Tuskastelevatkohan työvuorossa olevat verkkouutistoimittajat useinkin sitä, ettei heillä ole sellaisia assosiaatioidensa puolesta sopivia uutisia valmiina, joilla saisi jonkun tietyn heidän toimittamaansa sivustoa hetken kuluttua selailemaan saapuvan takertumaan assosiaatiohöttöön? Heitä kun voisi olla tiedotettu tietoturvamurrot-osaston puolelta, että joku tietty henkilö on juuri tullut lämppäilleeksi mieltään riittävän vahvanlaisesti joihinkin sellaisiin aihealueisiin liittyen, joista hän "ammentaa voimaa" tjs. Iltakymmeneltä voi olla ulkovalaistus sen verran vähissä, ettei ehditä tekaisemaan kuvallista juttua, jossa olisi tuoreesti lavastettu tilanne.

Saatavilla voisi olla esim. jutut, joissa otsikkona "koulukanoja on jo useammassa koulussa" ja "kissa ei välttämättä karussa", joista jälkimmäinen tuntuisi sillä kertaa sopivammalta, koska kohdehenkilö on juuri tovi sitten palaillut mielessään menneisiin mediatekniikan opiskelujen aikoihin, joiden yhteydessä hänelle tutuksi tullut henkilö lausahti tokaisun liittyen kissojen ulkosalla oleskeluun ja hän on siinä samoilla minuuteilla tehnyt lisää selvyyttä itselleen liittyen Tomcat-palvelimeen, minkä logossakin kissaa olisi riittämiin. Vaihtoehtoisesti voisi myös informoida näennäisesti kilpailevan mediatalon puhelinmyyjää, että olisi taas aika esittää soittavansa lehtitarjouksen merkeissä. Iltakymmenen aikoihin sellainen soitto saattaisi olla vähän omituista, mutta toisaalta vastahan sitä tuossa heinäkuussa Helsingin Sanomien puhelinmyyjä soitteli 23 kertaa kolmen viikon sisään samalla henkilölle eli järkevyyden rajat on sinänsä ylitetty jo. Jos joku tolkku touhusta sitten kuitenkin otteen saa, niin sen seurauksena puhelinsoittelut päätettäneen sijoittaa seuraavaan päivään, jolloin vaikka Alma Talentista soittaa väitetysti "Koutonen", jolla on näppärästi nimiassosiaatioyhteyksiä puhelimeen vastaavan henkilön asuinkerrostalon vastaiseen päähän, jossa asuu Kautonen, jonka muut ovat tehneet ärsyttävän nimiseksi ja ylemmän asunnon ovinumeroon eli kuutoseen, jossa asujalla on ollut ns. tyhmää päässä mahdollisesti suuren osaa aikuisikäänsä.

Verkkouutistoimittajien ja heitä avustavien (tai kuka sitten ketä avustaakin ja kuka on väline millekin) saadessa käyttöönsä hieman enemmän aikaa häirintätouhujensa valmisteluun, ehditään miettiä huolitellummin, mahdollisesti aiemminkin käytetyn karkeatoimintaisen tekoälyn jelppaamana, miten heidän ja heidän edustamiensa tahojen kannalta ongelmallinen ihminen saataisiin vähemmän vaikuttamiskykyiseksi ym.

Tavallisten uutistenlukijoiden luuloissa journalistin tehtäviin kuuluu tarkistaa esim. lähteiden oikeellisuus, faktojen paikkansapitävyys ja kunnianloukkauskynnyksen ylittämättömyys, mutta heidän tehtäviinsä kuuluvat myös vaikuttamaan pyrkivyyden todistettavuuden vältettävyys ja vastareaktioihin ennalta varautuminen. Vaikuttavuuden tehostamisen apuna voidaan käyttää esim. suostuvaisia kohdeyksilön naapureita, muiden mediatalojen produktioihin osallistuvia ihmisiä, eri tavoin julkisuudesta tuttuja henkilöitä tai jossain toisessa maassa ennalta valmisteltua tapahtumaa.

