prev
next
Oli ennalta suunnittelematonta vertailla useampien kansanedustajien eduskunnassa puhumisia toisiinsa, mutta esivalmisteluvaiheessa eräiden osalta oli tunnistettavissa selkeää toisistaan eroavuutta, mihin saattoi vaikuttaa myös heidän nettiuutisten kautta välittyvä julkikuvansa. Tarkastelujaksona tässäkin eduskuntapuheet keväästä 2023 kesään 2024 asti, paitsi viimeksi mainitun osalta marraskuuhun 2024 asti, missä Vilhelm Junnilalla puheita oli 38, Teemu Keskisarjalla 27 ja Matias Marttisella 53.
--
Perussuomalaisten roolijaossa Teemu Keskisarjalle on koettu toimivimpana erilaisten leikkausten "luuloteltujen uhrien suotta uikuttamisten" vaimentaminen "historian opetuksilla" ja menneisyydestä, hyvinkin kaukaa, osoitetuilla vertailukohdilla. Osansa saavat mm. 1900-luku, 1800-luku, 20-30 vuotta sitten, 2000-luvun alku, 70-luku ja 40-luku. Koska joku on pitänyt saada kertomaan myös ns. väestönvaihtoteoriasta, lienee kekattu, että Teemu Keskisarjasta saisi hiukan muokkaamalla sellaisen, josta muut voivat itselleen kertoa, että "tuota en ottanut vakavasti", mutta jonka selitykset jäisivät olemuksen ja puheenparsien erikoisuuksien vuoksi sitten kuitenkin mieleen. Ja siinähän se oikeastaan olikin se kaikki, mikä luonnehtii arvioinnin kohteina olleita Teemu Keskisarjan eduskuntapuheita.
"1900-luvulla tehtiin keksintöjä ja töitä, tällä vuosituhannella velkavipuisia taikatemppuja." (Teemu Keskisarja)
Iltalehden mukaan (16.6.2024) Kokoomuksen Matias Marttinen on "potentiaalinen kilpailija" (Häkkäselle) Orpon seuraajaksi, minkä täytynee tarkoittaa ainakin vahvaa ymmärrystä asioista ja sujuvaa puheella viestintää tjs., mutta voi hyvänen aika, miten suuri osuus hänen eduskuntapuheistaan on ihan silkkaa opposition vähättelyä ja edellisen hallituksen huonous -kortilla pelaamista. Siis ihan hiton paljon. Erittäin tiuhaan hänen puheissaan käytetty teema on ollut "Suomen talous", mutta kuitenkin silleen etäällä arjesta pysyttelevästi ja ilman, että talouden eri osa-alueet olisivat tulleet erityisemmin eritellyiksi. Kolmentena puheryhmänä vaikuttaisi olevan hallituksen tekemisten luetteleva selittäminen.
"Ja väitän, toverit, että jos jonain päivänä valtaan kansa teidät äänestää, niin ette te tule, kuulkaa, laajasti meidän tekemiä leikkauksia tai työmarkkinauudistuksia myöskään muuttamaan, vaikka nyt te täällä salissa niin sanotte. Katsotaan vaan, näin tulee siis todennäköisesti käymään." (Matias Marttinen)
Vilhelm Junnila Perussuomalaisista on paljon monipuolisempi kuin lehtitietojen perusteella voisi päätellä. Ensisetvimisellä erottui kuinka hän lisäsi monesti "eikö niin" tokaisuihinsa mukaan, mutta sen käyttäminen jäi häneltä pois ja enemmänkin hänen puheissaan vaikutti korostuvan muiden tahojen tai tietomallinnusten (tyypillisesti SISU-mikrosimulointimallinnus) käyttäminen sanomisiensa uskottavuuden vankistamisen apuna (valiokunnat, professorit, ekonomistit ja "asiantuntijat"). Vaihteluvuutta moniin muihin hallituspuolueiden edustajiin toi se, että hän ei vaikuttanut olevan "riidanhaastaja", vaikka toki hänkin opposition vaihtoehtoja "olemattomiksi" luonnehti, mutta sellaistakin hän teki verrattain vähän. Tällaisen ei kuitenkaan pitäisi antaa hämätä liiaksi, sillä kyllä hänkin vetelee yksinkertaistukset esille, kun on tarpeen puoltaa hallituksen päätöksiä ja aikomuksia. Näkemyksellisyyttä hänen puheissaan ilmeni mm. aiheissa EU-alueella toimivat yritykset.. ja.. hetkinen, olikos sellaista ollenkaan muilta osin? Muutamia sivuavuuksia aiheisiin metsät, Nato, Venäjä, alkoholi, hyvinvointialueet ja vaalirahoitus.
"Poliittisesti ajatellen yleensä se menee niin, että kun tulot pienenevät, niin silloin jos ei ole mahdollisuutta enää samaan asuntoon ja sen maksamiseen, niin yleensä miettii muuttamista halvempaan asuntoon." (Vilhelm Junnila)
Jos ottaisi poliittisen vastustajan oletetun näkökannan Teemu Keskisarjan eri ihmisryhmiin kohdistuneisiin puheisiin, niin äkkiäkös häntä jo vaikkapa nälvijäksi kutsuttaisiin, sillä hänen puheissaan voi kokea olevan "vielä hiukan töykeämmän ilmaisumuodon löytämiseen pyrkimystä".
Miksi piti käyttää verbiä uikuttaa, kun puhuu "leikkausten luulotelluista uhreista"? Oliko tosiaan perusteltua syytä vähätellä etuuksien pienentymistä luonnehtimalla niitä "pikkiriikkiseksi"? Eikö "yhteiskunnan elätti" ole jo valmiiksi ilmaisuna jokseenkin negatiivisesti latautunut?
