Toisessa kirjoituksessa mainittiin joidenkin käsitteiden pitämisestä poissa useimpien ihmisten tietämyksen piiristä (esim. nimitykset ja niiden merkitykset joillekin ilmiöille, jatkuvaluonteisille tapahtumille tai ihmisryhmäytymisen perusteille), millä ei varsinaisesti tarkoitettu näitä seuraavia, mutta osa näistäkin on sellaisia, että ihmiset voivat hyvinkin ehättää esim. kolmikymppisen ikäiseksi ja olla kohtaamatta näitä esim. sanomalehdissä tai opiskeluissaan kertaakaan.

Amygdalan kaappaus (eng. amygdala hijack)

Voi esiintyä, kun voimakkaat tunteet, kuten viha, pelko tai jopa äärimmäinen jännitys, vaikeuttavat tai tekevät suoran ajattelun mahdottomaksi. Tämä mekanismi voi saada sinut toimimaan tavalla, jota myöhemmin kadut. Amygdalan kaappaukseen liittyy voimakas ja äkillinen tunnereaktio, ja kun mietit sitä myöhemmin, ihmettelet usein, miksi toimit niin. Amygdalan kaappaus voidaan pysäyttää, jos ponnistelee merkittävästi ollakseen tietoinen siitä, mitä aivoissa tapahtuu. (psychcentral.com)

Taistele tai pakene -reaktio (eng. fight or flight response)

Mantelitumakkeet ovat aivojen tyvessä sijaitsevia mantelinmuotoisia soluryhmiä, jotka määrittelevät ja säätelevät tunteita, tallentavat muistoja ja liittävät nämä muistot tiettyihin tunteisiin. Amygdala aktivoi tämän taistele tai pakene -reaktion ilman yksilön aloitetta. Kun tämä aivojen osa aistii vaaran, se antaa aivoille signaalin stressihormonien pumppaamisesta ja valmistelee kehoa joko selviytymistaisteluun tai pakenemiseen turvaan. Nykyään tämä taistele tai pakene -reaktio käynnistyy todennäköisemmin sellaisista tunteista kuin stressi, pelko, ahdistus, aggressio ja viha. (healthline.com)

NLP ja ankkurointi (eng. NLP and anchoring)

Hienovaraisilla suggestioilla ankkuroidun asian voi saada aktivoitua ilman, että ankkuroinnin vastaparia tarvitsee tuoda niin selkeästi esille. Suggestio voi olla sana, ele, ilme, signaali, mielikuva tai sisäinen emotionaalinen tai aineenvaihdunnallinen liikahdus, jonka sai aikaan jokin muu. NLP-termistössä käytetään termiä implikaatio tarkoittamaan ilmauksen mieleen tuomaa asiaa, josta ei kuitenkaan ole itse ilmauksessa sanottu yhtään mitään. NLP tutkiikin kielen hienovaraisimpiakin muutoksia kuten vaikkapa objektin sijamuodon muutoksen tai -han-päätteen lisäämisen vaikutusta siihen, miten asia koetaan. Varsinaista ankkurointia luotaessa "puhtaus varmistetaan huolehtimalla siitä, että ankkuroinnin tapahtuessa tavoitteena oleva tunne- tai muu tila on mahdollisimman voimakas ja että ankkurointi tapahtuu eläytymisen tai kokemisen huippuvaiheessa". (NLP-aiheisesta kirjasta)

Oletushermoverkon (eng. default mode network) manipuloitavuus

Oletushermostoverkoston manipuloimista on esim. se, että pidetään keinotekoisesti joitain asioita mietteissä ja tuntemuksissa niin paljon, että silloinkin kun ikään kuin ajautuu rennompaan ajatteluun, ei sitten oikeastaan ajattelisikaan aivan "omilla ajatuksillaan". Yksilön ajattelun kannalta mielen orientoituneisuutta voi pitää oletushermoverkkoa löyhempänä perustana. Oletushermoverkossa manipuloisemisen kohteita voivat olla mm. itsensä kokeminen muistojen ja tuntemusten osalta, suhtautuminen muihin ihmisiin, muiden ihmisten ymmärtäminen, toiminnan moraaliset perusteet, hyvän ja pahan määrittävyys, ihmisryhmiin kuuluvuuden tunne, menneen muisteltavuus, tulevaisuuden kuviteltavuus, episodisen muistin tapauskohtainen tarkkuus, koetusta muistiinjäävyys ym. (osittain wikipedia.com)

Priming-signaaleilla manipuloitavuus

Karkeasti ottaen primingsignaaleja ovat kaikki ne signaalit, jotka edeltävät jonkin ajateltavissa olevan "mielteen laukeamista" tietoisesti tai ei-tietoisesti, viimeisimmän vaadittavan (assosiaatio)signaalin ollessa vaikuttavin. Tietoisesti tämän voi havaita esim. jonkin visuaalin mieleen juolahtamisesta, mutta karkean säännön mukaisesti vähintään se tapahtuu, että mielteen laukeaminen aiheuttaa uusia primingsignaaleja kaikkia niitä assosiaatiolinjoja pitkin, joita voi luonnehtia implisiittisiksi assosiaatioiksi tai muuten vain korkean todennäköisyyden assosiaatioiksi. Sääntönä voi ajatella olevan vaikkapa "vähintään kolme primingsignaalia samaa miellettä kohti, jotta se voisi tuottaa uusia primingsignaaleja" .(tekstikatkelma eräästä omasta kirjoituksesta)

