LUONNEHDINTAA JULKAISUSOVELLUKSESTA

• sisällöntuotannollisista aikomuksista ideoiden hahmotteluun
• kuvallisen aineiston keräämisestä moisen setvimiseen
• tekstin kirjoittelusta luodun näppärään tyylittelyyn monenlaisin täydentein
• teoskokonaisuuden hahmotettavuuden parantelusta muihin teoksiin kytkeytyvyyteen
• jo tehdyn hienoistamisesta erilaisin täydentein kokeellisten ominaisuuksien hyödynnettävyyden tunnistamiseen

KotvaWrite Stories on ensisijaisesti verkkoonpäin suuntautuvaan julkaisemiseen tarkoitettu sovellus, mutta toisaalta sen kokeellisiin ominaisuuksiin sisältyy mm. PDF-version tekeminen yhdellä painikkeen painalluksella. Tästä päästäänkin siihen, että kyse on paljolti yhden henkilön monipuolisen ohjelmistoteknisen osaamisen soveltamisen halusta, mikä ilmenee siinä, että osa tämän julkaisusovelluksen ominaisuuksista ja käytettävyydestä on jokseenkin stabiloitunut, mutta kaikenlaista uutta ominaisuutta on jatkuvasti kehitteillä.

Esimerkkikuvista voi havainnoida minkänäköisiä lopputuotoksia tällä julkaisusovelluksella voi helposti tehdä. Käyttöliittymään, joka on jaoteltu runsaiden ominaisuuksien, käytettävyyden selkeyden ja käyttöliittymässä navigoitavuuden vuoksi vajaaseen pariinkymmeneen erilaiseen näkymään, pyydettäköön tutustumaan sovelluksen esittelysivuilla sovelluksen esittelysivuilla, joka toimii samalla myös yhdenlaisena ohjeistuksena. Esimerkkiteoksia löytyy tekijän oman sovellusasennuksen suunnalta, käyttäjätunnukselta kwstories.

Kyseessä ei ole sellainen sisällönhallintaohjelmisto, jossa voi vaikuttaa "kaikkeen", eikä siinä ole edes teemaisuuksien tai lisäosien asentamisen mahdollisuutta, mutta lopputuotosten tyyliteltävyyden näkökulmasta monenlaista säädeltävyyttä on annosteltu käyttöön sen verran, että niillä saa aikaan monenlaista varioivuutta. Asiakas/testikäyttäjä ei itse joudu asentamaan mitään, vaan se tehdään hänen puolestaan.

Sisältöä tuottavaa käyttäjää ajatellen on pidetty tärkeinä kriteereinä tekemisen sujuvuutta, lopputuotosten helppoa tyyliteltävyyttä ja käytön aikaisen kognitiivisen kuormituksen olemista muista syistä kuin käyttöliittymästä johtuvaa. Tämän julkaisusovelluksen käytettävyyttä ja toimivuutta on koeteltu paljon ja sen tekijä käyttää sitä itse omien tuotoksiensa/teoksiensa tuotantoon ja julkaisemiseen. Toisaalta, vaikka teoksien/tuotoksien tyylittely on tehty helpoksi ja näppäräksi käyttää, toki sisällöntuottajan täytyy esim. kuvien osalta olla itse sillä tapaa luova, että tunnistaa, mikä toimii selittävyyden tai vetoavuuden kannalta soveltuvimmin. Muutoksista teoksessa tai teoksissa voi viestiä niissä itsessään tai muiden viestintäkanavien kautta.

Joidenkin visuaalisten ja käytettävyyteen liittyvien seikkojen osalta on tunnistettu, että joillakin käyttäjillä saattaa olla sellaisia mieltymyksiä, jotka eivät vielä hetken kuluttuakaan käy yhteen tämän julkaisusovelluksen käytettävyyden kanssa, minkä osalta tavoitellaankin saatavan huomioiduksi tulevaa palautetta.

