Joillakin kansanedustajilla puhuminen on usein kuin joidenkin templaattien käyttöä, missä liukumavaraa ja varioitavuutta on vähänlaisesti, eikä niissä ole erityisemmin, sanoisiko, tenhoavuutta. Ensi kertaa Anna Kontulan puheisiin erityisemmin tutustuessa ne vaikuttavat pikemminkin siltä, että idealuonnokset sanomisiksi ovat perustuneet johonkin monista pohjustuksista, joille hänelle ei aiemmin ole ollut käyttöä, mutta jonka saisi muotoiltua toimimaan yhteen sen varsinaisen asian kanssa. Kuten useimpien muidenkin kansanedustajien, joiden eduskuntapuheita on tullut arvioineeksi, myös Anna Kontulan osalta ne ovat meneillään olevalta vaalikaudelta, vuoden 2024 loppuun asti huomioituja.

"Mutta mennään sitten siihen asiaan, eli tärkeimpään, sen ihmisarvoisen elämän minimiehtoihin. Ensinnäkin, mikä on ihmisarvo? Ihmisarvo on poliittinen käsite, se on teologinen käsite, ja se on oikeudellinen käsite, ja se on hieman eri asioita kaikissa näissä merkityksissä."

"Puhun ensin hieman oikeudellisesta käsitteestä: Aivan kuten täällä salissa on tuotu esiin, perustuslain 19 §:n 1 momentti, jota toimeentulotuki toteuttaa, suojaa ihmisille välttämättömän ihmisarvoisen elämän minimiehdot.."

"No niin, sitten muutama sana ihmisarvosta teologisena käsitteenä: Ne, jotka teologiaa harrastavat, ajattelevat, että on olemassa Jumala ja ihmisen arvo on suhteessa Jumalaan, ja tällaista ihmisarvoa teologisesti ymmärrettynä ei voi ottaa pois millään toimin. Se on luovuttamaton, se on meistä jokaisella riippumatta siitä, mitä me itse teemme tai mitä ajattelemattomat poliitikot meille tekevät."

"Sitten siihen tämän salin kannalta tärkeimpään eli ihmisarvoon poliittisena käsitteenä eli sinä käsitteenä, josta tässä salissa ensisijaisesti pitäisi puhua ja josta täällä minun nähdäkseni aika paljon on puhuttukin: Tässä salissa käydään keskustelua siitä, mitä meidän kulttuurissa, meidän aikanamme, meidän yhteiskunnassa, näissä olosuhteissa ja tässä kontekstissa kuuluu ihmisarvoisen elämän edellytyksiin.."

Tuolloin käsittelyn pohjana on ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2023 vp, jonka spdläinen puheenjohtaja esittelee ja mikä liittyy "hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta". Se alkaa sanoilla "Esityksen mukaan asumismenojen hyväksymistä selkeytettäisiin säätämällä niistä lain ja asetuksen tasolla. Tilanteessa, jossa hakijan asumismenot ylittävät tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän, hakija voitaisiin ohjata hakemaan edullisempaa asuntoa laissa säädetyssä.."

--

Kontula päättää erään puheensa sen toteamiseen, että hallituksen toimissa on kyse "isosta periaatteellisesta päätöksestä, jossa ollaan todettu, että hyvinvointivaltion aika on ohi ja että me siirrytään enemmän tämmöiseen brittityyliseen viimesijaiseen köyhäinapujärjestelmään, jossa ne pärjäävät, jotka pärjäävät, ja muut sitten eivät pärjää" ja kertoo sitä aiemmin toimeentulotuen ehtona olevasta tiliotteiden lähettämisestä Kelalle, toimeentulossa huomioimattoman tulon poistumisesta lakimuutoksen vuoksi ja siitä kuinka pelkkä pärjääminen saa ihmisen käyttäytymään vähäisiä lisätulojaan salailevasti.

"Olen todella surullinen siitä, että näissä sosiaaliturvaetuuksissa hallitus on nyt valinnut tämän linjan, koska näen, että tässä ei ole kysymys vain leikkauksista vaan tässä on kysymys tämmöisestä isosta periaatteellisesta päätöksestä, jossa ollaan todettu, että hyvinvointivaltion aika on ohi ja että me siirrytään enemmän tämmöiseen brittityyliseen viimesijaiseen köyhäinapujärjestelmään, jossa ne pärjäävät, jotka pärjäävät, ja muut sitten eivät pärjää."

Taannoin onkin uutisoitu Kelan tiedonsaantioikeuksien lisäämisestä suoralla pääsyllä pankkitilien tietoihin:

"Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on Kelan tiedonsaantioikeuksien ja tiedonvaihdon lisääminen sosiaaliturvaetuuksien virheellisten maksujen ja väärinkäytösten vähentämiseksi." (verkkouutiset.fi, 2025)

ja jota on perusteltu mm. niin, että

"Liikamaksuja, kuten myös etuuksien väärinkäytöksiä, voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmalla tiedon liikkuvuudella ja tietojen ristiinkäytöllä, kun Kela jatkossa saisi suoraan toisilta viranomaisilta ajantasaiset tiedot esimerkiksi asiakkaan tuloihin liittyvistä muutoksista. Tämä olisi myös asiakkaan etu, sanoo Kelan lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Valli-Lintu tiedotteessa." (verkkouutiset.fi, 2025)

Tavoitteeseen saada Kelalle tällainen oikeus on pyritty ennenkin, mutta silloin perustuslakivaliokunta ei ollut tällaisen oikeutuksen kannalla, joten hallituksen esitys ei saanut riittävää hyväksyntää.

