Englanninkielessä on tällainen sana kuin "overwhelming", mille netistä löytyi kohtalaisen kelpoinen suomennos "tehdä valtava vaikutus". Sekään ei kuitenkaan aivan luonnehdi sitä, kuinka jokin voi aluksi tuntua siltä, että sitä tajuaa, kuinka "tämä jokin" tai "tätä jotain" on tässä ja sitä siinä sitten erityisesti ajatellaan, mutta jonka lisää ajatteleminen käykin saamaan niin paljon muuta ajattelua aikaan, että alkaa tuntua, ettei siitä kaikesta saa oikein selkoa ja mitä tuntemuksena täydentää enemmän tai vähemmän vahvalta tuntuva hämmentyneisyys, jonka yhteydessä voi ilmetä myös jonkinlaista poisorientoituneisuutta ympäristötietoisuudesta. Tämä voi olla mukavakin olotila, jonka etenemisessä voi tunnistaa eräänlaisia vaiheita, missä poisorientoituneisuutta ympäristötietoisuudesta tapahtuu samaan tahtiin kuin tätä jotain ja siitä mieleen tulevaa ajattelee enemmän. Toisinaan tämä etenevyys voi keskeytyä tunnistettuaan tai kokiessaan tunnistavansa, että enempi tämän jonkin ja siitä mieleen tulevan ajattelun saattaisi jättää turhan päiten mieleen tajutut vikaisuudetkin tässä jossain tai siitä mieleen tulevassa ajattelussa. Vahvat tunnekokemukset voivat jättää tilanteista pitkäksi aikaa muistoja ym., eikä kaikki ole muistamisen tai edes kokemisen arvoista.

Katutaiteen osalta voidaan niiden paikoilleen sijoittamisensa järkevyyttä ajatella monella muullakin tavoin kuin jonkin asian edustavuudella, kuten taide- tai muistoesineiden katukuvaan sijoittelut usein tavataan lehdistössä ja juhlapuheissa perustella. Toisinaan kyse on taiteilijan ja hänen apureidensa suostumuksesta kehitellä jotain sellaista, joka toki "herättelee ajatuksia" useina eri kerrostumina, havainnoijakohtaisin viiveilyin ym., mutta jonka varsinaisena tarkoituksena voi olla vaikeuttaa kuvitella, miltä näyttäisi jos tuo kyseinen taide- tai muistoteos ei olisi siinä. Se ei välttämättä aiheuta olemassa olemisellaan mitään mietteitä esiin tuovaa, mutta se voi olla aiemmalla vaikuttavuudellaan ikään kuin "varannut havainnoijan hermoverkkoja" kyseisen taideteoksen tajuamiseen sekä kyseisessä ympäristössä, että mahdollisesti myös muihinkin ajattelun tilanteiseen tunkeutuvaisesti.

Ihmiset eivät useinkaan tajua mitä menettävät tai tulevat menettämään sen seurauksena, että jotain mitä kutsutaan taiteeksi tai muistoteokseksi sijoitetaan johonkin näkyvälle paikalle, sillä heidän arkensa ja elämänsä muutoinkaan ei välttämättä ole "suht jatkuvaa kognitiivista selkeyttä" vaativaa, joten he ajattelevat asiaa tottuneisena. Tai turtuneisena, jos kävisi niin, että ei oikeastaan pitäisi jostain teoksesta, mutta kun jotkut ovat sanoneet, että "sehän on ihan hyvä", niin sitten ei tohdi sanoa omaa mielipidettään.

Voipa jokin toki näyttää esteettisesti hyvinkin kivalta tai jopa sellaiselta, josta pitää aivan valokuvakin saada sen päätteeksi, kun on ensin sitä istualtaan silmäillyt useamman minuutin, mutta kun erillisiä taideteoksia, sähkökaappien värittelyjä ja esim. teiden reunamilla olevia erottuvuuksia ja vääränoloisuuksia alkaa olla riittämiin ja havainnoituna, käy sen tajuaminen, mikä oikeastaan on Lappeenrantaa ja minkä voisi jättää poiskin, eikä silti tuntuisi siltä, jostain osaa Lappeenrantaa luovuttiin, vaikeammaksi. Useat ihmiset eivät vain tajua/tunnista tämä vaikeammaksi käyvyyttä esim. siitäkään huolimatta, että sanakirjoihin on päässyt englanninkielinen sana "clutter", jota voidaan käyttää esim. lauseessa I try not to clutter up my mind with useless information. Sen ymmärtäminen, mikä tai mitä Lappeenranta on, voi ehkä tavoittaa paremmin käymällä varhaisena kesäaamuna lenkkeilemässä eri puolin hiljaista Lappeenrantaa pysähtyen hetkittäin tarkastelemaan maisemia.

Taide- ja muistoteosten vaikutuksena on myös sekin, että ne ovat hitaasti jostain muusta poisorientoivaa jo pelkästään sen vuoksi, että ne esitellään tarkoittavan jotain tietynlaista ja että niiden sijoittamisella on jokin Lappeenrantaan kytkeytyvä syy. Näillä sanotuilla tarkoituksilla voi esim. olla sellaisiin tarkoituksiin ja syihin kytkeytyvyyttä, jotka eivät täsmää hyvin yksilön mieltymyksien, asenteiden ym. suhteen tai niiden tervetulleisuus menee överiksi (vrt. overstay your welcome, "to stay somewhere too long so that people want you to leave"). Jos jonkinlaisia kätkettyjä tarkoituksenmukaisuuksia on, ne eivät välttämättä ilmene edes maantieteellisesti samoilla paikoin, eivätkä välttämättä joillekin ihmisille ollenkaan, mutta jokin suurinpiirtein rajattavissa oleva ihmisryhmä voi tulla altistuneeksi enemmän tai vähemmän vaivihkaiselle vaikuttamiselle usean vuoden ajan. Esim. oliko arkkitehtuurisissa suunnitelmissa ainoana vaihtoehtona tehdä uusista LOAS:n keskustan opiskelija-asuntojen huonesisustuksista mustavalkoisuudella erottuvaisia?

Voi toki olla niinkin, että ihmiset ovat onnellisempia tai ainakin vähemmän harmistuneempia, jos eivät ajattele liikoja. Liekö joidenkin asioiden osalta olisi sitten kuitenkaan mitään toisenlaista edes kuviteltavaksi tai jos olisikin, voisiko tuolla kuvitelmalla olla minkäänlaisia toteutumisen mahdollisuuksia? Siltikin, taide- ja muistoteosten lisää aikaa hankkivuus esim. kaupungin päättäjätahoille on jotain, mikä kannattaisi ottaa huomioon, sillä voi hurahtaa vuosi, toinen ja kolmaskin, kun taide- ja muistoteosten olemassaolon vuoksi ei niin helposti juolahda mieleen, mitä esim. jollain alueella pitäisi kehittää.