kertovat IS:lle kokouksen illanvieton tapahtumista. Tuolloin Sdp:n mieskansanedustaja julisti suureen ääneen kahteen eri otteeseen erään eduskuntaryhmässä työskentelevän avustajan kuuluvan seksuaalivähemmistöön. Henkilön kuuluminen seksuaalivähemmistöön ei tuossa vaiheessa ollut laajasti tiedossa. Mieskansanedustaja ilmaisi asiansa niin illanviettopaikassa kuin bussimatkalla juhlapaikalta kokousväen hotellille. Illanvietossa, bussimatkalla sekä hotellilla järjestetyillä jatkoilla paikalla oli ainakin kansanedustajia, eduskuntaryhmän työntekijöitä sekä tiedotusvälineiden edustajia."

"Samana iltana juhlien jatkoilla hotellissa eräs toinen Sdp:n mieskansanedustaja oli tiedustellut räävittömin sanoin, haluaisiko edellä mainittu seksuaalivähemmistöön kuuluva naisavustaja seksiä kenties myös miehen kanssa. Tämäkin tapaus on vahvistettu IS:lle useasta, paikalla olleesta lähteestä. Samana iltana juhlien jatkoilla Sdp:n eräs kolmas mieskansanedustaja kyseli useilta nuorilta naispuolisilta eduskuntaryhmän työntekijöiltä, olivatko nämä kokeneet häirintää, ja jos eivät, haluaisivatko he tulla hänen itsensä häiritsemäksi."

"Tuorein tapaus on viime vuoden lopulta eduskunnan pikkujoulujen jatkoilta. Silminnäkijät kertovat Sdp:n kansanedustajan kosketelleen oman puolueensa avustajaa epäasiallisesti karaokebaari Ihkun tanssilattialla. Silminnäkijöiden mukaan epäasialliseen kosketteluun puuttui toinen Sdp:n eduskuntaryhmän avustajana työskennellyt henkilö. IS:n tietojen mukaan avustajakaksikko poistui tilanteessa lyhyen, epäasialliseen kosketteluun syyllistyneen kansanedustajan kanssa käydyn sananvaihdon jälkeen. Epäasiallista koskettelua on tapahtunut myös aiemmin. Joulukuussa 2019 silloinen Sdp:n eduskunta-avustaja joutui puolueessa tuolloin merkittävää valtaa käyttäneen puoluevirkailijan asiattoman koskettelun kohteeksi. IS:lle kerrotaan puoluevirkailijan imarrelleen ja lähennelleen avustajaa illanvietossa. Puoluevirkailijan kerrotaan hivuttautuneen pikku hiljaa keskustelun aikana lähemmäs avustajaa ja lopulta alkaneen kosketella tätä reidestä. Avustaja poistui tilanteesta, eikä ilmoittanut asiasta esihenkilölleen. Avustaja arveli, ettei hänen kertomaansa uskottaisi tai sitä ainakin vähäteltäisiin." (14.1.2026) is.fi

Tyypillistä tällaiselle häirintäuutisoinnille on tietysti se, että kukaan ei missään vaiheessa tuli ounastelleeksi, josko jotakuta on yllytetty tai valmisteltu toimimaan jollain tavalla, joka mahdollistaa myöhemmän sen raportoimisen, että häirityksi on tultu. Ikään kuin ihmismieleen ei voitaisi vaikuttaa sen ulkopuolelta. Aiheesta uutisoinnilla on tietenkin ollut myös se seuraus, että jos joku "ihan tavallinen kansalainen" on tullut vihjatuksi olevan jonkin sortin naishäirikkö tjs., näillä uutisoinneilla saadaan uutettua muiden ihmisten mieliin lisää vääriä käsityksiä ihan vain aiheuttamalla muiden ihmisten mielissä sitä, että jonkun henkilön käytös tulee ajatelluksi samoihin aikoihin paheksuntaan orientoivan uutisoinnille altistumisen aikoihin.