Yksinkertaistamisessa, huomioimatta jättämisessä ja pseudoloogisuudessa hän lienee jokseenkin tottunut menemään liian pitkälle, sillä se miten hän niitä jakelee kuultavaksi, jättää vaikutelman, että sellainen toimii hänen mielestään myötäilijöihin niin hyvin, ettei ainakaan hukkaan mene hänen lasauttelunsa.
Luuloteltuun osaajapulaan hän tokaisee olevan hyvä resepti, kun köyhät, nuo yhteiskunnan elätit, lopettavat kyykyssä olemisensa ja nousevat ylös mennäkseen töihin, joka tuo heille myös omanarvontuntoa, eikä täten tarvitsisi kokea sitä "sosiaalituilla elämisen aiheuttamaa sortoakaan". Opiskelijat voivat hänen mukaansa painua suositeltavasti töihin, jos tuntuu etteivät etuisuudet riitä, sillä siihenhän "talousarvio asianmukaisesti kannustaa" ja joka ei hänen mielestään ole "tyly saati armoton".
Vertausten käytön sopivanlaisuuden määritteleminen olisi haastava laji yksiselitteisen kelpaamattomattomuuden osoittamiseksi ja toisaalta, toisinaan olisi olennaisempaa, minkälaisia mietteitä ja mielikuvia jokin sanottu saa aikaan, kun antaa edes ihan hetken aikaa mielellensä noukkia esille tai rakennella jotain ajateltavaa.
Jotenkin sellaisen ei kuitenkaan pitäisi käydä päinsä, että ensin esim. viitataan suurpiirteisesti vaikkapa "miljardien kylvämiseen koulutukseen ja tutkimukseen", missä "suurimääräisen hyvän" on tarkoitus vertautua siihen "pikkuriikkisen" vähäiseen "opiskelijoiden sosioekonomisista etuuksista" leikkaamiseen ja josta sitten leikkausten "luuloteltu kohteena olevat uikuttavat suotta".
Toisinaan hänen vertailemisiaan voisi pitää lähes käypänä, eikä edes liian kauaksi ajallisesti tai maantieteellisesti suuntautuen kuten hänen todetessaan, että "melkein missään muussa maassa rahvaan lapset eivät hyppäile osakuntahaalareissa ilman lukukausimaksuja", mutta onkohan tuo "seitsemän tonnia kuussa tienaava" oikeasti selvitellyt asiaa kuinkakin tarkkaan, sillä Wikipedian "Tuition payments"-sivun mukaan ainakin "In Europe the first cycle is free in several countries: Austria, Cyprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, Germany, Greece, Malta, Montenegro, Norway, Poland, Scotland, Slovakia, Slovenia, Sweden, Turkey.", mutta tarkempi selvittely menisi varmaankin saivarteluksi.
Ryhtyessään viittaamaan Kotimaisten kielten keskukseen "hyvinvointialue"-sanavalinnan toimivuutta arvostellessaan oli pikkiriikkisen ajan sellainen tunne, että nyt ehkä on saatavilla sitä parempaa Teemu Keskisarjaa, mutta hölinäksihän se sitten kuitenkin meni:
"Hyvinvointialue on jo sanana sairas, kuolleena syntynyt, Kotimaisten kielten keskuksen lausunnon mukaan abstrakti ja monimerkityksinen. Sana viittaa hallinnon tavoitteisiin, joten hyvinvointialue ei ole selkeä ja asiallinen nimi. Nimi oli enne, sen tiedämme nyt taloudellisissa tuskissamme. Hyvinvointialueet häpäisevät Suomen selkeän ja asiallisen hallintohistorian. Kymmenen päätöntä päällikköporrasta, hirmuliksaista johtoa, jonninjoutavat aluevaltuustot, puolueryhmien demokratiarahat hömpötyksiin — miljardien virta, joka ei sulaudu sairaiden hoitamiseen."
Ihan samankaltaista höttöä kuin hänen esittäessään "kiperän kysymyksen" Yleen liittyen eli kun oli kyse Ylen saaman rahoituksen leikkaamisesta: "montako päällikköä ja byrokratian porrasta Yleisradio tarvitsee yhteen omatekoiseen ohjelmaan?" Tuota voi verrata Perussuomalaisten 27.1.2025 julkaisemassa kunta- ja aluevaaliohjelmassa mainittuun yksinkertaistamiseen: "Tarvitaanko terveydenhuollossa oikeasti eri ammattiryhmille omat johtajat? Entä joka osastolle osaston ylilääkäri, osastonlääkäri ja apulaisosastonlääkärit, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitajat ja ylihoitaja? Johtamisen rakenteita voi ja täytyy keventää."
—
Onhan hän toki historioitsija, mistä monet julkaisemansa kirjansa puhuvat puolestaan, mutta hänen eri aikakausiin viittaavat lausahtelunsa ovat hömppää, joka sopisi paremmin paperitehtaan kahvihuoneeseen kuin eduskuntaan. Eduskuntapuheissa käytettynä niillä on vahvahko hämäystarkoitus kuten esim. "zoomatessaan" meneillä olevasta aikakaudesta niin kauas, että jääkausi ja 2300-luku alkavat näkymään aikajanalla yhtä aikaa ja esittää sitten kysymyksen ja jatkoluonnehdinnan kautta mietteen siitä, kuinka "olemme mitättömämpiä kuin luulemme".