"Kela pääsee jatkossa tutkimaan asiakkaan tilitietoja parilla klikkauksella, mikä vaikeuttaa tukien huijaamista, mutta toisaalta vapautaa asiakkaan tiliotteiden välittämisestä Kelaan. Poliisi pääsee selvittämään rikoksesta epäillyn tilitietoja ja verottaja voi tarkastaa tileistä verotuksen paikkaansapitävyyttä. Tilitietoihin pääsevät käsiksi myös muun muassa tulli, konkurssiasiamies ja ulosottomies." (yle.fi, 2018)

"Viranomaisten tiedonsaantioikeutta uudistus ei muuta, vaan ne ovat tähänkin asti saaneet samat tilitiedot käyttöönsä pankeille tehdyillä tietopyynnöillä." (yle.fi, 2018)

"Helsingin Sanomien mukaan Kela ei saa hallituksen aikomusten vastaisesti sittenkään automaattista oikeutta toimeentulohakijan pankkitilitietoihin." (mtvuutiset.fi, 2019)

"Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä ei kuitenkaan ollut riittävä peruste yksityiselämän suojan ydinalueelle kuuluvien tietojen antamiseen, Helsingin Sanomien uutisessa todetaan." (mtvuutiset.fi, 2019)

Puheessaan Anna Kontula toi esille myös yksityisyydensuojaan vähemmyyden toimeentulotuessa verrattuna muihin sosiaalietuuksiin:

"Toimeentulotukeen pitkäaikaisessa käytössä kotitalouden pääasiallisena tai määräävänä tulona liittyy merkittäviä haittavaikutuksia. Oikeudellisesti näistä ehkä kiinnostavin ja tärkein on, että se kajoaa ihmisten yksityisyydensuojaan aivan eri tavalla kuin mikään muu sosiaalietuus meidän järjestelmässä, esimerkiksi niin, että toimeentulotuen saamisen edellytyksenä on, että kaikkien pankkitilien kaikki tositteet on toimitettava viranomaisen tarkastettavaksi, eikä vain kerran vaan pyynnöstä toistuvasti. Se tarkoittaa myös merkittävästi tiukempaa menokontrollia kuin missään muussa meidän sosiaalietuudessa."

Juuri sellainen voisi kertoa hallituksen todellisista pyrkimyksistä, että perustoimeentulossa aiemmin huomioimatta jätetty vähäinen lisätulo otettaisiinkin jatkossa huomioon, sillä aikomusta esitellessä ei vielä ollut edes uutisoitu siitä, että seuraavalla hallituskaudella pitäisi säästää n. 10 miljardia lisää tjs., vaan oli pikemminkin puhetta, että "köyhimmiltä ei ole tarpeen poistaa rahaa enempää".

"Menokontrolli käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos henkilö, joka on toimeentulotuella, ajattelisi, että kun suoritan tulityökortin, niin pääsen töihin, ja päättää säästää sitä varten, tai pesukone hajoaa ja hän päättää säästää uutta pesukonetta varten, niin se raha, jonka hän on saanut säästettyä todennäköisesti käymällä leipäjonossa sinne tililleen pikkuhiljaa kuukausien aikana, otetaankin pois hänen seuraavan kuukauden toimeentulotuestaan."

"Eli semmoinen normaali talouden suunnittelu ja autonomia, jotka katsotaan aikuisen ihmisen elämään kuuluvaksi meidän yhteiskunnassa, ei ole toimeentulotuen piirissä olevalle mahdollista."

"Me tiedetään tutkitusti, että toimeentulotuen kaltaiset etuudet johtavat sellaisiin käyttäytymisvaikutuksiin, että ihmiset pyrkivät kaikin tavoin pitämään päänsä matalana, ettei viranomainen vain kiinnittäisi heihin huomiota. Jos he pyrkivät parantamaan omaa elämäänsä, niin he pyrkivät tekemään sen tekemällä pimeitä töitä tai muita hämärähommia, koska se on heidän kannaltaan edullisin tapa ja oikeastaan ainoa tapa siinä tilanteessa riskeeraamatta viimesijaista etuuttaan tehdä jotain muutosta omaan elämäänsä, koska jos esimerkiksi menee toimimaan niin uhkarohkeasti, että hankkiutuu töihin, ei ole mitään takeita siitä, että sillä väliajalla, mikä on palkan ja sen etuuden välissä, voisit olla varma siitä, että tililläsi on riittävästi rahaa, että saat sen kaurapuuropaketin sinne kaappiin."