Käytettävyys parhaimillaan käytettäessä isohkossa monitorissa, fyysisen näppäimistön, rullahiiren ja hiirieleitä tukevan selaimen kanssa, vaikka käyttöliittymä sopeutuukin moniin näyttö- ja selainikkunakokoihin. Täten tätä julkaisusovellusta voi käyttää mielekkäästi myös esim. tablet-laitteella johon on liitetty fyysinen näppäimistö. Lisäksi eräänä monista erikoisuuksista on mahdollisuus monipäätelaitteisuuteen eli esim. pitää yhdellä laitteella auki näkymää, jossa voi selailla kuvia ja tekee sisällöntuotantoa tyylittelyn kera toisella laittella. Runsaasti muita ominaisuuksia esiteltynä ja aukiselitettynä edellä mainitun linkin kautta löytyvässä, sovellusta esittelevässä teoksessa (kuvakaappaukset käyttöliittymistä eivät läheskään aina viimeisimmästä tuoteversiosta).

YLEISESTI OTTAEN SOVELTUVIA KÄYTTÖTAPAUKSIA

Tavoitteena ollessa tuottaa sisältöä muiden luettavaksi/koettavaksi:

• syventyneisyyden osoitus jotain akateemista tai arkista aihetta kohtaan
• liveseuranta meneillään olevaan tilanteeseen liittyen
• taidonnäytteiden ja kykenevyyden esittely
• audiovisuaalisten, kuvallisten ja auditiivisten tuotoksien löytämispaikka
• kausittain julkaistava teos
• pitkään jatkuva matkakertomus blogimuodossa
• viimeistelty tapahtumapaikasta tai kokemuksesta kertomus
• toisinaan parenneltava terveysselvittely
• aiempien eri paikoissa julkaistujen tuotoksien koosteteos
• ajankohtaisista aiheista mielipiteilyä
• strukturoitua raportointia määritellyn kohderajauksen puitteissa
• lähestulkoon sellaisenaan ymmärrettävissä olevan selittämistä paremmin
• uusien näkökulmien tarjoamista oivaltavuutta avustavuuksineen
• kutsumista toimintaan monenlaisia perustelujen keinoja käyttäen
• rupattelevaan sävyyn kirjoittelua ilman erityisempiä tavoitteita

Yksityisemmin teoksia/projekteja voi käyttää vaikkapa valmistelupaikkana muualle verkkoon kirjoitetuille teksteille tai verkko-opintojen tehtävävastauksille, sekä niihin liittyville kuville ym., sähköpostitse tapahtuville yhteydenotoille, nettilomakkeilla annettaville vastauksille ym. Kuvien järjestelemisen ja setvimisen osalta on useampikin käyttöliittymän näkymä, joissa niiden hyödynnettävyyttä voi koetella ym. "Julkaisemisprosessista" paljolti erillisenä näkymänä on lisäksi käytettävissä sellainen, joka on tarkoitettu ideoiden keräämiseen, mietteiden ylöskirjailuun ja muuhun sellaiseen, jolle ei hetikohta tarvitse olla tekemässä mitään erityistä.

MIETTEITÄ KÄYTTÖTAPAUKSISTA, JOISSA MUUTOKSIIN PYRKIVYYTTÄ

Ihmisten osallistuvuutta päätöksien tekemiseen hyödyttäisi, jos pitkälti kuka tahansa voisi tehdä keskustelun aloiteltavuutta helpottavan, julkisen teoksen/tuotoksen, missä kaikki oleellinen aineisto on nopeasti, näyttävästi ja helposti tarkasteltavissa ja mitä voi sitten hyödyntää esim. Facebook-ryhmiin viestitellessään.

Yksilöitä voidaan saada katalysoitua toimintaan myös sellaisten aiheiden ja asioiden osalta, jotka eivät ns. mene ymmärrykseen ihan tuosta vaan ja joiden osalta journalismi, tv-sarjat ym. eivät ole suuremmin mielikuva-ainesta tarjonneet - saattavatpa käsitykset olla jopa niin pahasti ajattelua vääristäneitä, että niiden vahinkojen korjaaminen pitäisi tehdä ensin, jotta uutta ajateltavaa voidaan alkaa tarjoilemaan.

