On varmastikin monia ihmisiä, jotka kokevat, että omissa mietteissä esiintyy paljon sellaisia aiheita ja asioita, joista keskustelemiselle ei ole oikein ketään edes netissä, saati voisi lonkalta tai hetken miettimisenkään jälkeen sanoa, missä sellaisista voisi keskustella. Ellei sitten baarissa, mutta sehän vaatisi kaikenlaista "alkuvalmistelua" kuten alkuhumalaan hankkiutumisen tai ainakin jonkinlaisen epävarmuuden muodostamisen kysymällä itseltänsä onkohan siinä mitään tolkkua, että lähtee aivan erikseen baariin koettaakseen hankkiutua keskusteluun joistakin aiheista ja asioista.

Eikö tuttavista, kylän muista kokoontumispaikoista, työkavereista tjm. sitten löytyisi ollenkaan sellaisia ihmisiä, joiden kanssa edes ohimennen ottaa jotain erityistä puheeksi? Voi löytyäkin, mutta voi myös olla, että ennakko-olettamukset heidän olemisestaan jotenkin pilalle menneitä tai aivan liian paljolti muista asioista kiinnostuneita voi aiheuttaa sellaisten skenaarioiden kuvittelemista, missä vaiheittain etenevyys aiheen tilanteeseen mukaan tuikkaamisesta ja siitä vähän kommentoimiseen johtaa sitten kuitenkin siihen, että jotain sai sanottua ääneen, mutta erityisempää vaikutusta tai edes mielipiteiden muodostumisen jälkeistä ajatusten koettelua ei pääse tapahtumaan.

Keskusteltavissa olevien aiheiden ei edes tarvitsisi olla kovinkaan ihmeellisiä, radikaaleja tai riipaisevia, mutta silti voisi olla suorastaan mahdotonta osoittaa edes suuntaa sille, missäpäin sellaisista aiheista varmastikin puhutaan edes jonkin verran. Huomaahan tällaisen pulman jo vaikka siitä, kuinka vähänlaisesti ihmiset perustuvat yhdistyksiä ja kuinka "lällyjä" tai tyypillisen tavallisia ne ovat. Kaupunkiympäristö ei suuremman anna vihjeitä siitä, mistä "erilaisemmista" aiheista ihmiset voisivat olla kiinnostuneita keskustelemaan ja median tarjonta on monenlaisuuden oloisuudestaan siltikin erittäin rajautunutta. Sokkona voisi käydä valitsemassa kampuksen opinnäytearkistosta jonkin opiskelijan tekeleen ja todennäköisesti siinä on olennaisena aiheena jotain sellaista, josta ei ole paikallislehdessä kerrottu minkään vertaa.

Podcastit ovat poikkeuksia "liiasta lapsiturvallisuudesta" tjs. ja missä saattaa esiintyä jotain sellaista, joka voisi pelkällä erilaisuudella ehkä jopa järkyttää vanhempaa väestöä heidän kokiessaan, että he ovat olleet ehkä jopa 20 vuotta ilman tietämystä siitä, mitä on ollut meneillään jo vaikka kuinka kauan. Toisaalta, jos pitäisi selittää itselleen, missähän sitten voisi kohdata sellaisia ihmisiä, joihin nämä jotkit podcast-lähetykset ovat vaikuttaneet heitä muuntavasti tai joilla on entuudestaan ollut luontaisaa kiinnostusta esillä olleita aiheita kohtaan, niin ei kai heitä tuolla jossain laavuilla tai frisbeegolf-kentillä tapaa. Vai tapaisiko? Mistähän se oikeastaan tietää, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita tai voisivat olla, jos ei sitä olemuksesta tai muista attribuoituvaisista voi päätellä?

