Runsaan verkkosanakirjojen selailun jälkeen on päädytty nimittämään kirjoituksiin liitettävissä olevia kuvia, videoita, tweettejä, kuvakollaaseja ym. "tietynlaisiksi", joka juontuu englanninkielisestä sanasta particulars. Kuvat ovat näistä ainoita, joita voi sisällyttää kuvakatalogeihin useissa eri kirjoituksissa käytettäväksi. Työnkulkujen kannalta tietynlaisten ottaminen käyttöön kirjoituksessa vaatii sekä oheistamaan (eng. attach) niitä sellaiseen (tekstin editointi -näkymä) ja sijoittamaan niitä paikoilleen (eng. include, kirjoituksen olemuksen hienosäätö -näkymä). Kaikkia oheistettuja tietynlaisia ei välttämättä tule edes käytetyksi, vaan vain ne, jotka varsinaisesti paikoilleen sijoitetaan. Tietynlaisiin voidaan viitata tekstissä sijoittamalla tekstiin sellaiseen kohdistuva ref-merkki.

Tietynlaisten (kuten kuvien) oheistaminen ja liittäminen kirjoituksiin

On suunnitelmallinen valinta tehdä niin, että tietynlaiset näkyvät muokattavassa tekstissä niitä symboloivien elementtien muodossa kuten tässä kuvaa symboloivat kuvan id-numero ja kuvan leveys. Näiden placeholder-elementtien sijaintia voidaan vaihtaa joko klikkaamalla sellainen valituksi ja siirtämällä sitä Ctrl-näppäin painettuna, nuolipainikkein (tekstikappaleittain) tai ehkä helpommin, asettamalla kursori siihen kohtaan, mihin se halutaan ja klikaten sitten placeholder-elementtiä Ctrl-näppäin painettuna.

Pikainen esikatseluversio on tarjolla kaikista tietynlaisista viemällä osoitin placeholder-elementin ylle. Vaihtoehtoisesti placeholder-elementit voi saada näkymään visuaalisemminkin (toiminto tekstieditorin Misc-valikossa), jolloin esim. kuvat näyttävät editoitavassa tekstissä kuvilta (mutta kuitenkin ilman muita hienosäätöjä).

Valittavissa olevat kuvakatalogin (sen yksittäisen kuvasäilön, eng. container) kuvat näytetään tekstin editointi -näkymän modaali-ikkunassa allekkain, vaikka voisivathan ne toki toisinkin olla esitettyinä. Jos kuvalla on Source-tieto, se näytetään myös tässä modaali-ikkunassa, sillä toisinaan monien keskenään samannäköisten kuvien erottuvin osuus on juuri siinä.

Sekä yksittäisiä kuvia, että pictureshow-kuvia lisättäessä on modaali-ikkunassa käytössä painike tai painikkeita, joilla voi ottaa käyttöön näkymässä "image assorting" tehdyt kuvavalinnat.

Kirjoitukseen oheistettujen kuvien järjestystä tekstin editointi -näkymässä voi vaihtaa, mutta tämä on tarkoitettu vain kirjoitushetkiseksi mukavuustekijäksi eli se ei vaikuta tekstissä olevien kuvien järjestykseen. Kuvien kuvatekstit näkyvät kirjoituksiin liitettyjen kuvien yhteydessä.

Kuvasta ollessa tallettuneena ja käytettävissä olevana myös highres-versio, siitä on eri yhteyksissä nähtävissä visuaalinen indikaattori. Joissakin yhteyksissä käyttäjä tuo indikaattorin itse esille ja joissain se on jatkuvasti näkyvissä. Tekstin editointi -näkymässä jokaisen kirjoituksen kuvan yhteydessä on muutama "action tool", joista painike "To pictureshow" sisällyttää kyseisen kuvan pictureshown valmisteluun, minkä vaikutuksen näkee, kun avaa sen modaali-ikkunan, jossa pictureshow (kuvakollaasi, bunch of images) kirjoitukseen liitetään.