Ihmiset kokevat olevan helpompaa ottaa osaa, myötäillä, seurata ohjeita tai edelleenkehittää sellaista, joka loihtii helposti mieleen kuvitelman siitä, minkälainen toimija hän asiaan liittyen voisi olla ja mitä riittävän todennäköisiä seuraamuksia, vaikutuksia tai hyötyjä ym. toiminnalla voisi olla. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos ovat olleet niin paljon puheissa ja monissa tilanneyhteyksissä, että monen on helppo kuvitella sekin, minkälaiseksi muut ihmiset näkevät tällaisia mukaan imagoonsa ottavan, mikä osaltaan edistää päätöksiä siihen liittyen, mistä aineksista elämänsä seuraavien vuosien haluaa koostuvan, miten itsensä haluaa tulevan ajatelluksi ym. tai ehkä hän vain haluaa tehdä jotain, minkä kokee olevan jonkinlainen hyve ja tekee sen asunnossaan sen kummemmin kenellekään mainostamatta, tietäen kuitenkin, että se mikä vetosi häneen, vedonnee moneen muuhunkin ja sitä kautta saadaan aikaiseksi sitä jotain mitä pitikin.

Ideoimisprosesseja terveydenhuollon rakenteellisten tai metodologisten vikojen korjaamiseen liittyen saattaisi saada hoputettua, jos ihmiset kiinnostuisivat toistensa samankaltaisista kiinnostumisista tietoisina ollessaan syventymään tekemään parempia päätöksiä omaan terveyteensä liittyen. Kaikkea ei saa selvitetyksi pelkästään terveydenhuoltoon keskittymällä, sillä elinympäristötekijät ja tietotekniset kommervenkit (esim. tietoturva) voivat olla eräinä vaikuttimina yksilön hyvinvointiin tavoilla, joita diagnoosiluokitukset eivät ole ottaneet huomioon 20 vuotta sitten eivätkä vieläkään.

Entäpä jos jokin muutoksen itu saisi alkunsa monen eri sosioekonomisesti erilaisen ihmisen mielessä, saisi siellä paljon ajatustilaa ja pysyttäytyisi mietteissä pitkähkön aikaa, jotta näiden mielien käyttäjät tulisivat todennäköisemmin kohdanneeksi sellaisia ihmisiä, joilla on myös ollut omalla tavallaan ja edelleen lähimietteissään samoista aineksista kehkeytyneitä ajatuksia? Tällöin oltaisiin jo paljon lähempänä sitä mahdollisuutta, että ne tahot, jotka ottaisivat jonkinlaisen demokraattisuudella sävytetyn vetovastuun, yhdessä tai erikseen muiden vetovastuuhengisten kanssa, heistä tietäen tai heistä tietämättä, saisivat paljon nopsemmin aikaan pysyviin muutoksiin johtavia alkuja, prosessiaihioita ja muita suunnitelmia.

Keskustelualusta KotvaWrite Stories -julkaisusovellus ei ole, joten mahdollinen vuorovaikutteinen mielipiteily asioista, kenties kiistelykin, tapahtuu toisaalla. Arvostettavuus sisällöntuottajana vähentänee tehokkaasti sellaistenkin tahojen toimintaa tekijää kohtaan, jotka muutoin saattaisivat väheksyä tai antaa ymmärtää, etteivät halua kuulla hänen mielipiteistään ja näkemyksistään mitään, sillä fiksut eri mieltä olevat eivät halua muistaa itseään olemassa persoonansa vastaisella tavalla jotain muuta ihmistä vastaan. Erikseen sitten sellaiset tahot, joihin "ei mikään sanominen tehoa" ja sellaiset, joiden intressit ovat niin pahasti ristiriidassa sisällöntuottajan kanssa, että skismaa, vastakkainasettelua ym. voi ilmentyä.

