Projekti tarkoittaa yhteenkokoavuutta, missä projektisivu pitää sisällään navigointilinkit/painikkeet kaikkiin tuotannon kannalta olennaisiin näkymiin/modaali-ikkunoihin kirjoittelun aloittamisesta lopullisen teoksen hienosäätöön, varmuuskopioinnista kuvakatalogien valintaan ja aineiston hallinnasta hakutoimintoihin. Yhdestä projektista voi johtaa useita, yhteisesti kuvakatalogeja käyttäviä teoksia kuten esim. erikielisiä sellaisia.

Sisäänkirjautumisen jälkeen esille avautuu aina projektilistan Fresh-osio, jossa on listattuna ne käyttäjän projektit, jotka hän on itse luokitellut olevan jotain ajankohtaista tms. Samaisesta näkymästä pääsee Settings -modaali-ikkunaan, jossa voi tehdä käyttäjäkohtaisia asetuksia kuvakatalogeista ulkoisten palveluiden konfigurointiin. Toiminto uloskirjautumiseen on sijoitettuna pelkästään tähän projektilista-näkymään. Lajittelevat nimikkeet fresh, past ja forgotten voi ottaa siten, että mihin näistä projekti onkaan sijoitettuna ei esim. sanan "forgotten" tarvitse tarkoittaa sitä, että jotain on nyt sitten lopullisesti jätetty sellaiseen asemaan, että sitä ei enää käytetä ja että se ei ehkä ole edes tärkeä ja ties vaikka halutaankin unohtaa. Myöhemmin sellainenkin saatetaan promotoida takaisin vaikkapa fresh-tasolle, jos siltä tuntuu tai jätetään past-tasolle ikään kuin hetkeksi oleilemaan, josko jossain vaiheessa liikenisi aikaa enempään miettimiseen taikka valmisteluun.

Merkinnät muutamalla tavalla "valmistelussa" olemisista ovat projektikohtaisesti näkyvissä, jos sellaisia on. Editointioikeudelliset muiden käyttäjien projektit näkyvät hiukan eri tavalla tyyliteltynä. Projektin kansikuvan alla näkyvät linkkeinä ja numerotietona "preparing"-merkintäiset kirjoitusten kokoelmat, kuvasäilöt ja adequatesit. Projekteja listaavan paneelin alle saa optionaalisesti näkyviin Tekstin editointi -näkymään linkittyvän listan kirjoituksista projekti-mainintoineen, joilla on readyness-status "preparing" tai "later". Tärkeys-korostettavissa Ctrl-klikkaamalla. Adequatet saa myös klikattavasti näkyviin tähän näkymään, jos ne asetettu olemaan "preparing state". Ctrl-klikkaamalla niitä myös adequate setin näkyviin.

Projektin varmuuskopion tipauttaminen tähän näkymään saa aikaan sen, että varmuuskopion perusteella luodaan uusi projekti. Varmuuskopio-tiedosto voi sisältää useamman kuin yhden projektin. Rajoituksena tiedoston koko 500 MB, minkä ylittyessä voi käyttää importointia SFTP-avusteisesti kuten selitetty kirjoituksessa "Projekti-tiedostot, CDN-tiedostot ja importointi SFTP:llä".

Kirjoituksen peruselementtejä ovat kirjoituksen tekstuaaliset osat (joista osa täysin optionaalisia) ja kirjoitukseen sijoitettavissa olevat "tietynlaiset" (eng. particulars), jotka aluksi vain sijoitetaan kirjoitukseen mukaan niitä tarkemmin paikoilleen sijoittamatta. Näitä sijoiteltavia on tyypiltään paljon muitakin kuin kuvia. Kirjoitukseen on myös mahdollista sisällyttää jokin toinen kirjoitus. Tekstieditorin valikoista löytyy tekstin muotoilutoimintojen lisäksi monenlaisia pikkunäppäriä avustimia ja kirjoitusolosuhteiden muokkaimia.

Erikoisempina kirjoitustyyppeinä on mm. redirectlink, joka mahdollistaa muissa teoksissa olevien kirjoituksien käyttämisen. Valinta "Several with images" ei ole varsinainen kirjoitustyyppi, vaan se luo leikepöydällä olevien kuva-tyyppisten particularsien viittauksiin perustuen uusia kirjoituksia yhden per kuva. Useampia kirjoituksia kerralla voi luoda käyttämällä editorin Tools-valikon "Selected to new writings"-toiminnolla, joka luo yhden uuden kirjoituksen per editorissa valittuna oleva rivi. Näistä riveistä tulee uusien kirjoituksien nimiä. Useiden sellaisten uusien kirjoituksien kerralla luomisen, joihin on liitettynä yksi kuva, voi alustaa kopioimalla imageassorting-näkymässä leikepöydälle valitut kuvat ja käyttämällä sitten "Several with images"-toimintoa.

