Mielenkiintoisista teknologisista kehityskuluista oletettavasti mielenkiintoisesti puhuvien nimeäminen aiheuttaa kuvallisia kansanedustajien nimilistoja selaillessa toteamuksia kuten ei toi, eikä tämä, tuo ei ainakaan, no ei todellakaan, tuo ehkä.. Jostain sitten juolahtaa mieleen, että eikös sillä SDP:llä ollut se Timo Harakka?

Liikenne- ja viestintäministerinä toiminut ja blogissaan harvakseltaan julkaistujen viestien otsikoissa toistuu useammankin kerran sana "tekoäly". Nykyisinä hallinto- ja luottamustehtävinään jotain lupaavasti jäsen-kytköisyydet "Teknologiateollisuuden yhteydessä toimivaan suomalaisten tekoäly-yhtiöiden yhteenliittymään" ja neuvostoon, jolla on kytköisyys "johtavaan kvanttitietoteknologian yritykseen", joka tosin tekee vuosi vuodelta pahenevaa miljoonatappiota, liikevaihdon siinä ollessa käänteisesti nousussa. Hänellä on ilmeisesti ollut jotain tekemistä myös kirjan "Kvanttiteknologian tulevaisuus ja kvanttiturvallinen internet" kanssa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan teknologian ennakointi -ohjausryhmään liittyvästi ja hän on itse kirjoittanut kirjan Datakapitalismi kriisien maailmassa.

Entäpä jos kokeeksi haeskelee häneen liittyvää uutisointia Google-hakuina käyttäen hakurimpsuna "site:(yle|is|iltalehti|hs).fi timo harakka"? Sepä ei sitten enää vaikuttanutkaan ollenkaan samaa tai sinnepäinkään lupaavalta kuin mainitut jäsenyydet ja teknologia-aiheisuutta lähimpänä taisi olla "Timo Harakka vaatii: Hallitus ulos X:stä". On hän kuitenkin nykyisellään eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, joten ehkäpä televisioelokuva Pääministerin käsikirjoittaminen aikoinaan, teatteritieteen maisterisuus ja toimittaja-tuottajuus Yleisradiossa voidaan antaa olla siellä menneessä huomioidessa hänen eduskuntapuheistaan sitä liian harvoin esiintyvää teknologian merkityksen puoltamista eduskunnassa.

--

Sitä on tullut toivoneeksi ja ihmetelleeksi, miksi SDP puolueena ei ole suuremmin kiinnostunut vyöryttämään teknologisuuteen perustuvaa hyvinvointia, avustavuutta yms. sillä tavoin sosioekonomisesti hetkellisesti tai pidempiaikaisesti ongelmaisten ihmisten omaehtoisesti käytettäväksi tai heitä epäsuoremmin suuressa määrin hyödyttäväksi. Toisaalta, eipä "se" työssä käyvistäkään puhuessaan tapaa ottaa mukaan julkiseen keskusteluun teknologista aspektia ns. liirumlaarumia enempää. Tähän tuntumaan verraten Timo Harakka toimii jokseenkin samantapaisesti eli hänen eduskuntapuheidensa tarkasteluajanjakson eli meneillään olevan vaalikauden osalta (päättyen vuoden 2024 loppuun) hänen kuulee puhuvan mm. datataloudesta, digitaalisesta taloudesta, kvanttilaskennasta, tekoälystä ja supertietokoneista, mutta työttömyydestä puhuessaan työttömyys sanana päätyykin osaksi hallituksen toiminnan vastaista sanailua, eikä niihin hänen puheisiinsa päädy mukaan esim. sitä, minkälaiseksi ihmiseksi voisi nykymaailmassa kehittyä ottaen huomioon, kuinka maailma muuttuu vaikkapa niiden asioiden osalta, mitä tuossa edellä lueteltiin.

Meneillään olevan vaalikauden alkupuolella eli 27.6.2023 Timo Harakka otti kantaa hallituksen asenteisiin suhteessa työttöminä oleviin käyttäen jopa sanaa "kastijako", millä hän lienee viitannut kastilaitokseen eli "järjestelmään, jossa yhteiskunnan jäsenen aseman, toimintamahdollisuudet ja kulttuurin määrittää hänen syntyperänsä". Tuolloin meneillään oli eduskuntakeskustelu aiheesta "Valtioneuvoston tiedonanto: Vahva ja välittävä Suomi Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023". Oletettavan hyvin nukkuneena hän ei vielä siinä klo 15.09 ollut tullut tehneeksi ns. freudilaista lipsahdusta eli "tullut vahingossa sanoneeksi, mitä todella ajattelee ja tuntee", mutta se kaikki mitä hallituspuolueet tekevät ja eivät tee, sekä mitä toistuvasti sanovat ja mitä eivät sano, määrittää varsin vahvasti sitä linjaa, jonka kehityssuunta on jotakuinkin sellainen, että monille ihmisille käy täysin mahdottomaksi saavuttaa elämänlaatua, joka muille mahdollistuu juurikin esim. aseman, toimintamahdollisuuksien ja kulttuurin perusteella.