Asioiden edistämiset voisivat saada alkuaan siitäkin, että sisällöntuottaja on se, joka ensinnä ottaa yhteyttä johonkin asiantuntijaan ja sisällyttää hänen näkemyksensä teokseensa. Se taasen voisi olla osana jostain keskusteltavuuden avustavuutta sellaisille, joita jokin asia koskee ja jotka muutoin kokisivat itsensä liian maallikoiksi osallistuakseen sellaisesta asiasta keskusteluun, josta puuttuisi "asiantunteva perusta".

Julkaisusovellusta monipuolisesti käyttäen voi tulla muodostaneeksi itsestään vaikutelmaa tekijänä ja osallistujana aivan erilaisella tavoin kuin missään muualla, sillä jo pelkästään julkisen teoslistauksen avulla pystyy viestimään itsestään esim. persoonana, eri rooleissa toimijana, erilaista sisällöntuotantoa tekevänä ym., mitä ei pysty saamaan aikaan sosiaalisen median alustoilla, joissa mahdollisuudet rajautuvat pitkälti siihen, että on uutisfiidi, seuraajat, seuratut, joitain kuvia, mahdollisesti listauksia kiinnostuksen kohteista, eikä sitten paljon muuta.

Lukijoiden yllätykseksi he voivatkin huomata, että tultuaan vain käymään jonkin teoksen jollain sivulla, että sielläpäinhän on lisäsisältönä esim. henkilön julkaisemia nettikirjoja, tutkimuksia meneillään olevan kirjan tuotantoon liittyen, katkelmia jo julkaistuista kirjoista täydennettynä toisaalla olevilla arvosteluilla ja linkeillä ostopaikkoihin, kirjailijan useammin päivittyvää sisältöä esim. blogin tai verkkolehden olemuksen muodossa, vain internetissä julkaistavan teoksen numeroita, henkilötietoja, erillisiä tuotoksia niche-aiheista, raportteja maailmalta liittyen aiheisiin, joista tapaa kirjojaansakin kirjoittaa ym. ja vaikka mitä muuta kaikkine netissä käytettävine elementteineen videoista äänitteisiin, kuvagallerioista interaktiivisiin visualisointeihin ym.

Julkaisusovelluksen perusominaisuuksiin sisältyy valittujen projektien editointioikeuksien jakamisen mahdollisuus valittujen muiden käyttäjien kesken, joten yhdenlainen yhteiseditointi on sekin mahdollista, mikä tarkoittaa lähes koko projektin kattavien CRUD-oikeuksien antamista toisen käyttäjän käyttöön (Create, Read, Update, Delete). Muitakin monikäyttäjyyttä avustavuuksia on kehitteillä.

MUUTA MUKAVAA

Asiakkaaksi/testikäyttäjäksi ryhtyvälle on jo entuudestaan tarjolla laaja tuote-esittely, sillä sitä varten on kaksikieliset teoksensa, joka toimii paljolti myös ohjeistuksena ja muistinvirkistimenä. Sitä täydentävät mm. erilliset esimerkkiteokset, mutta on ollut tunnistettavissa, että sisältöä tuottavalle käyttäjälle olisivat hyödyksi myös esim. videomuotoiset ohjeistukset. Sellaisia ei kuitenkaan vielä ole tehtynä, eikä oikeastaan vielä suunniteltukaan, mutta eräät voivat saada video-ohjeistukset käyttöön muita aiemmin.

Asiakas/testikäyttäjä saa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjeistusta, kunhan muodostaa sellaista tarvetta varten mukavasti sanaillun ja asiaansa rajailevan sähköpostiviestin.

