Moni on kuullut puhuttavan ns. mustista listoista, joiden käyttötarkoituksena on olla tekemättä jonkin tai jonkun kannalta huonoja valintoja, niistä voiden nopeasti tarkistaa onko joku listasta tietoinen kirjannut tähän "yleisiltä katseilta" piilossa pidettyyn listaan jonkin tietyn henkilön nimen. Niiden eräs, julkilausumaton, käyttötarkoitus onkin siinä, että niiden hyödyntäjältä säästyisi aikaa ja vaivaa. Enemmän fiksummat ovat kuitenkin oivaltaneet, että lyhyiden ja pitkän aikaa samoina pysyvien kuvaustekstien kelpoisuutta, sovellettavuutta ja mahdollisesti alkuperäistä todenpitävyyttäkin voi ja pitääkin epäillä. Tämä ei kuitenkaan, suinkaan, ole johtanut siihen, että ns. mustat listat olisi tullut hylätyksi, vaan pikemminkin ne ovat evoloituoituneet.

Mustien listojen nykyaikaisemmaksi muodoksi voi visualisoida esim. läpinäkyvän laatikon, joka on kytköksissä Internetiin. Laatikkoon voi saada yhteyden, jos tietää sen IP-osoitteen. Tietyssä mielessä tässä on kyse tiettyjen ICT-teknologioita hyödyntävien ideoiden käyttämisestä pahaan tai kyseenalaiseen, hyvän tai asiallisen sijaan. Laatikko itsessään ei olisi pelkkä staattinen laatikko, johon vain "tiputettaisiin" tietoa muiden selailtavaksi, vaan se hakee itse aktiivisesti ja reaaliajassa tietoa useista eri lähteistä, joita voivat olla periaatteessa mitkä tahansa, jotka kertovat jotain esim. jonkun tietyn henkilön sen hetkisestä sijainnista, aikomuksista ja aiemmin tekemistä asioista. Tässä viitattaisiin myös sellaiseen tiedonsaantiin, jota kohdehenkilö ei itse olisi järjestänyt omaan käyttöönsä kuten etäältä tapahtuva tekninen salakuuntelu.

Tietoa ja dataa voi kuitenkin kertyä paljon jo esim. yhdestä ihmisestä, joten tiedon "loppukäyttäjän" kannalta ajatellen tarvitaan jonkinlaisia "executive summary" tyyppisiin teksteihin verrannollisia lyhyitä lausuntoja, jotka olisivat joko a) lausuntojen kirjoittajien kirjoittamia, b) ohjaajien/valikoijien valikointeja tai c) pseudoautomaattisten algoritmien tuottamia koosteita. Käytännössä tällöin olisi päästy vanhoista staattisista mustista listoista uudemman mallisiin melko staattisiin mustiin listoihin, olennaisena erona ollen tiedonkeruun ICT-avusteisuus, lausuntojen ajantasaisena pysyvyyden rytmi ja lisätietojen tarpeen nopeampi tyydytettävyys.

Tämä lisätietojen saannin nopeamman tyydyttämisen tarve on tullut sitä merkittävämmäksi, mitä riskialttiimpaa väärien tai vaikka vain ylimääräistä vaivaa aiheuttavien valintojen tekeminen olisi ja mitä enemmän haittaa riskien laukeamisista seuraisi. Internet Explorerin, Firefoxin, Safarin ja Chromen avulla on helppo selailla sitä tietoa, mitä näihin (lukuisiin) laatikoihin on kertynyt ja tarkastella niitä näkymiä, joihin niiden kautta pääsee käsiksi. Joukkoistamisen (yhteistoiminnallistamisen) avulla voidaan ratkaista moni sellainen ongelma, joka estää saamasta reaaliaikaisesti tietoa jostain kohteesta/asiasta. Tämä voi tarkoittaa esim. piilotetun Logitechin webkameran asentamista jonnekin tai yliopisto-opiskelijoiden kehittämän prototyyppisen videokameran hyödyntämistä, jonka sensoritekniikka on niin kehittynyttä, että sen voi liimata seinään kiinni, eikä seinään jää edes kohoumaa siihen kohdin.

Tällaisten tarpeiden tyydyttäminen ei välttämättä johda vain siihen, että lopputuloksena olisi koko kansakunnan kattava valvontajärjestelmä, jossa prosentuaalisesti pienehkö joukko pystyisi tarkkailemaan ketä vain ja missä vain, mutta se voisi houkutella osallisia tarjoamaan "palveluitaan" erilaisille instituutioille, jotka ideasta viehdyttyään saattaisivat ottaa sen jollain tapaa osaksi omaa toimintakulttuuriaan tms. Esim. uutistuotantoa harjoittavan tahon, kuten YLEn, olisi helppo vinkata verkkosivuillaan tietynlaisesti kooditetun uutisoinnin avulla milloin tietystä "webbi tv:stä" tulisi mielenkiintoista katseltavaa. Avainsanana voisi olla vaikka "susi" (susi syö, susi makaa, susi ajaa takaa, susi kadottaa CV:nsä metrossa, susi lähestyy mahdollista partneria, susi kävelee näppäimistön päällä..).