Ihmisten ja yritysten edustajien valmistellessa itseään merkitykselliseksi tekemiseen jonkun tietyn henkilön mielen vahingoittamispyrkimyksissä ja sitä kautta ennustamistarkoituksissa, he tekevät usein tämän alustusvaiheen heille jo konventionaaliseksi muodostuneeseen tapaan, runnomalla (pelkistetysti: kohdehenkilöä varten kustomoitua ilmestymisen toistoa; selittyy tekstissä olevan listan lukemisen kautta). Kohteena olevan henkilön kannalta olisi suotavaa puuttua häirintätoimintaan jo heti alkuvaiheessa, eikä vasta sitten kun niiden aiheuttamat muistijäljet ovat tulleet pysyväluonteisiksi ja sitä kautta niitä vastaavien hermoverkon vasteiden tullessa helposti uudelleen aktivoitavaksi on demand tyyppisesti.

Perimmäisenä ongelmana on se, että kun kertoo muille ihmisille tällaisista asioista, jotka laajenevat varsin monimutkaiseksi asioiden ja tapahtumien vyyhdiksi, ihmiset ottavat ne jonkinlaisena "ihmeellisenä könttänä" eli he yrittävät kuvitella mielessään liian paljon kerralla, mistä seuraa takuuvarmasti se, että he eivät asiaa ymmärrä, mistä sitten monen kohdalla seuraa näkemys, että se mistä on kerrottu ei ole mahdollista, vaikka todellisuudessa häiritsijöillä olisi voinut olla valmisteluaikaa vaikka 5 vuotta (sisältäisi myös harjoitteluajan, jolloin vasta haeskeltiin sopivia toimintamalleja).

Seuraavassa ei kerrota siitä, kuinka aktivoituja käsitteitä, symboleita ja niiden aktivoimia konnotaatioita ym. voidaan käyttää hyväkseen, vaan esimerkit rajautuvat "ihmisten ja muiden asioiden merkitykselliseksi lataaminen" vaiheeseen:

- Naapuritaloon muuttaa uusi pariskunta. Molemmat alkavat "ladata itseensä merkitystä" ajoittamalla näkyväksi tulemisensa sellaisille hetkille, jolloin kohdeyksilö on saattamassa loppuun jotain aloittamaansa kuten lumenkolausta tai nurmikon ajamista. Toisen vakiokuviona on lähteä tai tulla autolla 45 tai 90 minuuttia kestävän suorituksen viimeisellä minuutilla. Toinen lähtee tai saapuu pyörällä (ei koskaan molemmat, aina jompikumpi). He eivät voi nähdä suoraan omasta talostaan tai pihaltaan, missä vaiheessa suoritus kulloinkin on, saati olla siitä näköyhteyden kautta tietoisia saapuessaan jostain etäämpää eli he saavat vinkin muuta kautta.

- Opettajan vapaa-ajan lukuhetkiä häiritsevyys. Tietokantojen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä asioita koulussa opettava opettaja alkaa tuppautua niihin vapaa-ajan tilanteisiin, joissa on lukemassa ulkosalla jotain kirjaa (suihkulähteiden viereisillä kivisillä penkeillä, nurmikolla rannan läheisyydessä, menneen ajan jäljiltä jääneiden vallihautojen luona, kahvilassa tms.). Ei tule puhumaan, ei tule aivan lähelle, kulkee vain eteenpäin hetken aikaa nähtävillä ollen. Yhteensä vajaa kymmenen eri tapausta parin viikon aikana eri puolin kaupunkia, eikä kertaakaan muissa tilanteissa kuin ollessa lukemassa jotain kirjaa sen verran aikaa, että ehtii "pääsemään siihen sisään".

- Suomen suurimpiin lukeutuvan Business Intelligence -ohjelmistotalon toimitusjohtajana olevan naisen sukulaiset havaitaan touhuamassa pihamaallaan, jolla sijaitsevassa talossa myös samainen toimitusjohtaja aiemmin asunut, jotain erityisen poikkeuksellista, kun siitä kulkee ohitse lenkille mennessään ja ollessaan niinä päivinä aloittanut uudemman kerran suorittamaan tietokoneella jotain sellaista, joka liittyy Big Dataan, ERP järjestelmiin tai muuhun datamassojen käsittelyyn. Tälle ei ole aikarajaa, tätä vain tapahtuu ilman poikkeuksia.

