Runsaan verkkosanakirjojen selailun jälkeen on päädytty nimittämään kirjoituksiin liitettävissä olevia kuvia, videoita, tweettejä, kuvakollaaseja ym. "tietynlaisiksi", joka juontuu englanninkielisestä sanasta particulars. Kuvat ovat näistä ainoita, joita voi sisällyttää kuvakatalogeihin useissa eri kirjoituksissa käytettäväksi. Työnkulkujen kannalta tietynlaisten ottaminen käyttöön kirjoituksessa vaatii sekä oheistamaan (eng. attach) niitä sellaiseen (tekstin editointi -näkymä) ja sijoittamaan niitä paikoilleen (eng. include, kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymä). Kaikkia oheistettuja tietynlaisia ei välttämättä tule edes käytetyksi, vaan vain ne, jotka varsinaisesti paikoilleen sijoitetaan. Tietynlaisiin voidaan viitata tekstissä sijoittamalla tekstiin sellaiseen kohdistuva ref-merkki.

Tietynlaisten (kuten kuvien) oheistaminen ja liittäminen kirjoituksiin

On suunnitelmallinen valinta tehdä niin, että tietynlaiset näkyvät muokattavassa tekstissä niitä symboloivien elementtien muodossa kuten tässä kuvaa symboloivat kuvan id-numero ja kuvan leveys. Näiden placeholder-elementtien sijaintia voidaan vaihtaa joko klikkaamalla sellainen valituksi ja siirtämällä sitä Ctrl-näppäin painettuna, nuolipainikkein (tekstikappaleittain) tai ehkä helpommin, asettamalla kursori siihen kohtaan, mihin se halutaan ja klikaten sitten placeholder-elementtiä Ctrl-näppäin painettuna.

Pikainen esikatseluversio on tarjolla kaikista tietynlaisista viemällä osoitin placeholder-elementin ylle. Vaihtoehtoisesti placeholder-elementit voi saada näkymään visuaalisemminkin (toiminto tekstieditorin Misc-valikossa), jolloin esim. kuvat näyttävät editoitavassa tekstissä kuvilta (mutta kuitenkin ilman muita hienosäätöjä).

Valittavissa olevat kuvakatalogin (sen yksittäisen kuvasäilön, eng. container) kuvat näytetään tekstin editointi -näkymän modaali-ikkunassa allekkain, vaikka voisivathan ne toki toisinkin olla esitettyinä. Jos kuvalla on Source-tieto, se näytetään myös tässä modaali-ikkunassa, sillä toisinaan monien keskenään samannäköisten kuvien erottuvin osuus on juuri siinä.

Sekä yksittäisiä kuvia, että pictureshow-kuvia lisättäessä on modaali-ikkunassa käytössä painike tai painikkeita, joilla voi ottaa käyttöön näkymässä "image assorting" tehdyt kuvavalinnat.

Kirjoitukseen oheistettujen kuvien järjestystä tekstin editointi -näkymässä voi vaihtaa, mutta tämä on tarkoitettu vain kirjoitushetkiseksi mukavuustekijäksi eli se ei vaikuta tekstissä olevien kuvien järjestykseen. Kuvien kuvatekstit näkyvät kirjoituksiin liitettyjen kuvien yhteydessä.

Kuvasta ollessa tallettuneena ja käytettävissä olevana myös highres-versio, siitä on eri yhteyksissä nähtävissä visuaalinen indikaattori. Joissakin yhteyksissä käyttäjä tuo indikaattorin itse esille ja joissain se on jatkuvasti näkyvissä. Tekstin editointi -näkymässä jokaisen kirjoituksen kuvan yhteydessä on muutama "action tool", joista painike "To pictureshow" sisällyttää kyseisen kuvan pictureshown valmisteluun, minkä vaikutuksen näkee, kun avaa sen modaali-ikkunan, jossa pictureshow (kuvakollaasi, bunch of images) kirjoitukseen liitetään.

Kuvat ovat eräitä tietynlaisista, joissa voi käyttää sekä tavallisen tyylittelemätöntä selitetekstiä, että automaattisesti attribuuttimaisena käytettävää tekstiä. Attribuuttimaisuus saadaan käyttöön, kun jokainen selitetekstin rivi on sellainen, missä kahden kaksoispisteen molemmilla puolin on jotain tekstiä, mistä sitten seuraa, että vasemmanpuoleinen teksti näytetään attribuutin nimenä ja oikeanpuoleinen sen arvona. Allekkain päätyvinä näitä voi käyttää monenlaisten tietynlaisten esim. luonnehdintaan tai toisistaan erotteluun. Toimii myös kuvakollaasin kuvilla. Muina pikantteina erikoisuuksina kuvan source-tiedon sisällyttäminen selitetekstiin sijoittamalla valittuun kohtaan tekstiä "_originated_", mutta vain jos edellä mainittua attribuoitumista ei ole käytetty. Jos selitetekstiin haluaa sijoittaa hiukan eri tyylillä ("small caps", hiukan löyhemmällä kirjainvälillä) esim. kuvakrediitit-tyyppistä tietoa, erottuvuuden saa käyttöön valitulle osuudelle selitetekstiä laittamalla sen alkuun ja loppuun merkin "_".

Muita tietynlaisia (kuin kuvia)

Eräitä muita liitettävissä olevia tietynlaisia ovat videot (YouTube, Vimeo, TikTok, suoralinkki videovirtaan, ehkä muitakin), tweetit, SoundCloud-musiikki, suoralinkki audioon, koodailuesimerkit (CodePen ja JSFiddle ainakin) ym.

Suoralinkkiä videoon tai audioon käytettäessä ei käytetä selaimen itsensä tarjoamaa vakiotyylistä soitinta kummoisempaa, mutta kunhan teemoittamisesta ja ulkoasujen valittavuudesta saadaan aikaan päätös, tarjottaneen muitakin vaihtoehtoja tyylittelyyn ym. Virtautettavat tiedostot kannattaa sijoittaa CDN-palvelun kautta latautuvaksi (siirto SFTP:llä), varsinkin kun CDN-palvelu on jo muutenkin käytössä.