Siinä ei kai ole mitään itseisarvoisen vikaista, että todetaan ennen kuten "20-30 vuotta sitten" olleen vähemmän yhteishyvää ja että esivanhemmilla, noilla "työn raskaan raatajilla" ei ollut palkallista sairauspäivää, mutta kun tällaisten sanominen on ajoitettu esim. hallituksen muodostaman budjetin tai hallitusohjelman kelpoisemmalta kuulostavuuden avuksi, ne ilmentyvät laadullisesti "kuhan jotain"-tyyppisinä.
Ehkäpä näitä voisi laittaa ehjänäkin katselmoitavaksi:
"Kaunein kiitos yhteiskunnalle kuuluu mielenterveyspalveluista, vaikka niistäkin on tapana uikuttaa. Eihän sellaisia ollut lainkaan 40-luvun akateemisilla nuorilla sotaveteraaneilla. Omin sielunvoimin he selättivät tai itkivät ja selättivät traumoja, joihin verrattuna pandemiasta toipuilu on pikkuharmi ja itikan pisto."
"Seuraavat toistasataa vuotta yhteiskunta varttui. Yhteisillä varoilla syntyi kaikkivoipa suojelusenkeli — hyvä niin. Viimeistään 2000-luvun alussa se piti turvissaan meidät kaikki, kantoi siivillään huolet ja murheet, jotka ennen kuuluivat ihmisen osaan."
"Esivanhempamme eli Pohjolan neekerit olivat 1800-luvun rotuopeissa vastakohta germaanitaustaisille viikingeille ja vaaleiden arjalaisten sinisilmille. Suomi-neitoa ei painanut valkoisen miehen taakka. Suomenmaa oli riistomaa, nälkämaa, kehitysmaa: ilmasto nuiva, inhimillisen kehityksen mittari paukkupakkasen puolella."
"Yleinen mielipide seurailee sitä, mitä aikalainen mediasta näkee, kuulee ja todeksi luulee. 70-luvulla suunnilleen kelpasi neuvostomyönteinen maailmankuva, jonka Yleisradio tarjoili jokaiseen töllöttimeen itsesensuurin taajuuksilla "vastuullisen sananvapauden" antennit värähdellen."
—
Ilta-Sanomien uutisessa (21.2.2023) hänen mainitaan lähteneen eduskuntavaaliehdokkaaksi keskeisinä vaaliteemojaan "Suomen kieli ja Suomen mieli", sekä häntä herätti ehdolle myös "valtion velka, maahanmuutto ja EU:n metsäpolitiikka".
Suomen Uutisissa (21.2.2023) hän kertoo toivovansa, että "jo päättyisi tulevilta sukupolvilta varastaminen", mikä selittänee miksi hän on tokaissut tällaista: "Miksi jälkipolvien pitää muka pulittaa kymmeniä miljardeja meidän sairaalakäynneistämme? Hehän kohtaavat omat kipeät sydämensä, verisuonensa, kohtunsa ja eturauhasensa, omat traumansa ja mielialahäiriönsä."
Maahanmuutto-teeman osalta mainitsemaansa:
"Ruma v-sana "väestönvaihto" ei tietenkään luonnu tälle puhujakorokkeelle ja minun lauhkeaan katsantooni. Tyystin erossa salaliittoteorioista tähdennän tilastoa, joka ei ole salainen tahi teoreettinen."
"Ymmärrän opposition pettymystä hallitusohjelmaan, joka ei enää hinnalla millä hyvänsä hamua väkeä väenvaihtelun itseisarvon vuoksi."
"Väen vaihtuminen ei ole salaliittoteoria vaan historiallisinta totta, sen on myöntänyt monikulttuurinenkin tiedemies."
Hallituspuolueita edustavien kansanedustavien osalta ei aina muistakaan sellaista vaihtoehtoa, että hekin saattavat joskus kysyä hallituksen ministereille osoitettuja kysymyksiä, sellaisen ollessa enimmäkseen oppositiossa ilmenevää toimintaa. Matias Marttinen tulikin toiminnalleen muistuttaneeksi, että kyllä hekin voivat kysellä kysymyksiä ministereiltä, jotka ovat ikään kuin samalla puolella:
"Verokannustin, jota hallitus on viemässä eteenpäin, tulee vahvistamaan nimenomaan suurten teollisten investointien houkuttelemista Suomeen. Tämä on hieno asia, ja uskon, että vaikutukset tulevat olemaan vahvoja. Mutta kysyisin nyt elinkeinoministeriltä: minkäkaltaisia keskusteluita te olette käyneet näiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, ja minkäkaltaista kiinnostusta tämä hallituksen verokannustin on herättänyt kansainvälisesti?"
Ei mikään huono kysymys ja antoi varmastikin vastanneelle ministerille leppoisamman tuntemuksen kuin ne opposition kysymykset, joihin arvon ministeri on joutunut vastaamaan kyllästymiseen asti.
Mutta minkälainen Matias Marttinen siis oikeasti siellä eduskunnassa onkaan? Hän on selvästikin antanut itselleen ohjeen pitäytyä sanavalintoja myöten hillitymmässä käytöstyylissä sellaisissakin tilanteissa, joissa hän kohdistaa sanotun täsmälleen tietylle toiselle vastapuolen edustajalle tai käyttäessään sanoja kuten "pohjamudissa".
Opposition talouslinjat eivät kelpaa:
"Kyllä tämän keskustelun aikana on jälleen kerran käynyt esiin se, että hallituksen talouspolitiikalle ei ole tosiasiallista vaihtoehtoa."
