En ole aivan varma, onko kiinnostukseni biohakkerointiinkin vivahtaviin aiheisiin lähtenyt ns. hallinnasta vai onko se ihan normaalia, että jos liitytyissä Facebook-ryhmissä on jotain terveysaiheista, niin sitten siellä on suurella todennäköisyydellä myös jotain itsensä mittaamiseen liittyvää ryhmää ja ehkä hiukan pienemmällä todennäköisyydellä trans-/posthumanismia. Tässä muutama omista FB-ryhmistäni: Tavoitteena terveellisempi elämä, Scientific Transhumanism, Posthuman Network, Open Science Finland, The Quantified Self, Quantified Self & Biohacking Finland
Verrattuna vaikkapa siihen, minkälaisen vaikutelman Vox-julkaisun artikkeli "How biohackers are trying to upgrade their brains, their bodies — and human nature" antaa biohakkeroinnista, suomeksi kirjoiteltu Wikipedia-artikkeli on oikeastaan aika vaisu, sillä jos maininta geeniperimästä jätettäisiin sieltä pois, ei siihen jäisi paljon sen kummempaa kuin ruokavalion optimointi, lisäravinteiden käyttö, datan keruu itsestä laitteiden avulla ja erilaiset verikokeet.
Biohakkerin määritelmän pelkistäminen ei liene helppoa, sillä lyhyeksi typistetyt määritelmät tuntuvat paljolti sellaisilta, että niitä pitäisi vähintäänkin höystää muutamalla esimerkillä. Jos Merriam-Websteriltä kysyttäisiin, se sanoisi notta: "Somebody who uses science and technology to make his or her body function better and more efficiently." ja Cambridge Dictionary toteaisi, että: "Someone who uses technology, drugs, or other chemical substances such as hormones in an attempt to improve the condition of their body and mind."
Suomalaisen "Quantified Self & Biohacking Finland" -FB-ryhmän mukaan "Biohacking is to use systems thinking, science, biology, and self-experimentation to take control of and upgrade your body, your mind, and your life. It is the art and science of becoming superhuman."
Implanttien ja sensoreiden asentaminen itsensä sisään saattaa käydä melko tavanomaisesta biohakkeroinnista, mutta esim. mainittu Vox-artikkeli mainitsee, että "One of the more ambitious types of biohacking is life extension". Biohakkerointia voisi ehkä ajatella jonakin sellaisena jonka harjoittaminen vastaa kysymyksiin kuten "saisikohan tästä elävästä ihmisoliosta muokattua jotain, joka toimii suunnilleen tietyllä tavoin hivenen toisenlaisesti" tai "saisikohan tämän elävän ihmisolion toimimaan optimaalisemmin, jos ylläpitää sen toimintaa tietyllä tavoin" tai "onkohan synestesia aina synnynnäinen kyky vai voiko sen aiheuttaa".
--
Tavanomaiseen mittailuun, veriarvojen seurantaan ja elimistön normaalin toiminnan optimointiin "hurahtaneet" biohakkerit voivat olla terveydenhuollon asiakkaana paljon omia mietteitä, mielipiteitä ja kysymyksiä esille tuovia, jotka saattavat jäädä helpommin jotenkin tyytymättömän oloiseksi vastaanottokäynnin jälkeen, jos heidän kiinnostuksensa itsensä toiminnan selvittelyyn tuntuu tyssäävän siihen, ettei lääkäri tuntunut olevan riittävästi "ajan hermoilla". Joidenkin seikkojen osalta biohakkeri ei ehkä edes pysty tuomaan lääkärin mietittäväksi mitään riittävän konkreettista, sillä ollessaan esim. kotioloissaan hän saattaa kiinnittää huomiota huoneilman vaihtuvuuden ja ympäristömelun vaikutuksesta tuntemuksiinsa, stressireaktioihinsa ym., mutta lääkäri ei pysty ottamaan näitä asioita huomioon, jos biohakkerilla ei ole tarjota hänelle esim. logitettua dataa, jonka voisi yhdistää mukaan jonkinlaisten päätelmien tekoon. Ongelmaksi saattaa muodostua sekin, että esim. huoneilman laatua mittaavat mittarit voivat olla tyyriin hintaisia tai sitten niiden tarjoamissa mittausarvoissa on niin paljon toleranssia, ettei niitä voi ottaa riittävän tieteellisinä ja sekös biohakkeria harmittaisi. Perusterveydenhuollossa voidaan toki antautua keskusteluun biohakkeroinnin hengessä, mutta ei se varsinaisesti erityisen valmis siihen ole. Tai ainakaan tuo tien toisella puolella oleva hyvinvointiasema ei ole.
<-- Uudet teknologiat terveysalalla (amk, 2021) - keskustelutehtävä 2
Uudet teknologiat terveysalalla (amk, 2021) - tehtävävastaus 4 -->