Kaikesta sosiaalisena olemisesta huolimatta ihmisiin tapaa sisältyä halua kuljeskella itsekseenkin. Näistäkään kuvista se, missä on eniten kulkemisen jälkiä, ei kerro mitään ihmisten kulkemisesta yhtä aikaa muiden kanssa. Jotkin polut käyvät muodostumaan pian lumisateiden jälkeen uudelleen, koska ihmiset ounastelevat muidenkin kuitenkin kulkevan samoin paikkein niin monenkertaisessa määrin, että piankos sitä pääsee helpomminkin. Polut eivät välttämättä muodostua edes sen vuoksi, että siten päästään oikaisemaan jonnekin, vaan kenties jonkinlaisesta monivuotisesta tottumuksesta, minkä perusteisiin esim. rantareunan läheisyys luo sävytteensä.