Monien ominaisuuksien käytettävissä olevuudesta ei ole visuaalisia vihjeitä sovelluksen käyttöliittymän näkymissä ja vaikka niiden olemassa olosta ja käyttöön ottamisesta on mainittu mainitussa eräänlaisessa ohjeistuksessa, ensikäyttäjälle on hyödyksi eräänlainen vain asiakkaiden/testikäyttäjien saatavilla ja tulostettavissa oleva cheatsheet, jossa on listailtuna kaikki näppäinyhdistelmät ja erikoisnäppäimet, drag'n'drop -alueet ym. toiminnot, joiden hyödyntäminen saa tajuamaan paremmin mikä osaltaan tekee tästä julkaisusovelluksesta niin näppärän käyttää.

Teoksiin voi sisällyttää mm. julkisesti saataville asetettuja tiedostoja, jotka ovat käyttäjien saatavilla CDN-palvelusta, josta ne latautuvat heidän käyttöönsä nopeasti (paikallisesti tai teoksessa itsessään luettavaksi/kuultavaksi/koettavaksi). Sitähän voi vaikka haluta antaa muiden käyttöön Photoshop-tiedostona jonkin templaatin, jota muut voivat muokata omiin käyttötarkoituksiinsa tai ehkäpä jostain tiedostotyypistä on varmuuden vuoksi syytä laittaa tarjolle useita variaatioita. Tiedostoja voi tallentaa teoksen tai teoksia sisältävään projektiin mukaan yksityisestikin, jolloin ne tallentuvat projektista varmuuskopiota tehdessä mukaan.

Jos tuntuu käytännölliseltä, voi teoksesta generoida yhden painikkeen klikkauksella A4-kokoiselle tulostepaperille (nykyisellään) parhaiten tulostuvan PDF-tiedoston, missä teoksen erilliset osiot kuten kansilehti, sisällysluettelo, kirjoitusten kokoelmat ja erikoissivut ovat selailtavuuden kannalta sopivasti erikseen. Tällä tavoin kaikki kirjoitusten tekstien joukossa olevat kuvat ym. eivät välttämättä asetu optimaaliseen kohtaan kuin tuurilla, joten tulostettavuutta ajatellen parempaan lopputulemaan pääsee exportoimalla teos taitto-ohjelmassa käytettäväksi, missä esiasettelun apuna voi käyttää erillisiä skriptejä (InDesign-sovellukselle tarkoitettuja). Toiskäyttöisyyteen liittyvät toiminnot ovat monilta osin eräitä kokeellisista ominaisuuksista, jotka saa käyttöönsä käyttäjä-kohtaisista asetuksista.

KUSTANNUKSET ASIAKKAALLE, LIIKETOIMINTAMALLI JA TUOTETUKI

Sitten joskus myöhemmin, kun on yrityskin perustettuna, olisi liikeideana rajatuimmillaan "kehittää, myydä ja ylläpitää verkossa käytettävää, asiakaskohtaisesti asennettavaa julkaisusovellusta, jota voidaan käyttää mm. sisällöntuotantoon, aineistonhallintaan ja julkaistujen teosten lukemiseen" (tai kokemiseen, sisältö kun voi olla muutakin kuin kuvaa ja tekstiä).

Hyvät ja paljoon riittävät virtuaalipalvelimen vähimmäisresurssit maksavat n. 8 euroa kuukaudessa. Käytössä on tuntiperusteinen laskutus. Monenlaisia variaatioita palvelinresursseissa ja verkkotopologiassa. Palveluntarjoajana Hetzner, jolla palvelinkeskus esim. Suomessa.

Verkko-osoite julkaisusovellukselle on tarkoitus hankkia Hetzneriltä ottamalla käyttöön sen webhosting-palvelupaketti, minkä kuukausimaksuun, joka on vähimmillään n. 2 euroa, sisältyy yksi ilmainen verkko-osoite (olettaen päätteenä olevan jokin tavanomainen kuten .net, .com tai .org). Tähän palvelupakettiin sisältyy n. 10 euron aloitusmaksu.

Yhteyden täytyisi olla suojattu, mikä järjestyy käyttämällä Hetzterin webhosting-palvelupakettiin sisältyvää ilmaista Symantec Basic SSL Certificatea.