Kuvakollaasi (bunch of images) luokittuu kolmanneksi tyystin erilaiseksi tietynlaiseksi, siihen voiden sisällyttää useita yhden tai useamman kuvakatalogin kuvia, joista voi sitten tehdä esim. slideshown tai muunlaisen esityksen, joita kirjoituksen hienosäätö -näkymässä on tarjolla. Jokaisella näistä kuvista voi olla oma kuvatekstinsä kuvakollaasin optionaalisen kuvatekstin lisäksi. Kuvien keskinäistä järjestystä voi vaihdella kuvakollaasia muodostaessa. Jokaisen erillisen kuvan kuvatekstejä ei näytetä tekstin editointi -näkymässä kuin modaali-ikkunassa niitä lisättäessä tai painettuaan replicate-painiketta. Muutoin niiden korvikkeena on määrää ilmaiseva teksti muistuttamassa näiden kuvatekstien olemassa olosta, jos niitä on vähintään yksi. Modaali-ikkunassa, jossa pictureshown käytettäväksi tarkoitetut kuvat ovat nähtävissä ja järjesteltävissä, on myös liukusäädin valinnoilla 1 - 5, millä voi käytettävyyden arvioinnin apuna valita, kuinka monta kuvaa on per kuvarivi.

Tekstin editointi -näkymässä oheistetut kuvakollaasit näkyvät kirjoituksen vierellä kuvien joukkoina. Aiemmin valikoidut kuvakollaasin kuvat voi ottaa uuden kuvakollaasin pohjaksi.

Karttojen käyttäminen kirjoituksissa on eräs keino selventää sijaintiin liittyvää asiaa. Ulkoista ohjelmistorajapintaa käytetään reverse geocoding -tarkoituksessa muuntamaan esim. kaupungin nimellä tehty paikan määritys karttakoordinaateiksi. Karttapalveluina on vaihtoehtoina muutama erilainen, mutta karttapalveluiden käyttö saattaa olla jostain käyttöasteesta asti maksullista ja yhteydenottojen määrä per jokin ajanjakso voi olla rajoitettua.

Äänitteiden selailtavuus ja kuullun ymmärtäminen on helpompaa, kun voi samaan aikaan seurata tekstimuodossa, mitä äänitteessa parhaillaan sanotaan, mitä sanottiin aiemmin ja mitä on tulossa hetken kuluttua. Tähän liittyen on olemassa WebVTT-standardi (Web Video Text Tracks), joka nimestään huolimatta toimii myös audio-tiedostoilla ja jota voi luonnehtia käytettävän tekstin esittämiseksi synkronisoituna muun median kuten äänen tai videon kanssa.

Äänitteen tekstiksi tekeminen on yhdenlaista siirtokirjoitusta, tarkemmin sanottuna transkriptiota (eng. transcribe). Tähän tarkoitukseen on useita erilaisia nettisovelluksia, mutta joista kaikki eivät tunnista suomenkieltä. Niiden hinnoittelussa on paljon eroavuuksia, jotkin tarjoavat jonkin verran ilmaista transkriptiointiaikaa per esim. kuukausi ja ne tuottavat erittäin todennäköisesti toisistaan eroaa laatua.

Eräs vaihtoehto on Googlen Speech-to-Text API, jota voi käyttää suoraan Google Cloud -konsolista. Käytännössä audiotiedosto syötetietona, muutama laatuun vaikuttava valinta ja lyhyehkö hetki odottelua. Tämän jälkeen download-vaihtoehtona on mm. transkription sisältävän SRT-tiedoston lataaminen, joka on tekstitiedostona lähes samanlainen kuin WebVTT-tiedostot (vtt-päätteisiä), mutta jonkalaiseksi transriptio täytyisi konvertoida. Tähän konvertoimiseen tarvitaan erillinen sovellus, joka voi olla Windows-sovellus tai vaihtoehtoisesti voi käyttää lukuisia netistä löytyviä konversio-palveluita, joita löytyy vaikkapa hakusanoilla "convert srt to vtt".

Julkaisusovellukseen käyttäjän ei tarvitse antaa syötetietoina kuin audiotiedoston verkko-osoite ja VTT-tiedoston verkko-osoite. Niiden perusteella luodaan äänisoitin, jonka alla näkyy interaktiivinen transkriptio, jonka tekstikappaleita klikkaamalla kuuntelukohdan sijainti äänitteessä vaihtuu. Äänitteen kuuntelun edetessä transkriptio-tekstistä osoitetaan se kohta, missä kohdin ollaan menossa.

Erityistä huomioitavaa on, että VTT-tiedoston täytyy sijaita sellaisessa paikassa, joka sallii kyseisenlaisten tiedostojen jakelun joko kaikkialle tai julkaisusovelluksen käyttämälle palvelimelle. Suosituksena on, että sijoittaa sekä äänitiedoston, että VTT-tiedoston jo muutoinkin käytettäväksi vaaditun CDN-palvelun tarjoamaan CDN Storageen, sillä sen asetuksista oleelliset Cross-Origin Resource Sharing (CORS) -säädöt löytyvät helposti.

Transkriptio-ominaisuuden esille saaminen vaatii kytkemään kokeelliset toiminnot päälle käyttäjäasetuksista, mutta luodut audio-tyyppiset particularsit säilyvät eheinä varmuuskopioita myöten senkin jälkeen, kun kokeelliset toiminnot on kytketty pois päältä. Tässä tapauksessa kokeellisten toimintojen päälle/pois laittaminen vain näyttää/piilottaa joitain käyttöliittymäelementtejä.

Kuvakatalogien selailu

Particular browsing -näkymä on tarkoitettu vain niille tietynlaisille, jotka sijaitsevat kuvina kuvakatalogeissa. Valittuna oleva projekti rajoittaa sitä, mitä kuvakatalogeja tässä näkymässä on valittavissa. Projektille jo asetetun kuvakatalogin voi huolettaa ottaa pois valittavista, sillä se ei vaikuta esim. kirjoituksiin jo sijoitettuihin tai liitettyihin kuviin, koska niiden näkyvyys ja toimivuus perustuu niillä oleviin id-tunnisteisiin osoitettavuuteen.