"Tämän keskustelun aikana ei edelleenkään ole saatu selvyyttä siihen, mikä on SDP:n talouspoliittinen linja tällä hetkellä."
"Vai onko vaihtoehto puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkysen linja? Hän voimakkaasti kritisoi omaa puoluettaan siitä, että teidän tulisi kyseenalaistaa tämä hallituksen asettama talouspolitiikan raami, ja hän myös voimakkaasti tuo esille nimenomaan tarpeen ottaa lisää velkaa muun muassa sote-menojen ja koulutusmenojen rahoittamiseksi."
"Talouspolitiikan osalta on tärkeää, että oppositiopuolueilla on myös johdonmukainen ja selkeä talouspolitiikan linja, jotta näitä vaihtoehtoja voidaan myös verrata."
"SDP:n vaihtoehto tarkoittaa siis paitsi lisää veroja myös lisää velkaa. Sillä ensinnäkin te ensin hiljaisesti hyväksyitte — taidatte ymmärtää, että hiljaisesti hyväksyitte — nämä miljardiluokan hallituksen tekemät säästötoimenpiteet, ja nyt edustaja Viitanen totesi, että te ette niitä hyväksykään."
"SDP:n talouspoliittinen uskottavuus on pohjamudissa, ja käytännössä tuolla teidän linjallanne Suomen talous ei kyllä nousuun tästä lähde, joten erikoista puhetta kaikkinensa."
"Tässä kun kuuntelin SDP:n edustajien puheenvuoroja, niin taitaa olla niin, että on löytynyt ensimmäinen kasvua vahvistava toimenpide, jota SDP ei lähtökohtaisesti vastusta, joten tämä on hieno näkymä, että myös näitä toimenpiteitä täältä löytyy."
"Nyt kun kuuntelen vasemmisto-opposition puheita tänään täällä salissa, niin se ei minua yllätä, että SDP ja vasemmistoliitto vastustavat tätäkin uudistusta, kuten te olette vastustaneet joka ainoaa hallituksen esittämää uudistusta, mutta se yllättää, että keskusta on asettunut vasemmisto-opposition yhteiseen rintamaan, siis vastustamaan tätä uudistusta."
"Haluan sanoa opposition suuntaan sen, että kun täällä tuotte puheenvuoroja esille, niin odotan myös konkreettisia ehdotuksia siitä, miten teidän näkökulmastanne tämä yhdeksän miljardia voidaan toteuttaa."
"Hämmästelin täällä edustaja Lindtmanin puheenvuoroa, jossa oikeastaan kuului hyvin pitkälti tämä SDP:n linja: perutaan, lykätään, siirretään."
"Kuuntelin erittäin tarkasti SDP:n kollegan, Räsäsen puheenvuoron, mutta edelleen kaikki toimenpiteet, joita demarit olisivat valmiita esittämään Suomen julkisen talouden vahvistamiseksi ja ennen kaikkea työllisyyden vahvistamiseksi, loistavat poissaolollaan."
"On hieno asia, että viimein myös vasemmisto herää siihen Suomen julkisen talouden tilanteeseen, missä me olemme tällä hetkellä. Mutta samaan aikaan, edustaja Lindtman, kun kuuntelin teidän puheenvuoronne, te olette erittäin taitava kertomaan, minkä takia eri työllisyystoimet, mitä hallitus vie eteenpäin, eivät teille käy."
"Olemme nyt kuunnelleet useamman päivän vasemmisto-opposition puheenvuoroja, joissa käytännössä on vain vastustettu kaikkia niitä esityksiä, mitä hallitus on viemässä eteenpäin, pois lukien ehkä keskusta tältä osin."
"Täällä kun kuuntelin tarkkaavaisesti kollegoiden puheenvuoroja oppositiosta, niin minusta tämä kyllä nyt osoitti sen, että ei meillä todella ole yhteistä kriisitietoisuutta siitä, missä kunnossa meidän julkinen talous tällä hetkellä on."
Edellisen hallituksen toiminta ei kelpaa:
"Edellinen vasemmistohallitus jätti Orpon hallitukselle kaksi hyvin vaikeaa haastetta: Ensinnäkin taloustilanteen, sillä vielä vuonna 23 Suomi oli EU:n nopeimmin velkaantuva maa."
"Palataanpa nyt vielä näihin hyvien SDP:n kollegoiden puheenvuoroihin. Tosiaan 2019 vaalien jälkeen teidän vetämänne hallitus teki erittäin kummallisen päätöksen. Todettiin se, että rahaa on, lisättiin merkittävästi pysyvästi julkisia menoja."
"Kyllä hämmästyksellä kuuntelemme täällä SDP:n kollegoiden puheenvuoroja, sillä palataanpa nyt viime vuoteen vielä."
"Kun kuuntelin opposition puheenvuoroja, niin tuli sellainen olo, että oletteko te vieläkään täysin tiedostaneet sitä tilannetta, missä Suomi tällä hetkellä on. Te tiedätte sen, että Suomen talous ei ole kasvanut tosiasiassa 16 vuoteen."
"Keskustalle minun on nyt pakko todeta se, että teidän vahtivuorollanne te lykkäsitte kaikkia näitä merkittäviä työmarkkinauudistuksia."
"Taitaa olla niin, että tämä taakka on tälle hallitukselle tullut edelliseltä hallitukselta, [Hälinää] joka rikkoi budjettikehyksen, otti voimakkaasti lisää velkaa ja siirsi välttämättömiä päätöksiä eteenpäin."