"Tutkijat ovat vuosikymmeniä puhuneet siitä, että toimeentulotukiriippuvuutta pitäisi vähentää meidän yhteiskunnassamme sen takia, että ongelma siinä ei ole vain se, että siellä ehkä on joitain kannustinloukkuja — itse asiassa pahimmat kannustinloukut koko meidän järjestelmässämme — vaan se, että siihen liittyy mekanismeja, jotka aktiivisesti estävät ihmisiä parantamasta omaa asemaansa. [Krista Kiurun välihuuto] Jokainen yritys parantaa omaa asemaa aiheuttaa sellaisia toimeentulon riskejä, joissa järkevä ihminen vain pitää päänsä matalalla ja pyrkii olemaan tekemättä yhtään mitään silloin, kun on toimeentulotuella."

Eikö muuten positiivisen luottotietorekisterin käyttöön ottamisen jälkeen aiheutunut niin, että "Tämänhetkisten tietojen mukaan luotonantajan käyttämään ohjelmistoon on tehty tietomurto, jonka seurauksena positiivisesta luottotietorekisteristä on kysytty koneellisesti ("huomattava määrä automaattisia tietopyyntöjä") luottotietorekisteriotteita ilman perustetta." Tuolloinhan ongelma aiheutui siitä, että kun muille tahoille annettiin lupa hyödyntää samaisen järjestelmän ohjelmistorajapintaa, joku näistä sopimuskumppaneista tuli mahdollistaneeksi tietovuodon kohteena olevasta tietorekisteristä heidän kauttaan jonkun tuntemattomaksi jäävän tahon luvattomasti hyödynnettäväksi. Kelan IT-osastolle vaativinta osaamista on käyttäjillepäin näyttänyt olevan sähköisen käyttöliittymän kirjasimen vaihtaminen muutamaan kertaan vuodessa, joten jos hallitus saa muuttuneesta hallituskokoonpanosta johtuen tavoitteensa läpi, on toivottavaa, että Kela hankkii käyttöönsä asiantuntijoita, jotka eivät tyystin ole unohtaneet, miten sähköisiä palveluita ja integraatioita muihin järjestelmiin tehdään tietoturvallisesti. Tällä kertaahan ei välttämättä tarvitse niin välittää siitä, mitä perustuslakivaliokunta on tilitietojen helpommasta saatavuudesta mieltä?

Siinä on aidosti ihmettelemistä, että käytäessä huomioimaan asumismenoja toimeentulossa vähemmän jo nykyisen asunnon osalta ja jos käytännössä ei olisi muita mahdollisuuksia kuin muuttaa aivan eri paikkakunnalle, josta ei välttämättä tiedä ennalta tiedä mitään, vaikkei kuukausittainen ylitys olisi ehkä kuin muutaman kympin suhteessa hyväksyttäviin menoihin, mutta kuitenkin liiaksi, onko se edes valtion talouden kannalta järkevää politiikkaa tehdä joidenkin satunnaisten ihmisten elämää vaikeammaksi? Toisaalta, voisi myös kysyä, olisiko sitten kuitenkin pitänyt edellisen hallituksen tai sitä edellisen alkaa varautumaan siihen, että EU:n valtionvelkamenettely voisi olla nykyisin kerrotun tapaisesti uhkana sitten jossain vaiheessa? Ei niin, että olisi samoilla linjoilla hallituspuolueiden kanssa, vaan tavallaan hämmästyttää, että hallituspuolueet saivat niin helpon perusteen tehdä satoja pikku lakimuutoksia, joilla harjoituttaa rajuinta oikeistopolitiikkaa aikoihin.

"Sitten erikseen vielä tästä nimenomaisesta toimeentulotuen ehtojen kiristyksestä, joka meillä nyt on käsittelyssä. Tässä edellinen puhuja kysyi, mihin nämä kaikki ihmiset muuttavat. No, eiväthän ne kaikki ihmiset muuta tietysti mihinkään, ja niille ihmisille, joilla muuttamiseen ei ole mahdollisuutta, kysymys on toimeentulotuen eli sen aivan viimesijaisen ja pienimmän etuuden leikkauksesta, [Krista Kiuru: Eli millä ne pärjää?] koska heidän täytyy jäädä asumaan niihin asuntoihin, joissa he nyt asuvat, mutta he saavat niihin huomattavasti pienempää tukea jatkossa, jolloinka he maksavat siitä perusosasta sen yli menevän osuuden."

--

Käyttäessään erään puheensa alussa ilmaisua "hieman prosessuaalisempaa pohdintaa" sitä tuntee virittyvänsä kuulemaan kerrontaa, missä luonnehdinta joidenkin ihmisten elämästä yksioikoisempia määritelmiä todellisemman kuuloisena kohtaa hallituksen esityksen parlamentaarisen käsittelyn ongelmallisuudet tavalla, josta kiteytyy toisaalla annetun Euroopan unionin määritelmädirektiivin mahdollistamien tiukennusten täysimääräisen ahnaan hyödyntämisen arvostelma. Sosiaalitieteisyys ja seuraavan tekstikappaleen sosiaalinen mielikuvitus sanankäyttöinä erottavat puhujen niin selkeästi muista edustajista, että on varmistuttava asennostaan, ettei vain esim. vahingossa keikahtaisi kesken lukemisen tai tuntuisi siltä, että täytyy vaihtaa välillä asentoa, sillä tämä kaikki on otettava vastaan kerralla ilman todellisuuteen heräämistä. Sehän olisi yhtä suurta kiusaa kuin aamupäiväkaljoilla käydessä piipahtaminen hetkeksi ulkoilman valoisuuteen. Tunnelma ja tilanneorientoituneisuus olisi heti aivan pilalla.