Selainikkunan leveys vaikuttaa automaattisesti, minkäkokoista kuvaruudukkoa käytetään. Enimmillään viitisen kuvaa per rivi. Kuvien alapuolella on linkit kohteisiin, joissa kuvia on käytetty (kirjoitukset ja pictureshowt). Niiden lähettyvillä ovat read-onlyt descriptionit ja sourcet (piilotettavissa jos vievät liiaksi huomiota), jotka molemmat voidaan tyhjätä erikseen Ctrl-klikkaamalla. Kaikki source-tiedossa olevat nettiosoitteet muunnetaan automaattisesti linkiksi, kun ne ovat nähtävissä kuvaruudukossa (näkymissä particular browsing ja combined text editing). Jos ruudukossa olevan kuvan päälle tipauttaa linkin (esim. käyttöjärjestelmän puolelta, selaimen kirjanmerkeistä tai selaimen osoitepalkista), siitä otetaan edellä mainitunlaisesti käyttöön sivun osoite ja otsikko, sekä myös sivun saataville asettamisen päiväys, mikä haetaan erikseen netistä. Tuo päiväys sijoitetaan description-tiedon osaksi käyttäen syntaksia, jota käytetään hyödyksi, kun kuvasäilön kuvia järjestetään päiväyksen mukaan. Tämä saattaa kuulostaa tavattoman monimutkaiselta, mutta toisinaan sellaiselle on syynsä.

Mouseover-toimintona kuvien päälle avautuvat toimintopainikkeet kuten Details, Crop, Remove, Reduce images, Usable, Load Image ja Large Preview. Isokokoisen esikatselukuvan avaamalla pääsee myös OCR-toiminnon äärelle eli ulkoinen kuvista tekstiä etsivä palvelu koettaa parhaansa mukaan tarjota valitusta kuvasta löytyneet kirjaimet, sanat ja lauseet tekstimuodossa. Sen käytön jälkeen on lisäksi mahdollisuus tehdä tunnistetusta tekstistä valinta ja hakea sillä perusteella kolme ensimmäistä hakutulosta joko Google Searchin tai Brave Searchin ohjelmistorajapintaa käyttäen. Tulokset näkyvät samaisessa modaali-ikkunassa. Ctrl-klikkaamalla kuvasta tunnistettua tekstiä, kopioidaan koko tuo teksti leikepöydälle. Käyttäessä Google Searchia, voi hakutuloksien metatiedoista tallentaa kuvan description- ja source-tietoihin mm. julkaisupäiväyksen, otsikon ja verkko-osoitteen.

Reduce images -toiminto tarkoittaa sitä, että kaikki yli 640 pikseliä suuremmat kuvakoot, jotka tultiin esiskaalatuksi kuvien upload-vaiheessa, poistetaan. Jos sitä käytettäessä pidetään Ctrl-näppäin painettuna, myös kuvakoko 1024 pikselin leveydellä jätetään poistamatta. Ylimääräiseltä tuntuvat kuvakoot voi myös jättää skaalaamatta jo siinä upload-vaiheessa. Crop- eli kuvarajaus-toiminto on myös tarjolla jo upload-vaiheessa, mutta myöhemmässä vaiheessa erikoisuutena on mahdollisuus luoda useita uusia particular-kuvia valitun kuvan valitulta alueelta, mistä on hyötyä esim. silloin, jos kuvassa on useita sellaisia alueita, jotka toimisivat paremmin erillisinä kuvinaan.

Kuvien selailun helpottamiseksi näkyvillä olevaa "Large preview"-kuvaa voi vaihtaa nuolipainikkein. Pätee myös kuvien rajaaminen -modaali-ikkunaan. Kuvasäilöjen nimien leikepöydälle kopioimiseen on painikkeensa. Kuville voi laittaa usable-merkinnän kahdella keskenään vaihtoehtoisella tyylillä, joilla on molemmilla "käytetty"-versionsa (yliviivattu). Merkinnän voi tehdä myös näkymissä imageassorting ja combinedtextediting. Ne ovat nähtävissä paljolti joka paikassa, missä particulars-kuvia on listattuna. Particular browsing -näkymässä niitä voi käyttää suodattamaan näkyvissä olevia kuvia käyttämällä oleellista vipukytkintä. Toinen kuvien näyttämisen suodattamiseen tarkoitettu vipukytkin laittaa näkymään vain ne kuvat, joita ei ole käytetty missään.

Toimintopainike "Usable":lla on kahdenlaista tarkoitusta, joista Ctrl-klikatusti saa esille modaali-ikkunan, jossa näytetään valittu kuva kaikkine eri kokoineen. Tähän yhteyteen tulee myöhemmin kuvankäsittelyn mahdollisuus (toteutettu jo, mutta efekteistä ei ole tehty päätöstä), missä kuvankäsittelytoiminnon valinta saa ensinnä aikaan uuden kuva-tyyppisen particularsin luomisen, mutta jota voi myös käyttää korvaamaan valittuna olevan kaikki kuvakoot. Alkuperäistä ja kuvakäsiteltyä versiota voi sitten verrata kätevästi ennen päätöstä korvaamisesta ja mikä samalla poistaa kuvakäsitellyn kuva-tyyppisen tietynlaisen, jottei sitä tarvitse käydä erikseen poistelemaan.

Käsitys siitä, mihin kuvakatalogiin ja mihin kuvakatalogin kuvasäilöön kuva sisältyy, saattaa unohtua, eikä tätä tietoa viitsine käydä haeskelemaan esille navigoimalla monen siirtymän kautta. Helpompaa onkin klikata linkkiä, joka vie particular browsing -näkymän kuvaselailuun, missä on valmiina esille avattuna oleellinen kuvakatalogi sen kuvasäilö. Tässä esimerkkinä tekstin editointi -näkymän writingparticulars-paneelissa näkyvän kuvan alla oleva linkki. Myös erikoissivut-, adequates- ja kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymien kuvilla on samankaltaiset linkit käytössä.

Erikoisemmat kuvien selailun mahdollisuudet

Jos kuvan descriptionissa on määritellyllä syntaksilla päiväys sen ensimmäisinä merkkeinä ja omalla rivillään, hyödynnetään tälläisia päiväyksiä kuvien päiväyksen mukaiseen lajitteluun, jos ottaa kyseisen toiminnon hetkellisesti käyttöön.

Vertikaalisesti pitkulaisia kuvia voi olla kätevämpi selailla, jos ne sijoitetaan vierekkäin ja hiiren rulla toimii niiden kohdilla siten, että skrollattavuus tapahtuu horisontaalisesti. Tähänkin on hetkellisesti käyttöön otettava toimintonsa particular browsing -näkymässä.

