Tietyistä henkilöistä kerättyistä tiedoista voi olla hyötyä useissa eri yhteyksissä, joihin niitä esim. Suomen lain mukaan ei saisi päästää ilman tämän tietyn henkilön lupaa. Voidaan kuvitella esim. työnantaja, joka ei halua palkkalistoilleen epäsopivaa henkilöä, vaan haluaisi sellaisen mieluummin karsiutuvan pois jo ensimmäisellä kierroksella tai jo ennen kuin koko haastatteluvaiheeseen ryhdytään. Voidaan myös kuvitella, että tietynlaisista henkilöistä ei ole riittävästi kokemusta varsinaisen työvaiheen osalta, minkä vuoksi joku henkilö saatetaan palkataan osaksi normaalia koeaikaa ja irtisanoa työsopimus jossain vaiheessa ennen esim. 4 kk työjakson päättymistä. Kokemukset tästä voivat olla hyvinkin arvokasta kauppatavaraa, kuten voivat olla myös videonauhoitteet haastattelutilanteista joiden kerrotaan tuhotun, kun haastateltu niitä itse tiedustelee.

Ajateltakoon esimerkkinä tiedonkerryttämisestä sellaista skenaariota, jossa joku tietty henkilö on palkattu IT-alan työtehtäviin ja jossa häntä on ajateltu pitää vain juuri sen aikaa, että hänen suoriutumisestaan on saatu riittävästi tietoa. Tämän tietotyöläisen instrumentteina olisivat esim. Eclipse, Wacom, Git, SQL ja Flex.

Syy siihen, miksi hän tuli valikoiduksi, voi perustua esim. siihen, mitä hän aatteiltaan edustaa tai mitä asenteellisia suuntauksia hän tiedostaen tai tietämättään myötäilee. Tai ehkä hänet vain halutaan "laboratorio-otukseksi" joidenkin ajatuksellisten tai muiden taipumustensa vuoksi. Esitietoa kohdehenkilöstä vaihtuu nopeasti esim. Skypen ja Google+:n hangouttien kautta (tai perinteisesti puhelimitse) tai joissain tapauksissa aiemmin kerättyä tiettyjen piirien yhteistä tietokantaa selailemalla. Intressiryhmään voi kuulua muitakin ihmisiä kuin työnantajia kuten mihin tahansa sosiaaliseen verkostoon.

Eräänä tutkimusintressinä voi olla se, että työnhakija/tekijä rikkoo merkittävällä tavalla koulutus ja ammattinimikkeiden asettamia rajoja ja täten halutaan kokeilla, kuinka tämä osittain itseoppinut henkilö pärjää todellisissa työelämän tilanteissa, jotka normaalisti olisi tarkoitettu esim. informaatioteknologiaan tai tietojenkäsittelyyn perehtyneille Tampereen teknillisen yliopiston tai Helsingin yliopiston käyneille. Mahdollisuuksiin sisältyy, että halutaan tarkoituksella saada tämä työntekijä epäonnistumaan työtehtävissään (useita mahdollisia syitä).

Sen, joka kokee olevansa joutunut tällaiseen piilotutkimukseen mukaan, kannattaa tarkkailla ilmeneekö jotain seuraavista:

  • asetetaan tekemään lukuisia lyhytkestoisia, irrallisia tehtäviä, jotka vaikuttavat mittaavan aivan erityyppisissä tehtävissä suoriutumista, kuin mihin omien työtehtävien alun perin kerrottiin liittyvän
  • käsitetuntemusta kartoitetaan runsaassa määrin kompetenssin ulkopuoliselta alueelta (puhellaan esim. white papereista, vaikkei varmasti tule niissä työtehtävissä sellaisia kirjoittamaan)
  • joku muista työntekijöistä alkaa hivuttautua kaveriksi toisen työntekijän esiintyessä vastaan olevana (vrt. good cop, bad cop), tullen työajalla kaveeraamisen ohessa tuoneeksi tietoisuuteen asioita, jotka mieluummin pitäisi jonkun toisen ihmisen vapaa ajan tekemisinä (esim. jääkiekon seuraaminen oluen kera)
  • lähetetään asiakaskäynnille liian vähäisin valmistautumisen mahdollisuuksin
  • valetaan liiallista itseluottamusta kompetenssin laita alueiden tietämille juuri ennen kuin on tarkoitus mennä tapaamaan yrityksen toisen yksikön työntekijöitä, jossa sitten mahdollisesti hölöttää (pönkitetystä) osaamisestaan enemmän kuin olisi järkevää
  • puhutaan puppua siitä, että yrityksellä olisi sivutoimipiste esim. Lontoossa, vaikkei näin olisikaan
  • kokeillaan, uskooko yrityksessä olevan enemmän työntekijöitä kuin siinä oikeasti onkaan, vaatimalla käyttämään selaimessa käytettävää keskustelufoorumia tai pikaviestinvälineitä, joiden kautta on nähtävissä useiden eri henkilöiden nimimerkkejä, joita ei kuitenkaan koskaan varsinaisesti tapaa
  • saatu asiakascase on sisällöltään täysin vastoin omia aatteita, mikä pakottaa sivuuttamaan omat aatteet projektin ajaksi ja tutustumaan vastapuolen aatteisiin
  • kehittyvää tittelintajua hämmennetään antamalla graafisen suunnittelijan titteli, vaikka on frontend-koodari, joka tekee satunnaisesti suorakaiteen muotoisten graafisten elementtien kulmien pyöristyksiä Photoshopissa
  • vaaditaan tallentamaan koodiin tehdyt muutokset versionhallintajärjestelmään huomattavasti useamman kuin olisi perusteltua, vaikkei kukaan muu koodaa samaa moduulia (muutoshistoria kasautuu ja on myöhemmin tarkasteltavissa mistä kohdin tahansa ja vertailtavissa mihin kohtaan tahansa)
  • vaaditaan laajan ja pitkään kehitetyn ohjelmiston ymmärtämistä ilman, että saa ymmärtämisen tueksi minkäänlaista dokumentaatiota tai kaavioita
  • tehtäväksi päätyy ketterän kehityksen menetelmiä noudattavassa tiimissä sellaisia haasteita, joissa jo opitun ja uuden asian suhde on 20/80, vaikka pitäisi mieluummin olla 80/20

Olennaista on ymmärtää, että "jonkun tyypin" palkkaaminen pariksi kuukaudeksi ei oikeasti maksa juuri mitään, varsinkin jos intressiryhmä jakaa maksun keskenään.