Kuvat ovat eräitä tietynlaisista, joissa voi käyttää sekä tavallisen tyylittelemätöntä selitetekstiä, että automaattisesti attribuuttimaisena käytettävää tekstiä. Attribuuttimaisuus saadaan käyttöön, kun jokainen selitetekstin rivi on sellainen, missä kahden kaksoispisteen molemmilla puolin on jotain tekstiä, mistä sitten seuraa, että vasemmanpuoleinen teksti näytetään attribuutin nimenä ja oikeanpuoleinen sen arvona. Allekkain päätyvinä näitä voi käyttää monenlaisten tietynlaisten esim. luonnehdintaan tai toisistaan erotteluun. Toimii myös kuvakollaasin kuvilla. Muina pikantteina erikoisuuksina kuvan source-tiedon sisällyttäminen selitetekstiin sijoittamalla valittuun kohtaan tekstiä "_originated_", mutta vain jos edellä mainittua attribuoitumista ei ole käytetty. Jos selitetekstiin haluaa sijoittaa hiukan eri tyylillä ("small caps", hiukan löyhemmällä kirjainvälillä) esim. kuvakrediitit-tyyppistä tietoa, erottuvuuden saa käyttöön valitulle osuudelle selitetekstiä laittamalla sen alkuun ja loppuun merkin "_".

Muita tietynlaisia (kuin kuvia)

Eräitä muita liitettävissä olevia tietynlaisia ovat videot (YouTube, Vimeo, TikTok, suoralinkki videovirtaan, ehkä muitakin), tweetit, SoundCloud-musiikki, suoralinkki audioon, koodailuesimerkit (CodePen ja JSFiddle ainakin) ym.

Suoralinkkiä videoon tai audioon käytettäessä ei käytetä selaimen itsensä tarjoamaa vakiotyylistä soitinta kummoisempaa, mutta kunhan teemoittamisesta ja ulkoasujen valittavuudesta saadaan aikaan päätös, tarjottaneen muitakin vaihtoehtoja tyylittelyyn ym. Virtautettavat tiedostot kannattaa sijoittaa CDN-palvelun kautta latautuvaksi (siirto SFTP:llä), varsinkin kun CDN-palvelu on jo muutenkin käytössä.

Kuvakollaasi (bunch of images) luokittuu kolmanneksi tyystin erilaiseksi tietynlaiseksi, siihen voiden sisällyttää useita yhden tai useamman kuvakatalogin kuvia, joista voi sitten tehdä esim. slideshown tai muunlaisen esityksen, joita kirjoituksen hienosäätö -näkymässä on tarjolla. Jokaisella näistä kuvista voi olla oma kuvatekstinsä kuvakollaasin optionaalisen kuvatekstin lisäksi. Kuvien keskinäistä järjestystä voi vaihdella kuvakollaasia muodostaessa. Jokaisen erillisen kuvan kuvatekstejä ei näytetä tekstin editointi -näkymässä kuin modaali-ikkunassa niitä lisättäessä tai painettuaan replicate-painiketta. Muutoin niiden korvikkeena on määrää ilmaiseva teksti muistuttamassa näiden kuvatekstien olemassa olosta, jos niitä on vähintään yksi. Modaali-ikkunassa, jossa pictureshown käytettäväksi tarkoitetut kuvat ovat nähtävissä ja järjesteltävissä, on myös liukusäädin valinnoilla 1 - 5, millä voi käytettävyyden arvioinnin apuna valita, kuinka monta kuvaa on per kuvarivi.

Tekstin editointi -näkymässä oheistetut kuvakollaasit näkyvät kirjoituksen vierellä kuvien joukkoina. Aiemmin valikoidut kuvakollaasin kuvat voi ottaa uuden kuvakollaasin pohjaksi.