"No, mutta työttömien ongelmathan ratkeavat sillä, että menee töihin, täällä sanotaan. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Mutta ei kai olla palaamassa maailmaan, jossa työ on ainoaa sosiaaliturvaa? Sillä jos kepittämällä saavutettaisiin tuo 100 000 työllisen haave, johon en usko, niin sehän olisi yhä alle puolet nykyisistä työttömistä. Siis toiveikkaimmillaankin hallitus toteaa, että suurin osa työttömistä jää ilman työtä ja siitä heitä on rangaistava. Tämä on paitsi sydämetöntä myös tyhmää, sillä näköalattomuus ja syrjäyttäminen melkeinpä pakottavat ihmiset laittomuuden tielle. Toimeentulon turva on myös yhteiskunnan turva."

"Tämä kastijako ja eri säännöt työllisille ja työttömille suomalaisille osoittaa, kuinka vanhakantainen tämä kansalliskonservatiivinen hallitus on. Työelämän monimuotoisuutta ja muuttuvuutta ei ymmärretä. Jako työhön ja työn ulkopuolelle ei ole mustavalkoinen. On tylsä oikeistolainen fantasia, että ensin ansiosidonnaiselta, sitten työmarkkinatuelta lopulta viimesijaiselle tuelle luisunut ihminen vain pienellä tökkäisyllä ilmoittautuu yksityiselle sektorille tuottaviin, vastuullisiin kokoaikaisiin tehtäviin. Työelämästä tipahtanut henkilö on autettava asteittain takaisin. Tärkeä keino on työttömyyskorvauksen suojaosa, joka rohkaisee kokeilemaan myös epävarmaa, osa-aikaista, tilapäistä työtä. Tie hyviin töihin kulkee aina huonojen töiden kautta. Tämä suojaosan poistaminen kannustaa jäämään kotiin. Kepittäminen ei tule onnistumaan."

Kolme puheenvuoroa myöhemmin (klo 15.22) Kokoomuksen Kopra Jukka haistattelee "vasemmiston aiemmille touhuille ja kehuu hallituksen pyrkimyksiä" sanaillen samaan tapaan kuin kymmenet ja taas kymmenet muut hallituspuolueiden edustajat:

"Orpon hallituksen ohjelma on työnteon ja ahkeruuden ohjelma. Edellinen, vasemmistohallitus jätti holtittoman taloudenpidon lisäksi tekemättä käytännössä kaikki todelliset työllisyyttä lisäävät uudistukset, toki julistivat niin sanottuja päätösperäisiä työpaikkoja, jotka ovat siis julkisista varoista maksettavia, eikä niillä ole tehokasta valtiontaloutta parantavaa vaikutusta. Oppositio kyllä kovasti viime kaudella laati esityksiä, muista tahoista puhumattakaan, siitä, kuinka maan talous saadaan kasvuun ja ihmisille töitä, mutta mikään ei vasemmistohallitukselle kelvannut vaan velkaralli jatkui."

"Nyt Orpon hallitus tekee uudistuksia talouskasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi, ja hyvä niin. Vasemmiston juhlat päättyivät huhtikuussa, mutta Säätytalolle kutsuttuihin siivoustalkoisiin näitä edellisen kauden vastuunkantajia ei kuulunut, vaan uusi hallituskoalitio joutuu siivoamaan sotkun. Vasemmistohallituksen saldo on surkea. On käsittämätön velkataakka, ja esimerkiksi sote-puolella tilanne on katastrofaalinen: ei hoitajia, ei lääkäreitä, ei rahaa, palveluntuotannossa haasteita, ja kaikki tämä tapahtui vasemmiston vahtivuorolla. Nyt toivottavasti Suomi saadaan uuteen nousuun työhön ja ahkeruuteen kannustavalla ihmisläheisellä politiikalla."

--

Timo Harakan teknologiaan liittyvät kysymykset ja mietteet ovat aivan toisenlaiseen sävyyn esitettyjä, sillä kansainvälisestä kilpailustakin puhessaankaan hän ei ilmaise paheksuntaa hallituksen toimia kohtaan, vaan korkeintaan naljailee, että ehkäpä 6g:n, supertietokoneiden, mikroelektroniikan ym. tulevaisuuden työpaikkoja luovasta pitäisi olla kerrottu enemmän kuin "neljällä rivillä ohimennen sivulla 4".