Jos oltaisiin yksinkertaisesti luotu projekti, tehty siihen yksi kirjoitusten kokoelma ja kirjoiteltu siihen pari kirjoitusta ilman kirjoituksien hienosäätöä, olisi teos-sivulla jo siinä vaiheessa melkein valmiina sisällysluettelo, josta pääsisi lukemaan näitä kirjoituksia. Tarvittaisiin vielä vain sen valitseminen kirjoituksien hienosäätö -näkymästä, mitä kirjoitusten kokoelmista sisällytetään teokseen. Edellä mainitulla teos-kohtaisten säätöjen näkymässä voisi laittaa teokselle kansikuvan, joka otettaisiin vakioasetusten mukaan käyttöön sisällysluettelon yhteydessä.

Jos kirjoitusta oltaisiin ehditty jo vähän hienosäätääkin kirjasimien ja paikoilleen sijoiteltujen kuvien reunuksien tyylittelyn osalta, olisivat säätöjen vaikutukset heti nähtävillä teoksen kirjoitus-sivulla. Kaikissa lopullisissa teoksissa on suorat linkit kirjoitusten kokoelmiin ja kirjoituksiin sekä sisällysluettelossa, että paikoin vähän muuallakin. Kirjoituksissa olevia kuvia voi tarkastella isommassa koossa klikkaamalla/täpäyttämällä niitä. Avautuvassa modaali-ikkunassa näytettyjä kuvia voi selailla näppäimistön nuolipainikkein tai käyttäjäasetuksista näkyville laitettavin edellinen/seuraava -symbolein. Täten selailtavien kuvien joukossa ovat kaikki kirjoituksessa mukana olevat kuvat, vaikka ne olisivatkin eri pictureshowssa.Kirjoituksissa olevia kuvia voi tarkastella isommassa koossa klikkaamalla/täpäyttämällä niitä.

Tuotteliaisuuden kannalta ei välttämättä olisi tarkoituksenmukaista, että kirjoitus on aina juuri sen näköinen kuin miltä lopputulos näyttää, sillä ajattelutyö on tuolloin erilaista, ehkä jopa pakotetun esiin setvivää tyylittelyn huomioimisen viedessä siivunsa ajatusajasta. Tämän vuoksi kirjoituksen olemuksen hienosäätöä ja kirjoitukseen sijoittuneiden elementtien tyylittelyä tehdään erillisessä näkymässä. Tämänkin on tavoiteltu olevan aikaa ja hiirenliikkeitä säästävää. Kirjoituksen lopullista olemusta voi tarkastella näkymässä olevasta esikatselusta tai avata toiseen välilehteen/selainikkunaan se osa teosta, jossa kirjoitus on nähtävillä.

Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä on monenlaisia pikasäätöjä kokeiltavaksi ja suoraan valittavaksi. Tällaisia ovat mm. kirjoituksen leipätekstin kirjasin, ingressin sijoittuminen ja kuvia optionaalisesti ympäröivän reunuksen tyylin valinta. Muina tehokeinoina ovat esim. kirjoituksen kuvien tuuppaaminen hiukan yli tekstin laidan tai laitojen. Säätöjen useisiin kirjoituksiin kerralla kohdistamiseksi riittää, kun tekee ensin sopivat säädöt yhteen kirjoitukseen ja kopioi ne bulk edit -näkymässä valittuihin muihin kirjoituksiin.

Jotkin näistä pikasäädöistä ovat hiukan harvemmin tarvittavia, mutta hyödyllistä olla käytettävissä sitten kun niitä tarvitaan. Tällainen on esim. references- ja/tai meta-tekstien kirjoitusmerkin tarkkuinen uudelleenrivittäminen (ei mukana kuvassa), jota ilman esim. pitkät verkko-osoitteet saattaisivat rivittyä selaimen päätöksen mukaan vain muutamasta kohdasta.

Koko teokseen vaikuttavilla pikasäädöillä on myös hyötykäyttönsä, niillä saaden aikaan mm. teoksen etusivun sisältöä valmistelevuutta ja pikkusäädöt kielen valinnasta välimuistitukseen ja julkisuuden asettamisesta sivuleveyteen. Niillä saa myös blogi-muotoisena aloitetun teoksen muuntumaan kirja-rakenteiseksi teokseksi. Joidenkin teosten tapauksessa saattaa tulla hyödylliseksi asettaa pienikokoisena esitettyjen kuvien sivuleveyden mukainen skaalautuvuus siten, etteivät ne voisi päätyä aivan mahettoman pienikokoisiksi (asettuvat 100 %:n leveyteen esim. älypuhelimella). Tämä asetus vaikuttaa kaikkiin muihin tietynlaisiin kuten videot, kartat ym. Lukijan kannalta saattaa toisinaan olla käyttäjäystävällistä ottaa käyttöön ikonit ilmaisemaan mm. videoiden ja kuvakollaasien sisältyvyys joihinkin kirjoituksiin. Myös redirectlink-kirjoituksia varten on käytettävissä symbolinsa, jotta ne erottuisivat listauksissa. Teoskohtainen välimuistitus on erittäin hyödyllinen palvelimeen kohdistuvan kuormituksen välttämisessä (muutamakin sekunti välimuistitusta hyödyttää paljon).