"Tulevina vuosina tulemme ottamaan velkaa 14—15 miljardia euroa joka vuosi, ja tämä on vasemmisto-opposition meille antamaa perintöä. Me olemme nyt täällä siis korjaamassa politiikan suuntaa ja pitämässä huolta myös siitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus ja oikeus elää hyvinvoivassa maassa."
"Hallitus lähtee uudistamaan Suomea vasemmistohallituksen valtakauden jälkeen. Olemme saaneet perintönä mittavat alijäämät, raskaan velkalastin ja tekemättömät reformit."
"Edellisen hallituksen perintönä saatu holtiton velkaantuminen laitetaan nyt kuriin. Hallitus toteuttaa kunnianhimoisia uudistuksia, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä, kasvua ja julkista taloutta."
Nämä olivat.. ovatkos nämä sellaisia idiomeja?
"Sen sijaan näissä SDP:n lakanoissa on valtavasti ilmaa. Aivan kuin tyhjää tynnyriä koputtelisi, pelkkä kumina kuuluu."
"Kyllä täällä keskustan puheenvuorot ja tämä edustaja Kurvisen puheenvuoro kertovat siitä, että keskustan työkalupakki on täysin tyhjä: pelkästään ongelmia, ei ratkaisuita yhtään kappaletta."
"Käytännössä SDP on esittänyt myös kaikkien näiden työmarkkinauudistusten ja työllisyysuudistusten perumista. Millä tapaa Suomen talous ja työllisyys kehittyvät parempaan suuntaan, jos painetaan jarrua ja perutaan, edustaja Lindtman?"
—
Onkohan Matias Marttisen tavassa puhua sellaisista asioista kuin velka, vienti, talouden vahvistuminen, julkinen talous ja talouden tasapainoisuus ilman kummoisempaa tarkempaa jaottelua syynä se, että hän pyrkii pitämään persoonansa muovautuvuuden osalta sillä tapaa hallinnassaan, että se olisi vielä myöhemminkin käytettävissä niihin joihinkin tehtäviin, joihin hän kokee pyrkivänsä? Nämä seuraavat esimerkit voisivat olla juuri sellaisia, joista moni muukin voisi sanoa, että "osaan miekin tuolleen sanoa":
"Kun Suomen vienti vetää ja saadaan verotuloja, niin Suomen julkinen talous vahvistuu, ja se taas vastaavasti turvaa tärkeää työtä tekevien julkisen sektorin työntekijöiden palkkakehityksen tulevaisuudessa."
"Velkaa on otettu valtavasti, ja samaan aikaan Ruotsi on karannut meiltä. Siellä talous kasvaa, elintaso on noussut, voidaan panostaa merkittävästi julkisiin tärkeisiin palveluihin."
"Jos katsotaan sitä, missä kunnossa meidän julkinen talous on, niin ilman merkittäviä muutoksia me emme kykene turvaamaan suomalaisille tärkeiden palveluiden rahoituspohjaa tulevaisuudessa, vaan velkaantumisen syveneminen on siis pakko saada katkaistua."
"Me tarvitsemme tässä vaikeassa tilanteessa kahta asiaa samaan aikaan: tiukkaa menokuria, jolla voidaan pienentää meidän velkaantumista, ja voimakkaita toimia talouskasvun vahvistamiseksi."
"Niin, varmasti jokainen salissa ymmärtää sen, että jos alijäämäluvut ovat tällaisia, että sopeutuskeinoja täytyy levittää kaikkiin pääluokkiin hyvin laajasti, totta kai siellä on paljon asioita, jotka eivät ole mitenkään mukavia."
"Sen takia meidän hallitus tekee nyt tätä säästöohjelmaa, kuusi miljardia, jonka tavoitteena on hillitä ja lähteä askel askeleelta laittamaan maan taloutta kuntoon."
"Toimiva hyvinvointiyhteiskunta rakentuu vain tasapainoisen talouden varaan."
—
Sinänsä pikanttia, että hänen ollessa se, joka luonnehtii hallituspuolueiden tekemisiä niiden "oman kokonaisuuden rakentamisena" tänne Suomeen, ei mielessä muodostumaan käyvä, rakentumista ja vaihtoehtojen kokeilua/selvittelyä esittävä visualisoitu animaatio hajoile niin herkästi hänestä heräävistä tuntemuksista ja hänen muusta sanomisestaan aiheutuneena. Jonkun muun kohdalla olisi todennäköisempää, että kuulijan reaktio voisi olla "shut up already"-tyyppinen.
Eduskunnan ulkopuolisille kuulijoille on uutisten kautta ollut monien ihmisten osalta mieleenjäävempää, että hallituksen suunnittelemat osakokonaisuudet ja toteamukset "hyvinvointivaltion parhaaksi tekemisestä" eivät tunnu heistä johonkin kokonaisuuteen kuuluvana muuten kuin siltä osin, että niillä on joitain "yhteisiä tekijöitä" kuten kurjistaminen tms., mikä voi johtua siitäkin, että vastamielipiteitä julkisuuteen tuotuun on haettu opposition edustajilta, jotka eivät useinkaan kaihda tilaisuutta koettaa saada hallituksen tekemisiä kuulostamaan vikaiselta ja huonolta, millä on sitten jo jonkinlaista poisorientoivaa vaikutustakin suhteessa vastapuolen sanomisiin.