- Availlessa aamulla ikkunaa tai päättäessä päivällä tai illalla ohjelmointisessioitaan, lähtee naapuri käynnistämään vinkunaa ja kirskunaa n. 50 sekunnin ajan pitävää autoaan. Tätä jatkuu yhdestä syksystä seuraavan vuoden kevääseen (n. 6 krt viikossa), minkä jälkeen tapahtui jyrkkä häirintävuoron vaihdos toisen autonkäyttäjän kanssa (ks. listan viimeinen kohta). Mahdollista vain, jos naapuri kykenee näkemään reaaliajassa, mitä tapahtuu kohdeyksilön monitorin ruudulla ja pystyy saamaan viiveettä tietoonsa, milloin kohdeyksilön asuintalon ikkuna aukeaa tai sulkeutuu.

- Saapuessa metsästä tai metsän kautta lenkiltä, joka on varsinaisesti maanpuolustusvoimien harjoitusaluetta, mutta jossa sotapoliisit ja sotaa harjoittelevat alikersantit, tykkimiehet ym. käyvät vain n. kaksi kertaa vuodessa, on joko naapurin tytär tai neitihenkilö itse suorittamassa jotain toimintaa, jossa käytetyt eleet, sanat, symbolit, asettelut, värit tjm. assosioituvat suoraan sellaiseen erityisen vahvasti symboliikalla jo ladattuun asiaan, joka on aktivoitu ärsyttävällä tavalla edellisenä päivänä tai samaisena aamuna. Lisäksi heidän esityksessään on mukana sekä viittauksia samojen henkilöiden aiempiin vastaaviin suorituksiin, että sellaiseen tekemiseen, mikä kohdehenkilöllä olisi joko kesken ennen lenkkeilemään lähtöään ja/tai sellaiseen tekemiseen, joka kohdehenkilöllä on edessään samaisena päivänä. Metsään ei voi nähdä suoraan kuin lähinnä satelliitin kautta ja epäsuorasti sellaisten sensoreiden avulla, jotka pystyvät muodostamaan kulkunopeuksien avulla profiilin siitä, kuka metsässä liikkuu ja milloin on poistumassa metsästä. Jatkunut vuosien ajan, ei merkkejä loppumisesta, välillä monien päivien mittaisia taukoja, sitten jatkuu taas tai sitten on otettu käyttöön muita tapoja kytkeytyä esim. opittuihin käsitteisiin tai episodisiin tapahtumiin.

- Pörrrrrr-ääntä pitävä auto alkaa ajella hitaasti asuintalon ohitse, valiten suunnaksi jonkin Y-risteyksen mahdollistavista reiteistä. Ajoitukset täsmäajoituksia, kohdistuen mm. kaikkeen sellaiseen, jossa juuri saavuttanut jonkin huippukohdan jossain suorituksessa (erityisesti ohjelmointi ja lukemalla oppiminen). Kymmeniä kertoja per viikko, arkena ja viikonloppuna, aamukahdeksasta yökahteen. Joka kerta kun kirjoitti tapauksesta esim. privaatin Facebook-viestin tuttavalleen, saapui kyseinen autoilija herättämään huomiota eli hän oli kykeneväinen näkemään, mitä tapahtuu kohdeyksilön monitorin ruudulla. Erittäin aggressiivista toimintaa. Laajensi parin viikon kuluttua toiminnan aloittamisesta esiintymisensä tilanteisiin, joissa kohdehenkilö aloitti tai keskeytti hetkeksi suorituksensa ulkosalla (esim. aidanleikkuu), sekä "hyökkäsi" mukaan muissakin rooleissa vallitseviin orientaation tiloihin. Jatkui viitisen kuukautta, minkä jälkeen kyseistä autoa ei näkynyt enää missään, mutta se ei estänyt kohdeyksilön mieleen jätettyjen muistijälkien myöhempää aktivoimista ja niiden liittämistä osaksi laajempaa ärsyttävien mielteiden verkostoa.