Todellakin tulevaisuusvaliokunta teki yksimielisen lausunnon hallituksen EU-avaintavoitteista, siitä lämmin kiitos kaikille. Nimensä mukaisesti valiokunta katsoi tulevaisuuteen, vuoteen 29. Sen sijaan, että olisi kuultu pelkästään eturyhmiä, kuultiin tulevaisuuden menestyksentekijöitä, startup-yrittäjiä, rahoittajia, kasvuyrittäjiä, teknologiaosaajia ja suurteholaskennan, tekoälyn tekijöitä. Heillä oli yksi viesti, jonka valiokunta otti tähän lausuntoonsa, ja se on se, että suomalaisen teknologian etulyöntiaseman vahvistaminen on otettava avaintavoitteiden neljänneksi pääprioriteetiksi. Haluaisin kuulla pääministeriltä, olisiko tämä mahdollista sen sijaan, että vain neljällä rivillä ohimennen sivulla 4 luetellaan 6G, kvanttilaskenta, supertietokoneet, tekoäly, mikroelektroniikka. Voisiko teknologian etulyöntiasema olla se asia, jota Suomi kaikkein voimakkaimmin puolustaa kansallisen edun, tulevaisuuden työpaikkojen eteen?

Tuolloin keskustelussa oli Kokoomuksen Heikki Auton "Keskustelualoite Suomen EU-avaintavoitteista" ja minkä sisältämänä ehdotuksena oli se, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun Suomen avaintavoitteista EU:n strategiseen agendaan ja tulevan komission ohjelmaan vaikuttamisesta".

Keskusteluehdotus alkaa sanoilla "Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle E-selvityksen (E 58/2023 vp) Suomen EU-avaintavoitteista. Avaintavoitteilla on tarkoitus vaikuttaa Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan, joka määrittelee EU:n poliittiset tavoitteet uudelle viisivuotiskaudelle..".

Oletuksena on, että Timo Harakka viittaa juurikin tuohon valtioneuvoston tekemään selvitykseen Suomen EU-avaintavoitteista, joka löytyy PDF-muotoisena linkistä, jolla nimenä Suomen EU-politiikan avaintavoitteet 2024-2029 (päiväyksellä 17.1.2024). Siinä tosiaan luetellaan sivulla 4 nuo Timo Harakan mainitsemat asiat (alakohdassa "Puhdas ja digitaalinen siirtymä").

"Suomi korostaa, että EU:n digitaalinen johtajuus edellyttää investointeja erityisesti murrosteknologioihin, kuten tekoälyratkaisut, suurteho- ja kvanttilaskenta, siruteknologia sekä 6G. Suomi korostaa EU:n globaalin vaikuttavuuden parantamista erityisesti murrosteknologioiden standardointiin liittyen."

Mm. tulevaisuusvaliokunnalta on pyydetty ennen tuon selvityksen lähettämistä lausuntoa ja mistä jatkoon eivät ole ollenkaan päässeet mm. sanat bioteknologia, avaruus, metaversumi ja tietoverkot. Kvantti siinä mainitaan 13 kertaa, mikä sitten lienee "oikeuttanut" sille pääsyn tuohon Timo Harakan mainitsemaan listaan.

"Asia on saapunut tulevaisuusvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle 22.3.2023 mennessä."

Tehdyn keskustelualoitteen johdosta käydyssä eduskuntakeskustelussa edustajat eri puolueista ehtivät käyttää useita puheenvuoroa aiheista kuten ilmasto, energia, maahanmuutto, puolustus, valtiontuet, biokaasu, ihmisoikeudet, metsätalous, ilmasto, maahanmuutto ja turvallisuus, kunnes oli pääministerin vuoro ottaa kantaa asiaan ennen kuin päästiin edes lähemmäs, vaikkakin vain sanalistalla, aiheita tutkimus, kehitys ja innovaatiot".

