Mieli kuormittuu paikoitellen runsaasti, sillä havainnoiminen ja ennakoiminen on sitä vaikeampaa, mitä nopeammin etenee.
Maaston hahmottamisen vaikeuttajat voivat aiheuttaa kömpelöimistä.
Helpolta näyttävällä osuudella voi onnistua saamaan aikaan ns. kuminilkka-oireen eli jalka vain "pettää alta", mutta oletettavasti siihen tarvitaan myös muiden esiehtojen täyttymistä kuten uneen ja ravitsemukseen liittyvät tekijät.
Sääolosuhteet voivat muuntaa maastoa sellaiseksi, että jotain itseään vahingoittavaa voi päästä tapahtumaan. Tässä kohdin voisi tulla olleeksi hiukan liian paljon taaksepäin kallellaan, jolloin kitka maaston ja kenkien välillä menisi niin vähäiseksi, että tulisi kaatuneeksi taaksepäin. Mitä muuta siitä sitten aiheutuisi, siihen ei ehkä paljoakaan ehtisi vaikuttamaan reagoivasti.
Eräs höperöimmistä mokista lenkkeillessä on olla tajuamatta nostaa jalkojaan riittävän korkealle, jolloin tulee törmänneeksi johonkin maassa kiinteähkösti olevaan siihen tapaan, että menettää tasapainonsa. Ja sitähän ei voi taata, etteikö mokia voisi tapahtua useampia heti siihen perään.