--

Jos koettaisi käydä keskustelemaan alkoholia erikoisemmista tajusteista, pitäisi ehkä lisätä alkuun mainintaa vaikkapa siitä, kuinka kysyy asiaa "akateemisesta uteliaisuudesta" ja sitten jatkaa tiedustelemalla josko joku tietää jonkun kirjoittaneen sellaista kirjantapaista, missä arvioidaan voisiko noviisikin kyetä pitämään "enemmän vinkeästi" vaikuttavien tajusteiden vaikutusten hallinnan niin hyvin kontrollissa, ettei niiden käyttöön olisi merkittävää syytä kohdistaa "kategorisia rajoitteita" lainsäädännön tasolla? Tällaisten kysymysten alkuperä saattaisi olla juontuva kirjoista kuten PiHKAL ja TiHKAL, joita on saattanut tulla selailleeksi ja ihan muuten vaan kirjoitelleeksi joitakin tekstikappaleita talteen.

(tekstiotteet mainituista kirjoista, kirjaluonnehdinnat Wikipediasta)

PiHKAL: A Chemical Love Story is a book by Dr. Alexander Shulgin and Ann Shulgin, published in 1991. The subject of the work is psychoactive phenethylamine chemical derivatives, notably those that act as psychedelics and/or empathogen-entactogens. The main title, PiHKAL, is an acronym that stands for "Phenethylamines I Have Known And Loved".

TiHKAL: The Continuation is a 1997 book written by Alexander Shulgin and Ann Shulgin about a family of psychoactive drugs known as tryptamines.

- Normally unconscious thoughts were easily available. It was as if I could observe my mind in operation, as facts were weighed to form conclusions.

- Optical illusions, pseudohallucinations and later real hallucinations, appeared. The hallucinations consisted of brilliantly colored oriental motifs, and later I saw wonderful scenes altering very rapidly.

- My head is split in two -- one person with a head living in two different universes at the same time.

- An important characteristic of this experience was the sense of letting go and flowing with it. Just follow where it leads. This seemed to lead to a growing euphoria, a feeling of clearing out of body residues, and the handling of very impressive insights. My thinking continued to grow in clarity, visual perception was crystal clear, and it was a joy to simply look over the scenery, enjoy the beauty, enjoy the companionship, and ponder whatever came to mind. This clarity of body and mind lasted the rest of the evening with a wonderful feeling of peace and centeredness.

- The lovemaking was phenomenal, passionate, ecstatic, animal, loving, tender, sublime. The music was voluptuous, almost three-dimensional.

- Much more balanced emotional character, but still no feeling of insight, revelation, or progress toward the true meaning of the universe.

- With open eyes, I can go easily into LSD flowing visuals, or into the warm earth world of Peyote, or I can stop them altogether. With closed eyes, there are Escher-like graphics with a lot of chiaroscuro, geometric patterns with oppositional play of sculptured light and dark values.

- Very vivid fantasy images, eyes closed, but no blurring of lines between "reality" and fantasy. Some yellow-grey patterns a la psilocybin. Acute diarrhea at about the fourth hour but no other obvious physical problems.

--

Enemmän todennäköisesti ihmisille tutuissa aiheissa voisi olla kyse esim. henkilökohtaisesta informatiikasta, sensoreista, dataloggereista, ohjelmistorajapinnoista, älypuhelinsovelluksista, älykelloista, verkkopalveluista ja tulevaisuusvisioinneista, joihin liittyen olisi ehtinyt jo aloitella blogia, minkä olisi tarkoitus olla näitä aiheita mm. tuote-esittelyjen avulla esittelevä ja aukiselittävä. Tarkoituksena voisi joissakin tilanteissa olla ihan vain tiedustella muilta ihmisiltä mutu-mietteitä siitä, voisiko tällaisille aiheille tarkoitettu blogi saada ihmisissä aikaan sellaista pidempiaikaista kiinnostusta, että he kävisivät seuraamaan juuri kyseistä blogia, mutta kysymyksen esittämiseksi ei riittäisi se, että annetaan silmäiltäväksi blogin sisältöä ja mihin käytetään kenties minuutti pari, sillä se ei riittäisi sen arvioimiseen, vaivautuisivatko muut ihmiset muodostamaan mielessään ymmärrystä siitä, miksi tällaisista aiheista pitäisi saada yhteisesti ja yhtäaikaisemmin enemmän keskustelua yhteiskunnassa.