Sitten jatkettiin vauraudella, maahanmuutolla, maahanmuutolla, luonnon monimuotoisuudella, verosuunnittelulla, turvallisuudella, ihmisoikeuksilla ja kilpailukyvyllä. Timo Harakka ei vielä tässä vaiheessa ollut osallistunut keskusteluun kuin välikommentein eräiden muiden puhuessa. Myöskin tv:stä tuttu, Kokoomuksen Susanne Päivärinta, nostatti omassa lyhyessä puheenvuorossaan esille "geopoliittisesti vahvan EU:n" ja vähän eri tavoin tv:stäkin tutun, Perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen, täytyi päästä sanomaan puheenvuorossaan mm., että "..700 miljoonan vuosittainen hintalappu oli meille liian iso, toisin kuin vihreille, vasemmistolle ja ilmeisesti myös demareille.." ja että "..tukikelvottomia kustannuksia, väärin laskettuja henkilöstökuluja..". Tässä vaiheessa keskustelua oli käyty hiukan yli tunnin verran.

Esittelypuheenvuorossaan Kokoomuksen Heikki Autto puhui hyväntahtoisesti(?) eduskunnan toimintakulttuurista:

"Moni eurooppalainen kollegamme onkin itse asiassa meille hieman kateellinen siitä, kuinka kattavasti eduskunnassa pääsemme perehtymään ja ottamaan kantaa EU-lainsäädäntöön jo sitä säädettäessä."

mikä voi perehtymisen mahdollisuuksien osalta myötäillä totuutta, mutta kantaa ottamaan pääsemisessä painotus taitaisi olla pikemminkin siinä pääsemisessä, eikä niinkään siinä, että siinä kantaa ottamisessa olisi mukana tai taustalla laaja-alaista ajatteluakin tjs.?

Toinen keskustelutunti olisi varmaan sekin kulkenut ilman teknologian tapaisesta mainitsemistakaan, mutta juuri hiukan ennen Timo Harakkaa tuli Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo ottaneeksi puheeksi digitaaliset sisämarkkinat Euroopassa, jotka ovat hänen mukaansa "noin 10—15 vuotta perässä muita keskeisiä kumppaneita, USA:ta tai Aasiaa" ja että "66 prosenttia kaikista alustatalouden yrityksistä on USA:ssa, 30 Aasiassa ja vain kolme täällä", mikä taasen on "valtava ongelma Euroopalle". Näiltä paikkein eli heti Timo Harakan puheenvuoron jälkeen keskustelu alkoi painumaan päätöstään kohti, eikä jäljellä siinä vaiheessa ollutkaan juuri muita kuin eurooppa- ja omistajaohjausministeri, ympäristö- ja ilmastoministeri, vielä kertaalleen pääministeri ja sitten vielä maa- ja metsätalousministeri. Lopuksi keskusteluaiheen ehdottaja kiitteli käydystä keskustelusta ja sitten jatkettiin muilla työjärjestyksen aiheilla.

--

Niin sanotulla "suurella yleisöllä" ei monenkaan ihmisen osalta oletettavasti ole mitään käsitystä siitä, mitä se oikeastaan vaatii, että voi olla supertietokoneen käyttäjä tai voiko kukaan muu kuin nero tai professori hyödyntää kvanttitietokonetta tai tehdä edes koneellista laskentaa, jos ei ole "pitkälle kouluttautunut erikoistietäjä, jolla on myös erittäin hienostunutta ja laaja-alaista ymmärrystä koodaamisesta". Täten, kun esim. Timo Harakka kommentoi ekosysteemin muodostumisesta ja kysyy sen strategian perään, "joka piirtää nämä pisteet yhteen", "tavallinen kansalainen" saattaisi pitää ihan höpönä sellaista, että "joku tavis" voisi hyödyntää mitenkään sitä, mihin Timo Harakka tulee puheessaan viitanneeksi?

"Mutta tässä on juuri kysymys tästä, miten se ekosysteemi mahdollistuu. Missä on se strategia, joka nämä yksittäiset pisteet piirtää yhteen? Millä tavalla supertietokoneen, kvanttitietokoneen yhteistyössä sen ympärille houkutellaan kasvuyrityksiä, startupeja, että syntyy sellainen toisiaan ruokkiva, positiivinen kierre ja sellainen valtioneuvoston tasolta ja ministeriön tasolta määrätietoisesti ohjattu strateginen ote?"

Määritelmän oloinen "tavallisesta kansalaisesta" on tässä vähän halveeraava, sillä onhan se mahdollista, että esim. amk:ssä opiskelija saattaa osata kuvitella, miten jonkun toisen koulutusalan opiskelija saattaisi voida osata hyödyntää esim. supertietokoneita ja ties vaikka valtavirran median teknologiapainotteisempi sisältö on vaivihkaa saanut joitain ihmisiä ymmärtämään enemmän siitä, mikä on käynyt mahdollisemmaksi vähemmilläkin perustiedoilla ja -taidoilla. Sitä kai tapahtuu liian usein kassajonoissa, kauppojen käytävillä, kaduilla, netissä ym., että "kaiken maailman kateelliset" yms. yrittävät saada olonsa ja kykeväisyytensä tuntumaan ihan toisenlaiselta kuin miltä se muutoin tuntuisi, kun on juuri hetkeä aiemmin tehnyt jotain, mikä esim. ylittää kaikilla tavoin sen, mitä amk:ssa on vaadittu osattavan, joten sitä voi käydä muodostumaan halukkuutta ounastella, että "onpä tässä yhteiskunnassa paljon ihmisiä, jotka eivät paljon muuta teekään kuin marmattavat".