Teoskohtaisia asetuksia käytettäväksi tapaa tulla lisää aina silloin tällöin. Eräinä muina ovat mm. "Page menu", joka mahdollistaa jokaisella teoksen sivulla näkyväksi valikon, joka luodaan pitkälti automaattisesti julkisessa teoksessa käytettävissä olevista kirjoituksien kokoelmista, presentatation page -asetteluista tai blogi-asetteluista. Mahdolliset special page -osiot sijoittuvat joko mukaan näihin valikoihin tai jos valikoita ei ole käytössä sitten muun sisältöä esittelevän alkuun ja loppuun. Poikkeuksena tilanteet, joissa specialpagen nimi alkaa merkillä ":", jolloin se ei sijoitu valikkoon mukaan.

Automaattisesti generoitu specialpage, joka sisältää kattavan listan teoksen kirjoituksista järjestettyinä availability-päiväyksen mukaan, on saatavissa näkymään pagemenuun tai plainstructure-tyyppisen etusivun sisältölistaukseen ottamalla mahdollisuus käyttöön erillisesti valintalistasta.

Linkit, jotka näyttävät kirjoitusten kokoelman kirjoituksia voi tehdä toimimaan neljänlaisena: näyttämään kirjoitusten sisällöt kokonaisuudessaan, näyttämään kirjoitukset listana muutamien olennaisin tiedoin (nimi, ingressi, tagit ja main image), klikattavan linkin sijaan pelkkä kirjoituksen kokoelman nimi tai soittolistana.

Kirjoitus-sivujen loppupuolella olevat previous- ja next-linkit voi antaa olla kirjoituksien nimisiä linkkejä, käyttää "previous"- ja "next"-sanoja tai piilottaa ne kokonaan.

"Allowed tags" tarkoittaa pilkuin eroteltuja tageja, joilla määritetään se, mitkä kirjoituksiin lisätyistä tageista (erillinen tietokenttä) otetaan huomioon niissä yhteyksissä, missä tageilla voi jotain tehdä. Näitä tageja voi lisäillä kirjoituksiin muutamassa näkymässä valintalistalta valitsemalla.

Kirjoituksessa "Tuotoksien ja teoksien exportointi" tarkemmin selitetty mahdollisuus tulostettavan version generoimiseksi yhtä painiketta painamalla on toimintona ohjattavissa ainoastaan yhden säädön osalta eli kirjasinkoko-kertoimella. Valinta "1.00" sille toimii sopivanlaisesti, kun tulostaa A4-kokoon, vaikuttaen kaikkeen kirjoituksessa olevan tekstin kokooon (otsikot, kuvatekstit ym.). Tämä ei vaikuta redirectlink-kirjoituksiin, sillä niihin vaikuttaa kohteena olevan teoksen samainen asetus.

Teoksen ns. kansikuvan voi valita näkyvän kaikilla sivuilla tai etusivulla teos-kohtaisten asetuksien avulla, mutta sen lisäksi erikoissivun "Opening section" nimeä näpräämällä voi saada tehtyä valintaa näkyykö kyseinen kuva isokokoisempana vai onko se poissa kokonaan, sekä näkyykö teoksen miten vai näkyykö ollenkaan. Samaiset näpräilyt vaikuttavat myös PDF-tiedostoksi viedyn teoksen olemukseen.

Käytännössä siis siten, että jos "Opening section"-specialpagen nimi alkaa:

1. "_" ei cover-kuvaa ollenkaan
2. "#" cover-kuva erityisen isokokoisena
3. ":" cover-kuva ilman teoksen nimeä
4. "_:" ei cover-kuvaa, eikä teoksen nimeä
5. "#:" cover-kuva erityisen isona, mutta ilman teoksen nimeä.

Olisihan nämäkin voinut painikkeillakin tehdä, mutta ehkä niitä kuitenkin on jo muutenkin tarpeeksi?

Muiden specialpagejen osalta on mahdollista saada:

(käyttäessä pagemenua)

1. poistettua specialpage pagemenusta ja lisätä specialpage nimen ja sen sisällön kanssa etusivulla lisäämällä nimen alkuun ":"
2. poistettua specialpagen nimi sen omalta sivulta ja etusivulta lisäämällä nimen alkuun "#"
3. tehtyä molemmat edellä mainituista lisäämällä nimen alkuun ":#"
4. poistettua specialpagen nimen ja sisällön etusivulta lisäämällä edellä mainittujen jälkeen "_"

(kun ei käytä pagemenua ja sisältölistauksen tyyppinä on "plain structure")

1. specialpagen nimen muokkaamisella ei ole vaikutusta

(kun ei käytä pagemenua ja etusivun tyyppinä on jokin muu kuin "plain structure")

1. poistettua specialpagen nimen ja sisällön etusivulta lisäämällä nimen alkuun ":"
2. poistettua specialpagen nimi sen omalta sivulta ja etusivulta lisäämällä nimen alkuun "#"
3. tehtyä molemmat edellä mainituista lisäämällä nimen alkuun ":#"
4. poistettua specialpagen nimen ja sisällön etusivulta lisäämällä edellä mainittujen jälkeen "_"

Käyttäjän julkisia teoksia ja tuotoksia listaavalta sivulta teoksen kansikuvan voi jättää pois valitsemalla siten asiaan liittyvältä valintalistalta. Tällöin sen tilalle näkyy harmaasävyinen suorakaiteinen alue. Teoksen kansikuvat voi saada käyttäjäkohtaisesti näkymään isompana, mihin on moodinsa käyttäjäasetuksissa.