Osa sisällöstä olisi sellaista, jonka voisi ajatella ottavan käyttöönsä heti, osan ollessa sellaista, joka auttaa ymmärtämään minkälaisista osatekijöistä voisi koostaa jotain hyödyllistä esim. oman mikro-/PK-yrityksensä toimintaa tukemaan. Siellä olisi myös selitelty selvämmäksi erilaisia termejä kuten ZigBee, ANT+, Bluetooth 4.0, kehoalueverkot ym. Kategoriat olisivat saaneet nimekseen helposti ymmärrettävissä olevia kuten "Hetikäyttöiset laitteet, sovellukset ja palvelut", "Termejä, konsepteja ja näkemyksiä" ja "Sensorit, alustat, ohjelmointirajapinnat ja rakentelu", minkä lisäksi olisi erillisenä osiona pelkkiä linkkejä samaisiin aiheisiin viittauksilla huolitellusti valittuihin uutissivustoihin. Blogin löydettävyyden kannalta sopivan simppelimpi mielipidekysymys voisi olla "viitsisivätkö ihmiset jakaa toisilleen tietoa tällaisesta blogista vai täytyykö siltäkin osin tehdä kaikki itse?". Eihän sitä sitten sen kummemmin löydettykään, mitä tulee kävijätilastojen seurantaan.

--

Joskus ihmiset tekevät asioita, joita heidän "ei pitäisi tehdä" kuten Android-sovelluksen, jolla pääsee selailemaan tietyissä DSpace-pohjaisissa julkaisurekistereissä (Doria, HELDA, Julkari, TamPub, TUT DPub, Aaltodoc ja Theseus) olevien teoksien metatietoja ja latailemaan käytettyyn laitteeseen liitetiedostoina olevia PDF-tiedostoja. Sovelluksen toteutus olisi sellainen, että muunkin tyyppisiä julkaisurekistereitä kuin DSpace-pohjaisia voisi ottaa helposti käyttöön, kunhan vain sopiva API löytyy.

Sitä sitten saattaisi miettiä, että viitsiiköhän tältä pohjalta kehitellä mitään erityisempää uutta vai antaako tuon olla tuollaisenaan. Sen kun olisivat Google Playstä löytäneet kaikki muutaman kymmentä lataajaa, joista sentään useimmat ovat sovellustietojen mukaan pitäneet asennuksensa eli eivät ole poistaneet sovellusta asennuksen jälkeen. Sovelluksessa navigoitavuuteen ja metatietokorttien selailtuvuuteen olisi pari ideaa. Suunnilleen samaa koodipohjaa käyttää myös mm. PubMedistä tietoa hakeva sovellus, mutta eipä sitäkään olisi ladattu kuin lähemmäs 500 krt eli avoin tieto kiinnostaa ihmisiä ilmeisesti aivan valtavasti?

Voisiko tällaisesta kysellä esim. kesäterasseilla, kirjaston mediahuoneessa tai kampuksen ruokalaan luikahtaneena? Jotkut kai voisivat ehdottaa, että netissä on monenlaisia keskusteluryhmiä, joista jossain voisi saada keskustelua, mutta eihän ole ehkä merkittävää ollenkaan, että voi hetken keskustella aiheesta netissä ja sitten tilanne on ohi ja on palattu alkuasetelmaan, sillä tavoitteet voivat olla paljon suureellisempia.