Jokuhan voisi ounastella, että se määrä uutisointia, joka mm. monille tuntemattomasta Marko Asellista on aiheeseen liittyen tehty, voisi olla ollut se erityinen tarkoitus, mikä olikin tarkoitus saavuttaa, kun asia impulsoitiin aluille. Muutama poiminto:

• "Nyt puhuu Marko Asell" (Ilta-Sanomat)
• "Marko Asellista paljastui vaiettu puoli – lähteet: Nokian yöelämässä kuoriutunut esiin toisenlainen mies" (Ilta-Sanomat, maksumuuri, ei luettu)
• "Kansanedustaja Marko Asell pyytää anteeksi" (Ilta-Sanomat)
• "Sdp:n häirintäselvitys valmistui – näin kohuun kytketty kansan­edustaja kommentoi" (Ilta-Sanomat)
• "Kim Bergin mieli muuttui: pyytää nyt anteeksi" (Ilta-Sanomat)
• "Häirintä­kohuun kytkeytynyt Jani Kokko astui esiin – näin hän kommentoi" (Ilta-Sanomat)
• "Nyt puhuu Marko Asell" (Iltalehti)

Toki sekin pitänee mainita, että aluilleen laittamisiin liittyen häneltähän vain tultiin kysymään, että "oletko tosiaan sitä mieltä, että.." (Ylen moniosaisen Vallan Algoritmit -dokumentaarin jaksossa) ja mitä hän sittemmin pääsi useampaan kertaan selittelemään, "ei kai sitä nyt siinä tilanteessa saanut sanottua sen kummempaa kuin että.." Ottaen huomioon, kuinka hänen vaikuttamispyrkimyksiensä ja muuten vain tavoitetuksi tulevat ovat suuressa määrin ns. nuoria ihmisiä, joista monet eivät uutisoidun perusteella politiikasta ja poliitikoista paljoakaan tiedä, voi heille jäädä "häirintäuutisoinnoista" pitkäaikaismuistiinsa erilaisia asioita kuin heille, jotka kokevat seuraavansa politiikkaa usein tai päivittäin.

Nuorilla voisi olla mielessään päällimmäisenä vaikkapa uutisoinnit siitä, kuinka kesätyöntekijöitä on tuolla jossain kohdeltu jollain tavoin huonosti ja mitä on täsmennetty luonnehtivin anekdootein, jolloin jonkun heille tutunoloisen kertoessa ärhentelevään tyyliin (muistettavan retoriikan ja irtolauselmien kera), kuinka eduskunnassa ja eduskunnassa työskentelevien vapaa-ajan toiminnassa on tapahtunut jotain vääryyksiä, nuoret saattavat ajautua ymppäämään sen kaiken mielessään yhteenkuuluvan tuntuiseksi, vaikkei sellaisella ehkä olisi riittämiin perustetta. Ville Merinen olisi aivan hyvin voinut pseudonymisoida ja hiukan muokata niitä hänelle väittämänsä mukaan kerrottuja tapahtumia, jotta muutkin saisivat tietää edes jotain enemmän siitä, mihin hänen väittämänsä mm. eduskunnasta työympäristönä perustuu, mutta hän teki valinnan laitella Instagramiin "mysteerisiä viestejä". Ville Merinen on koulutukseltaan terapeutti, joten hänellä pitäisi olla tottumusta asettua sellaiseen kuuntelemisen, ajattelun ja toiminnan tilaan, missä hänen näkemyksensä ovat "all things considered"-tyyppisiä, mutta tämä ei ole vaikuttanut tapahtuvan edes tapahtumienkulkujen jälkihoitona, mikä tuntuu vaivaannuttavan taktiselta.