Saadakseen teoksia näkymään käyttäjäkohtaisessa teoslistauksessa samanryhmäisinä, pitää niillä antaa sama ryhmän nimi. Jos millään käyttäjän julkisista teoksista ei ole ryhmän nimeä, ryhmän nimen vievä tila jää pois teoslistauksesta. Teoksen voi myös jättää pois näkyviltä julkiseksi asetettuja teoksia listaavalta sivulta.

Jotkin säädöt kuten "Dates in writings' metainfo" eivät välttämättä saa mitään aikaan sellaisenaan, sillä sille tarvitaan "kirjoituksien hienosäätö"-näkymässä olevan metainfo-valinnan säätämistä siten, että kirjoituksen meta-tieto yleensä tulee mihinkään näkyviin. Ilman näitä valitsimia teoksien kirjoitusten päiväykset eivät näkyisi ollenkaan, mutta niiden kanssa sen saa otsikkojen tienoille tai kirjoituksien loppupuolelle.

Ylläpitomoodiin asettamiseen on valintansa, mikä ilmenee käyttäjille tiedotteena, joka on ylläpitomoodin käytössä olemisen ajan kaiken muun tilalle. Ylläpitomoodi saa aikaan sen, että tämä viesti näytetään lukijoille heidän yrittäessään ottaa luettavakseen jotain teosta tai sen osaa: "Solution has been put in to maintenance mode, which is a different choice from making it private. Someone probably just wants use time and care to perfect the solution without revealing anything too soon. If one had to guess, changes take an hour to finalize, but who knows."

Kirjoituksen laitaan tai tekstikappaleiden väliin voi sijoittaa lisätietoa, koosteen tjm. täydentävää, selventävää ym. tarjoavan alueen, jolle julkaisumaailmassa on englanninkielinen termi "sidebar", mutta tämän palvelun käytössä sellainen on jo tullut nimettyä sideareaksi. On mahdollista, että tämä saattaa nimikkeen osalta sekoittua hiukan myöhemmin tulevaan ominaisuuteen, jolle on annettu ennakoivasti nimitys "sideshow" ja joka on teoksen esittelysivun laidalla oleva sivupalkki, johon voi sijoitella periaatteessa mitä vaan (tilastotietoa, mainoksia ym.). Tässä muutama käytettävissä oleva sidearean reunus-tyylin säätö muusta tekstistä esille kohottamiseksi.

Näissä kirjoituksissa voi käyttää sisältönä kuvia, muttei pictureshowta, eikä mitään sisältöön upotettavissa olevista. Muistikuormituksen vuoksi nämä voi aluksi olla syytä pitää samassa kirjoitusten kokoelmassa kuin kirjoitukset, joiden osana ne ovat. Kirjoitusten hienosäätö -näkymässä pointterin vieminen kirjoituksen päälle, joka tällaista käyttää, saa mukaan otetun kirjoituksen indikoimaan mukana olevuudestaan visuaalisesti, jos ne ovat samassa kirjoitusten kokoelmassa. Kaikenlaisia kirjoituksia voi vapaasti siirrellä projektin rajoissa kirjoitusten kokoelmasta toiseen ilman huolta eheyden rikkoontumisesta.

Jos tarkoituksena ei ole muuta kuin saada muutama erikseen luettavissa oleva tekstikappale esille tavallista tekstin asettelua vähemmän tilaa vievästi, siihen tarkoitukseen voisi käydä sidearean sijaan "tabbed text", joka on eräs embeddable-tyyppinen particular.

Kirjoituksen editointia viipaloittamalla (sliced text editing)

Tekstiä on usein mukavampi kirjoittaa, kun aiempaa samaan kirjoitukseen kirjoitettua tekstiä on enemmän näkyvillä, sillä se vähentää muistikuormitusta. Sliced text editing -näkymässä kirjoitus pilkotaan automaattisesti useaan eri osaan niistä kohdin, missä on, valinnan mukaan, käytetty väliotsikon erottuvuutta lisäävänä keinona joko tekstin paksunnosta tai otsikointia (Header 1 tai Header 2). Kahtena muuna vaihtoehtona tekstin pilkkomisen kohdiksi ovat tyhjät rivit ja rivit, joissa on vain kaksi peräkkäistä miinusmerkkiä.

Kuvasta poikkeavasti tällaiselle visuaalisesti pilkkoavuudelle voi antaa ensisijaiset ja toissijaiset kohdat. Tällainen tekstin pilkkominen visuaalisesti eri osiinsa voi olla hyödyllistä siinä vaiheessa, kun vasta valmistelee kirjoitusta ja haluaa pitää runsaassa määrin jo kirjoitettua tekstiä nopeasti silmäiltävästi esillä, sekä silloin kun tekstissä on paljon väliotsikoita kuten esim. linkkihakemiston tapaisessa kirjoituksessa. Näiden viipaleiden korkeuden ja leveyden säätämiseen on muutama painike. Pilkkomisessa käytetyt tyhjät rivit tai peräkkäiset miinusmerkit lisätään takaisin kirjoitukseen tallennusvaiheessa.