--

Toisinaan jotain on niin laajalti, moninkertaisesti ja toistuvasti ilmenevästi pielessä, että sellaisesta tekisi mieli sanoa joillekin. Ei välttämättä niin väliksi saako siten aikaan erityisempää vaikuttavuutta, mutta samaa mieltä olevuuden ilmaisut voivat olla juuri sitä, mitä sillä erää hakisikin. Perimmäisenä vikaisuuden aiheuttajana saattaisi kokea olevan oletetun harkitsemattomasti ja tietämättömästi käytetyn sisällönhallintaohjelman käyttö, minkä valinta perustuisi perusteeseen "koska muutkin". Pikanttia olisi se, että arvioinnin kohteeksi joutuneita olisivat sellaiset tahot, joilla yritysluonteensa perusteella pitäisi olla syytä saada aikaan huoliteltua työnjälkeä rakennusalan palveluitaan tarjoamisissaan ja minkä luulisi ulottuvan myös niiden verkkosivuihin, mutta nepä ovatkin sitten kummallisen vikaisiksi jätettyjä.

Hyvällä tuurilla sivujen käyttäjä tulee avanneeksi ongelmaisen sivun "just sopivalla" sivunleveydellä, jolloin kaikki sivun elementit voivat näyttää olevan ehkä ihan kelpoisestikin, mutta kun vähän koettelee sivun leveyttä säätää, niin sitten alkaa jo käymään esim. niin, että (kesän 2023 havaintoja):

• tekstit menevät toistensa kanssa päällekkäin
• kuvien reunaan tasautuvuus on aivan pielessä tai niiden sijainti pompsahtelee minne sattuu riippuen sivun sen hetkisestä leveydestä pikseleinä
• ns. leipäteksti ja väliotsikot voivat joillain sivuleveyksillä olla täysin toisissaan kiinni ja joillain toisilla sopivasti välistettyinä
• kuvien resoluutio ei riitä, joten isokokoisena ne näyttävät rujoilta ja epäonnistuneilta otoksilta
• tekstin kirjasinkoko vaihtuu sivun leveyden perusteella, mutta harkitsemattoman oloisella logiikalla
• menuvalikon näkyminen "hampurilais"-ikonina, sivun leveyden ollessa melko vähän levyinen, vihjaa laiskasta sivusuunnittelusta
• menuvalikon osien rivittyminen usealle riville saattaa sivun ollessa melko vähän levyinen, aiheuttaa ensimmäisen rivin jälkeisten menuvalikkorivien sijoittumista jotenkin tökerösti
• kolme visuaalista elementtiä kuten tekstialuetta voivat näyttää hyvältä vierekkäin katseltuna leveässä näkymässä, mutta vähemmällä leveydellä niiden reunojen asemoituminen ja jonkinmoinen allekkain asettuminen ei välttämättä näytä kovin hyvältä
• horisontaalinen vierityspalkki voi olla näkyvissä millä tahansa leveydellä tai se voi näkyä esim. sivun pikselileveyksillä 700 - 1300
• mobiililaitteilla katseltavuuteen ei toisinaan ole kiinnitetty suuremmin huomiota, joten otsikot katkeilivat höperöillä tavoilla ja sivun vasen sisältö kuten kuvat saattoivat olla täysin vasemmassa laidassa kiinni, oikealla laidalla olevien kuvien oikealla laidalla ollessa runsaasti tyhjää tilaa

Muita huomiointeja, mainittujen ja mainitsemattomien seuraksi:

• jokin arkkitehdinkin sivusto tuli vastaan ja siinä ei ollut ns. responsiivisesta sivusuunnittelusta tietoakaan, joten siitä oli muodostunut sivusto, jota ei oltu tarkoitettu katseltavaksi kännykkä-kokoisilla laitteilla ja se oli muutenkin kuin 90-luvulta
• eräältä sivustolta puuttui kokonaan tyylimääritysten käyttöönotto, joten sivu oli käytännössä visuaalisesti täysin hajalla
• eräällä sivulla oli olevinaan hassu animaatio, missä kuvat hakeutuivat toistensa läheisyyteen, kun sivua skrollasi ylhäältä alaspäin, mikä tuntui "kuhan jotain"-tyyppiseltä päätökseltä ottaa mukaan
• kuvagallerioiden käytössä ei monesti ollut käytetty edustavuutta parantavaa sellaista, vaan "ihan vaan jotain"
• joku ei ilmeisesti ole kokenut ongelmaa siinäkään, että sana "kosnultointi" ei ole aivan oikein kirjoitettu