Jos kuvasäilössä on monenkorkuisia kuvia, joista jotkut kenties hyvinkin korkeita, voi ottaa hetkellisesti käyttöön toiminnon, jolla niiden enimmäiskorkeus rajoittuu 1400 pikseliin. Tällä tavoin lyhennetyt kuvat näyttävät alaosastaan siltä, että ne ovat "repäisty poikki". Tämä toiminto on käytettävissä kaikissa näkymissä, joissa kuvia on aseteltuna ruudukkoon. Tämä toiminto saa aikaan myös sen, että kuvista ladataan palvelimelta vain se osuus, joku tullaan näyttämään.

Kuvien lataumisessa käytetään laajalti lazy loading -tekniikkaa, mikä tarkoittaa sitä, että kuvista (ja mm. videoista) ladataan palvelimelta tai CDN-palvelusta vain ne, joiden on tarkoituskin olla näkyvissä jollain hetkellä eli sivua ylös- tai alaspäin vierittämällä ladataan lisää näytettävää. Tämä pätee esim. kuvasäilöjen selaamiseen, mutta myös kaikkiin julkisissa teoksissa oleviin kuviin ym.

Kuvien vapaamuotoista pläräämistä

Kun kuvia on paljon, eikä ehkä ole aivan varma, mitä niiden kanssa tekisi, ideoita voi alkaa muodostumaan asetellessa niitä jonkinlaisiin ryhmäntuntuisiin tai antaa ideoiden tulla siinä samalla, kun ihan vain siirtelee niitä jollakin luontevalta tuntuvalla tavalla toisistaan erilleen. Tässä selausnäkymässä kuva-tyyppiset tietynlaiset latautuvat ensin ruudukkoon aseteltuna, minkä jälkeen niitä voi alkaa liikuttelemaan näkymässä ilman erityisempiä siirtymää rajoittavuutta. Isokokoinen tablet-laite tai muu kosketusnäyttöinen päätelaite stylus-kynällä tulee tässä erittäin käteväksi, sillä käden liikeradat voivat tuolloin olla paljon vähäisempiä kuin hiirtä käytettäessä.

Kosketusnäyttöistä päätelaitetta varten tähän näkymään voisi toteuttaa mahdollisuuden tarrata kuvaan kahdella sormella ja kiertää kuvaa samalla, kun kenties myös muuttaa sen kokoa, mutta tällainen saattaa olla ylimääräistä "kikkailua" vailla erityisempää hyötyä.

Tämä näkymä mahdollistaa myös kuvien siirtämisen kuvasäilöstä toiseen pitämällä kuvaa klikatessa Alt-näppäintä pohjassa ja esivalitsemalla kuvasäilön, johon on aikeissa kuvia siirtää. Mahdollisina kohteina olevia kuvasäilöjä voi poistaa listaltaan klikkaamalla niitä Alt-näppäin pohjassa. Mobiililaitteita käytettäessä voi käyttää erillistä fyysistä näppäimistöä tai valita käyttäjäkohtaisista asetuksista, että tietyissä näkymissä näytetään, Alt-näppäintä vastaava kytkin-painike.

Jos kohdekuvasäiliö ei ole valittuna, kuvan klikkaaminen Alt-näppäimen kanssa avaa Large Preview -modaali-ikkunan, jossa on käytössä myös OCR-toiminto ja nuolipainikkein seuraavaan tai edelliseen kuvaan siirtymisen mahdollisuus. Kuten particularbrowsing-näkymässäkin, Large Preview -kuvan saa näkymään myös siten, että kuvaa ei soviteta mahtumaan kokonaan näkyviin, vaan sen saa näkymään isoimpana mahdollisena. Lisänäppäin vain on eri, sillä Alt-näppäimen kanssa täytyisi painaa myös Shift-näppäintä kuvaa klikatessa.

Näppäimistöä käyttäessä kuvan klikkaaminen Shift-näppäimen kanssa tekee kuvan isompikokoiseksi. Shift- ja Ctrl-näppäintä yhdessä painamalla klikkaus saa kuvan suuremmasta pienemmäksi. Kuvan kokoa tällä tavoin näennäisen visuaalisesti muutettaessa on käytettävissä neljä eri kuvakokoa.

Näkymässä kuvia voi siirrellä useita kerrallaan klikkaamalla niitä ensin Alt ja Ctrl yhtä aikaa painettuna. Täten tehdyt valinnat eivät poistu valitsemattomia kuvia siirrellessä tai modaali-ikkunasta takaisin palatessa, vaan vain taustaa tai valittuja kuvia uudelleen klikkaamalla. Valittuna olevat kuvat voi poistaa kokonaan kuvasäilöstään painamalla Delete-näppäintä. Niiden oleelliset tiedot voi myös kopioida leikepöydälle hyödynnettäväksi eräissä muissa näkymissä ja missä valintajärjestys vaikuttaa myös leikepöydällä olevaan järjestykseen.

Tehdyistä kuvavalinnoista saa muodostettua uusia johonkin kirjoitukseen liitettyjä yksittäisiä kuvia tai pictureshowta. Tällaisen saa aikaan valitsemalla ensin kuvavalintojen kopiointi -toiminnon ja siirtymällä sitten tekstin editointi -näkymään, jossa jompaa kumpaa kuvien lisäämiseen tarkoitettua modaali-ikkunaa käyttäen ottaa tehdyt kuvavalinnat käyttöön painamalla painiketta Clipboard replace. Yksittäisten kuvien lisäämisen tapauksessa jokainen erillinen kuvavalinta saa tuolloin vastaavan kuva-tyyppisen tietynlaisen (eng. particular) tulemaan lisätyksi avoinna olevaan kirjoitukseen. Pictureshown lisäämisen tapauksessa käyttäjällä jää vielä mahdollisuus järjestellä kuvien järjestystä ennen kirjoitukseen lisäämistä.

Kaiken kuvien asettelun voi myös tallentaa ja ladata myöhemmin uudelleen käyttöön. Tallentamisen yhteydessä tallennetaan myös tuolloinen selainikkuna leveys, jotta kuvien sijoittelu eri levyisessä selainikkunassa voidaan suhteuttaa siten, ettei mikään jäisi kuva-alan ulkopuolelle. Nämä asettelut resetoidaan kuvakohtaisesti, jos niitä siirtää kuvasäilöstä toiseen.