Karttojen käyttäminen kirjoituksissa on eräs keino selventää sijaintiin liittyvää asiaa. Ulkoista ohjelmistorajapintaa käytetään reverse geocoding -tarkoituksessa muuntamaan esim. kaupungin nimellä tehty paikan määritys karttakoordinaateiksi. Karttapalveluina on vaihtoehtoina muutama erilainen, mutta karttapalveluiden käyttö saattaa olla jostain käyttöasteesta asti maksullista ja yhteydenottojen määrä per jokin ajanjakso voi olla rajoitettua.

Äänitteiden selailtavuus ja kuullun ymmärtäminen on helpompaa, kun voi samaan aikaan seurata tekstimuodossa, mitä äänitteessa parhaillaan sanotaan, mitä sanottiin aiemmin ja mitä on tulossa hetken kuluttua. Tähän liittyen on olemassa WebVTT-standardi (Web Video Text Tracks), joka nimestään huolimatta toimii myös audio-tiedostoilla ja jota voi luonnehtia käytettävän tekstin esittämiseksi synkronisoituna muun median kuten äänen tai videon kanssa.

Äänitteen tekstiksi tekeminen on yhdenlaista siirtokirjoitusta, tarkemmin sanottuna transkriptiota (eng. transcribe). Tähän tarkoitukseen on useita erilaisia nettisovelluksia, mutta joista kaikki eivät tunnista suomenkieltä. Niiden hinnoittelussa on paljon eroavuuksia, jotkin tarjoavat jonkin verran ilmaista transkriptiointiaikaa per esim. kuukausi ja ne tuottavat erittäin todennäköisesti toisistaan eroaa laatua.

Eräs vaihtoehto on Googlen Speech-to-Text API, jota voi käyttää suoraan Google Cloud -konsolista. Käytännössä audiotiedosto syötetietona, muutama laatuun vaikuttava valinta ja lyhyehkö hetki odottelua. Tämän jälkeen download-vaihtoehtona on mm. transkription sisältävän SRT-tiedoston lataaminen, joka on tekstitiedostona lähes samanlainen kuin WebVTT-tiedostot (vtt-päätteisiä), mutta jonkalaiseksi transriptio täytyisi konvertoida. Tähän konvertoimiseen tarvitaan erillinen sovellus, joka voi olla Windows-sovellus tai vaihtoehtoisesti voi käyttää lukuisia netistä löytyviä konversio-palveluita, joita löytyy vaikkapa hakusanoilla "convert srt to vtt".

Julkaisusovellukseen käyttäjän ei tarvitse antaa syötetietoina kuin audiotiedoston verkko-osoite ja VTT-tiedoston verkko-osoite. Niiden perusteella luodaan äänisoitin, jonka alla näkyy interaktiivinen transkriptio, jonka tekstikappaleita klikkaamalla kuuntelukohdan sijainti äänitteessä vaihtuu. Äänitteen kuuntelun edetessä transkriptio-tekstistä osoitetaan se kohta, missä kohdin ollaan menossa.

Erityistä huomioitavaa on, että VTT-tiedoston täytyy sijaita sellaisessa paikassa, joka sallii kyseisenlaisten tiedostojen jakelun joko kaikkialle tai julkaisusovelluksen käyttämälle palvelimelle. Suosituksena on, että sijoittaa sekä äänitiedoston, että VTT-tiedoston jo muutoinkin käytettäväksi vaaditun CDN-palvelun tarjoamaan CDN Storageen, sillä sen asetuksista oleelliset Cross-Origin Resource Sharing (CORS) -säädöt löytyvät helposti.

Transkriptio-ominaisuuden esille saaminen vaatii kytkemään kokeelliset toiminnot päälle käyttäjäasetuksista, mutta luodut audio-tyyppiset particularsit säilyvät eheinä varmuuskopioita myöten senkin jälkeen, kun kokeelliset toiminnot on kytketty pois päältä. Tässä tapauksessa kokeellisten toimintojen päälle/pois laittaminen vain näyttää/piilottaa joitain käyttöliittymäelementtejä.