CDN-palvelun käyttöönottoa joudutaan vaatimaan, sillä sovelluksen toimivuuden kannalta se sutjakoittaa kaikkea niin paljon, että se on tärkeä osa käyttökokemusta. Sitä varten rekisteröidään erillinen käyttäjätunnus Bunny CDN:ään. CDN-palvelun hinnoittelu perustuu ennakkomaksuihin, missä muutaman euron ennakkomaksu voi riittää pitkäksi aikaa. Jos tämä ennakkomaksu tulee käytetyksi, julkaisusovellus jatkaa toimintaansa, mutta herkemmin kuormittuvana.

Asiakkaaksi/testikäyttäjäksi ryhtyvä voi luoda julkaisusovelluksen hallintakäyttöliittymässä uusia käyttäjätunnuksia itselleen ja muillekin rajoituksetta eli jos haluaa ostaa julkaisusovelluksen useamman kuin yhden henkilön käyttöön tai tulee myöhemmin päättäneeksi haluavansa käyttää useampaa kuin yhtä käyttäjäroolia. Kannattaa kuitenkin huomioida, että yhden käyttäjän tehdessä jotain (virtuaali)palvelinta paljon kuormittavaa, se ilmenee vakioresursseilla ja -verkkotopologialla hetkellisenä käytettävyyden hidastumisena.

Koska julkaisusovellus asennetaan nykyisellään siis asiakaskohtaisesti, välttyy sen kehittäjä-/myyjätaho täten monenlaisilta taloudellisilta riskeiltä, joita aiheutuisi silloin, jos erilaisia resursseja ja toimintakapasiteettiä joutuisi varmuuden vuoksi pitämään jatkuvasti korkealla tasolla, josko vaikka jokin kävijäryntäys tapahtuisi tms. Myöhemmin tilanne ja mahdollisuudet voivat olla toisenlaiset, jolloin asiakkaalle/kokeilijalle aiheutuva lievä alkukommervenkkisyyskin saadaan minimoitua paremmin tai toimittua niiden suhteen aivan toisin.

Kaikkiin kysymyksiin sovelluksen käytettävyydestä, vikatilanteista, ideaehdotuksista ym. saa varmuudella vastauksen ottamalla yhteyttä sähköpostitse (suomeksi tai englanniksi). Vastauksia jaellaan, kunhan ehditään, mutta ne pyritään aina antamaan huolellisesti mietittynä.

Vakioasennuksessa julkaisusovellus asentuu yhdellä ns. virtuaalipalvelimella paljoon riittävin resurssein, mutta jos asiakkaasta/kokeilijasta tuntuu siltä, että voisi hiukan lisäillä tehoja niiden ominaisuuksien käyttöön, jotka eniten suorituskykyä vaativat kuten kuvien upload (samalla tehdään mm. kuvien skaalausta eri kokoihin) tai varmuuskopioiden luominen projekteista, voi tällaisiakin muutoksia tehdä. Hinnoittelu muuntuu tuolloin täsmäämään sitä, minkä verran datakeskus palvelintensa käytöstä laskuttaa (laskutus tunnin tarkkuudella).

HAHMOTELMA PALVELUSOPIMUKSEKSI

Koska tarkoituksena on jossain vaiheessa toimia yritysmuotoisemmin, täytynee toki palvelusopimuskin olla, mutta tässä vaiheessa asiakkaaksi/testikäyttäjäksi ryhtyviä pyydetään toimimaan vain palvelusopimuksen henkeä myötäillen, sillä se ei ole käynyt lakimiehen tarkistettavana. Anteeksi, lakihenkilön.

Vaikka julkaisusovelluksen kehittäjätaho onkin antanut itselleen kehotuksen olla kirjoittamatta sitä liian tarinalliseen muotoon, se venähti silti 16-sivuiseksi. Rakenteellisesti se on lukijaystävällinen, mutta lakiteknisesti ottaen sen pätevyys ja "kaikkea oleellista huomioivuus" on vielä arvioimatta.