--

Sitenkin voi toki käydä, että keskusteltavuus tavallaan lähtee etenemään ja moni asiaan jotain kommentoi, mutta jo ennen kuin miettii lisää sitä, onko saaduista vastauksista mitään hyötyä, voi joutua toteamaan itselleen, että ne ovat kauttaaltaan jokseenkin surkeita vastauksia ja kenties myös sellaisia, joiden lähtökohtainen tarkoitus on esim. saada kysyjä vaikuttamaan jotenkin huonolta ihmiseltä. Sekä netissä, että tosielämän tilanteissa voisi olla mahdollista saada muotoilluksi lyhykäiseen muotoon kysymys siitä, missä peleissä on nähnyt ilmentymiä siitä, kuinka "jonkinlaisen kokonaisuuden saa paremmin hahmotettavaksi kunhan osatekijät saa asettumaan sopivasti paikoilleen helposti säädettävän mekanismin avulla" eli esim. pyörittelemällä jotain pelissä olevaa yhtä tai useampaa esinettä sopivasta kulmasta katseltavaksi. Perusteluna kysymykselle voisi olla vaikkapa se, että kertoo itselleen voivan olla käyttöä visuaaliselle "asiakokonaisuuden tajuaa kyllä kunhan sitä tarkastelee jotenkin sopivasti"-vertaukselle. Vastauksina kävisi esim. Resident Evil 7 Spider Shadow Puzzle, Resident Evil 7 - How to Solve "Sky Hunter" Shadow Puzzle ja Middle-earth: Shadow of War - All Shelob Memories.

--

Jotkin ajankohtaiset aiheet voivat tarkemmin mietittäessä tulla kokeneeksi monenlaisia sivujuonteita aiheuttavina, kuten Suomen Vuokranantajat ry:n esitettyä julkilausumassaan mielipiteitä ja näkemyksiä, joita monen olisi syytä miettiä tarkemmin. Se kun on ilmaissut haluavansa vuokranantajalle mahdollisuuden mm. lyhentää irtisanomisaikaa, irtisanoa vähäisemmällä perusteella ja saada oikeus hyödyntää poliisilla olevaa tietoa vuokralla asujasta. Oikeusministeriön lakiehdotuksessa "häiritsevä" käyttäytyminen lähiympäristössä ja naapureiden turvallisuudentunne voisi myös olla "merkitsevä tekijä kokonaisarviota tehdessä".

Sivujuonteista mietintää tuossa voisivat olla esim. se, kuinka lakiehdotus toteutuessaan vaikuttaisi eri tavoin sijoitusasuntoja ostamista ja vuokraamista tekevien toimintaan verrattuna kaupunkien omistamien vuokra-asuntoyhtiöiden toimintaan. Entä voisiko useilla asuntoja vuokraavilla tahoilla käydä esiintymään pyrkimystä hyödyntäö vähäisimpiäkin syitä purkaa vuokrasopimus sen vuoksi, että haluttaisiin edistää ideologisesti vääränlaisten ihmisten poistumista heidän vuokra-asunnoistaan ja missä tuo peruste tuli vuokranantajan tietoon vasta vuokrasopimuksen tekemisen jälkeen?