Episodisilla tapahtumilla, henkilöillä, symboleilla ym. on tyypillisesti joukko vahvoja edustuksia (mielteet) ja assosiaatioyhteyksiä ihmisten mielissä. Jos nämä vahvat assosiaatioyhteydet ovat tiedossa, voidaan sopivan havaintovalikoiman avulla saada herätettyä täsmälleen tietty ajatus. Tämä pohjautuu pitkälti priming-efektiin eli "aiempi ärsyke (aistimus tai ajatus) vaikuttaa siihen, mitä jokin tietty myöhempi vastaava tulee aiheuttaneeksi", vaikutuksen voidessa pysyä jopa viikkojen ajan, olettaen, että siinä välillä priming-efektiin osallistuvia mielteitä ei suuremmin käytetä mihinkään muuhun ajatteluun vaikuttaen, eikä tämän mielteen "olemus" muutu esim. uuden oppimisen seurauksena. (tekstikatkelma eräästä toisesta omasta kirjoituksesta)

Muita haittakeinoja

Tekemisen keskeytymisen aiheuttaminen tekemisen jatkamisen jälkeisen kehnommaksi täten saadun mentaalisen suoriutuvuuden vuoksi (post-interruption mental performance), aivojen häiriötekijöiltä suojaavan mekanismin ylikuormittaminen tekemiseen keskittyessä (directed attention fatigue), mentaalisen toiminnan väsyttäminen (dopamine consumption), mahdottomalta tuntuvien valintatilanteiden aiheuttaminen (cognitive dissonance), tekemisen keskeyttämistä edeltäneen tilanteen aikaisten muistivihjeisuuksien käytettävistä häivyttäminen (availability of primary task cues), intensiivistä mietintää vaatineen tehtävän jälkeisen levähdystauon poistattaminen, uusien hermosolujen kasvun tyrehdyttäminen jatkuvasti vaihteleville stressaavuuksilla, veri-aivoesteen tekeminen vuotavammaksi (patogeenit, raskasmetallit, kemikaalit, toksiinit ym.) jne.

--

Näistä erilaisen vaikuttamisen keinoista ja tässä siis myös teatterimaisuudesta on kirjoiteltu toisin jo "ajat sitten" kuten esim. Vohkare nro 5:n kirjoituksessa vuodelta 2016, jossa kerrotaan kuinka Prisma Lappeenranta tapasi operoida:

Prisma Lappeenranta on sekä yrityksenä, että lukuisten yksittäisten työntekijöiden osalta halunnut tehdä kyseisestä perhemarketista kohtauspaikan, jossa enemmän kelpoisaksi tarkoitetut ihmiset voivat tuntea jonkinlaista paremmuutta suhteessa minuun, jota stressataan, ärsytetään ja pahoinpidellään mielen osalta. Heitä viehättää erittäin paljon mm. NLP, analytiikka, priming-ilmiö, psykologiset kokeilut ym. ja he hyödyntävät mitä ilmeisimmin mm. WLAN-verkkoja ja videokameroita asiakkaan tunnistamisessa ja seurannassa. Ennakkotieto saapumisistani ja aikeistani on heidän käytettävissään. Kuulutukset, asiakkaat, esineiden sijoittelut, työntekijät itse ym. toimivat suggestoivina elementteinä ja priming-ilmiön pelillistämisen välineinä eli havainnot ja ajatukset mm. esivalmistelevat jonkin tulevan havainnon mielenjäävyyttä ja omien ajatusten esiintymistä. Prismalaiset ja muut osallistujat ovat välinpitämättömiä sen suhteen, aiheutuuko heidän häirintä-avusteisesta vaikuttamisesta haittaa elimistön ja mielen toiminnalle, eivätkä he jätä hyödyntämättä esim. Virginia Techin massamurhan tai Breivikin tekojen virittämiä tuntemuksia niissä ihmisissä, jotka eivät ole tietoisia meneillään olevasta vaikuttamisesta, mikä ilmenee minun ärsyttämisenäni tuollaisina päivinä erityisen paljon. (ks. Prisma hyötyy häiritsemisestään liiketaloudellisesti)

Pikanttina voi pitää sitä, että kun jossain kaupan yksikössä ryhdytään toimimaan yksilöä vastaan "kaikin" vaivihkaisin keinoin, siihen voidaan osallistuttaa koko henkilökunta, eikä edes kaupasta vastaavan kauppiaan vaihtuminen merkitse mitään sellaista, mikä ilmenisi kohteen kannalta erovuutena aiempaan. Siinä on jotain samaa, kuinka paikallislehden päätoimittaja, joku aluejohtaja tai terveydenhuollon ylilääkäri voi vaihtua, mutta mikään ei oikeastaan muutu kuin ylin vastuuhenkilö olisi tarkoitettu vain joidenkin käytäntöjen noudattamisen varmistelijaksi, mikä sitten vaivihkaisen vaikuttamisen osalta tarkoittaa teatterisuuden jatkumisena eheänä muutoksista huolimatta.