Vihapuheella viitataan usein siihen, että jotkut ihmiset jättävät jotain sanomatta sen vuoksi, että siitä saattaisi aiheutua useampikin ryöppy kommentteja ja muuta puhetta, joka saa olon tuntumaan pahalta tjs. Poliittisten toimijoiden lähtiessä hakemaan ratkaisuja sille, ettei tällaista uhan tunnetta tarvitsisi kokea, lähdetään asiaa ratkomaan sitä kautta, mitä kuuluu, pitäisi kuulua tai ei pitäisi kuulua sananvapauteen. Huomioimatta jää tuolloin se, että on myös sellaista vihan ja ärtymyksen sävyttämää puhetta, joka juontuu siitä, että ei jätetä muita keinoja saada asioitaan kuuluviin ja erottuvaksi kuin ilmaista asiansa uhkaavasti ja mahdollisesti joihinkin ihmisiin kohdistuen. Jos vihapuheen ongelmaa ratkoessa päädytään siihen, että sosiaalisen median alustat pitää velvoittaa poistamaan tietynlainen sisältö nopeasti ja automaattisesti, päädytään samalla myös siihen, että tavoitteellisesti muita ihmisiä häiritsevät voivat tehdä ihmisten olosta niin tukalan, että kohteena olevan tekee mieli ilmaista itseään huomattavasti tavanomaista voimakkaammin sanankääntein sosiaalisessa mediassa. Jos tämä mahdollisuus karsiutuu pois, hän tulee kokemaan, ettei hänellä ole ilmaisukanavaa käytössään tuntemuksiensa ulospäästämiselle, mikä voi sitten seuraavana vaiheena johtaa aseiden käyttöön. Toki sitäkin mahdollisuutta on voitu kontrolloida lainsäädännön kautta, jolloin kohteena olevalle jää lähinnä hyödyttömille psykiatreille ja terapeuteistaan asioista kertominen, muualle muuttamisen kokeilu ja tunteidensa itseensä takaisin sullominen, mikä ei tietenkään ole erityisen terveellinen vaihtoehto. Täten, sananvapauden huolimaton rajaaminen johtaa siihen, että jos halutaan karsia ihmisiä pois maailmasta, riittää kun tekee heidän olonsa riittävän tukalaksi, niin he päästänevät itse itsensä päiviltä seuraavien lämpimien ilmojen tullen.
”Olemme uudessa maailmassa somen kautta. Ei ole vielä ihan herätty siihen, miten tähän asiaan pitäisi puuttua. Erittäin negatiivinen puhetapa on tullut sallituksi, ja levinnyt laajalle.” (Heikki Hiilamo Yle.fi:ssä 4.7.2018)
”Meidän pitää tehdä huolellinen analyysi, mitä kaikkea sananvapauden piiriin sinänsä kuuluu. Nyt jo rikoslaissa on määritelty laittoman uhkauksen ja kunnianloukkauksen nimikkeet, mutta mikä on tämä epämääräisen, harmaan alueen vihapuheen toimintakenttä?” (Antti Häkkänen Iltalehti.fi:ssä 14.8.2018)
”Meidän on edistettävä kaikkien ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta kunnioittavaa keskustelukulttuuria, mikä osaltaan edistää sananvapauden toteutumista.” (Kai Mykkänen Intermin.fi:ssä 27.11.2018)
”Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että avoimella yhteiskunnalla on hintansa. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka käyttävät oikeuksiaan väärin ja hölmöllä tavalla. Itse olen valmis maksamaan tämän hinnan, koska pitkällä aikavälillä olemme huolestuttavalla tiellä, jos ryhdymme rajoittamaan sananvapautta.” (Jarkko Tontti Verkkouutiset.fi:ssä 28.10.2018)
”Kymmenien nuorten ihmisten tappaminen on rikos, jota ei voi sovittaa muulla tavoin kuin istumalla lopun ikää eristyksissä. En jaa sitä vaikka rikosoikeuden professorilta kuultua näkemystä, että jos henkilö paranee tai tervehtyy, hänet pitäisi vapauttaa 20 henkilön päähän ampumisesta.” (Antti Häkkänen Iltalehti.fi:ssä 8.2.2020)
<-- Pahantekojen tunnistettavuudesta
Ajattelu ja käytös sairaalloisuutta muistuttavaksi -->