"Ajattelin tässä puheenvuorossa käyttää hieman prosessuaalisempaa pohdintaa tästä hallituksen esityksestä, mutta nyt ihan ensin täytyy tähän edelliseen puheenvuoroon sanoa, että on hyvin yksioikoista ajatella, että näillä nyt päätettävinä olevilla muutoksilla ei itsessään olisi myös sosiaalitieteellisiä vaikutuksia suomalaisten turvallisuustilanteeseen."

Eduskuntakäsittelyn pohjana oli tuolloin hallintovaliokunnan mietintö HaVM 17/2024 vp, jonka valiokunnan perussuomalainen puheenjohtaja esittelee ja joka liittyy "hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta". Se alkaa sanoin "Hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi ulkomaalaislakiin Euroopan unionin määritelmädirektiivin mahdollistamia tiukennuksia hallitusohjelman mukaisesti.."

"Ja jos nyt sosiologinen mielikuvitus tässä salissa ei riitä hahmottamaan niitä kehityskulkuja, jotka tuottavat yhteiskuntiin sitä, mistä on totuttu täällä puhumaan Ruotsin mallina, niin aika vahvasti mennään kyllä silloin ojasta allikkoon. Eivät rikokset synny jossakin tyhjiössä niin, että tästä koska tahansa kuka tahansa meistä voisi esimerkiksi lähteä kuutamokeikkailemaan sen takia, että se nyt vaan tulee tyhjästä yhtäkkiä mieleen. Kaikenlainen hämärähomma syntyy aina sellaisissa olosuhteissa, joissa ihmisillä on jollakin lailla rajattu valinnanmahdollisuus, jolloinka sinällään se riski ja hankala toiminnan muoto näyttävät houkuttelevemmilta kuin jossain toisessa tilanteessa."

Se sinänsä on kummallista, miten niin monet hyväksyvät ihan tuosta vaan sellaisen, missä ihmisiin attribuoidaan jotain ryhmänä tai yksilönä, minkä jälkeen se jokin määritelmä, tokaisu, väittämä, luulotelma tjms. ikään kuin pätee häneen kaikkine aukkoisine epäloogisuuksineen myöhemminkin.

"Minä olen kyllä kovasti huolissani nyt siitä, mihin suuntaan tämä on menossa. Tässä on tapahtunut semmoista pitkäaikaista hidasta rapautumista, joka nyt on saanut tämän hallituksen aikana turbovaihteen päälle. Ei ole kysymys pelkästään tämän hallituksen ajasta, mutta nyt jotenkin siinä on tapahtunut joku semmoinen keikahduspiste, että nyt mennään kovempaa vauhtia alaspäin lakien valmistelukulttuurissa. Ei enää edes pyritä teeskentelemään, että lakiesitysten muodosta pidettäisiin kiinni."

Tästä erityisestä tapauksesta, missä perustuslakivaliokunnan näkemystä ei monen mielestä huomioitu kelpoisasti, nostatettiin paljon "metakkaa" julkisuudessakin, mutta hallituksen arvosteltavuuden kannalta olisi parempi, jos vastaavaa tapahtuisi laajassa määrin. Jos ei tapahdu, silloin aiemmin nostatettu "metakka" nousee ihmisten mieliin siihen tapaan, että "se nyt oli vain sellainen yksittäistapaus", mikä taasen toimisi vastaansanojien tavoitteita vastaan.

"Ei pidä perustella vain, että hallitusohjelmassa lukee niin, koska se, että hallitusohjelmassa lukee jotain, on erään asiakirjan huomioimista, mutta se ei kerro, miksi sinne hallitusohjelmaan on kirjoitettu tämä asia, miksi poliittinen päätöksenteko haluaa edistää tätä asiaa, mitä tällä tavoitellaan, miten ajatellaan, millaisten mekanismien kautta tämä uudistus johtaisi tämmöiseen lopputulokseen. Eikä myöskään riitä, että siellä lukee, että direktiivissä annetaan mahdollisuus, ellei direktiivissä ole pakottavaa syytä muuttaa. Se on mahdollisuus, mutta edelleen pitää perustella, miksi tätä mahdollisuutta tai tätä liikkumavaraa käytetään juuri tällä tavalla. Jos ei lakeja perustella, niin tässä talossa hoidetaan kyllä sitä ihan ydinhommaa tosi huonosti. Ja sitten kun siihen liitetään vielä se, että vaihtoehtoja ei tarkastella lainkaan, niin kuin tässä lakiesityksessä, tai niitä tarkastellaan hyvin pinnallisesti, niin se on edelleen sitä samaa huonoa lainsäätämistä."