Tunnistaisiko vuokranantaja, milloin vuokralaista on ärsytetty ja yllytetty toimimaan sellaisella itselleen haitallisella tavoilla, joka saa vuokranantajan harkitsemaan vuokrasopimuksen purkamista? Viitsisikö hän miettiä moisia taustavaikuttimia? Nykyään on kuitenkin tavattoman helppo ja jopa yleistä käydä ns. maalittamaan jotain ihmistä, mikä voi aiheuttaa hänessä jonkinmoista vaikeutta "olla oma itsensä", joten hän saattaa tulla kiroilleeksi rappukäytävässä jollekin useammin kuin sen aiemman ei koskaan.

Olisi ehkä myös syytä kysyä, ansaitsevatko vuokranantajat kaiken haluamansa lisäedun, sillä osalla heistähän on alkuun esim. vain yksi asunto, jolla kokeillaan vuokraamista, sitten hankitaan ehkä toinen ja kolmas, mutta ollaanko siinä vaiheessa edes opittu neuvottelemaan ja sopimaan korjaus- ja ehostusfirmojen kanssa miten toimitaan, kun vuokralainen käy kaipaamaan muutosta asuntoonsa? Onko muutaman vuokra-asunnon vuokraaja edes miten motivoitunut selvittämään, minkälaisena asukas kokee asuntonsa eli kun vuokranantaja kertoo "asunnon sijaitsevan rauhallisella seudulla" ja "naapurit on ihan mukavia", tietääkö hän yhtään mitä hän sellaisella tarkoittaa? Kirjoittaakohan hän mihinkään ylös, missä kohdin vuokra-asunnon lattiaa on jonkinlaista raksahtelevuutta ja millähän todennäköisyydellä sellainen alkaa vaivaannuttavuutena laajenemaan ja häiritsemään vuokralaista? Vai onko hän "ihan vain vuokranantaja, joka ottaa asioita huomioon tapauskohtaisesti ja sitä mukaa, kun epäkohtia ilmenee"? Jääkaappi muuntuu toimimattomaksi, lieden sähkönsaannissa on jotain vikaa ja lämpöpattereiden lämmittävyys on nollakelin tienoilla aivan liikaa.. minkä näistä hän on ottanut budjetoinnissaan huomioon ja tapahtuuko tarvittaessa uuden laitteen hankinta periaatteella "kuhan joku" vai "tyylikkyys ja toimivuus tärkeää"? Isännöitsijätkään eivät aina ymmärrä laitteiden ominaisuuksia, talopiirustusten merkintöjä ja työtilausten suorittajien laadukkuutta, joten miksipä moni vuokranantajakaan olisi heitä parempi näiltä osin, kun kuitenkin järjestänevät asiansa niin, että joku isännöintitaho hoitelee isännöintitehtävät, jotta vuokranantaja voi jatkaa vuokrailemisiaan ja vuokranantajana toimimistaan.

Pitäisikö kuitenkin olla niin, että vuokranantaja voisi ajan kanssa ansaita nopeutetumman mahdollisuuden irtisanoa vuokrasopimus lyhyemmässä ajassa, jos hän kykenee osoittamaan olevansa vuokralaiselle hyvä vuokranantaja? Mitä sellainen sitten tarkoittaisikaan. Toki on sellaistakin, missä vuokralainen kertakaikkiaan on ihan kamala vuokralainen, mutta toisaalta on myös sellaisia vuokranantajia, jotka päätyönään tekevän aivan jotain muuta kuin vuokraavat asuntojaan kuten purkavat työntekijöidensä kanssa taloja työturvallisuudesta säästäen ja jotka ovat heti oman henkilökohtaisen taloudellisen ongelman tullessa valmiita korottamaan vuokraa satasella ja olemaan muutenkin huonoja vuokranantajia. Kaikille vuokranantajilleko se muka pitäisi antaa kaikki edut ja helpotukset?

