Ihmiset jaksavat antaa vaikutelman ystävyydestä tai hyvälaatuisesta tuttavuudesta hämmästyttävän pitkiäkin aikoja. Voi olla, että suurimman osan aikaa tällainen suhde on aito ja vilpitön, mutta niiden hetkien tunnistaminen, jolloin ystäväosapuolista toiselle kytkeytyy päälle tiedonurkkimis-moodi, ei välttämättä ole erityisen helppoa. Ystävänä olemisen hatarimpia määritelmiä lienee se, että on sillä tapaa siedettävä, että pystyy esittämään toiselle osapuolelle kaikenlaisia kysymyksiä, ilman että tämä niihin lähtökohtaisesti suurella varauksella suhtautuu. Vaikka epäilys heräisi, on epäilyksen syytä vaikeahko määrittää, varsinkin jos kysyjän puolustusreaktiona on "hei, nostin juuri kädet eteeni ja työnnän sormillani ilmaa sivuun sen merkiksi, etten tiedä ollenkaan mistä puhut".

Kysymys kuten "kummalta puolen aurinko viimeksi paistoi, kun matkasitte bussilla Lahdesta Jyväskylään.. ajattelin varata paikan ei auringon puolelta" voi kuulostaa sekä äkkiseltään ja että hetken miettimisenkin jälkeen varsin viattomalta kysymykseltä, vaikkakin ehkä hivenen omituiselta ajoituksen ja kysymyksen tarpeellisuuden suhteen. Se mitä kysyjä olisi saattanut pyrkiä selvittämään, liittyi itseasiassa vastaajan havaintojen rekisteröimiseen ja rekisteröimättömyyteen sekä muistikuvien käsittelyyn. Jos kysymykseen vastaaja ei olisi tavoittanut mielestään mitään sopivaa mielikuvaa, hän olisi voinut tehdä myös päätelmän auringon sijainnista, sillä Jyväskylä on suoraan Lahdesta ylöspäin, mikä taasen olisi paljastanut sen, kuinka kauan vastaaja miettii mitäkin vaihetta ja milloin hän hoksaa siirtyä kokeilemaan jotain toista ratkaisuvaihtoehtoa. Vastaaja olisi myös voinut välttää tyystin koko asian tarkempaa miettimistä, mutta se olisi myös kertonut hänestä jotain oleellista.

Muita melko viattomia persoonallisuudesta tai melko pysyvistä kyvykkyyden rajoista tai toistaisesta kykenevyydestä kertovia kysymyksiä voisivat olla esim. "miltä punainen näyttää mustavalkokuvassa" tai "kumpi näistä lipastoista mallaisi paremmin sen olohuoneen pöydän kanssa". Vertailuun pyytävä kysymys on aina myös päättelyä vaativa ja sopivasti kysymyksen muotoilemalla, voi löytää ne rajat, jolloin vastaaja ei pysty enää pitämään kahta tietynlaista vertailtavaa asiaa mielessään yhtä aikaa, mikä jälleen paljastaa hänestä jotain oleellista.