"Sitten tämä lakien uudistamisprosessi: se, että tehdään jatkuvasti tämmöisiä sirpaleuudistuksia, jotka tekevät mahdottomaksi ensinnäkin tietysti poliittisille päättäjille arvioida, mitä kaikkia vaikutuksia näillä osauudistuksilla on, mutta sitten toki ne myös synnyttävät jälkikäteen jopa viranomaisille tämmöisiä yllätystilanteita, joissa kukaan ei oikein tiedä, miten tässä nyt näin tuli säädettyä."

"Ja sitten se, mikä on todella, todella ikävää ja ongelmallista meidän järjestelmän kannalta, on se, että perustuslakivaliokuntaa käytetään oikolukijana, eli se, että hallituksen esityksiä tuodaan niin heikossa kunnossa tähän taloon, että perustuslakivaliokunta, joka muutenkin on todella ylityöllistetty, joutuu käyttämään aikaansa niiden tarkastamiseen."

Pitäisiköhän oikeastaan myöntää, etten tiedä, missä määrin "heikossa kunnossa" olevia hallituksen esityksiä tuodaan esim. perustuslakivaliokuntaan? Sirpaleuudistuksien osalta voisi olla samaa mieltä vaikkapa siltä kantilta, että yksillä tahoilla on käytössään aikajana, jolle on strategisesti sijoitettuna erilaisista muutoksista muistuttavuudet ja missä sijoittelussa on koettu huomioida vastaansanomisten vaikeuttamisen mahdollisuudet ja muille tahoille muutokset todellakin voivat tulla yllätyksinä ja "todellisten tavoitteiden" osalta vasta myöhemmissä vaiheissa tarkemmin hahmotettavina.

--

Ben Zyskowicz on välihuudellut niin moneen kertaan erään Anna Kontulan puheenvuoron aikana, että pitäisi ehkä epäillä, josko Ben tunnistaa Anna Kontulan puheiden olevan liian suuri riski vastavaikuttamisen näkökulmasta. Esim. maininta siitä, että "yhteiskunta jättää tietoisesti osan lahjakkuusreservistään käyttämättä" ei pitäisi antaa aihetta kommentoida, että "Voi voi mitä höpöpuhetta!", vaan pikemminkin saada miettimään, josko ne käytännöt ja arvioinnin hetket, joilla ihmisten käytettävyyttä ja kykenevyyttä tunnustellaan, antavat vääriä vaikutelmia sen vuoksi, että edeltävät ajanjaksot ovat olleet vähemmin rahaa käytettävissä olevuuden vuoksi "lahjakkuuden" esiin pääsemistä vaikeuttavia. Sinänsä lahjakkuus on tässä jokseenkin monitulkintainen käsite ja tarkemmin ottaen Kontula mainitsi tämän korkeakouluun hakeutumiseen liittyvänä päätöksentekona.

"Nyt hallitus kuitenkin on päätynyt joukkoon esityksiä, jotka yhdessä lisäävät toimeentulon asiakkuutta potentiaalisesti jopa 40 prosenttia. Se on valtava muutos pois hyvinvointi-ideologiasta ja tutkitusta tiedosta kohti köyhäinhoitoa ja köyhyydestä rankaisemista. Asumistuen leikkauspaketissa suurin kärsijäryhmä ovat opiskelijat sekä yksinhuoltajaperheiden lapset. Kun leikkauksia kohdistetaan tuleviin sukupolviin, saa olla varma, että jäljet ovat pitkät. Hallituksen esityksen staattisten vaikutusarvioiden pohjalta on mittakaavaa vaikea ennakoida, mutta se tiedetään, että köyhyyden lisääntyessä ja opiskelun kallistuessa korkeakouluopintoihin valikoidutaan entistä useammin vanhempien varallisuuden perusteella. Se tarkoittaa, että yhteiskunta jättää tietoisesti osan lahjakkuusreservistään käyttämättä. [Ben Zyskowicz: Voi voi mitä höpöpuhetta!]"

Nopeita väittämän "alasampumisia" esiintyi siinäkin kohden, missä Kontula totesi työttömien kurjistamisen olevan hallitukselle päämäärä, ei keino, sekä siinä kohdin, missä hän luonnehtii "ylimpiin tuloluokkiin kuuluvien oikeistolaisten" olevan taipuvaisia näkemään pienituloiset ihmiset "moraaliltaan ja henkiseltä kypsyydeltään keskenkasvuisina" ja jotka "asemoivat itsensä tahoksi, jonka tehtävänä on jakaa näille kuria ja järjestystä".

"Hallitus siis haluaa toteuttaa merkittävän leikkauksen työttömyysturvaan, vaikka se tietää, että keinot eivät vastaa tavoitteita. Miksi ihmeessä? Vaikea on löytää muuta selitystä kuin että työttömien kurjistaminen on sille itsessään päämäärä, ei keino. [Ben Zyskowicz: Löytyisiköhän, jos oikein yrittäisitte löytää?] Tutkitusti eritoten ylimpiin tuloluokkiin kuuluvat oikeistolaiset ovat taipuvaisia näkemään pienituloiset ihmiset moraaliltaan ja henkiseltä kypsyydeltään keskenkasvuisina ja asemoivat itsensä tahoksi, jonka tehtävänä on jakaa näille kuria ja järjestystä. [Ben Zyskowicz: Tosi naurettavaa puhetta! — Oikealta: Höpö löpö!]"

