Koska ihmistä ei varsinaisesti ole tarkoitettu löytämään tai luomaan mielestään täydentäviä näkemyksiä kuulemalleen selitykselle, olisi selitystä parantava osuus mainittava hänelle erikseen. Sen jälkeen hän voisi todennäköisemmin olla päätyvä "niin muutes, näin voisi ollakin"-mahdollisuuden kannalle.
Täten, jos menee liian huolettomasti toteamaan, että jossain uutisoidussa tulipalossa on kyse tahallisuudessa, jonka tekemisestä on tehty suullinen sopimus jonkun tahon kanssa, vastaanotto voi olla tyrmäävä, mutta jos näytetään lehdessä ollut uutinen, jossa kenties vähän eri aiheeseen liittyen mainitaan "crime as a service" eli rikos palveluna eli "erikoistuneet rikolliset tekevät tilauksesta erilaisia rikoksia", on tässä mahdollisesti aiemmin ajattemattomassa mahdollisuudessa jotain sellaista, ettei sitä halua pitää mahdottomana, vaan se tuntuu jopa järkeenkäyvältä ja se taasen saa muut aiemmin enemmän mahdottomalta tuntuneet tulemaan otetuksi hiukan toisin.
Voisiko täten jokin tulipaloista kuten Inarin K-Market Kuukkeli, kaksikerroksinen rivitalo Riihimäellä, Porin taidemuseo, kolme autokorjaamoa Helsingissä, Hotelli Hiittenharju, satavuotias arvorakennus Oulussa, teollisuushalli Lapualla, kerrostalo Lahdessa Timokandulla tai Mustola Timberin saharakennus Lappeenrannassa olla tahallisesta sytytetty siten, että sen tekemisestä on päätetty yhdessä jonkun kanssa?
Täytyykö tällaisen "yhteistyökumppanin" olla rikollinen taho, jolla on erikoistuneisuutta tällaiseen? Eivätkö muut osaisi? Kyllähän ihmiset muutenkin tekevät kaikenlaista, joihin on olemassa erillinen palveluntarjoaja. Täytyisikö tilaajatahon aina olla sellainen, jolla on jonkinlaista päivittäistä tekemistä jonkin palaneen kohteen esim. omistajuuteen tai siitä vastuussa olevuuteen liittyen?
Entäpä Helsingin keskustassa tapahtunut "aineissa kaahailu"? Jumalasta ja synneistä piti heti päästä huutelemaan, kun kiinniotto on jo käynnissä ja joku haastateltu sitten vielä omina mietteineen kiittelee Jumalaa siitä, "ettei tämä tapahtunut siinä suuressa väentungoksessa, jossa oli lapsia ja vanhoja ja nuoria". Jumalan kiittelyä? Suomessa? Todisteiden valossa kyseinen muita autoja törmäilyillään vahingoittanut ei pyrkinyt osumaan ihmisiin, vaan pikemminkin pyrki väistelemään heitä. Olisiko tässä voinut olla jotain ennalta järkkäilyä?
Eihän siinä kauan mennytkään, että Helsingin oudoimman reiän tekijä paljastui ja Mysteerireiän poraaja paljastui (otsikoita Helsingin Sanomissa 24.9.2011). Lähes pari vuotta vain.
HS:n tiedon mukaan Helsingin rautatieaseman Asematunneliin kaksi vuotta sitten suuren vesivahingon aiheuttaneen reiän porasi yksityinen urakoitsija vuonna 1968.
Kyse on miljoonaluokan vahingot aiheuttaneesta vedenpaisumuksesta Helsingin metroasemalla sunnuntaina 8.11.2009, minkä sai väitetysti alulle valurautaputken kulmapalan rikkoontuminen ja missä vesi olisi muuten todennäköisesti ryöpynnyt kadulle, eikä aseman tunneleihin, jos vesijohtotunnelin seinässä ei olisi ollut ylimääräistä reikää. Mediassa on aiheesta uutisoitaessa käytetty Helsingin Vedelle kuvakreditoitua kuvaa, mitä tässäkin yhteydessä käytetään.
Tapahtunutta seuraavana päivänä selvisi, että näitä ylimääräisiä reikiä olikin kaksi. Tosin, miksihän Helsingin Sanomat lähes pari vuotta myöhemmin käyttää yksikkömuotoa puhuessaan seinän aukosta? YLEn huomioimat nettikommentoijat kokivat väitetysti näiden reikien olevan arkkitehtien piirustuksiinsa piirtämien revision cloudien näköisiä.
