Kuva 1. Etusivutyyppi "blogi" listailee valitun tyylittelyn mukaisessa muodossa teoksen kirjoituksia päiväysjärjestyksessä.
Kuva 2. Etusivutyyppi "blogi" kuten kaikki muutkin voivat koostaa sisältönsä muistakin kuin samaisen teoksen kirjoituksista.
Kuva 3. Etusivutyyppi "out of ink" esittää teoksen sisällysluettelon kompaktisti ja typistetysti, mikä voi olla esitystapana käytännöllisempi kuin kaikki kirjoitukset listaava "plain structure" etusivutyyppi.
Kuva 4. Etusivutyyppi "plain structure" listailee teoksen kirjoitukset ja muut osiot kirjoitusten kokoelma -kohtaisesti allekkain. On valinnaista, näytetäänkö kirjoitusten nimien ohessa myös julkaisupäivä. Tällaista etusivutyyppiä voi täydentää teos-kuvalla ja erikseen luoduilla osiolla, joita voisivat olla vaikkapa asiasanasto, inspiraation lähteet ym.
Kuva 5. Etusivutyyppi "presentation page" on sisällöntuottajan kannalta paljon näppäräkäyttöisiä tyyli- ja asettelukeinoja tarjoava. Siinä kirjoitukset asetellaan semiautomaattisesti tai manuaalisesti "writing seteiksi" termitettyihin. Oleelliset tiedot kuten kuvituskuva, ingressi, päiväykset ym. otetaan käyttöön ilman erillistä asettelua.
Kuva 6. Etusivutyyppi "presentation page" kuten kaikki muutkin voivat koostaa sisältönsä muistakin kuin samaisen teoksen kirjoituksista. Tämä ominaisuus mahdollistaa teosten pitämisen esim. aihekohtaisina ja tarvittaessa niiden sisällön käyttämisen muissa teoksissa redirectlinkkien avulla, jolloin viittauksen kohteesta haetaan käyttöön kuvituskuva, ingressi, päiväykset ym.
Kuva 7. Etusivutyyppi "presentation page" mahdollistaa luomaan muilta osin samannäköisen sisällysluettelon kuin minkälainen tehtäisiin käyttäen "plain structure"-etusivutyyppiä, mutta jossa erona sisällön esittämisen joiltain osin toisin.
Kuva 8. Etusivutyyppi "presentation page" tarjoaa vajaat parikymmentä erilaista "writing settiä" valittavaksi, jotka määrittävät miten niihin semiautomaattisesti tai manuaalisesti sijoitetut kirjoitukset asettuvat ja miltä ne näyttävät. Tyylittelyjä niitä jokaista varten on myös jotakuinkin parikymmentä.
Kuva 9. Etusivutyyppi "presentation page" kuten kaikki muutkin sopeutuvat hyvin erilaisiin päätelaitteiden selainikkunoiden kokoihin eli lukijan/kokijan kannalta hyvä käyttökokemus tulee saavutetuksi "puolivahingossa", vaikkei edes erikseen testailisi monenlaisia käyttöskenaarioita.
Kuva 10. Etusivutyyppi "presentation page" tarjoaa viestinnän vaikuttavuuden kannalta hyvät pohjat, sillä huolellisesti otsikointia, ingressejä ja kuvia käyttäen lukijalle saadaan jäämään vahva tuntuma siitä, miten tärkeistä asioista teoksessa kerrotaan ja miksi hänen kannattaa tutustua siihen tarkemmin.
Kuva 11. Kirjoitus-sivujen sisällön asettumiseen ja tyylittelyyn ei asetu erityisempiä rajoituksia sen perusteella, mikä etusivutyyppi on valittuna. Kirjoituksissa olla tekstin lisäksi upotteina ja oheistettuna monenlaista videovirroista audiotiedoistoihin, toisaalla tuotetusta interaktiivisesta infograafikasta some-palveluiden viesteihin.
Kuva 12. Kirjoitus-sivujen tyylittelyä varten on rajoitettu valikoima tekstin tyylittelyjä kuten leipätekstin kirjasimen, joiden käyttöönottaminen kohdistuu kirjoitus-kohtaisesti niihin kokonaisuudessaan, minkä lisäksi teksteissä voi toki olla tavanomaiset muut eksaktimmat tyylittelyt lainauksista listoihin.
Kuva 13. Kirjoitus-sivuja voi lukija/kokija käydä läpi kirjoitus kerrallaan tai kirjoituksen kokoelman kaikki kirjoitukset kerrallaan esille ladaten. Julkaisusovellus välimuistittaa sivulatauksen yhteydessä luodun verkkosivun teoksen asetuksissa määritellyksi ajaksi ja kaikki kuvat tulevat CDN-palvelun kautta, joten sivujen latausnopeus pysyy jokseenkin sähäkkänä.
Kuva 14. Kirjoitus-sivujen sisältönä ei tarvitse olla otsikkoa enempää tekstiä, jos sisällöntuottaja kokee tarkoituksenmukaiseksi, miellyttäväksi tai muuten vain hyväksi valinnaksi laittaa esille kuvallista ilmaisua.