Usable-merkintöjä voi tehdä kuten kuvakatalogien selailu -näkymässä. Kuvien jossain käytettävissä olevuus on selkeyden vuoksi tehty hieman toisenlaiseksi tässä näkymässä, sillä kuvien käyttöpaikkaan vievät linkit on esitetty kirjaimisina symboleina kuvien päällä. Kuvissa voi olla yhtä aikaa merkintöinä highres, usable ja nämä käytössä olevuudet. Kuvien description-tiedot voi laittaa näkymään yksirivisenä sen verran kuin kuvien näkyvä leveys antaa myöten tai monirivisenä, tuolloinkin kuvien leveyden rajoittaessa.

Rajaton-tyyppinen näkymä tästä kuvien vapaamuotoisesta selailusta on sellainen, missä kuvia voi levitellä näkyvissä olevaa aluetta laajemmallekin ja missä näkymän taustaan tarttumalla voi siirrellä katselualuetta (eng. viewport). Siitä voisi kehitellä näkymän, jossa voi vapaamuotoisesti sekä selailla kuvia, että editoida tekstiä, mutta toistaiseksi se on experimental feature, jonka saa käyttöön käyttäjäasetuksista. Eräs ongelma sen kanssa on siinä, että jos selaimessa käyttää gestures-tyyppisiä lisäosia, ne saattavat menettää kyvykkyytensä piirtää havainnollistavaa viivaa oikeaan kohtaan, sillä niiden toimivuus perustuu usein siihen, että ne muokkaavat esillä olevaa verkkosivua lisäämällä siihen koodia. Lisäksi monien laitteiden jotkin selaimet eivät aivan salli sitä, että katselualue olisi rajaton.

Tämä näkymä sisältää "raahaus-alueen" kuvatiedostojen palveluun lähettämiseksi. Kuvia voi tuoda yksittäin tai useamman kerrallaan. Kokonaiset projektit kuvineen kaikkineen importoitaisiin project listing -näkymässä. Käyttäjäkohtaisissa asetuksissa on säätö sille, että kaikki hyväksyttävät kuvamuodot tallennetaan upload-vaiheessa tietoa hävittämättömään PNG-muotoon tai vaihtoehtoisesti JPEG-muotoon. Kuvien eri kokoihin skaalautumisen osalta käyttäjäasetuksissa voi tehdä valinnan "mostly bicubic" ja "mostly bilinear" välillä (algoritmeina myös Lanczos tai Mitchell voivat myös tulla käytetyiksi). Yksittäisiä kuvia voi vaihtaa toisiksi particular browsing -näkymässä.

Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä voidaan sijoittaa kirjoitukseen oheistettavia tietynlaisia paikoilleen painamalla "writing particulars"-listalta löytyviä "include"-painikkeita. Tietynlaiseen kohdistuvan viittauksen saa sijoittumaan kirjoitukseen painamalla "ref"-painikkeita. Kuvien ja muiden tietynlaisten kuvanumerot generoidaan automaattisesti (tietynlaisen tyyppiä vastaavan nimikkeen esiintyminen optionaalista, kirjoituskohtaisesti). Oheistetun tietynlaisen sijaintia voi vaihtaa valitsemalla tekstistä se sijainti, johon sen pitäisi päätyä ja klikkaamalla sitten Ctrl-näppäin painettuna sitä tietynlaisen placeholderia, joka halutaan siirtää. Hienosäätöominaisuudet saa esille valitsemalla sijoitettua tietynlaista symboloiva elementti (suoraan valitseminen tai siirtymällä näppäimin sen kohdalle). Kirjoituksella olevien tietynlaisten joukosta voi valita myös yhden "main imagen", jolle on omat erilliset säätönsä.

PNG-tyyppisissä kuvissa on mahdollisuus käyttää alfakanavaa, mikä tarkoittaa tässä sitä, että kuvasta voi esityönä tehtävän kuvankäsittelyn avulla tehdä tietyiltä osin läpinäkyvän (kokonaan tai osittain). Kun tällaisen kuvan sijoittaa kirjoituksen, on kirjoituksen hienosäätö -asetuksissa optionaalinen valinta sille, että kirjoituksen teksti myötäilee kyseisen kirjoituksen kuvien reunoja siltä osin kuin ne ovat täten näkyvissä. Huolitellusti käytettynä tällaisesta saa näyttävän tehokeinon kirjoituksen elävöittämiseksi tjs.

Kun kirjoituksen writingparticularseista poistaa kuvia, jotka ovat jo kirjoituksessa, mutta ei samalla poista placeholdereita, ei näitä placeholdereita tarvitse käydä poistelemaan erikseen, vaan niiden voi antaa pyyhkiytyä pois itsestään seuraavalla samaisen kirjoituksen latauksella.

Kuviin voi tehdä tekstin editointi -näkymässä sellaisia viittauksia, jotka eivät näy julkisessa teoksessa. Tällöin tekstistä valitaan jokin osuus ja klikataan sen jälkeen kuva-kohtaista "text connect"-painiketta. Tämän seurauksena tekstivalinta muuntuu linkiksi, jota klikkaamalla uuteen selaimen välilehteen avautuu particular browsing näkymä, jossa avautuu tuohon kuvaan saakka sen sisältävät kuvakatalogi ja kuvasäilö, sekä kuva itsessään modaali-ikkunaan. Tekstin editointi -näkymässä olevien kuvien yhteydessä olisi jo entuudestaan linkit samaiseen näkymään, missä erona vain se, että tuolloin avataan vain kuvakatalogi ja kuvan sisältävä kuvasäilö. Tehdyn merkinnän saa pois kuten muutkin tekstin tyylittelyjen poistamiset.

Kirjoituksien tietynlaiset (eng. particulars) ovat tavanomaisesti esitetty tekstimuotoisen symbolin muodossa, missä muistettavuutta avustaa esikatseluversio, jonka saa viemällä hiiren pointterin sen päälle. Vaihtoehtona olisi toteuttaa sellainen tekstieditori, missä kaikki näyttää jo valmiiksi lopulliselta, mutta muilta sivustoilta latautuvat elementit (eng. embeddable particulars) eivät useinkaan tule näkyviin ja käytettäväksi kovinkaan sähäkkää vauhtia. Työnkulkujen kannalta olisi hivenen hidastavaa tai ylimääräistä huomioitavaa aiheuttavaa, jos elementtien olemukset muotoutuvat siinä samalla, kun ajatusten pitäisi olla suunnattuna kirjoitukseen liittyviin mietteisiin.