Jos tekstiin on jo aiemmin liitetty kuvia tai muita liitettävissä olevia, ne säilyvät muuttumattomana tallennettaessa, vaikkei niitä tässä asetellakaan esille sen osoittamiseksi, että ne ovat kirjoituksessa mukana. Ja liittäminenhän tarkoittaa siis eri asiaa kuin paikoilleen sijoittaminen. Tätä paikoilleen sijoittuneisuutta osoittavat placeholderit pysyvät kirjoituksissa mukana ellei niitä tekstiä editoidessa poista.

Jos kirjoituksissa käytettävissä olevaa tekstisisältöä on plaintext- tai Word-tiedostojen sisältöinä, voi näitä tiedostoja tipautella yksitellen jonkin "viipaleen" päälle, jolloin tekstisisältö tiedostosta luetaan käytettäväksi ja sijoitetaan täsmälleen siihen kohtaan, missä tekstikursori tuossa "viipaleessa" tuolloin sijaitsee.

Näiden "viipaleiden" järjestystä voi vaihdella manuaalisesti valitsemalla ensin moodiksi "moving slices" moodin "editing text" tilalle ja siirtelemällä niitä kuten haluaa. Käänteiseen järjestykseen "viipaleet" saa yhdellä tätä varten tarkoitetulla painikkeella, mistä on hyötyä esim. silloin, jos on tullut kirjoittaneeksi asioita kronologiseen järjestykseen, mutta haluaakin ne juuri päinvastaiseen järjestykseen.

Kirjoituksen kokoelman kerralla editointia (lots of text editing)

Eräänä toisena vaihtoehtoisena tekstin editoinnin tapana on käyttää "lots of text editing"-näkymää. Siinä kaikki yhden kirjoitusten kokoelman kirjoitukset ovat kerralla silmäiltävissä ja missä näiden viipaleiden korkeuden säätämiseen on muutama painike. Tässä näkymässä on "Show writing particulars (images)"-valintakytkin, jolla saa kirjoituksissa olevat katalogi-kuvat näkymään pienikokoisina kirjoituksien loppupuolilla. Muita particularseja ei näytetä, mutta ne säilyvät kirjoituksissa mukana myös tallentaessa ja niiden quicklook-toiminnot ovat käytettävissä (leijuttaa osoittimella placeholderin yläpuolella). Tämä on eräs näkymistä, jossa mukana "Stickyness"-kytkin, jolla jonkin osan näkymästä saa pysymään suurin piirtein aloillaan silloin, kun sivua skrollataan vertikaalisesti.

Tässä näkymässä näkyviä kirjoituksia ei ladata kaikkia kerralla, vaan kuten kuvien latautumiseen käytetään lazy loading -tekniikkaa, näitä kirjoituksiakin ladataan näkyvillä sitä mukaa, kun on niiden aika ilmestyä näkyviin. Kun laittaa valintakytkimellä "Stickyness" näkymän vasemman laidan elementit pysymään paikoilleen skrollattaessa, voi helposti editoida tai kirjoitella vaikka satoja kirjoituksia.

Molemmissä näissä näkymistä voi kirjoituksien kokoelman kirjoituksien sijaan listata writing finding group description mukaiset kirjoitukset, mihin pääsee haku-näkymän kautta.

Koko projektin kirjoitusten editointia (kanbanish text editing)

Eräs kolmannen osapuolen aikeidenhallintasovellus muuntui eräässä vaiheessa visuaalisesti sellaiseksi, ettei sitä enää käyttänyt niin mielellään, joten sitä päätti kokeilla, josko julkaisusovelluksessa voisi myös olla kanban-tyyppinen näkymä. Eli sarakekohtaisesti voi siirrellä ideoita backlogista meneillään olevien sarakkeisiin ja niistä sitten valmiiden joukkoon. Tagien avulla näihin ideoihin saa lisättyä jotain niitä luokittelevaa. Käytännössä yksi sarake sisältää kirjoitukset kirjoitusten kokoelma -kohtaisesti, mutta kuten lots of text editing -näkymässä, niitä ladataan esille sitä mukaa, kun niiden on aika ilmestyä näkyville. Sinänsä tämä ei ole erityisesti aikeiden ja ideoiden hallintaan tarkoitettu näkymä, vaan se on vain saanut nimityksensä sen kaltaisuudesta. Kirjoitukset siirtyvät kirjoituksen kokoelmasta toiseen heti, kun drag'n'drop -siirtäminen päättyy. Niiden järjestys voi olla joko availability-aikaan tai järjestykseen perustuva, mikä valitaan kirjoituksien hienosäätö -näkymässä.

Vaikka avoinna olevaan kirjoitukseen voi liitellä kuva-tietynlaisia drag'n'droppaamalla niitä tietynlaisten selaus -näkymästä, voi eräänlainen "kompaktisuus", jonka näkymiä "tietynlaisten selaus" ja "tekstin editointi" yhdistävä näkymä tarjoaa, olla paremman tuntuinen, sillä pelkkä katseellakin siirtyminen kahden eri näkymän välillä on mentaalisesti hienoista uudelleenorientoitumista tjs. vaativaa.