Kun kyse on kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisessä yritystoiminnan tasolla, silloin hetkelliset, yksilötason wau-saavutukset eivät välttämättä ole riittäviä, mutta yhdenkin yksilön kauas pitkälle pääsemisessä auttaa erittäin paljon se, että esim. ne ohjelmistot ja ohjelmistokomponentit, joita hän ajaa supertietokoneilla, palvelinkeskuksissa, laskentayksiköillä yms. ovat usein jo lähtökohtaisesti tehty periaatteella "koodaajilta koodaajille" eli dokumentaatio ja lähestyttävyys ovat mielekästä ja motivoivaa, eikä sen koodin määränkään tarvitse välttämättä olla valtavaa.

Ohjelmointikielien käyttöä voi kombinoidakin, joten enemmän laskentaa ja samalla, usein, vähemmän koodia vaativan voi suorittaa esim. Pythonilla ja jos jotain aikomusta varten kyseinen ohjelmointikieli ei sellaisenaan tarjoa jotain helpohkosti hyödynnettävää, siihen on saatavilla valtavasti lisäkomponentteja, joita käyttävät myös ne professorit ym. Matemaattisesti tai fysikaalisesti haastavammat tehtävät vaativat toki erilaista osaamista ja kyvykkyyttä ymmärtää, mutta ei pidä liian rajautuneesti olettaa, ketkä olisivat niitä, jotka voisivat hyötyä mainitusta, kuvitteellisesta, ekosysteemistä. Tietämättömyysvajeisia voisivat tältä osin olla kaikenmaailman marmattajien lisäksi myös monet kansanedustajat. Merkittävänä aspektina myös se, että ohjelmistojen valmistaminen, monistaminen ja kokeilukappaleiden tekeminen on usein täysin kustannuksetonta, jos ajankäyttöä ja sitä mistä se on pois ei huomioitaisi.

Globaalia kilpailua arvioitaessa maiden välisten jotakuinkin-luottamuksien ja yhteistöisyys-mahdollisuuksien osoittamisesta muodostuisi verkosto, minkä nojalla selittyisi osaltaan sekin, miksi puhutaan "Euroopan ulkopuolisesta kilpailuista Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan", sillä Eurooppa (tai oikeastaan EU) on kehittyvä mahtivoima, joka ei voisi vain heittäytyä olemaan ja antaa muiden, jokseenkin itsenäisten valtioiden mennä menojaan, koska sitten se ja sen jäsenvaltiot jäisivät niiden almujen saajiksi, joihin niillä on varaa, koska esim. teknologia on niin monentapaisesti mm. arjen ja teollisuuden toimivuuteen vaikuttavaa.

"Toinen vaihtoehto on se, että huolehtisimme siitä, että suomalaiset huipputeknologiset yritykset menestyvät Euroopan ulkopuolisissa kilpailuissa Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan. Silloin loisimme Eurooppaan vientituki-instrumentin, jolla voisimme tukea kilpailussa Yhdysvaltain pääomasijoittajien syviä taskuja ja Kiinan valtion nollakorkoisia rahoituksia vastaan."

"On aivan erinomaista, kuten edustaja Puisto tuossa totesi, että jo varhaisessa vaiheessa tehtiin panostuksia Helmi-kvanttiyhteistyöhön. Ja yhtä erinomaista on se, että varhaisessa vaiheessa sitouduttiin rahoittamaan Lumi-supertietokoneen jatkoa kansallisesti enintään 250 miljoonalla eurolla osana jatkuvasti kasvavaa, tällä hetkellä käsittääkseni 11 EU-maan konsortiota, jotta huolehditaan siitä, että meillä on jatkossakin Euroopan tehokkain supertietokone ja sen ympärille mahdollistuva ekosysteemi."