Vaihtoehtoinen eli ns. "paremmat placeholdet"-tila on valittavissa editorin Misc-valikosta, missä on valinta myös takaisin normaalitilaan pääsemiseksi. Kirjoituksien hienosäätö -näkymässä kaikki kirjoitukseen sijoitetut tietynlaiset päätyvät näkymään editorissa siinä muodossa, mikä editorin tila kulloinkin on. Kaikkien tietynlaiset-elementtien sijaintia voi vaihdella normaaliin tapaan molemmissa editorin tiloissa eli ensin kursorilla sijainti ja sitten Ctrl-klikkaus tietynlaisen päällä.

Eräässä aiemmassa vaiheessa tekstintunnistuksessa kuvaskannauksista aiottiin käyttää ABBYY Cloud OCR SDK:ta, joka toimi niin luotettavan oloisesti kaikkiin lähinnä tekstiä sisältäviin kuviin, että se ehdittiin jo ottaa ns. production-käyttöön, mutta jossain vaiheessa se vain poistui ABBYYn tarjonnasta, vaikka se edelleen aiempien asiakkaiden käytössä onkin.

Monien vaihtoehtojen koettelun jälkeen on päädytty käyttämään kahta erilaista, joista ensinnä pyritään käyttämään Googlen Vision APIa ja jos se ei ole käytettävissä (esim. apikey puuttuu), käytetään OCRSpacea. Google on ilmainen 1000 käyttökertaan asti per kuukausi. OCRSpace on ilmainen jatkuvasti, mutta kuvatiedostojen koossa on rajoituksena yksi megatavu, ellei sitten hanki kuukausitilausta. Googlen Vision APIn käyttö vaatii luottokortin käyttöä, mutta siltä ei veloiteta mitään, jos käyttö ei ylitä tiettyä tasoa. Googlen apikeylle voi asettaa rajoituksia kuten esim., että se on käytettävissä vain Vision API:n käytössä ja vain tietyn verkkosivuston käytön rajoissa.

Googlen Vision API:lla saa helposti ja nopeasti luettua tekstimuotoon esim. ikivanhat kuitit. Kirjojen, lehtien ja verkkosivujen tekstit ym. tulevat myös hyvin todennäköisesti kelpoisasti tunnistetuksi.

Muina vaihtoehtoina on kokeiltu mm. Amazonin ja Microsoftin vastaavia, sekä api4ai:tä, mutta mm. hinnoitteluun ja käyttöönottoon liittyvät seikat tekivät Googlen Vision API:sta parhaimman tuntuisen vaihtoehdon. Microsoft olisi muuten voinut hyväkin vaihtoehto, mutta käytettäessä sitä Eden AI:n kautta, se saattoi usein esim. olla näkemättä mitään siinä, missä "kaikki muut" tunnistivat tekstin ihan hyvin. Toisaalta, saa mm. ABBYY OCR SDK:nkin tuottamaa ylimääräisiä kirjainmerkkisiä artefakteja (eng. "anomalies apparent during visual representation"). Kokeiltaessa käyttää Microsoftin Azure AI Visionia suoraan, kiinnostus terminoitui siihen, että se alkoi vaatimaan organisaatiotason hyväksyntää käyttäjätunnuksien käytölle tjs.

OCR-toiminto on käytössä "particular browsing"- ja "image assorting"-näkymissä, kun kuva on tarkastelussa "Large preview" -modaali-ikkunassa. Tunnistetun tekstin saa helposti leikepöydälle klikkaamalla sitä tai painamalla Ctrl-näppäintä pohjaan, jolloin voi valita tekstistä alueen, jolle voi sitten tehdä jotain kuten kopioida vain sen tai hakea sillä tietoa netistä. Toisessa tapauksessa saatu teksti sijoitetaan automaattisesti osaksi muistiinpanomaisen tekstin loppupuolta. Tekstin tunnistus kuvasta on jokseenkin nopea toimenpide käytettäessä Google Vision APIa, sillä siinä kestää noin sekunnin verran. OCR-painikkeet ovat näkyvissä vain, jos oleellisista apikeystä edes jompikumpi on asetettu.

Tekstintunnistus tekstiä sisältävistä skannauksista (aiempaa kokeilua)

ABBYY:n tekstintunnistamisesta ei oikeastaan ole muuta kuin hyvää sanottavaa, sillä kaikki skannattua tekstiä esittävät kuvat (ja myös esim. screenshotit verkkosivuista), mitä sillä kokeili, tuottivat kelpo tuloksia. Sen tekstintunnistukselle voi antaa parametreinä, minkä kielisiä tekstejä kuvasta pyritään etsimään.

444 VIL THE MECHANISM OF TIME-BINDING of it can be found by analysis practically everywhere. Our problem is to analyse the general case. Let us follow up roughly the process. We assume, for instance, an hypothetical case of an ideal observer who observes correctly and gives an impersonal, unbiased account of what he has observed. Let us assume that the happenings he has observed appeared as: O, and then a new happening ( occurred. At this level of observation, no speaking can be done, and, therefore, I use various fanciful symbols, and not words. The observer then gives a description of the above happenings, let us say a, b, c, d, . . . , x; then he makes an inference from these descriptions and reaches a con- clusion or forms a judgement A about these facts. Wc assume that facts unknown to him, which always exist, are not important in this case. Let us assume, also, that his conclusion seems correct and that the action A" which this conclusion motivates is appropriate. Obviously, we deal with at least three different levels of abstractions: the seen, experienced ., lower order abstractions (un-spcakable) ; then the descriptive level, and, finally, the inferential levels. Let us assume now another individual, Smiths ignorant of struc- ture or the orders of abstractions, of consciousness of abstracting, of s.r.; a politician or a preacher, let us say, a person who habitually iden- tifies, confuses his orders, uses inferential language for descriptions, and rather makes a business out of it. Let us assume that Smith, observes the 'same happenings’. He would witness the happenings O, |, ..... and the happening would appear new to him. The happenings O, be would describe in the form a, b, c, d, . . . , from which fewer descriptions he would form a judgement, reach a conclu- sion, B; which means that he would pass to another order of abstrac- tions. When the new happening occurs, he handles it with an already formed opinion B, and so his description of the happening ( is coloured by his older s.r and no longer the x of the ideal observer, but B(x) --- y. His description of ‘facts’ would not appear as the a, b, c, d, . . . , x, of the ideal observer but a, b, c, d,..., B(x) = y. Next he would abstract on a higher level, form a new judgement, about ‘facts’ a, b, c, d, . . . , B(x) =y, let us say, C. We see how the semantic error was produced. The happenings appeared the ‘same’, yet the unconscious identification of levels brought finally an entirely different conclusion to motivate a quite different action, A diagram will make this structurally clearer, as it is very difficult to explain this by words alone. On the Structural Differential it is shown without difficulty.