Toisaalta, ne jotkin yhteiset esim. kurjistavat tekijät ovat niitä, jotka antavat hyvän mahdollisuuden muodostaa vakaalta tuntuva vaikutelma siitä, että erillisissä hallituksen teoissa ja päätöksissä on myös jonkinlaisesta kaksoisviestinnästä (eng. double speak), missä luodaan edellytyksiä sille, että yhteiskunta muuntuu sillä tapaa tavoitellunlaiseksi, mitä ei ole mainittu hallitusohjelmassa. Täten hänen pysyttäytymisensä "etäämmällä yksityiskohdista" on toimivaa vain joihinkin rajoihin asti.
"Mutta näillä puolueilla, jotka nyt muodostavat tähän maahan uuden hallituksen, on yhteinen ymmärrys siitä, mikä on tämä tilannekuva, mitä täytyy tehdä, jotta tämä kehitys voidaan katkaista, mitä täytyy tehdä, jotta työnteko ja yrittäjyys, se kestävä hyvinvointi, joka perustuu työnteon varaan, voidaan saavuttaa."
"Me viemme eteenpäin suomalaisessa yhteiskunnassa näitä keskeisiä, merkittäviä uudistuksia, mitä tässä maassa ei ole tehty aikaisemmin. Ne eivät ole mitenkään radikaaleja, ne ovat varsin maltillisia, mutta niissä keskeistä on työn linja, se, että työntekoon kannustetaan sekä purkamalla kannustinloukkuja että vastaavasti keventämällä työn verotusta."
"Totta kai on niin, että me rakennamme nyt omaa kokonaisuutta tänne Suomeen. Me rakennamme meille toimivia työmarkkinoita ja semmoista ympäristöä, missä suomalaiset yritykset pystyvät työllistämään jatkossa vielä enemmän suomalaisia kuin tällä hetkellä."
"Orpon hallitus on jo vaalikauden ensimmäisenä vuonna tehnyt historiallisen suuret muutokset sekä työmarkkinoille että sosiaaliturvaan. Olemme vahvistaneet työrauhaa työmarkkinoilla, muuttaneet sosiaali- ja työttömyysturvaa, jotta töihin lähteminen on aina kannattavampaa kuin kotiin jääminen."
Pidemmän päälle hänen jatkuva yläkäsitteiden käytössä pysyttäytyminen alkaa sekä paljolti epäilyttää, että myös herättelemään mietteitä siitä, rohkenisivatkohan ne niissä hallituspuolueissa myöntää, jos itse kokevat, että jokin hallitusohjelmassa sopimansa on liian huolimattomasti mietitty, eikä täten olisi fiksua siltä osin toistella mantraa "hallitusohjelmassa on sovittu, että.."
Jos kyse olisi esim. ohjelmistotuotteen valmistamisesta, silloin tehtäisiin jo varhaisissa vaiheissa selvittelyitä ja kokeiluja eri abstraktion tasoilla, minkä avulla kokonaissuunnitelma muodostuisi varmemmin sellaiseksi, että siinä on perusteltua pysyttäytyä, mutta hallitusohjelma on löyhämietteisesti sanailtu, eikä sen toteutettavuuden realistisuus muunna kaikilta osin laadukkaaksi selvyydeksi, vaikka pseudoloogisin sanankääntein koetettaisiin selittää, miten eri hallitusohjelman kirjaukset liittyvät toisiinsa.
"Meitä hallituspuolueita yhdistää vahva ymmärrys siitä, että hyvinvointi syntyy työstä. Siksi teemme kaikkemme, jotta jokainen suomalainen työikäinen ja työkykyinen voisi elättää itsensä ja perheensä työllä. Suomi tarvitsee työnteon ja yrittämisen kunnianpalautuksen. Siksi hallitus on valinnut työlinjan. Tavoitteena on, että vähintään 100 000 työtöntä pääsee töihin."
"Haluamme varmistaa, että lääkäriin pääsee silloin, kun siihen on tarve. Hallitus toteuttaa kiireellisesti toimia, joilla hoitojonoja puretaan. Hallitus panostaa mielenterveyspalveluihin sekä toteuttaa lasten ja nuorten terapiatakuun. Kohdennamme yhteiskunnan tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi."
"Meidän hallituksen tavoitteena on ensinnäkin turvata se, että suomalaiset saavat tarvitsemansa tärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut. Se on meidän keskeisin, tärkein tavoite ja tehtävä."
"Hallitus kehittää myös taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kasvun edellytyksiä."
"Hallitus luottaa markkinatalouteen."
"Hallitus laittaa Suomen kasvun edellytykset kuntoon."
"Hallitus toteuttaa lähes kolmen miljardin investointiohjelman, jolla parannetaan koko Suomen liikenneyhteyksiä."
"Historiallisen suuret panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan vahvistavat Suomen asemaa teknologisena edelläkävijänä. Haluamme hyödyntää digitalisaation, datatalouden ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti."
"Hallituksen budjetti on kokonaisuudessaan maltillisesti elvyttävä, ja se tukee Suomen talouden kehitystä. Hallituksen historiallisella 4 miljardin investointiohjelmalla tuetaan kasvua koko Suomessa. Hallitus panostaa puhtaan energian ja teollisuuden investointeihin sekä edistää kasvua avaamalla markkinoita kilpailulle. Hallitus toteuttaa myös merkittävät panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen — sinne siis, mistä kestävä talouskasvu syntyy."
"Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu osaamisen, työnteon ja yrittäjyyden varaan. Vain näillä Suomeen luodaan vaurautta, jolla voimme pitää huolta meille tärkeistä palveluista, kuten laadukkaasta opetuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollosta. Meillä on pohjoismainen elintaso mutta ei pohjoismaista työllisyysastetta."