Siteerauksessa mainitussa LUMI-supertietokoneessa ja LUMI-konsortiossa on siis kyse mm. tästä:

"The European High-Performance Computing Joint Undertaking (EuroHPC JU) is pooling European resources to develop top-of-the-range exascale supercomputers for processing big data, based on competitive European technology. One of the pan-European pre-exascale supercomputers, LUMI, is located in CSC’s data center in Kajaani, Finland. The supercomputer is hosted by the LUMI consortium. The LUMI (Large Unified Modern Infrastructure) consortium countries are Finland, Belgium, the Czech Republic, Denmark, Estonia, Iceland, the Netherlands, Norway, Poland, Sweden, and Switzerland."

Sinänsä ohjelmistokehittäjät ja laitekehittäjät, yritykset tai yksityishenkilöt, jotka osittain hyödyntävät toisen tahon tarjoamaa laskentatehoa, voivat varsin vapaasti päättää, mistäpäin laskentatehonsa hankkivat, mutta tietosuojan ja tiedon saavutettavissa pysymisen ym. kannalta monet tahot voivat kokea tärkeäksi tai vaadituksi järjestää asiat niin, että EU:n rajojen sisällä pysytään kaikelta osin. Onhan niitä sellaisiakin nettipalveluita, joista voi vuokrata vaikka 16 NVIDIA:n tehokasta laiteohjainta suorittamaan jotain laskentaa vaikkapa pariksi tunniksi, eikä niiden käyttöönottoonkaan välttämättä mene kuin kymmenisen minuuttia rekisteröitymisen jälkeen, joten siinäkin mielessä jollakin strategialla sitä varten, että hyödynnettäisiin EU:n tai sen alueella toimivien yrityksien tarjoamaan teknologiaa, olisi merkitystä ja tavallaan sitähän tuo Timo Harakka tuossa eräässäkin vaiheessa haikaili hallitukselta.

"Ja nyt oikeastaan se, mikä tästä valtioneuvoston EU-avaintavoitteesta puuttuu ja oikeastaan, voisi sanoa, huutaa poissaolollaan, on näitten teknologioiden puolesta toimiminen Euroopan unionissa seuraavan viiden vuoden aikana. Puhun 6G:stä, puhun kvanttitietokoneista, puhun ylipäätään suurteholaskennasta ja siihen liittyvästä ekosysteemistä, kaikista niistä asioista, joissa Suomella on paljon menetettävää, jos eurooppalainen ensinnäkin säädäntö ja myöskin tutkimus- ja kehitystyö ja myöskin resursointi ei ole meidän kannalta kannattavaa. Ja tältä osin kun sitten pohditaan sitä, minkälaista teollisuuspolitiikkaa Euroopan unionissa pitäisi harjoittaa, niin sen sijaan, että protestoimme ja jättäydymme kaikesta sivuun puhdasoppisesti, meidän tulisi miettiä, millä tavalla tutkimus- ja kehityspanoksia suunnattaisiin näihin kärkiteknologioihin tavalla, josta olisi nimenomaan Suomelle eniten hyötyä, ja tulisi edistää sen tyyppistä strategista ajattelua vihdoin viimein."

Mietteitä herättävinä huomioina, jonkalaisia saisi olla eduskuntapuheissa enemmänkin, hän tuli kertoneeksi G7-maiden tekemistä arvioista tekoälyn vaikutuksiin liittyen, mutta joka olisi saattanut hyötyä täsmennyksestä. Blogissaan hän on käyttänyt samaa tekstiä selittävän kuvan kanssa (jonkalaisia tai yleensä mitään moisenlaisia havainnollistamisvälinettä eduskunnassa ei käytetä), joka on otsikoitu sanoin "Top five opportunities of generative AI to help achieve national and regional goals" eli siis "generative AI", eikä tekoäly tai koneäly muuten vaan.

Lähdetietoa hän ei blogissaansakaan tarkemmin mainitse, mutta oletettavasti lähteenä on ollut OECD:n julkaisema 37-sivuinen "G7 Hiroshima Process on Generative Artificial Intelligence - Towards a G7 Common Understanding on Generative AI", jonka esittelysanoissa mainitaan, että

"G7 leaders identified topics for discussion in the Hiroshima process and called for an early stock taking of opportunities and challenges related to generative AI. This report presents the results of a questionnaire developed to support the stocktaking to help guide G7 discussions on common policy priorities with regard to generative AI." (ks. https://g7.utoronto.ca/ict/2023-bf3c0c60-en.pdf)

Tarkentavan selityksen mukaan "The figure aggregates responses from seven respondents to the question: From your country or region's perspective, what are the top five opportunities generative AI presents to help achieve national and regional goals? (Please select five options)."