HIGHER ORDER ABSTRACTIONS 445 Seen happenings (un- IDEAL OBSERVER SMITH] speakable) (First order abstrac- tions) ............. Ik-5 .X Description III! I I I! I ( Second order abstrac- tions) ............. a, b, c, d, ... x a, b, c, d,... B(x)=y Inferences, conclusions, iqB and what not. I (Third order abstrac- tions) ............. A c Creeds and other se- I I mantic reactions.... A' c I Action A9 e Let us illustrate the foregoing with two clinical examples. In one case, a young boy persistently did not get up in the morning. In another case, a boy persistently took money from his mother’s pocketbook. In both cases, the actions were undesirable. In both cases, the parents unconsciously identified the levels, x was identified with B(x), and con- fused their orders of abstractions. In the first case, they concluded that the boy was lazy; in the second, that the boy was a thief. The parents, through semantic identification, read these inferences into every new ‘description’ of forthcoming facts, so that the parents’ new ‘facts’ became more and more semantically distorted and coloured in evaluation, and their actions more and more detrimental to all concerned. The general conditions in both families became continually worse, until the reading of inferences into descriptions by the ignorant parents produced a semantic background in the boys of driving them to murderous intents. A psychiatrist dealt with the problem as shown in the diagram of the ideal observer. The net result was that the one boy was not ‘lazy’, nor the other a ‘thief’, but that both were ill. After medical attention, of which the first step was to clarify the symbolic semantic situation, though not in such a general way as given here, all went smoothly. Two families were saved from crime and wreck. I may give another example out of a long list which it is unnecessary for our purpose to analyse, because as soon as the ‘consciousness of abstracting’ is acquired, the avoidance of these inherent semantic dif- ficulties becomes automatic. In a common fallacy of 'Petitio

Tekstintunnistus valokuvista (aiempaa kokeilua)

Kukaan ei pidä siitä, että menneisyydessä kenties hyvinkin merkittäviä sijainteja tuodaan valokuvitse näytille netin kaupunkikohtaisessa keskusteluryhmässä ihmisiä sillä tapaa yllättävästi, etteivät he ehdi suhteuttamaan tuntumaansa nykyhetkestä ja muistojaan menneisyydestä tavallaan tunkeileviin valokuviin, joiden sisältö ja herättelemät tuntemukset eivät ehkä ollenkaan täsmää havainnoijaan persoonana. Sen sijaan selityksissä, jossa pääpaino ei ole ollenkaan sijainneissa tai ajallisuudessa, vaste ei todennäköisesti ole niin vastentahtoinen. Täten, näitä pari vuosikymmentä sitten otettua valokuvaa voinee hyvinkin käyttää esittelemään tekstintunnistuksen onnistumista valokuviin kohdistettuna.

Kävipä kuitenkin niin, että käyttökelpoisuus tekstintunnistamiseen valokuvista aiheutti tuntuman, että tekstintunnistamiseen tarvitaan erikseen jonkin tekoälyn harjoituttamisesta algoritmeineen ja malleineen. Tässä on käytetty Cloudinaryn OCR-lisäosaa, joka käyttää varsinaisesti Googlen Vision API:a, eikä sille sen dokumentaation mukaan voi antaa kummoisempia parametrejä tekstintunnistamisen ohjaamiseksi, jos tekstit koostuvat pelkästään latinalaisista aakkosista eli analyysin tulokset ovat parasta, mitä on saatavilla. Alkuperäiset, analyysissä käytetyt kuvat ovat kooltaan 2015 x 1512 pikseliä. Googlen Vision API palauttaa analyysin tuloksena myös tiedot siitä, mistä kohdin kuvaa mikäkin teksti on löytynyt, mitä Cloudinary hyödyntää korostaakseen kuvista automaattisesti ne kohdat, missä tekstiä analyysin perusteella esiintyy.

AI image search -näkymässä voi kuvien tekoälyisen analysoinnin jälkeen tehdä kuvahakuja tekstitse. Löydetyt kuvat näytetään samoin kuin particular browsing -näkymässä ja niitä voi drag'n'dropata kirjoituksissa käytettäväksi.

Ennen kuvien haettavuutta tekstitse kuvia täytyy ensin analysoida tekoälyllä, joita on valittavaksi useita. Tekoälyinen analyysi per kuva on tässä vaiheessa tarkoitettu toimivan siten, että sitä varten kuvia ei tarvitse lähettää johonkin toiseen palveluun, vaan kaikki analysointi tehdään sillä tai niillä palvelimilla, jotka asiakkaan käytössä kenties jo ovatkin. Tämä voi asettaa rajoituksia sille, kuinka nopeasti kuvia voidaan analysoida, sillä jotkin tekoälymallit vaativat paljon laskentahoa prosessorilta.

Jollakin tekoälymalleilla muutaman sadan kuvan analysoimiseen voi mennä kymmenisen sekuntia, jollakin toisella minuutteja. Kuva-analyysien tulokset tallennetaan automaattisesti talteen, jotta ne ovat vertailukelpoisesti käytettävissä kuvia tekstitse hakiessa.

Eri tekoälymallien analysoinnit eivät lähtökohtaisesti ole yhteensopivia keskenään, mutta käyttöliittymästä on tehty sellainen, että sille on selkeät indikaattorit, mihin kuvasäilöön on käytetty mitäkin tekoälymallia.

Ensimmäisten kuva-analysointien jälkeen kuvia voi jo käydä hakemaan tekstitse ja jos kuvasäilöön laitetaan myöhemmin lisää kuvia, puuttuvista kuva-analyyseistä esitetään selkeä indikaattori, jotta tietää, mihin kuvasäilöön kuva-analyysiä pitäisi kohdistaa. Tausta-ajona tapahtuva kuva-analyysi olisi sekin eräs toteutusvaihtoehto, mutta siinä on riskinsä mm. palvelimen liiallisen kuormittumisen kannalta.

Hakutulokset ovat alustavien kokeilujen perusteella miellyttävän luotettavia eli haettaessa esim. "kaupungin katuja", hakutulokset ovat kyselyn mukaisia. Analyysitulokset voi poistaa kuvasäilö- ja tekoäly-kohtaisesti Ctrl-klikkaamalla tekoälymallin nimeä.