Reikä muistuttaa erehdyttävästi arkkitehtien työssään käyttämää ns. revision cloud -merkintää. Saattaa olla mahdollista, että urakoitsija on erehdyksessä porannut vesijohdon putkitunnelin betoniseinään reiän kohtaan, johon arkkitehti oli piirustuksissa merkinnyt ns. muutospilven.
Ettäkö joku seinien poraaja olisi suht huolitellusti poraillut runsaan määrän viitisentoista senttiä halkaisijaltaan olevia reikiä seuraten kuvitellun tai seinään piirretyn suorakaiteen reunoja, jotta saisi seinästä irti palasen, jolla olisi leveyttä ja pituutta lähemmäs metrin (tai paljonka tuossa kuvan perusteella onkaan)? Ilta-Sanomien mukaan käytössä olisi ollut timanttipora. Ja ilman, että olisi seurannut minkäänlaisia ohjeita reiän koosta ja reunojen muodoista? Sellaisiahan ei revision cloud -merkinnöissä olisi. YLE haastatteli sentään myös kahta asiantuntijaa, joista toinen (Helsingin Veden tuotantoinsinööri) sanoi, että revision cloud -merkintä voi olla hyväkin selitys ja toinen (arkkitehti asiaan liittymättömässä arkkitehtitoimistossa) oli samantien sitä mieltä, ettei niin ammattitaidotonta toimintaa voisi tapahtua Suomessa. YLEllä kuitenkin pidettiin väärintulkintaa sen verran mahdollisena syynä, että se päätyi otsikkoon asti: Väärintulkinta Helsingin Metron vedenpaisumuksen syynä? (11.11). Edellisenä päivänä YLE oli tosin uutisoinut uutisoinut, että "tarkemmat tutkimukset ovat paljastaneet, ettei reikiä ole merkitty vuonna 1996 tehtyihin piirrustuksiin", mutta täsmentää haastatelluiden lausuinnoilla, että "tiloissa on tehty vuosien saatossa paljon taloteknisiä muutoksia" ja että "on voinut tapahtua inhimillinen erehdys, reikä on esimerkiksi tehty väärään seinään".
Valurautaputken putkirikko, joka vesivahingon alulle laittoi, oli 40 vuotta vanha ja löytyi ihan sattumoisin
samasta paikkaa, missä pelastuslaitos teki kaivaustöitä aiemmin illalla. Helsingin Veden mukaan runkovesiputkesta oli irronnut kulmapala, minkä vuoksi vesi pääsi vuotamaan metroasemalle ja asematunneliin.
Koska tämä vedenpaisumus aiheutti jopa sortumisvaaran Asematunneliin, jonka syynä olivat kyseiset vesijohdon huoltokuiluun tehdyt reiät ja seurauksena oli myös pitkään kestävät korjaustoimenpiteet, tahallista aiheuttamista ei kovin helpolla haluttaisi pitää mahdollisena, sillä se tuntuisi liian suhteettomalta mihinkään helposti kuviteltavaan tarkoitukseen nähden.
"Nyt vesi pääsi syöksymään rei'istä alaspäin muuttaen HKL:n kuljettajien taukotilan squash-hallit akvaarioksi jatkaen alaspäin, murskaten hissikuilun ja hissejä. Hissikuilujen betoninkappaleet lensivät pitkälle metron asemalaiturille."