Ai, niin.. mutta sitten on vielä se haaste, että: "Suomen talouden syviä ongelmia ei voida korjata yhdessä vuodessa. Uudistamistyö on vielä pahasti kesken. Valtiovarainministeriön arvion mukaan tarvitaan ainakin kahden vaalikauden mittainen työ, jotta Suomen talous saadaan pysyvästi terveelle pohjalle."
Nuo ovat tekstikatkelmia sellaisista Vilhelm Junnila -uutisoinneista, jotka nousevat esille, kun hänen nimellään hakukoneella hakee, eivätkä ne luo hänestä minkään verran sellaista mielikuvaa, jolla olisi täsmäävyyttä siihen, minkälaisia hän on eduskunnassa puhunut:
"Teemme merkittävän ja vuosittain kasvavan lisäpanostuksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta. Tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta."
"Tämä hallitus rakentaa uusia, koko maata hyödyttäviä hankkeita, jotka liikenneyhteyksien avulla luovat kasvua ja lisäksi työllistävät ja tuovat toimeentuloa."
"Nykyisellä bkt:n tasolla panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan nousevat hallituskauden aikana miljardiin euroon. Julkisen rahoituksen osuus ei kuitenkaan riitä kattamaan rahoitusmallin koko potentiaalia, mutta hallitus toimeenpanee ohjelmaansa siten, että neljän prosentin tavoitetaso voitaisiin saavuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä."
"Korjausvelkaa puretaan yli puolella miljardilla eurolla. Erilaisiin MAL-hankkeisiin investoidaan lähes 800 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi on mittava paketti erilaisia raide- ja väylähankkeita. Infrahankkeiden lisäksi on tehty muun muassa 400 miljoonan euron elinkeinopoliittinen varaus."
"Tavoite on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvussa sekä teollisten työpaikkojen säilymisessä Suomessa."
"On myös hyvä ymmärtää logistisen kilpailukyvyn merkitys. Teemmekin vaalikauden alkupuolella pitkäjänteisen teollisuuspoliittisen strategian, joka sisältää erityisesti vientiteollisuudelle tärkeitä kokonaisuuksia."
Kun koettaa hahmottaa millä tavoin hän puhuu, huomaa, että hänelle taitaa olla jokseenkin tavanomaista käyttää muiden tahojen tai tietomallinnusten (tyypillisesti SISU-mikrosimulointimallinnus) sanomisia uskottavuuden vankistamisen apuna (valiokunnat, professorit, ekonomistit ja "asiantuntijat").
"Tätäkin SISU-mikrosimulaatiomallia, mistä on keskusteltu, on käytetty vuodesta 2010. Se on vakiintunut riippumatta siitä, mikä hallitus täällä on ollut, riippumatta siitä, kuka on valtiovarainministeriötä johtanut ja niin edelleen."
"Sen käyttämiselle on täysin laillistettu peruste, ja kuten aiemmin tuossa mainitsin, niin perustuslakivaliokuntakin tämän nyt käsiteltävänä olevan asian kohdalla mainitsi, että sille on asiallinen peruste ja nämä arviot ovat asialliset."
"Palaan edelleen vielä tähän työllisyysmallilaskentaan. Kun täällä aiemmin todettiin jonkun toimesta, että kyseessä on staattinen malli, niin eikö niin, että jos laskettaisiin dynaamisia vaikutuksia huomattavasti vielä perusteellisemmin, niin tämä hallituksen tekemä työtulovähennys, tämä noin 100 miljoonan euron kädenojennus pieni- ja keskituloisille ei näy tässä työllisyysvaikutuslaskelmassa, mikä on SISU-mikrosimulointimallilla laskettu?"
"Täällä on myös kritisoitu, millä periaatteella näitä on laskettu hallituksen toimesta, ja viitattu SISU-mikrosimulointimalliin. Tämä malli on ollut käytössä vuodesta 2010 alkaen. Se perustuu sekä valtiovarainministeriön että Tilastokeskuksen yhteistyöhön. Kaikki hallitukset ovat tätä samaa järjestelmää käyttäneet, niin Sipilän hallitukset, Rinteen hallitukset, Marinin hallitukset, aivan kuten nyt Orponkin hallitus sitä käyttää. Tähän saakka tämä malli on teille kelvannut."
"Hallituksen veromuutokset lisäävät valtiovarainministeriön ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan tuloeroja 0,01 prosenttia."
"Valiokunnan mielestä ei ole kuitenkaan osoitettavissa, että voimassa olevaan oikeustilaan sisältyisi niin merkittäviä perustuslaillisia ongelmia, että uuden vammaispalvelulain voimaantulon suhteellisen lyhytaikaista siirtämistä ei voitaisi tällä perusteella käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä."
"Pitää muistaa myös, että sosiaali- ja terveysvaliokunta teki valiokuntakäsittelyn viime vaiheessa useita muutoksia palvelupykäliin."
"Mutta jos palataan vielä perustuslakivaliokunnan yksimieliseen lausuntoon, niin siinä mainitaan aivan selkeästi, että perustuslakivaliokunnan mukaan.."
"Täällä on esitetty vähintään kaksi virheellistä väittämää. Ensimmäinen kosketti sitä, että lakiesitys heikentäisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa. Kuitenkin myös asiantuntijalausuntojen mukaan.."
"Esimerkiksi professori Hidén erikseen korosti, että hänen mielestään on huolehdittu erityisen vaikeassa tilanteessa olevien henkilöiden asemasta."