Kirjoiteltu aiheesta 21.12.2024 Facebookiin erääseen kaupunkikohtaiseen ryhmään ja mihin saatu vastauksena lähinnä vähäinformatiivinen parin sanan mittainen plöräytys, kuten suomalaiseen Facebook-kulttuuriin kuuluukin.

[kopio viestistä alkaa]

Ettäkö asuntovuokralaisen vuokrasopimuksen irtisanomisaika kuukaudesta kahteen vuokralaisen osalta? Tuo on se Suomen Vuokranantajat ry:n ehdotus, jonka perusteluissa ilmennyt höperöys oli se seikka, joka sai miettimään, josko asiasta pitäisi lukaista hieman enemmänkin. Alunperin aihe ollut Google Discover Feedin ehdotuksena luettavaksi, joten tulihan se lukaistua. Tällä voisi olla merkitystä muuttamiseen Lappeenrannasta poispäin tai Lappeenrantaan.

Asia liittyy huoneenvuokralakityöryhmän mietintöön (julk. 19.12.2024), joka on lausuntokierroksella 14.2.2025 asti. Mietinnössä on kerrottu nykytilasta, arvioitu sitä, sekä tehty ehdotuksia ja arvioitu ehdotuksien vaikutuksia.

Tuolla mietinnöllä ei ole sen enempää otsikkoa kuin tuo "Huoneenvuokralakityöryhmän mietintö". Siinä ei ehdoteta muutettavaksi sitä, mitä Suomen Vuokranantajat ehdottaa eli vuokralaisen irtisanomisajan nostamista kahteen kuukauteen, mutta se on mietintö-julkaisussa mukana sen ehdotuksena (mietinnön loppusivuilla).

Tämä on se osuus mainitun ry:n mielipiteestä, joka on vähintäänkin hämäävyyteen pyrkiväinen:

"Vuokralaisen irtisanomisajan pidentämisellä ei olisi suurta käytännön merkitystä vuokralaisten kannalta, sillä muuton tarpeesta tiedetään yleisesti aiemmin kuin vasta kuukautta ennen muuttoa. Lisäksi on syytä huomioida, että vuokralaisella on mahdollisuus luovuttaa huoneisto väliaikaisesti toiselle ennen vuokrasuhteen irtisanomista, mikäli hän esimerkiksi löytää nopeasti uuden työpaikan toiselta paikkakunnalta. Vuokralaisen irtisanomisajan pidentäminen ei siten vaikeuttaisi vuokralaisen mahdollisuuksia muuttaa työn, opintojen, sairauden tai muun sellaisen syyn takia."

Jos tuon lukaisee nopsaan, sieltä tulee kenties huomioineeksi ilmaisut kuten "ei olisi suurta käytännön merkitystä" ja "ei siten tuottaisi vaikeuttaisi", mutta eikös se nyt kuitenkin ole niin, että irtisanomisajan osalta täytyy maksaa vuokraa ja se lasketaan alkavaksi seuraavan kuukauden alusta siitä, kun ilmoittaa irtisanomisesta? Tuossa myöskin todetaan, että se on ikään kuin tavallista ja kaikilla mahdollinen ja helppo vaihtoehto "luovuttaa huoneisto väliaikaisesti toiselle" eli siis joku muu maksaa vuokran hänen puolestaan sillä aikaa, kun muuttanut asuu jo toisaalla?

Tämän virkkeen sivulauseen näennäisen puoltavuuden loogisuutta en aivan ymmärrä: "Vuokralaisen irtisanomisajan pidentämisellä ei olisi suurta käytännön merkitystä vuokralaisten kannalta, sillä muuton tarpeesta tiedetään yleisesti aiemmin kuin vasta kuukautta ennen muuttoa." Ei merkitystä, ei vaikeuttaisi?