Kaiken hetken aikaa käytettävän ollessa samassa näkymässä ei tällaista "ylimääräistä haahuilua" tarvita. Kirjoitusten editointi toimii täsmälleen samoin kuin varsinaisessa "tekstin editointi"-näkymässä sillä erotuksella, että vain kuva-tietynlaisia voi lisäillä ja niitä vasemmanpuoleisesta listasta drag'n'droppaamalla. Kuten "tietynlaisten selaus"-näkymässäkin, kuva-tietynlaisia voi katsella isokokoisena (klikkaamalla kuvaa) ja uudelleenrajata avautuvassa modaali-ikkunassa (klikkaamalla kuvaa Ctrl-näppäin painettuna).

Jos kuvia olisi niin paljon, ettei alimmaisia katsellessa kirjoituksen writingparticulars-listaa enää edes näkyisi, voi katalogin kuvia lisäillä sinne myös siten, että klikkaa kuvaa Alt-näppäin pohjaan painettuna. Vipukytkimien joukossa on myös Sticky-toiminto, jolla muut näkymän sarakkeet kuin sen, jossa kuvakatalogin kuvat ovat ruudukossa, saa pidettyä paikoillaan skrollatessa. Kuten particular browsing -näkymässä tässäkin voi suodattaa näkyvissä olevia kuvia valitsemalla suodattuvuuden joko sen perusteella, onko kuva jokin sellaisista, jota ei ole käytetty missään tai onko se merkitty olevan "usable". Erityisen korkeita kuvien vuoksi voi olla käytännöllistä laittaa käyttöö "limited heights", jotta liian pitkäksi menevä osuus kuvista näyttää "repäistyn pois". Kuvien description- ja source-tiedot voi myös tarvittaessa kytkeä pois näkyviltä.

Teoksen etusivu on eräänlainen esittely tai sisällyslistaus siitä, mitä teos pitää sisällään ja esittelysivun tyyppiä vaihdettaessa juuri tämä etusivu on se, mikä teoksessa enimmälti muuttuu. Kirjamaisen sisällysluettelon vaihtoehtona on muitakin, joista tässä esittelyssä mm. "presentation page", joka voi sisältää eri tavoin aseteltuja kirjoituksien joukkoja ja "blog-like", mikä arvatenkin tarkoittaa blogimaista esitystapaa, missä ulkoasuun voinee vaikuttaa jollain tavoin.

Esittelysivun kirjoituksien yhteydessä saatetaan näyttää kirjoitukselle toisaalla määritetty "mainimage", mistä käytetään joissain muissa palveluissa/sovelluksissa "feature image"-nimitystä. Mainimage on (optionaalisesti) asetettava jokaisen kirjoituksen osalta erikseen siinä näkymässä, missä kirjoituksien olemusta hienosäädetään ja jossa kirjoituksiin voidaan sijoitella paikoilleen mm. kuvia. Samaista mainimage-kuvaa käytetään myös kirjoitus-sivulla tai sitten ihan vaan esittelysivuilla pelkästään.

Presentation page..

Teos-sivulla "presentation page"-esittelysivu voisi näyttää vaikkapa seuraavanlaiselta. Siinä yhdestä ja samasta kirjoitusten kokoelmasta on tehty useita erilaisia kirjoitusten joukkoja (eng. writing sets), joissa eräissä tapauksissa kirjoitukset asettuvat paikoilleen automaattisesti ja toisissa niiden paikka määritetään manuaalisesti. Näitä asetteluja voi käyttää yhdessä teoksessa useitakin, jos ottaa teoksen asetuksista käyttöön Page menun. Writing setit ovat lisättäessä non-participating, joten niitä lisätä jo julkaistuun presentation pageenkin ilman julkisten muutoksien ilmentymistä.

(Itse asiassa.. parempi kun katsot esimerkkituotoksia example: More expressive front page, example: Research news (online magazine) ja example: multiple presentation pages.

Valittavissa on seitsemisen manuaalista asettelua vaativaa kirjoitusten joukottelua ja seitsemisen sellaista, missä riittää kirjoitusten kokoelman valitseminen. Tyylittely- ym. vaihtoehtoina on tarjolla parikymmentä säätöä (kuva varhaisemmasta versiosta).

Näkymän yläreunassa on valikko, josta valita projektille luotuja presentation pageja. Alareunassa ne on listattuna siten, että niiden järjestystä voi muuttaa, nimiä vaihtaa, participating-asetusta muuttaa ja saada talteen osoitteen, johon voi viitata tarvittaessa esim. kirjoituksissa.

Kirjoituksien joukkojen asetteluja voi tallentaa keskenään vaihdeltavaksi niin paljon kuin kokee ehkä tarvitsevansa ja näitä kirjoituksien joukkoja voi siirrellä ylemmäs ja alemmas hiirtä tai muuta osoitinvälinettä käyttäen. Redirect-linkit toimivat näissäkin eli sisältö voi olla koostettuna vaikka pelkästään muissa teoksissa jo julkaistuista kirjoituksista. Luodessa uutta presentation pagea sille generoidaan satunnainen, mitään merkitsemätön nimi. Presentation pagen voi duplikoida kuten myös blog appearancet.

Blog-like..