Tekoälyaiheista ja datakeskuksista kiinnostumisensa

Vuonna 2023 alkaneen vaalikauden alusta vuoden 2024 loppuun rajautuneet huomioinnit mm. Ville Merisen eduskuntapuheista eivät aiheuttaneet sitä, että hänen puheistaan olisi mainitsemisen arvoisesti käynyt ilmi hänen mielipiteensä tekoälystä. Google-hakujen perusteella hän ei ole aiheesta otsikkotasoon asti nousevalla tavalla uutisointia aiheuttanut ainakaan esim. Ylen, Ilta-Sanomien tai Iltalehden sivuilla. Aamulehdestä löytyy yksi mielipidekirjoitus vuoden 2025 alusta otsikolla "Ihminen tarvitsee ihmistä mielenterveyshoidossa – Tekoäly ei voi korvata ihmistä" (26.1.2025) ja missä hän ilmeisesti (maksumuuri) kertoo jotain lisääkin liittyen siihen, kuinka "tekoälyn leviäminen terveyspalveluiden asiakaskontakteihin on huolestuttavaa kehitystä":

Tämä on kiinnostavaa sen vuoksi, että hänen otettuaan LinkedIn-viesteissään vasta viime kuukausina (kirjoitushetkenä toukokuu 2026) viesteihinsä mukaan konesaleja, datakeskuksia, AI-laskentaa, tekoälymalleja ja näkemystä tekoälymallien kyvykkyydestä, käy kiinnostamaan onko hänen tietopohjansa, kuten tavataan sanoa, ohutta. Toisaalta, oppimisen kannalta sehän on kovin soveltuvaa, jos hänellä on jo entuudestaan useita sovellutuskohteita muodostumassa olevalle tietämykselleen, sillä se tekee oppimisen motivoivammaksi ja helpommaksi. Hänellähän sellaista ovat mm. poliittiseen päätöksentekoon ja yritystoiminnan kautta juontuviin kiinnostuksen kohteisiin liittyvät. Ehkäpä näistä hänelle, yrityskumppanilleen ym. jotain kehkeytyy. Muutamia irtopoimintoja hänen LinkedIn-viesteistään:

"Useita erilaisia mielenterveyteen liittyviä appeja, nettisivuja, oppimissysteemejä jne. Osa ihan helppoa 1shot meininkiä ja osa vaatinut kuukausien verran duunia."

"Jos pystyt kuvailemaan ajatuksesi puheella tai tekstillä, sen pystyy toteuttamaan."

"Jos pyydät Codex 5.3:a tekemään kopion Duolingosta, mutta omalta alaltasi, se tekee sen."

"Yhdysvalloissa testataan jo lääkäriagentteja."

"Tämä ei koske vain analyytikoita ja koodareita. Kun taskussasi olevalla puhelimella voi ohjata kokonaisia agenttijärjestelmiä, muutos koskee lähes kaikkia."

"Can we teach an LLM to actually care? Thoughts from a psychotherapist pondering AI."

"I have spent a lot of time lately thinking about the missing piece in Large Language Models. We have mastered logic and syntax, but we are still interacting with cold statistical machines."

"How do we move from emulation to actual emotional resonance?"

"Konesalit eivät ole enää erillisiä siiloja, vaan osa energiaverkkoa ja säädellyn datan hallintaa. Etsin verkostooni tekijöitä näiden teemojen risteyskohdasta: Datakeskusten lämpöintegraatiot ja verkon tasapainotus, AI-laskennan vaatima infra, Terveysdatan turvallinen käsittely ja EHDS"

"Tekoälyn perusluonne nojaa todennäköisyyksiin ja on toisinaan ailahteleva. Tällaista teknologiaa on vaikea viedä turvallisista digitaalisista kokeiluista todelliseen maailmaan. Arvaamattomasti toimivaa algoritmia ei voi kytkeä ohjaamaan kansallista sähköverkkoa, raskasta teollisuutta tai leikkaussalien aikatauluja ilman poikkeuksellisen vahvaa rakenteellista suojausta."