Windowin printteriajureissa ja tulostusjonoja hallitsevissa taustapalveluissa on ollut omat tietoturva-aukkonsa ainakin niin kauan kuin Windowseja on ollut olemassa. Osaa näistä aukoista väitetään pystyttävän hyödyntämään siinä määrin, että "kohdejärjestelmä voidaan kaapata kokonaan", mikä voi tarkoittaa sitäkin, että oikeuksia olisi enemmän kuin Admin-käyttäjälläkään voisi ajatella olevan eli koko käyttäjienhallinta-toiminnallisuus ohitettaisiin ja kirjoiteltaisiin bitti kerrallaan suoraan tietokoneen muistiin tai kovalevylle.

Rajatummassa hyökkäyksessä (tai pelkässä kohdekoneen tutkimisessa) tunkeutuja joutuisi tyytymään kulloinkin kohdekoneeseen kirjautuneen käyttäjän oikeustasoihin, jotka olisivat todennäköisesti peruskäyttäjän tasoiset eli ei esim. voisi asentaa minkäänlaisia ajureita.

Hakusanalla "printers", hakukohteena tunnetut ja löydetyt tietoturva-aukot, löytyy mm. SecuriTeamin sivuilta muutaman sataa aukkoa. Vuodelta 1999 löytyy Windows NT:tä koskeva tapaus, jossa tietoturvaongelma pelkistettynä muodostuu siitä, että tulostinjonosta huolehtiva palvelu ei varmistu siitä, että se kykenee ottamaan vastaan saapuvan aineiston, joka koostuu sekä varsinaisesta tulostettavasta aineistosta, että erilaisista ohjauskomennoista. Jos aineistovälimuisti ns. vuotaa yli (eng. buffer overflow), tulee kohdejärjestelmä suorittaneeksi ylivuotaneessa osassa olevan - kätketyn - ohjelmakoodin, joka taasen voisi hyödyntää jotain toista tietoturva aukkoa (esim. Windowsin sellaista). Esimerkki on vanha, mutta samaa voi tapahtua jokaisen, milloin tahansa kehitetyn tulostinpalvelun kohdalla, jos sitä ei ole tehty ja testattu riittävän huolellisesti.

Tietoturva-aukkojen semiautomatisoitu hyödyntäminen ei välttämättä vaadi kovinkaan kummoista koulutustaustaa, jos hyökkäysohjelma on jo kertaalleen ennalta ohjelmoitu jonkun tekemänä, eikä se ole liian vaikeaselkoinen käyttöliittymältään. Luonnollisesti voidaan kuvitella monia skenaarioita, joissa hyökkääjältä vaaditaan syvällistä perehtymistä tietotekniikkaan, ICT-alaan ja kohdejärjestelmiin, mutta yleensä ottaen pyrkimys on aina kohti mahdollisimman laajaa toiminnan automatisointia. Eräs pitkälti automatisoitu hyökkäys on ollut paljon julkisuutta saanut Stuxnet-virus, joka sekin hyödynsi tulostinpalvelun tietoturva-aukkoa.

Tiedon tulostamista varten tietokoneeseen tarvitaan yleensä jokin tulostinkohtainen ajuri (yksi tai useampia tiedostoja). Jos noita tiedostoja muokkaa sopivasti, voidaan tulostamisen yhteydessä saada tapahtumaan paljon muutakin kuin mitä oletetaan tapahtuvan. Tulostaminen voisi johtaa varsinaisen tulostimisen lisäksi siihen, että kaikki tulostettu aineisto lähetettäisiin jonnekin ulkoverkkoon (Stuxnetin kerrotaan lähettäneen tiedot "viattoman näköiselle jalkapalloaiheiselle sivustolla").

Jos virukselta ei onnistuisi tietojen verkkoon lähettäminen (ei yhteyttä), voisi saastunut tulostinajuri tallentaa tulostetun aineiston johonkin sellaiseen paikkaan kyseisen tietokoneen kovalevyllä, josta niiden lukeminen ei vaadi kuin tavallisen käyttäjän oikeudet, jolloin ne voisi kuka tahansa "tavallisilla oikeuksilla" varustettu käydä kopioimassa omalle muistitikulleen.

Väärentämällä tulostinajurin voisi saada aikaiseksi paljon muutakin kuin tiedon varastamista, yhtenä muuna vaihtoehtona ollen rahanmenon aiheuttaminen tulostimen käyttäjälle, jonka tulostin kaipaa entistä useammin uusien mustekasettien ostamista: tulostimen monitorointiohjelma näyttäisi vääriä lukemia, eikä tulostin ehkä toimisi ollenkaan ennen kuin kaikissa 4 värikasetissa on riittävästi mustetta. Tällainen useammin tapahtuvaan mustekasettien ostamiseen pakottaminen voisi tehdä nopeasti merkittävän loven esim. aloittelevan teini-ikäisen aktivistin tuloihin (paitsi, jos hän ostaa kokonaan uuden tulostimen, jotka eivät nykyisen ole kovin kalliita).

Toisentyyppinen haitantekokeino, joka perustuu tulostinajurien väärentämiseen ja uudelleenohjelmointiin, liittyy tulostinjäljen muunteluun. Tulostin saattaa muuten toimia ok, mutta se tulostaisi esim. yksittäisen tulostusarkin kaikki j-kirjaimet paksummaksi kuin muut kirjaimet. Tämä voisi tehdä esim. taittajan työstä kovin hankalaa työn loppuun asti viemiseksi. Kirjoittaja väittää tätä tapahtuneen itselleen hänen työskennellessään erään lehden taittajana, mutta ei voi todistaa sitä.