Jos tuossa mietinnössä itsessäänkin ei olisi erikseen osio "ulkomailla käytetyt keinot" ja missä ei olisi käyty läpi Pohjoismaihin rajautuneesti läpi niissä vallitsevia säädöksiä ym., olisi ollut helpompaa todeta, että taas tässä vedotaan siihen, "miten muissakin Pohjoismaissa" on jotenkin. Kuitenkin, mainitun ry:n mukaan "Suomen vallitseva lainsäädäntö poikkeaa erittäin merkittävästi kaikista muista Pohjoismaista" ja se tunnistanut Islannin, tuon 388000 asukkaan saarivaltion, sellaiseksi, jossa "vuokrasopimusten yleinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta molemmilla osapuolilla". Ja sanoohan se erikseenkin, että "vuokrasuhteissa noudatettavia irtisanomisaikoja tulee päivittää vastaamaan asuntomarkkinoiden muutoksia sekä Pohjoismaalaisia verrokkimaita".

Kumma miten verrokkimaihin, erityisesti Pohjoismaihin, pitää aina voida verrata, vaikka joidenkin osapuolten kuten asuntovuokralaisten elämässä esim. Ruotsi, Tanska ja Norja eivät vaikuta millään näkyvällä tai ajattelussa olevalla tavalla.

Pidän myös miettimisen arvoisena sitä, kuinka mainittu ry käyttää sanoja tasapaino ja vastapaino: "Osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon säilyttämisen kannalta on tärkeää, että vuokralaista suojaavien uusien pakottavien säännösten vastapainoksi myös vuokranantajan oikeuksia ja sopimusvapautta vahvistettaisiin."

Sellaisia käyttäessään tullaan hetkeksi ikään kuin häivyttäneeksi kaikki muut mahdolliset merkitykset asunnon vuokraamisen kannalta vuokralaiselle ja myös vuokranantajalle. Viimeksi mainitulle kyse on liiketoiminnasta, joka voi olla ainoa sellaisensa tai sitten se on hänelle/sille yksi liiketoiminnon muoto muiden joukossa. Toiselle osapuolelle kyse voi olla monivaiheisen suunnitelman osatekijästä, missä alkuvaiheet voivat olla hankalia taloudellisesti (esim. opiskelu) ja missä myöhemmässä vaiheessa hän siirtyisi toiseen kaupunkiin vailla varmuutta asioiden sujumisesta. Näistä jälkimmäisellä on paljon enemmän variaabeleita mietittävänään.

Jokuhan saattaisi tokaista tavoitellusta muutoksesta, että siinä on myös kyse tavoitteesta, jota voisi luonnehtia sanoilla "köyhät pysyköön kaupungeissaan".

Lausuntopalvelusta löytyy myös pdf-linkki mainittuun mietintöön, Oikeusministeriön sivuilla tiedotetta asiasta.

--

Eräs muu ehdotettu muutos (tekstikatkelma siitä), joka saattaisi jotain kiinnostaa:

"Vuokranantajan irtisanomisaikaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että pidempi irtisanomisaika (kuusi kuukautta) alkaisi vasta vuokralaisen kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisen jälkeen. Tämä poikkeaisi nykyisestä sääntelystä, jossa pidempi irtisanomisaika alkaa jo vuoden asumisen jälkeen." (5.1.10 Vuokrasopimuksen päättäminen)

jonka osalta tehty nykytilan arvointia:

"Irtisanomisaikaa koskevat säännökset on koettu käytännössä pääosin toimiviksi. Etenkin vuotta pidemmissä vuokrasuhteissa vuokranantajan ja vuokralaisen irtisanomisaikojen ero on kuitenkin huomattava. Erityisesti yksityishenkilövuokranantajat ovat pitäneet tätä ongelmana. Vuokralaisen irtisanomisaikaa (kuukausi) puoltaa kuitenkin edelleen se, että se mahdollistaa helpommin asunnon vaihtamisen ja muuttamisen toiselle paikkakunnalle esimerkiksi työpaikan vuoksi." (3.14.2 Vuokrasopimuksen irtisanomisaika)

[kopio viestistä päättyy]