Nämä kaikki seuraavassa listaillut ym. löytynevät palvelusopimuksesta (saatavilla suomeksi ja englanniksi) otsikkoja silmäilemällä:

• asiakkuudesta maksamisen välineet (tilisiirto, PayPal ym.)
• alkuun pääsemisen kommervenkit
• sopimus voimassa asiakkaan päätöksen mukaisen pituuden
• kustannukset asiakkaalle muodostuvat palvelinmaksuista, CDN-palvelusta, verkkotunnuksesta ja yhteyden suojauksesta (SSL-sertifikaatti)
• sopimuksen irtisanomisen perusteet (monenlaisia)
• palvelinmaksut maksettava ennakkoon ja oltava maksettuna ajoissa
• julkaisusovelluksen palvelimen käyttämiä resursseja verkkotopologiaa voidaan vaihtaa
• käyttöönotossa saa yhden managing-käyttäjätunnuksen (tällä voi mm. tehdä uusia käyttäjätunnuksia) ja yhden valmiiksi luodun tavallisen käyttäjätunnuksen
• asennettu julkaisusovellus pidetään niin toimintavarmana kuin voidaan, mutta resursseja jatkuvaan ylläpidon roolissa ja käytettävissä olemiseen ei vielä ole
• julkaisusovellus on jatkuvasti kehittyvä ominaisuuksiltaan
• asiakas muine käyttäjineen omistaa sisältönsä ym.
• export/import projekteja varten on aina käytettävissä ja projektien varmuuskopiointiin onkin hyödyllistä muodostaa tottumus
• datakeskus-palveluiden tarjoajalla on omat käyttösääntönsä

MUUTAMA TEKNINEN SEIKKA

(kaikki asiakkaaksi/testikäyttäjäksi ryhtyvät voivat skipata nämä, mutta joitain saattaa kiinnostaa)

• asiakkaalle asennetaan aina erikseen yksi tai useampi virtuaali- tai dedikoidu palvelin jonkinmoisella verkkotopologialla
• sovelluksen lähdekoodi ei missään olosuhteissa ole tarkoitettu loppukäyttäjän muokattavaksi eikä edes nähtäväksi toisin kuin avoimen lähdekoodin sovelluksissa
• julkaisusovellus asentuu Tomcat-palvelimelle, jota ajetaan Linux-pohjaisessa käyttöjärjestelmässä ja johon asiakas ei saa käyttäjätunnusta
• asiakkaalla ei ole pääsyä myöskään datakeskuksen asiakaskohtaiseen hallintakäyttöliittymään
• sovellukseen saatetaan toisinaan tehdä päivityksiä, kuten myös muutoksia vaikkapa tietokannan rakenteeseen
• asennus ja asennuksen muokkaus semiautomatisoidaan Ansiblella, joka on "open-source software provisioning, configuration management and application-deployment tool"
• sovellus rakentuu erityisesti Java-teknologioiden varaan
• tukitoimintoina saatetaan asentaa mm. APM-ohjelmisto (Application Performance Monitoring) kuten DataDog tai New Relic
• sovittavissa erikseen lisätyöstä kuten kuormantasauksen muutokset, tietokantapalvelimen replikointi, konfiguraatioiden säätö, automaattisen varmuuskopioitavuuden käyttöönotto ym.
• päivityksien tekemiset julkaisusovelluksen, palvelinohjelmistoihin, käyttöjärjestelmään tehdään ilman lisämaksuja asiakkaalle, muttei välttämättä erityisen säännöllisesti (pikemminkin silloin, kun kehittäjätahosta tuntuu siltä, että voisi olla sellaisen aika)

KEHITYSIDEOIDEN HALLINTAA

Tehtävienhallintaohjelmisto JIRA:n tarjoaa käyttöön Kanban-taulun, jota on tullutkin käytettyä KotvaWrite Stories -sovelluksen kehittämisessä jokseenkin runsaasti.