Kuva-analyysien tulokset tallennetaan samaan tietokannanhallintajärjestelmään, mitä käytetään ennestäänkin mm. kirjoituksien tietojen säilyttämiseen eli MariaDB:hen. Sen uudemmissa versioissa on ominaisuutena vektori-tyyppisen datan hyödyntämisen mahdollisuus, mikä soveltuu tarkoitukseen erinomaisesti. Aiemmin on ollut harkinnassa, josko käyttäisi erillistä vektoritietokantaa (esim. Qdrant, Pinecone tai Weavite).

Eräänä myöhempänä vaihtoehtona voisi olla kuvien analysoiminen erillisessä palvelussa, jossa on käytettävissä runsaasti laskentatahoa. Nykyisellään tehoa lisäävänä vaihtoehtona on sijoittaa enemmän tehoa vaativat toiminnot pois virtuaalipalvelimelta esim. dedikoidulle palvelimelle. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että yksikin virtuaalipalvelin riittää useiden tekoälymallin käyttämiseen ilman, että edes palvelimelta muisti loppuisi. Tosin, kuva-analyysissä käytetään kuvien 360-pikseliä leveitä versioita. Jos käyttäisi suurempikokoisempia, loppuisivat kaikki resurssit varsin nopeasti.

Tekoälyisten kuva-analyysien tuloksia ei tallenneta projektien varmuuskopioihin, joten jos poistaa jonkin projektin ja siihen liitetyt kuvakatalogit, katoavat myös niihin liittyvät kuva-analyysien tulokset.

Kuvien rajaaminen ennen kuvatiedostojen lähettämistä ja highres-kuvat

Importing, item moving ja particular browsing -näkymissä saa esille cropping-työkalun, jolla palveluun siirrettäviä kuvia voi muokata paikallisesti rajaamalla niistä ylimääräiset osat pois. Kuvien varsinainen skaalaus eri kokoihin tapahtuu palvelimella. Kuvarajaus-työkalun saa esille, kun upload-dropzoneen (se reunuksin erotettu alue, jonka yläpuolella lukee "Upload") kuvia siirtäessään tai yksittäistä kuvaa vaihtaessaan pitää Ctrl-näppäintä pohjassa. Tällöin avautuu modaali-ikkuna, jossa on kaksi eri Upload-painiketta, joista toinen ohjeistaa, että suurimmaksi kuvakooksi valituille kuville halutaan medium-koko eli 640 pikseliä leveä. Kuvat siirretään palvelimelle siirron edistymisestä kertovan indikaattorin kera.

Uusia tai päivitettäviä kuvia siirtäessä voi Shift-näppäintä siirron alussa painamalla ilmaista, että toiveena on skaalata alkuperäisista kuvista myös highres-versiot eli 1600 pikseliä leveät (jos alkuperäinen kuva on vähintään sen levyinen).

Edellä mainittu 1600 pikselin leveys on itseasiassa suurin kuvaleveys, jona kuvaa voidaan katsella julkisessa teoksessa, mutta todellisuudessa siirretystä kuvasta on mahdollisuuksien mukaan skaalattu myös vielä hiukan kookkaamman kokoinen ihan siltä varalta, josko siirtohetkellä ei esiintynyt sopivaa mielenkiintoa käydä rajailemaan kuvia. Kuvan myöhemmin tapahtuva rajaus saadaan käyttöön klikkaamalla Ctrl-näppäin painettuna jotain kuvalistauksen kuvaa, jolloin avautuu modaali-ikkuna, jossa on toimintoina pelkästään kuvan uudelleenrajaus ja -tallennus. Kuten Large Preview -modaali-ikkunassa, myös siinä voi voi valita nuolia vasemmalle/oikealle käyttäen seuraavan/edellisen kuvan. Tämä toiminnallisuus on käytettävissä tietynlaisten selaus -näkymässä, sekä eksperimentaalisessa näkymässä, joka on tavallaan yhdistelmä näkymiä "tietynlaisten selaus" ja "tekstin editointi". Tietynlaisten selaus -näkymässä on hienoisempana mahdollisuutena luoda uusia kuvia tehtyjen rajauksien perusteella, sekä vaihtoehtona on myös skaalata rajattu kuva yhden kokoluokan verran suuremmaksi. Nämä modaali-ikkunat saa näyttämään kuvat pienemmäksi skaalaamattomina, jos vain selainikkunan koko mahdollistaa ja modaali-ikkunaa avatessa painetaan Ctrl-näppäintä.

Joihinkin kuviin saattaa haluta käyttää vertikaalisesti pilkkovuutta kuten esim. korkeisiin screenshot-kuviin, joissa on mukana osuuksia, joita ei koe tarpeelliseksi. Particular browsing -näkymän kuvilla on tähän tarkoitukseen Split-toiminta kuvien "action toolseissa". Sitä klikkaamalla avautuu modaali-ikkuna, jossa on nähtävillä valittu kuva ja sen vierellä merkintäalue, jossa näkyy vaakasuora viiva hiiren pointteri osoittamassa kohdin. Leikkauskohtia voi klikkaamalla lisäillä ja suunnilleen näiden merkintöjen luona Ctrl-klikkaamalla poistaa niitä. Jos olisi klikannut Split-painiketta Ctrl-painiketta pohjassa pitäen, olisi modaali-ikkuna avautunut siten, että sitä ei pyritä sovittamaan mahtumaan näkyviin kokonaan, vaan näyttämään kuva sen kokoisena kuin se on.

Split-toiminto luo uusia particular-tyyppisiä kuvia siinä kuvaformaatissa, joka on asetettuna käyttäjäasetuksissa. Näissä kuvissa on mukana myös ne osat, joita ei kenties tarvitse, mutta joista voi yhdistää haluamansa Join-toiminnolla. Kuten image assorting -näkymässä, tässäkin kuvia voi valita käyttöä varten klikkaamalla niitä Ctrl- ja Alt-painikkeet painettuina. Kun kuvia on valittuna vähintään kaksi "action toolseihin" tulee mukaan Join-painike, jota klikkaamalla luodaan uusi kuva, jossa valitut kuvat ovat allekkain toisiinsa yhdistettyinä. Tarpeettomaksi jäävät kuvat voi poistaa.