"Toinen virheellinen väittämä koski sitä, että tämä heikentäisi jonkun ihmisarvoa tai oikeutta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tätä nimenomaisesti suojelee perustuslain momentti. Kuitenkin perustuslakivaliokunta yksimielisesti arvioi, että.."
"Mutta se, mitä tarkoitan sillä: sieltä tulee jatkuvasti jokin väite jostakin asiasta riippumatta siitä, mitkä asiantuntijat ovat sen osoittaneet vääräksi."
"Hyvä esimerkki on vaikka tämä, koskeeko tämä esitys kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Olen lukenut täältä usean asiantuntijan lausunnon, joissa he kiistävät sen, että se koskisi."
Jos sitten koettaa tunnistaa hänen eduskuntapuheistaan sitä sellaista rasismiaiheista (laveasti ottaen), niin löytyyhän sieltä edes nämä:
"Toinen erikoisuus on se, että samalla kun esimerkiksi edustaja Saarikko julistaa täällä, että perussuomalaisia on uunotettu hallitusneuvotteluiden aikana, niin vieruskaverit kertovat, että maahanmuutto on kuitenkin liian tiukkaa, kehitysapua on leikattu liikaa ja niin edelleen. Kaikki sellaisia asioita, jotka ovat hyvin tärkeitä tälle puolelle salia, näin uskallan sanoa. Eihän se voi olla niin, että nämä molemmat asiat yhtä aikaa toteutuvat."
"Aiemmassa keskustelussa puhuttiin työntekijöiden halpuuttamisesta. Tämä itse asiassa on aika merkillinen ilmaisu siinä suhteessa, kun otetaan huomioon vaikka edellisen hallituksen toimet ja aikeet saatavuusharkinnan suhteen. Siinähän ei silloin puhuta varsinaisista osaajista, asiantuntijoista eikä EU-väestöstä eikä edes kausityöntekijöistä, vaan kouluttamattoman EU:n ulkopuolisen ja Eta-alueen ulkopuolisen väestön saamisesta Suomeen, mikä auttamattomasti silloin tarkoittaisi, että täällä jo olevat työntekijät joutuisivat kollektiivisesti jossain määrin kärsimään joko suoraan oman toimialansa suhteessa tai sitten verotuksen suhteen, koska samassa tilanteessa sosiaalidemokraatit ovat myös halunneet muuttaa, ja myös tehneet niin, tätä maahanmuuttajien toimeentuloedellytystä, mikä tarkoittaisi, että silloin maahan voitaisiin tulla entistä heppoisemmin tuloin, mikä tarkoittaisi, koska täällä on kuvattu jo useaan otteeseen, kuinka kallista täällä on, että viime kädessä valtio subventoisi sitten muun osan palkkaa, jotta heillä olisi todellinen mahdollisuus tulla täällä toimeen. Nämä kaksi asiaa ovat työntekijöiden halpuutusta."
Koska hänen puheissaan on esiintynyt myös sellaista näkemyksellisyyttä, mikä eroaa helposti monien muiden myöntelyvyyksistä, joissa lähinnä sanotaan jonkinlaisena uutena variaationa se, mitä monet muutkin ovat jo sanoneet tai sitten hänen sanomisensa ovat enemmän mietinnän ilmaisun oloista kuin ensituntumalta pseudoloogiselta hömpältä vaikuttavaa, tuntuu, että otantaa hänen puhumisistaan pitäisi ajallisesti laajentaa. Tässä nyt sentään kehumaan äidytä, mutta monen muun kansanedustajan voisi kuvitella jatkavan eduskunnassa varsin samaan (valitettavaan) tapaan kuin miltä ensimmäinen vuosi on vaikuttanut.
"EU:n ulkopuolelta saatu valtiontuki voi antaa tuensaajille epäoikeudenmukaista kilpailuetua, kun ne ostavat EU:n alueella sijaitsevia yrityksiä, osallistuvat EU:ssa toteutettuihin julkisiin hankintoihin tai harjoittavat muulla tavoin liiketoimintaa sisämarkkinoilla. Tällaiset ulkomaiset tuet voivat olla esimerkiksi nollakorkoisia lainoja, rajoittamattomia valtiontakauksia tai suoria avustuksia. Ulkomaisten tukien avulla tuensaajat pystyvät esimerkiksi tarjoamaan palveluja alle markkina- tai omakustannehinnan, minkä avulla ne voivat saada helpommin julkisia hankintasopimuksia."
"Vääristymät ovat näkyneet pääosin EU:n teollisuuden heikkenevässä kilpailuasemassa. Komissio pyrkiikin asetuksella poistamaan aukon sääntelyssä, jotta ulkomaisten tukien aiheuttamilta kilpailuvääristymiltä ja tasapuolisten toimintaedellytyksien heikentymisiltä sisämarkkinoilla vältyttäisiin."
"Esitys on kannatettava, mutta ei täysin ongelmaton. Jo asetuksen valmisteluvaiheessa kuului yritysmaailmasta huolta, että vaikka asetus sisämarkkinoita vääristävästä ulkomaisesta tuesta on teoriassa tervetullut, se ei välttämättä toimi kuten on tahdottu. Huolena on muun muassa ylimääräisen byrokratian lisääntyminen niin yrityksille kuin viranomaisillekin. Ilmoitusvelvollisuuden määrittelevä käsite, "kolmannen osapuolen rahoitusosuudet", on erittäin laaja. Se kattaa satoja tai jopa tuhansia liiketoimia, jotka eivät loppujen lopuksi välttämättä ole lainkaan tukia. Tämä tutkimustaakka tulee olemaan hyvin valtaisa."