Blogimaisen teoksen kirjoitukset voivat olla levittäytyneenä useisiin eri kirjoitusten kokoelmiin, sillä kirjoituksien päiväys määrittää sen, missä järjestyksessä ne lukijalle näkyvät. Teos voi sisältää myös kirjoitusten kokoelmia, jotka eivät lukijalle edes näy, vaan ovat muuten vain jostain syystä projektissa mukana.

Kirjoituksilla on esittelysivulla näkyvyyden kannalta kaksi vaihdettavissa olevaa päivämäärää, joista toinen on kirjoituksien järjestyksen määrittävä päiväys (julkaisupäivä) ja toinen näkyy kirjoituksen otsikossa (optionaalinen update-päiväys).

Tältä blogimainen teos voisi näyttää vakiotyylittelyin.

(Itse asiassa.. parempi kun katsot esimerkkiteosta kuten example: Blogging about something)

Blogin olemuksen säätämiseen on vajaa parikymmentä (kuva varhaisemmasta versiosta) painikkeellista säädintä, joilla on vaikutuksensa reunuksiin, kuvakokoihin, tekstirimpsujen asetteluihin ym. Olemuksien asetteluja voi tallentaa keskenään vaihdeltavaksi niin paljon kuin kokee ehkä tarvitsevansa.

Tältä blogimainen teos voisi näyttää eräin pikatyylittelyin. Kirjoituskohtaisten tagien näkyvyys ja sijoittelu on eräänä säätönä.

Out of ink..

Jos teoksessa on runsaanlaisesti kirjoituksia, pelkästään niiden nimien listaaminen veisi ruudulta paljon tilaa, jolloin lukijan ei olisi niin helppo hahmottaa teoksen aihepiirin laajuutta tai ehkä kaikki kirjoitukset ovat jollain tapaa yhtä arvokkaita/merkityksellisiä, joten mitäpä sitä kaikkia nimiä erikseen listaamaan, jos kaikki yhdestä tai useammasta kirjoitusten kokoelmasta on tarkoitettu luettavaksi?

See sooner..

Tämä tarjoaa kaikessa yksinkertaisuudessaan lukijalle mahdollisuuden päästä hetimiten asian äärelle eli kaikkien teoksen kirjoitusten kokoelmien kirjoitukset ladotaan allekkain näkyviin, kirjoitusten kokoelman nimellä toisistaan erotettuina, sellaisena kuin ne näkyisivät, jos niitä ottaisi luettavaksi erikseen.

[ei kuvaa, mainittakoon]

Netissä luettavaksi valmistellusta julkaisusovelluksen teoksesta voidaan tehdä yhdellä toimintopainikkeen klikkauksella PDF-versio, jossa on erillinen kansisivu, kaikki kirjoitusten kokoelmat omissa osioissaan kaikkine kirjoituksien tulostettavine sisältöineen ja footerissa sivunumerot osiotiedon kera. Specialpaget myös mukana, kuvat yhtä hyvin asemoituvina kuin netissäkin, fonttivalinnat tismalleen oikein ja muutenkin kelpoisan oloinen. Nykyisellään on suositeltavaa käyttää sisältölistauksen tyyppiä "plain structure", sillä muut kuten "presentation page" ja blog-like saattavat tuottaa odottamattomia tuloksia. Koko teoksen sijaan voi rajoittaa toiminnon käyttämisen valittuun kirjoitusten kokoelmaan.

Tämä on toteutettu täysin eri tavalla kuin aiemmassa yritelmässä, missä ensin generoitiin TeX-tiedosto, joka sisälsi sekä tyylittelyä ja sisältöä, ja minkä perusteella PDF-tiedosto sitten luotiin. Tällaisen sijaan käytetty ulkoinen palvelu luo PDF-tiedoston samoista aineksista kuin mistä selaimet luovat nettisivut eli HTML-koodista, CSS-tyylittelystä ja JavaScript-koodista. Tärkeänä lisänä erityisesti CSS3 Paged Median hyödyntäminen:

"CSS module specifies how pages are generated and laid out to hold fragmented content in a paged presentation. It adds functionality for controlling page margins, page size and orientation, and headers and footers, and extends generated content to enable page numbering and running headers / footers." (CSS Paged Media Module Level 3. W3C Working Draft, 18 October 2018.)

Monetkaan selaimet eivät ole implementoineet käyttöönsä kyseistä standardia ja juuri sen vuoksi tulostaminen suoraan jostain selaimesta ei tarjoakaan optimaalisia tuloksia sellaisenaan, kun tarkoituksena on saada mukaan sivunumerointia ym. Esim. Firefox-selain ei viimeisimmän kokeilun perusteella CSS Paged Mediaa kummoisemmin hyödynnä, mutta Edge ja Chrome sen sijaan kylläkin. Niitäkin käyttäessä on se ongelma, että ne sisällyttävät headeriin ja footeriin ylimääräistä tietoa päiväyksestä ym. tai sitten headerin ja footerin sisältöjen on oltava tyhjiä (tulostusasetuksissa ei ole kuin joko tai -tyyppinen vaihtoehto). Koko teoksesta tulostettavan version tekemiseen on painikkeensa, kirjoitusten kokoelma -kohtaisuuden riittäessä, ikoninsa.