Siinä yhtään merkittävyyttä ei jaeta sille kohdalle, missä vaihtoehtona on "Eradicating poverty and hunger" ja miltä osin Timo Harakka huomautti kysyvästi:

"Ohjaammeko tekoälyä tuottamaan yhä koukuttavampia kissavideoita vai ratkaisemaan ilmastonmuutosta? G7-maiden kyselylomake antaa ajateltavaa. Kerroin äsken, että seitsemän valtiota seitsemästä piti tekoälyä ennen kaikkea tärkeänä talouden tehostajana, mutta valmiissa vastausvaihtoehdoissa oli muitakin. Maailman rikkaimmille maille ehdotettiin, että tekoälyn avulla voitaisiin poistaa nälänhätä ja köyhyys. Tämä vaihtoehto sai tasan nolla ääntä."

Vaihtoehto "Improving healthcare" sai noteerauksen viideltä G7-maalta seitsemästä, miltä osin Harakka kommentoi ominaan:

"Seuraavaksi seitsemän rikkaimman maan listalla oli parempi terveydenhuolto. Tekoäly on edistynyt jättiharppauksin biotieteissä. Ohjelma, joka osaa ennustaa yli 200 miljoonan proteiinin rakenteet, säästää tutkijoilta kaikkialla maailmassa valtavasti rahaa ja työtunteja. Sekä lääkkeiden kehityksessä että kliinisessä diagnostiikassa raportoidaan joka päivä mahtavia parannuksia."

--

Aivan valtavaa määrää esim. tekoäly-aiheista sanottavaa Timo Harakalla ei sentään ollut, mutta moniin muihin edustajiin verrattuna lienee ollut helpohko erottua melkeinpä briljantiksi kuten vaikkapa kysyä sen varmistamisesta, miten tekoälyn uhkat eivät toteutuisi ja mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää paremmin, vaikka ei se kysymyksenä sinäänsä niin kummoinen ollutkaan:

"Tämähän ei ollut mikään pieni asia, tämä maailman mahtavimpien yritysten verosuunnittelun suitsiminen, mutta vielä isompi haaste on tietysti se, millä tavalla hallitsemme tekoälyä. Mikä on se oikea foorumi, kansainvälinen ja monikansallinen foorumi: onko se YK, vai onko tämä OECD:n erinomainen käytännön esimerkki nyt osoittanut, että se voisi olla juuri oikea taho, vai lähdetäänkö siitä, että muut kopioivat Euroopan unionin tekemiä tekoälyratkaisuja niin, että saataisiin varmistettua se, että tekoälyn uhkat eivät toteudu mutta tekoälyn mahdollisuudet voidaan hyödyntää koko ihmiskunnan hyväksi?"

--

Datataloudesta ja digitaalisista alustoista hän kommentoi siinä yhteydessä, kun meneillään oli aiheen "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta" eduskuntakäsittely:

"Siellä jo nyt on nähty se, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston resurssit ovat täysin riittämättömät ottaen huomioon sen, miten välttämätöntä, tärkeää työtä se tekee kilpailun edellytysten edistämiseksi ja tässä datataloudessa ja digitaalisessa taloudessa, jossa vallankäyttö myöskin pienemmillä alustoilla saattaa johtaa vastaaviin torppariasetelmiin kuin näitten mega-alustojenkin sovelluspalveluissa toimivien osalta."

ja missä keskustelu käytiin paljolti samojen muutamien henkilöiden (Sakari Puisto, Timo Harakka, Ville Skinnari ja kertaluonteisesti, Sinuhe Wallinheimo) kesken. Taas tuo Wallinheimo.. eikös hän ole joku.. lätkäpelaaja?

Enemmän mielenkiintoinen osuus kyseistä eduskuntakäsittelyä ilmeni aiheesta poikkeavuudessa, sillä siinä käytiin puhumaan tutkimus- ja innovaationeuvostosta, sekä digiministeriryhmästä.

10.4.2024, klo 14.49

Puisto (esittelypuheenvuoro): "Esittelen talousvaliokunnan mietinnön, jonka pohjana on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta. Esitys koskee EU:n digimarkkina-asetusta ja sisältää ehdotukset tarvittavaksi kansalliseksi lainsäädännöksi.."

10.4.2024, klo 15.11

Puisto: "Olen itse asiassa samaa mieltä näistä lähtökohdista edustaja Harakan kanssa. Jos ajatellaan viime kaudella parlamentaarista tki-työryhmää ja sen raporttia, niin niissähän keskityttiin hyvin pitkälti kvantitatiivisen rahoituksen määrää koskeviin asioihin ja verovähennysinstrumenttiin, mutta huomiota ei ollut vielä kovin paljoa laadullisissa, sisällöllisissä ja ohjaamiseen liittyvissä asioissa, joissa työ käsittääkseni nyt jatkuu tällä eduskuntakaudella uudessa parlamentaarisessa työryhmässä. Tähän liittyy myös valtioneuvoston puolelta TIN eli tutkimus- ja innovaationeuvosto, minkä järjestelyä on jossakin määrin muokattu ja millä minun mielestäni on hyvin vahvat perusteet, niin että sen pitääkin olla aktiivinen."