"Niiltä osin, jotka ilmeisesti edustaja Zyskowiczia tässä eniten kuohuttivat, perustan väittämäni varsin laajaan tutkimusaineistoon, jonka vanhempaan kerrostumaan voi tutustua kirjani "Luokkalaki" lähdeluettelosta mutta josta viime aikoina on käyttänyt julkisuudessa tutkimuspohjaisia puheenvuoroja muun muassa Juho Saari ja Anu Kantola omien tutkimushankkeittensa pohjalta."

"Mitä tulee Orwelliin, kysymys on suosikkikirjailijastani, jonka kaikki teokset olen lukenut, [Ben Zyskowicz: Hyvä! Vielä kun oppisitte jotain!] ja lämpimästi toivoisin, että kaikki, jotka politiikassa häntä siteeraavat, paitsi lukisivat hänen kirjojaan myös ymmärtäisivät lukemansa. [Ben Zyskowicz: Aivan!]"

Kun lukaisee tarkemmin sitä hallituksen esitystä, mitä eduskuntakeskustelussa käsiteltiin eli "Hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta", löytyy sieltä erillinen taulukkokin, jossa on lueteltu ne asiat, joihin muutos kohdistuu: Työttömyysturvan työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen (28kk), Työssäoloehdon euroistaminen, Lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen, Omavastuupäivien pidentäminen viidestä seitsemään, Lapsikorotusten lakkauttaminen ja Työttömyysturvan suojaosista luopuminen. Anna Kontulan puheesta olisi voinut päätellä, että hallituksen ehdotuksessa olisi ollut jostain paljon pahemmasta ja suuresti enemmän ihmisten tuloja vähentävästä, joten siinä mielessä alkaakin tuntua, olisiko Ben Zyskowicz käynyt reagoimaan varsinkin sen vuoksi, että Anna Kontulan puheet vahvasta pyrkimyksestä, sanoisiko, yhteiskunnan kahtiajakoon, eivät tuntuneet sopivan tilanteeseen prikulleen?

Jos Anna Kontula olisi sanonut, että nämä kaikki muutokset ovat osana sitä valmistelua, jolla pyritään tekemään yhteiskunnasta osalle ihmisistä elinkelvoton heihin kohdistuvista keinotekoisista rajoituksista johtuen ja pönkittänyt kerrontaansa animoidulla infografiikalla, viestinnän toimivuus ja vastaanotettavuus olisi ollut aivan toisenlainen eli vastaansanominenkin olisi ollut paljon vaikeampaa. Tällöin hän olisi voinut osoittaa välittömämmin tajuttavasti, että esim. "Työttömyysetuuden sovittelusta poistettaisiin niin kutsuttu suojaosa eli se osa tuloa, jota ei huomioida sovitellun työttömyysetuuden määrän laskennassa" on eräs erityisen merkittävä tekijä, joka vaikeuttaa ihmisten etenemistä elämässään kenties jopa useita vuosia.

Myöhemminhän hallitus teki esityksen, jonka mukaan toimeentulotuessakaan ei enää jätettäisi edes sitä jotain viittäkymppiä huomioitavaksi, minkä on voinut saada vaikkapa myytyään pari vanhaa koulukirjaa jollekin toiselle. Voisi ounastella, että hallitus hämää tahallaan ripottelemalla pikku muutoksia sinne tänne aikajanaa hallituskaudellaan, jotta niihin olisi vaikeampi iskeä vastaväittämin.

Perussuomalaisten Jorma Piisinen osallistui asiasta käytyyn keskusteluun näin järkiperäisesti: "On ymmärrettävää, että sosiaaliturvamme on ajan saatossa paisunut kestämättömälle tasolle ja sen ylläpitämiseen yhteiskunnallamme ei enää ole varaa. Tiedotusvälineistä olemme saaneet lukea ideologisesti työttömistä ihmisistä, eli on aivan ilmeistä, että tätä meidän antoisaa sosiaaliturvajärjestelmäämme myöskin väärinkäytetään."

Kokoomuksen Heikki Autto vetosi hänkin velkaantuneeseen Suomen puolesta ja julkisen talouden vahvistamisen tarpeeseen: "Ainoa tapa kääntää tämä velkaantumisen tie uudeksi menestykseksi kansakunnalle on tämä pohjoismainen työn linja. Vain työtä tekemällä kansakunta voi menestyä. Sen vuoksi tämän muutoskokonaisuuden tarkoituksena on purkaa työn vastaanottamisen kannustinloukkuja, nopeuttaa ihmisten uudelleentyöllistymistä ja siten vahvistaa julkista taloutta Suomessa."