Itse asiassa, koska ulkoinen palvelu, jota on ollut tarkoitus käyttää PDF-tiedostojen generoimiseen, vaatii maksun tiedostojen generoitavuutta vastaan, prosessia on lyhennetty yhdellä vaiheella. Täten käyttäjälle tarjoillaan ladattava HTML-tiedosto, joka sisältää sisällön lisäksi kaikki mainitut "ainekset". Käyttäjä voi sitten käyttää valitsemaansa selainta sen tulostamiseen, jos selaimessa on riittävästi tukea CSS3 Paged Medialle.

Toimintona tämä on ohjattavissa ainoastaan yhden säädön osalta eli kirjasinkoko-kertoimella. Se on vakioitu niin, että valinta "1.00" toimii sopivanlaisesti, kun tulostaa A4-kokoon, vaikuttaen kaikkeen kirjoituksessa olevan tekstin kokoon (otsikot, kuvatekstit ym.). Tämä ei vaikuta redirectlink-kirjoituksiin, sillä niihin vaikuttaa kohteena olevan teoksen samainen asetus.

Kirjoituksen kokoelmaan vievät linkit, joita voi olla menu-valikossa, writing seteissä, sisällysluettelossa ym., voi laittaa olemaan muodossa, jossa pyydetään julkaisusovellusta näyttämään kirjoituksen kokoelman kirjoitukset soittolistana. Asettelu on tuolloin monelle tutunlainen, missä enimmän tilan vie yksi kokonaan näkyvillä oleva kirjoitus ja siinä sivummalla (tai alempana) on valittavana kirjoituksen kokoelman kirjoituksia mainimageiden kera. Teos-kohtaisissa asetuksissa saa soittolistaisuuden käyttöön pitkälti kaikkialla muualla paitsi writing seteissä, joiden osalta valinnat tehdään erikseen. Joku saattaisi sanoa, että "soittolista" ei ehkä ole onnistunein nimeäminen, sillä eihän ole tarpeen rajoittua esim. videoiden käyttämiseen, vaan kirjoituksissa voi olla kaikkea, mitä kirjoituksissa voi olla.

Tätä erillisellä käyttäjätunnuksella käytettävää näkymää ei ole tarkoitus käyttää kovinkaan usein. Tavanomaisesti, aivan julkaisusovelluksen käyttämisen aloittamisen ensivaiheilla siellä täytyy käydä määrittämässä CDN-osoite. Ilman sen tekemistä kaikkien julkisten sivujen alareunassa näkyy tiedote, että sen määritys puuttuu.

Uudet käyttäjät luodaan myös täällä, kuten myös heihin kohdistuvien rajoitteiden muokkaaminen. Informaationa managing-näkymässä on mm. tieto siitä, kuinka paljon outbound-siirtokaistaa on käytetty meneillään olevana laskutusjaksona.

Jos toiselle käyttäjälle siirrettävään projektiin on liitettynä adequatesettejä, nämä liittyneisyydet poistetaan. Adequatesetteja voi kuitenkin siirtää käyttäjältä toiselle erikseen.

Käyttäjältä toiselle siirtelyyn pätevät säännönmukaisuudet:

• projektin voi siirtää käyttäjältä toiselle, jos projektin katalogit ovat vain kyseisen projektin käytössä, muutoin siirtoyritys keskeytetään alkuunsa
• kuvakatalogin voi siirtää käyttäjältä toiselle, jos katalogi ei ole minkään projektin käytössä
• solutionin voi siirtää projektista toiseen, jos kyse on saman käyttäjän sellaisista
• adequate setin voi siirtää käyttäjältä toiselle siten, että adequateset irroitetaan kaikista projekteista

Näihin siirtoihin tarvitaan tyypillisesti olennainen id-koodi kuten projektin sellainen ja käyttäjätunnus, jolle jotain siirretään. Tekstikentät näitä varten toimivat sillä tapaa avustavasti, että id-koodin tai käyttäjätunnuksen kirjoittamisen ja tekstikenttien ulkopuolella klikkaamisen jälkeen haetaan näytettäväksi lisätietoa siitä, mihin siirto kohdistuu.

Joskus harvoin saattaa käydä valitsemassa tavallisista käyttäjätunnuksista se, josta tehdään "main user" eli se, jonka julkiset teokset listataan, kun mennään verkkotunnuksen index-sivulle. Muulloin näytettäisiin käyttäjälistaus, josta pääsisi käyttäjäkohtaisiin teoslistoihin.

Jos tarve vaatii (erittäin epätodennäköistä), sieltä voi myös tyhjentää käytössä olevien palvelimien keskusmuistiin muodostavien pitkäkestoisten, mutta ajallaan häipyväisten välimuistien sisällöt. Sellaisiin muodostuu mm. osittainen kopio tietokannan sisällöstä relaatioiden kera, koska siitä on paljon nopeampaa hakea tietoa kuin tietokannasta, koska tietokanta sijaitsee hitaammalla SSD-levyllä.

Julkaisusovelluksen instanssin laajuisesti on valittavissa, että julkisessa teosten/tuotosten listauksessa ne pienentyvät vähäisemmillä selainikkunan leveyksillä siten, että niitä mahtuu enemmän kerralla näkyviin tai että ne asettuvat allekkain, eikä kuvaustekstejä piiloteta.