Puuilon lattiat ovat kuviopuutteisuudessaan, hillityn vaaleudessaan ja askellettavuudessaan niin huomaamattomia, että ne toiminevat mielelle apuna luokittelemassa kaupan eri alueita. Tämähän on siis myyntipaikka, jossa oranssit työvaatteet ja raskaan sarjan työkalut voi joutua kohtaamaan samassa näkymässä yrittäessään löytää ja hahmottaa, missä hyllyillä olikaan säilytysrasioita ja missä muita tavaroiden säilyttämiseen sopivia esineitä.

Hyllyjen reunolistoilla olevien hinnoittelumerkintöjen keltaisuus, hyllyjen yhteenloksautettavuus, hyllyjen takaseinän monireikäisyys ja esineitä takaisin hyllypinnalla asetettaessa aiheutuva ääni toimivat potentiaalisesti mieltä kuormittavina tekijöinä, jolloin ei ehkä jaksa niin huolella miettiä, miksi jotain ei pitäisi ostaa. Tasaisen pintaisilla hyllypinnoilla ja takaseinillä, kauttaaltaan harmaalla värityksellä, kaikki tuotteet erottuisivat selkeämmin hahmotettavampina, mutta siitä aiheutuisi toki myös se, että mielelle olisi helpompaa päätyä siihen näkemykseen, että "tämä ei nyt aivan ole sellaista, mikä tuntuisi kelpaavalta".

Nettisivuillaan kertovat, että "yhtiö on keskittynyt erityisesti tee-se-itse-, kodintarvike- ja lemmikkien ruokaan ja -tuotteisiin", mutta tottakaihan sitä on mietitty edes jonkin verran, mitä kaikkea arjen ihminen voisikaan tarvita, joten sieltä löytyy sitten myös "jotain". Tämänkin ollessa myyntipaikka, joka toimii monella paikkakunnalla, voi se hankkia kaikenlaista paljousalennuksella ja tekee myös mieli olettaa, ettei se pyri vaikuttamaan tuotantoketjujen alkupäihin, vaan vaikkapa kuljetuslogistiikkaan. Sisäänostaja ei osallistune pitkällisiin keskusteluihin tuotteiden toiminnallisuuksista ja ulkonäöstä yrityksen sisäisesti tai valmistajien kanssa, vaan uutta myytävää ja varastojen täydennystä hankittaneen koneelta klikkaillen. Miksihän noita taulukehyksiäkin on noin paljon tilaa vievästi?