Työministeri Satonen ei tuttuun tapaansa halunnut tunnistaa ihmisten erilaisia elämäntilanteita yms., vaan kertoili, että "uudistuksen tavoitteena on lisätä työnteon kannattavuutta suhteessa sosiaaliturvaan ja kokoaikatyön kannattavuutta suhteessa osa-aikatyöhön" ja että "TE-palveluita kehitetään yksilöllisemmiksi ja nimenomaan niin, että virkailijoilla on enemmän aikaa käytettävissä niiden työnhakijoiden kanssa, jotka tarvitsevat enemmän henkilökohtaista palvelua", vaikka todellisuudessa työttömien palvelemisessa "yksilöllisyys" ei useinkaan tuo mitään erityisempää lisähyötyä ja työhönosoitukset jättävät yksilöllisyyden huomioimatta heti kun ammattisuojan antama kolmen kuukauden aika päättyy. Toisaalta, tältä osin entiseen tapaan antaisi jatkua myös esim. SDP ja Keskusta, joten..

Sinänsä erikoista, että kun ulkomailta töihin tulevien ihmisten maassaoloehtoja kiristetään, jotta saataisiin maahan jäämään vain "parhaimmista parhaimmat" ja ne jotka tekevät mitä vaan, mitä vaaditaan, TE-palveluissa ihmisten potentiaaliseen tulevaisuuteen puututaan rajusti pakottamalla yksilö "ihan mihin tahansa töihin". Siihen tapaanhan esim. Perussuomalaisten edustajat ovat julkisuudessa ym. kommentoineet, että "teet työtä ja elät tai jos et tee työtä, niin et elä", missä siis jää huomioimatta se kansantaloudellinen näkökulma kenties sen vuoksi, että moni perussuomalainen ei kykene ajattelemaan kahta suht kompleksista asiaa samoihin aikoihin. Tosin, tämä täytyisi jatkoselittää luonnehtimalla esim. sitä, kuinka jotkin pikkuprobleemat ja muiden väärinajattelu voivat olla niitä merkittävämpiä työn saamisen esteitä, mutteivat kenties ollenkaan työssä suoriutumisen esteitä.

--

Sitä olisi jotenkin odottanut, että kyllä se Anna Kontulakin jossain vaiheessa käy puhumaan asioista, missä edes vilahtaa sanoja kuten digi, tietotekniikka tai kenties jopa tekoäly, mutta niin on kovin paljon köyhyyteen, toimeentulemiseen ja sen sellaiseen keskittyvää, että täytyi ihan kalenterista tarkistaa, onko aikamatkannut johonkin menneeseen vuoteen, jossa sellaisia ei vielä noteerattu relevanteiksi asioiksi yhteiskunnallisen osallistumisen ja ihmisten arkielämän kannalta.

Korkeakouluista ja opiskelujuudesta puhuessaan hän keskittyy toimeentulemiseen, osa-aikatyöhön, syrjäytymisen mahdollisuuteen, vauraimpien perheiden parempiin valinnan mahdollisuuksiin, lainarahasta opiskelemista varten yms.

"Tässä keskustelussa me olemme Suomessa niin tottuneet asiapolitikointiin, että puhutaan paljon niistä asioista, tilastoista ja lausunnoista, mutta haluaisin kuitenkin korostaa vielä sitä, että tässä samalla me puhumme myös ihmisten kodeista, puhutaan paikoista, joissa ihmiset asuvat, joidenka varaan he rakentavat turvansa, joissa toivoakseen voidaan olla omia itsejään ja elää yhdessä rakkaittensa kanssa. Kodilla itsellään on myös jotain semmoista merkitystä, joka ei ole tilastoitavissa, jolla ei ole taloudellisesti laskettavaa arvoa ja jonka menettämisen merkitystä on vaikea asiantuntijalausunnoilla ennakoida."

Saamistaan viesteistä: "Olen opiskelija ja pienyrittäjä. Asun opiskelijakämpässä, ja tuloni vaihtelevat kuukausittain, ja olen täysin riippuvainen, paljonko saan työtä kuukausittain vastaanotettua.."

Saamistaan viesteistä: "Osa-aikatyöni saattaa muuttua kannattamattomaksi ja vuokran omavastuu nousta liikaa, jos asumistuen taso laskee muun pk-seudun tasolle ja tukea leikataan. Toivottavasti emme putoa toimeentulotuelle.."

Saamistaan viesteistä: "Yhteen harrastukseen lapselleni on toistaiseksi ollut varaa, mutta jatkossa tämäkin voi käydä mahdottomaksi, kun on valittava ruuan ja arjesta selviytymisen välillä.."

Saamistaan viesteistä: "Monet syrjittyihin vähemmistöihin kuuluvat kaverini harkitsevat muuttoa pois Helsingistä, sillä asuminen tulee mahdottomaksi kaikkien tukien leikkausten takia.."

"Käytännössä kysymys on uudistuksesta, joka entisestään lisää erityisesti korkeakouluopintojen sosioekonomista valikoivuutta. Eli sellaisten ihmisten, jotka tulevat vauraammista perheistä, on helpompaa, turvallisempaa ja todennäköisempää opiskella pitkään kuin sellaisten, jotka tulevat köyhemmistä perheistä. Tämä tapahtuu kahden eri mekanismin kautta. Toisaalta köyhistä perheistä tulevat lapset ovat varovaisempia ottamaan lainaa, koska heillä ei ole samanlaista varmuutta ja turvaa talouden riskejä vastaan, ja toisaalta jos he nyt sitten sitä lainaa ottavat, niin siinä vaiheessa, kun opinnot on saatu päätökseen, he aloittavat aikuiselämän huomattavasti suuremman lainataakan kanssa kuin ne nuoret, jotka tulevat hyvätuloisista perheistä."

