Eräs psykologinen kikka, jota omalla tavallaan käyttävät kaikki, jotka julkaisevat tai kertovat jostain aamuisin, liittyy mielteiden inkrementaaliseen aktivointiin. Ts. kun muutamaa, kategorisesti ottaen hyvinkin erilaista asiaa tuodaan esiin sopivan lyhyen ajanjakson sisällä ja erityisesti, kun niissä on lisäksi riittävästi jotain yhteistä, aiheutuu tästä loppupäiväksi herkkyyden jyrkkä kasvu juuri tämän herkän osuuden havainnoimiselle kaikessa muussa, mikä on mahdollista tulla havaituksi (tai hoksatuksi).
Kuva auttaa tämän tekniikan hahmottamisessa, siinä käytättäen esimerkkinä kolmea erillistä tilannetta: kaulimen käytön havainnointi (kahdella kädellä taikinamassaa painellen), ikkunan asennus (asennusta katsellessa voi tuntea kuinka asennusmies tuntee sormissaan hiukan taaksepäin kallellaan olevan ikkunan painon sitä paikoilleen työntäessään) ja mustalaismiehen ohikävely. Nämä pitäisi tietenkin kokea itse tositilanteessa, jotta niistä saisi paremman vaikutelman. Viimeisimmässä mainituista ei sellaisenaan tuntuisi olevan mitään erityistä yhteistä ennen kuin hetken päästä, kun mieleen juolahtaa ajatus ennustajasta katsomassa ennustuspalloon kädet ennustuspallon yllä (joistakin stereotyypeistä ei ihan helpolla pääse eroon).
Yhteiseksi tekijäksi on täten muodostunut kaksin käsin tekeminen, molempien käsien tehdessä yhdessä töitä samankaltaisesti (symmetrian idea voi juolahtaa mieleen), sekä työntövoima joka ei suuntaudu suorakulmaisesti, vaan hiukan viistosti. Huomioitavaa on myös se, että havainnoitavien asioiden koolla ei ole erityisemmin merkitystä (esiintyvät asiat voivat olla kooltaan miniatyyrisestä kolossaaliseen). Jos nyt tämän aktivitaation ollessa voimassa lukaisee esim. verkkouutisista jotain sellaista, jossa esiintyy jotain, missä työnnellään kaksin käsin jotain, kokijat aivot suorastaan "imevät" havainnon itseensä, koska se "tuntuu tärkeältä/merkittävältä". Tämä aktivitaatio voi olla hyvinkin voimakkaana aina seuraavaan yöhön asti (googlaa pitkäaikaispotentiaatio tai long term potention).
Päivän mittaan "havaintojen imemiseen" vaikuttava, aktiivisena oleva hermoverkon osa voi muuntua ehkä paljonkin, riippuen siitä, mitä muuta tulee havainnoineeksi ja siitä, missä määrin aivot yksinkertaistavat asioita ja de aktivoivat hermoverkkojen osia. Kaksin käsin työntämisen havainnoimiselle herkistyminen voi muuntua työntämisen havainnoimiselle herkistymiselle yleensä tai lisähavainnoista johtuen herkistyy puristusvoiman havainnoimiselle tai sen kuvittelemiselle, mitä asioilla tapahtuisi (tai ei tapahtuisi), jos niitä puristaisi tai työntäisi vielä hiukan lujempaa.
Tätä voi täysin perustellusti ajatella taktiikkalajina, jossa on löydettävä sopivat ainekset, jotta saadaan jokin tietty mielle muodostumaan. Esim. jos kaulimisen tilalla olisi käsien asettuneisuus polkupyörän tangon päällä, niin siinä ei olisi ollenkaan mukana samaa työntövoimaa, joten se ei voisi kuvaillussa tapauksessa toimia initialisoivana tekijänä, mutta myöhemmässä vaiheessa kun tietty aktivitaatio olisi saatu synnytettyä, tulisi tästä tietystä herkistyneisyystilasta johtuen kiinnittämään erityistä huomiota käsien asettumiseen pyörän tangon päälle - olettaen, että käyttää polkupyörää liikkumiseen, tietenkin.
<-- Vainomisen käsite osana sosiaalisia kielipelejä
Tekemiseksi vaikeaksi ajatella -->