Visioituna myöhempää varten on kartoitettu, minkälaisia työnkuvia voisi olla tarjolla sellaisessa vaiheessa, missä liiketoimintamallia on jo ehditty koetella ja tuolloin jo perustetun yrityksen toiminnan laajemmaksi skaalaamisen mahdollisuus olisi realistisemmalla perustalla.

Joidenkin tehtävien osalta suht jatkuva asiantuntijan käytettävissä olevuus olisi erittäin tärkeää, joidenkin toisten osalta käytettävissä olevuuden voi sovittaa vapaammin joillekin hetkille. Toisaalta, monet päätökset vaikuttavat sen verran laajalti, että koherentti ymmärrys vaikuttavuuksista muodostunee paremmin sellaisen ihmisen mieleen, jonka kanssa on toiminut jo pitkään ja jolla on monialaista tietotaitoa. Esim. ohjelmistoarkkitehtuuriset päätökset vaikuttavat mm. liiketoimintamalliin, käyttäjäkokemukseen, markkinoitavuuteen ja palvelintason verkkotopologiaan. Toisaalta, erilaisten asiantuntijoiden hyvin yhteentoimivuus voi korvata erinomaisesti sitä, että joku yksilö olisi se, jolla on valtavat määrät monialaista tietotaitoa kyvykkyyksissään. Eri vaiheissa sovelluksen ja yrityksen kehittymistä olisi joka tapauksessa paljon käyttöä sellaisille, joiden työnimike voisi olla vaikkapa tietoverkkoasiantuntija, testaussuunnittelija, sovellusmuotoilija, aavistelija, käyttäjähankkija, markkinoija, liiketoimintakehittäjä ja mikseipä myös kanssaperustaja. Jotakin voi ulkoistaa ja hankkia ostopalveluna, mutta pysyväluonteinen työyhteisö kuulostaisi vetoavalta tavoitteelta.

Lisäominaisuuskehittäjille saattaisi olla työnsarkaa vaikkapa tällaisissa:

• integraatioiden valmistelu (API-käyttöisesti lisätietohaut, konversiot, eteenpäin vienti ym.)
• koneellisen analyysin valmistelu (käyttäjän tuottaman sisällön perusteella lisäarvoa käyttäjän käyttökokemukseen)
• sisällön ja aineiston sisääntyönnon valmistelu (erilliset mobiilisovellukset, adapterikomponentit ym.)
• monilaite-toimivuuden -prototyypittely (käyttäjä voi olla yhtäaikaa sisäänkirjautuneena usealla laitteella)
• vaihtoehtoisten ohjauslaitteiden -prototyypittely (muut kuin tavalliset hiiret ja näppäimistöt)
• yhtäaikaiseditointi-prototyypittely (virtuaalitodellisuus, monipäätelaitteisuus ym.)
• webteosten paperistaminen/PDF:mäistäminen (CSS Paged Media, Indesigniin vienti ja sen skriptien koodaaminen tjm.)

Asiakkaille muut yritykset voisivat tarjota suoraan lisäpalveluita kuten:

• sovellusasiantuntija/jelppari (alkuun pääsy ja käyttöliittymien eri näkymien advanced-käyttö)
• luovan alan asiantuntijoiden palvelut (tekstituotanto, viestintätoimistot, mainostoimistot, graafikot ym.)
• datatieteilijät (kirjoituksissa käytettävissä mm. Observable, Flourish ja CodePen -upotteet)
• itseilmaisussa opastajat
• jos julkaisusovellus olisi teemoitettavissa, teemojen kehitettävyyttä kolmansien osapuolten toimesta
• kirjoja, esitteitä tai ohjeistuksia painattavat kirjapainon asiakkaat voisivat tarjota lisäarvoa käyttämällä myös julkaisusovellusta ja jonkunhan täytyisi tehdä esim. konversiotyö
• joidenkin painotalojen laajentuessa esim. digitaaliseen markkinointiin, sisällöntuotantoon ja digitaalisen aineiston prosessointiin, voisi julkaisusovelluksen käyttäjä kokea saavansa lisähyötyä sellaisen käytöstä