"Aikanaan kun päädyttiin siihen, että ylipäätään opiskelu tapahtuu lainarahan turvin, niin se ajatus oli, että kysymys on investoinnista, jonka melko varmasti se korkeampi koulutustaso tuottaa takaisin sitten parantuneina tuloina. -- -- Nyt tietysti tämä investointiajattelu on erityisen vanhentunut tässä ajassa, jossa odotettavissa oleva ansiokehitys vaihtelee todella merkittävästi eri alojen välillä ja tulevaisuusennusteet ovat niin epävarmoja, että on hyvin epäselvää, tuleeko sellainen ansiokehitys koskaan toteutumaan, jonka varaan näitä ennakointeja on aikanaan rakennettu."

Saamistaan viesteistä: "Olen osa-aikaisesti töissä samalla, kun luen lääkiksen pääsykokeisiin. Jos asumistukea leikattaisiin, en pystyisi lukemaan enää yhtä paljon kuin mitä pitäisi, koska joutuisin tekemään täyspäiväisesti töitä, että selviäisin peruselinkustannuksista.."

Saamistaan viesteistä: "Opiskelijana tuet eivät enää riittäisi pakollisiin asumiskuluihin ja vain vuokranmaksua ja elintarvikkeita varten olisi pakko ottaa lainaa.."

Saamistaan viesteistä: "Jos me halutaan semmoinen yhteiskunta, joka oikeasti on resilientti niille muutoksille, joita tulevaisuus on tuomassa tullessaan, niin meillä ei olisi nyt varaa menettää ajatusta tästä elinikäisestä oppimisesta ja siirtyä takaisin sellaiseen filosofiaan, jossa kerran käydään koulussa siihen saakka, kun perhetausta antaa myöten, ja se on sitten siinä."

--

Kokoomus-puolue sai näppärästi hämäämällä Kelan uudeksi pääjohtajaksi kokoomuslaisen Lasse Lehtosen antamalla median höpöttää siitä, kuinka työministerinä olleesta Satosesta aiotaan tehdä Kelan pääjohtaja ikään kuin palkintona hänelle, mitä sitten monilta tahoin paheksuttiin ja kaikkea, jolloin sitä ei valintaprosessin edetessä suuremmin mietiskelty oikein missään, mitä se voisi tarkoittaa, jos valinta kohdistuukin Lasse Lehtoseen. Tai tavallaanhan se oli jo varmistettu muutenkin, koska päätösenemmistö yhdessä Perussuomalaisten kanssa.

Kelan pääjohtajalla on suuresti painoarvoa, jos julkisessa keskustelussa olevat asiat vivahtavat vähänkään toimeentulemiseen tai sosiaaliturvaan liittyvältä. Esim. 18.6.2025 Lasse Lehtonen toteaa (mtvuutiset.fi), että "sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaustoimet ovat kohtuullisia" ja että "hän ei pidä hallituksen leikkaustoimia sosiaaliturvaa kohtaan ylimitoitettuina".

"Mitään dramaattisia muutoksia ei kuitenkaan ole tapahtunut. Pitkältihän ne ovat olleet tämmöistä hienosäätöä, jolla on pyritty saamaan järjestelmää kannustavammaksi, hän kommentoi."

Jokseenkin erilainen näkemys, jos vertaa vaikkapa siihen, mitä Anna Kontula on edeskunnassa puhunut:

"Ei ole mitään pakkoa, minkä takia köyhien sosiaalietuuksista on leikattava. Köyhien sosiaalietuuksista leikkaamiseen päädytään lukuisten arvovalintojen seurauksena, ja se, että ne tässä salissa esitetään pakkona, on klassinen tapa piilottaa ideologisia valintoja tilanteessa, jossa niitä ei kehtaa sanoa ääneen."

Minkä osalta hän siteeraa osaa hänelle lähetetyistä viesteistä:

"Pitkäaikaistyöttömänä yksin vuokralla asuvana leikkaus tulee vaikuttamaan minuun radikaalisti samalla, kun työmarkkinatuen indeksi jäädytetään, ellei tukea peräti leikata. Ahdistaa ja pelottaa joka hetki. Nytkin tingin lähes kaikesta.."

"Olen mielenterveysongelmista vuosia kärsinyt opiskelija, jolla on juuri ja juuri opiskelukykyä. Työkuntoinen taas en ole ollut vuosiin, joten säästöjä ei ole.."

"Asumistuki muodostaa usein lähes puolet kuukausituloistani. Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Teen freelance-töitä kun pystyn, mutta teen niitä jo nyt enemmän kuin terveys sallisi. En pysty korottamaan tästä tulotasoani.."

"Sivutoimisena tuntiopettajana tulot vaihtelevat ja kesät ovat palkattomia. Korkea koulutukseni, vuosien työkokemukseni ja kauniit kiitokset työni laadusta eivät vieläkään ole konkretisoituneet täysipäiväiseksi, toistaiseksi voimassa olevaksi työsuhteeksi.."