"Edelleen aktiivisuutta tulee lisätä myös tänne eduskunnan päähän. Meillähän on täällä lukuisia valiokuntia — talousvaliokunta, myös tulevaisuusvaliokunta, monia muita — joissa tki-elementti on vahvasti läsnä. Nämä kuitenkin käsittelevät näitä asioita aika irrallisesti, ja se näkymä valtioneuvoston puolelle nimenomaan TIN-neuvostoon on varsin ohut. Vuorovaikutustahan ei ole kovinkaan paljon. Toki me nähdään pöytäkirjoja, tavataan ministeriä aika-ajoin ja niin edespäin, mutta näitä nimenomaan tulisikin vahvistaa."

10.4.2024, klo 15.16

Harakka: "Minäkin kiitän valiokunnan puheenjohtaja Puistoa erittäin antoisasta puheenvuorosta, jonka toivon, että pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra erittäin huolellisesti lukisivat ja sisäistäisivät, koska tässä olisi minun mielestäni selkeästi eväitä ja avauksia positiiviseen tulevaisuuteen."

"Korostitte tutkimus- ja innovaationeuvoston merkitystä. Se on hyvä työkalu, mutta kiinnitän huomiota siihen, että se on aika iso konklaavi, joka kokoontuu aika harvoin ja jossa ei varsinaisia päätöksiä tehdä. Ja on ehkä liioiteltua odottaa, että pääministeri aidosti johtaisi tällaista neuvostoa sellaisella strategisella otteella. Oma kokemukseni valtioneuvostosta on se, että parhaiten tätä hallintorajat ja ministeriöt ylittävää yhteistyötä koordinoidaan ja myöskin ohjataan ministerityöryhmissä, joissa kokoontuvat relevantit ministerit sillä ajatuksella, että nyt tehdään päätöksiä asioista, jotka eivät kuuluu yksinomaan jonkun yhden ministerin tontille."

"Tältä osin viime kaudella perustettu digiministeriryhmä ja sen alla virkamiehistä koostuva digitoimisto olivat ensimmäinen pyrkimys saada näitä todellakin Euroopan unioninkin lainsäädäntöagendalla korkeimmalla olevia datatalouden strategisia asioita eteenpäin. Ensimmäistä kertaa oli se näkymä siihen, että mitä kaikkea julkinen hallinto tällä data-alueella eri ministeriöissä tekee. Voi sanoa, että tässä päästiin lupaavasti eteenpäin. Ja olen iloinen siitä, että nykyinenkin hallitus jossain muodossa tämän digiministeriryhmän on halunnut pitää yllä, koska näen, että se on konkreettisten, linjaavien päätösten kannalta paljon, paljon tehokkaampi työkalu kuin mikään TIN."

"Kiinnitän vain huomiota myös siihen, että ikävä kyllä tässä uusimmassa muodossaan tämä digiministeriryhmä ei ole ihan yhtä käyttökelpoinen kuin edellisellä kaudella, koska siitä puuttuu yksi erittäin keskeinen ministeri. Ja se ministeri on elinkeinoministeri, jolle tässäkin tapauksessa juuri tämä aihepiiri nimenomaan kuuluu ja jonka tehtävänä on suomalaista teknologiaa ja datataloutta viedä eteenpäin. Joten tällainen korjaus on ihan välttämätön toteuttaa jo ennen kuin edustaja Puisto tähän tärkeään tehtävään, voisiko sanoa, myöskin tältä laidalta suurin suosionosoituksin, astuu."

10.4.2024, klo 15.20

Puisto: "En ole ollut tutkimus- ja innovaationeuvostossa kertaakaan itse kokouksessa, mutta sen perusteella, mitä minä ymmärrän siitä, se, että se on pääministerivetoinen, on hyvä asia sinänsä, koska sehän tarkoittaa sitä, että se arvovalta ja se kaikki yhteen kokoava taho ovat korkealla tasolla, mutta siihen tietysti liittyy se haaste, että kun pääministerillä on niin monta muutakin asiaa mielessä — erilaiset budjettiasiat ja niin edespäin — niin miten saadaan sitten se draivi keskittyä nimenomaan tähän tki-elementtiin, mikä on varsin tärkeä."