Täten, kun tietoturvamurrot-osastolla havaitaan, että kohdehenkilö tekee jotain sillä tapaa poikkeuksellista tietokoneellaan, etteivät simulaatiomallinnukset osanneet ottaa sellaista huomioon, käydään eri tahoilla keskustelua siitä riittäisikö kohdehenkilön ajattelun saaminen takaisin digitaalisen kaksosensa ajattelun mukaiseksi pelkkä uutisilla kikkailu vai täytyykö triggeroida käyntiin jotain ennalta valmisteltua, saatetaan päätyä siihen, että on tärkeää ohjailla myös muita kohdehenkilöä luvattomasti (in-real-time tai koosteena) tarkkailevia ihmisiä. Tällainen voisi tarkoittaa esim. sitä, että kohdehenkilön katseltua imagoltaan laajalti suojeltua Jasper Pääkköstä elokuvansa (Omerta) trailerissa, triggeroidaan puolen tunnin sisään naapurivaltion vankilassa käyntiin panttivankitilanne ja laitetaan Helsingin Sanomat julkaisemaan jotain niin isosti, että se unohduttaa staattisten salatarkkailijoiden mielistä assosiaatiot Jasper Pääkkösen ja meri-sanaisuuden välillä tämän tapauksen osalta ja tarjoaa mielikuvituksen ruokkimiseksi isoja valokuvia meren aalloista jutussa, jossa aiheena Linus-niminen, huumeisiin sekaantunut henkilö. Nimi on jutun otsikossa niin isolla, että se erottuisi isommankin huoneen toiselle laidalle. Suomalaiset eivät ole koskaan kuulleetkaan kenestäkään muusta Linus-nimisestä kuin Torvalds-sellaisesta, joten heidän mielensä ajautuvat niin häkeltyneeksi nimisetvimisestä ja isoista valokuvista, ettei heidän mielensä jaksaisi assosioittaa merisyyttä ja aaltoja kohdehenkilöön, jonka omissa produktioissa aaltoisuus on itseasiassa eräänkin Facebook-sivun header-kuvana. Eli tarkoitus oli siis estää yhtä henkilö assosioitumasta Jasper Pääkkösen tietynlaisiin tekemisiin, mutta antaa salatarkkailijoiden, joita voisi olla esim. 80000, niputtaa kaksi erilaista panttivankisuustilannetta mielessään yhteen, sillä Omerta-elokuvassahan hyökätään presidentinlinnaan ja otetaan juhlavieraat panttivangiksi. Salatarkkailijaisuus ei tarkoita sitä, että suuri joukko ihmisiä olisi koko ajan suorittamassa jotain tarkkailua, vaan heidänkin joukossaan on niitä, jotka vinkkaavat muille tapahtumista kuten Facebook-ryhmissä vinkaillaan jostain huomioimisen arvoisesta – tai sellaisesta, jonka mainitsemisesta on tullut käsky jostain.

Sellaista kohdeyksilölle on ilmeisen vaikea sallia, että jonkinlainen hänen kehittelemänsä ja määrittämänsä symboliikka tai käsitteet alkaisivat tulemaan muistetuksi juuri häneen tekemisiinsä liittyväisinä ja vieläpä sillä tavalla kuin hän saattaisi toivoa niiden tulevan muistetuksi tai tulevan osallistuneeksi muuhun ajatteluun. Tämän vuoksi monet eri mediatalot ovat omineen ja muiden avustamana pyrkineet viemään pois mahdollisuuksia sille, että Illustrator-piirretty kuvitus, joka esittää verkostografiikkana yhden noodin sijoittumisen muiden keskenään verkottuneiden noodien läheisyyteen, mutta kuitenkin erilleen niistä, tulisi tunnetuksi tulkinnan muodoissa kuten a) yksin toimiva pystyy olemaan paljon enempään kykenevä kuin muut yhteen toimivat yhteensä tai b) Suomi ja Ahvenanmaa. Tällaista voi spekuloida suoritetun mm. lehtiotsikoilla kuten "työyhteisön myrkyttäjä" ja sellaisenaan tulkinnallisuudesta kilpailevaksi on päässyt esim. Hjalliksen moneen kertaan lesoiltu "yksin ei pärjää"-ideologia, millä hän viittaa kehittymäisillään olevaan ihmisverkostoonsa, jolla on väitetysti tarkoitus tarjota suorempi vaikuttamiskanava päätöksentekoon. Ivan Puopolon kolumnikirjoitus konformistisuudesta huhtikuulta 2021 taasen on tavallaan kelpoisaksi tulkittavuuden linjalla, mutta koska kyse on MTVuutiset-tuotannosta, voi siinä pitää lähtökohtaisena tarkoituksena olevan käsitteen, ilmiön ja visualisoitavuuden omimiseen pyrkimisestä, sillä sanaa "konformismi" ei käytetä kovinkaan usein ja kun sitä joku joskus myöhemmin vähän hakukoneella hakee, päätyy tietysti siihen yhteen tiettyyn kirjoitukseen aiheesta.