Mutta mitäpä jos kyse oli käsitteiden ja muistojen käytön turmelemisen yrittämisestä, mikä oli uutisten avulla tarkoitus saada kohdistumaan yhteen tiettyyn henkilöön, jossa oli ollut jo pidemmältä ajalta tunnistettavissa potentiaalia liian vahvaan pyrkimyksen muokata yhteiskuntaa kuten Helsinki-rajautunutta sellaista kovin toisenlaiseksi, eikä sitä voitu sallia? Kenties joku sellainen, joka tulisi myöhemmin kiinnostumaan kehittämään ohjelmistopohjaisia välineitä ihmisten käyttöön, jotta nämä voisivat niiden avulla luoda ja hankkia itse oman tietämyksensä, sekä saada muutkin kiinnostumaan vastaavanlaisesta ja yleensäkin aiheuttaa ihmisissä kiinnostusta muuntaa sitä, minkälainen on päätöksientekojärjestys missäkin asiassa ja miten päätöksentekoon vaikutetaan. Joku sellainen henkilö, joka tulisi kehittämään sisällönhallintajärjestelmäntapaisen, jolle ei olisi vertaista. Sellainen, joka oli käynyt etsiskelemässä asuntoa Helsingistä Ruoholahdesta läheltä työpaikkaa, josta hän oli käppäillyt sinne työnantajansa kanssa ja missä asunnon seinällä olisi ollut unohtumaton, isokokoinen, pyöreähkö aukko toiseen huoneeseen näkemiseksi. Ja joka oli myöhemmin käynyt Turussa hakemassa työpaikkaa yrityksestä, jonka nimessä on sana "poutapilvi", lopetettuaan työn edellisessä työpaikassa (molemmat sisällönhallintasovelluksen kehittelyä). Ja joka oli kokenut, kuinka Ruoholahdessa sijaitsevasta Virastotalosta poistui kerralla kaikki sen työntekijät jonkin väitetyn pommiuhkauksen vuoksi ja jotka tulivat häntä vastaan ja kulkivat molemmin puolin ohitse hänen taluttaessaan pyöräänsä porttikongista sisään mennäkseen edellä mainitulle työpaikalleen kuin pitkä, jatkuva ja pysähtymätön virta. Olipa samainen henkilö ennen näitä Helsingin töitä ollut myös saneeraustöissä ja Hiltillähän siellä seiniä hajalle piikattiin. Tai sitten ihan lekalla.
Jos googlettaa "why clutter is bad for your brain" ei paljoa tarvitse hakutuloksia selailla, että tajuaa, jos ei jo ennestäänkin, että kun silmäiltävää on liiaksi, nähdyn hahmottamisessa menee kauemmin, runsas näkösällä oleva häkellyttää ajattelua ja stressiäkin aiheutuu. Ajattelun sekavoittaminen on toisenlaista, eikä sitä voi ollenkaan niin helposti helpottaa järjestelemällä näkemäänsä toisin tai poistamalla nähtäviltä asioita. Täten uutisten avulla aiheutettu ajatelteltavissa olevan toisistaan erillään pysymisen vaikeuttaminen voisi olla se erityinen tarkoitus vedenpaisumuksen aiheuttamisessa, sillä siitä aiheutuu, ainakin teoriassa, tietyn henkilön kahden eri aikakauden aikaisten tapahtumien samaan ajattelun hetkeen yhdistymistä, Helsingissä olleisuuden muistelun muuntumista kaukaa Lappeenrannasta ajateltuna (jossa oli ja asui vedenpaisumuksen tapahtuessa) ja täten "ajatuskokonaisuuksien toisiinsa klusteroitumista", sekä sanan sisällönhallintajärjestelmä päätymistä useimpien muiden ihmisten tietämättä osaksi assosiaatioita, joihin se ei ihan tavanomaisesti liittyisi. Kuka tällaista haluaisi? No tuota.. kenties joku tiedonjakamiseen ja ihmisten tiedonjanon tyydyttämiseen paljolti keskittynyt taho, joka haluaa olla "paras" seuraavatkin sata vuotta?
Ymmärtääköhän ihmiset vuosikymmeniä paikoillaan olevien maamerkkien tapaisten paikoillaan olemisen merkitystä ihmisten kasvulle ja sille, miltä asiat näyttävät aikaa taaksepäin muistellessa? Lapsista tulee nuoria, nuorista tulee aikuisempi, aikuisemmista tulee vielä lisää ikää kerryttäneitä.. ja siellä siellä se maamerkki edelleen on. Monenlaisia mietteitä "tarttunut" maamerkin ajattelemisen aikaisiin tapahtumiin. Ehkä jotain hyvää, ehkä ei niinkään.
Mitäköhän Helsingin Sanoman "agentit" oikeastaan yrittää käyttämällä tietoturvaongelmia hyväkseen ja soittamalla erilaisilla sopivilla hetkillä? Siinä sitä pelailee jo kolmatta tuntia The Division -peliä, kunnes ensi kerran tulee näkyvillä tankkeriauto, jossa lukee isoin kirjaimin "HS" ja eikös sieltä heti ole sillä sekunnilla soittamassa puhelinmyyjä kyseistä lehteä myydäkseen. Yksi kerta ehkä sattumaa, mutta entäpä seitsemänkymmentä samantapaista ajoittamista?