Käydessä SDP:n eduskuntaedustaja Matias Mäkysen puheita vertailukelpoisesti läpi meneillään olevan vaalikauden osalta vuoden 2004 loppuun asti, alkoi aineistosta tarkemmin huomioitujen osien jäsentelyvaiheessa tuntumaan vahvasti siltä, että "eikö tämän Mäkysen pitäisi olla enemmän" ja että "toimiiko hän rajoittuneen tuntuisesti jonkinlaisen puoluestrategisen syyn vuoksi". Täten, tuntui perustellulta ottaa hieman laajemmin selvää kuka hän henkilönä onkaan ja antaa epäilyjen juolahdella mieleen, jos olivat juolahdellakseen.
Kotisivuillaan hän kertoo tärkeimpiä asioina päättäjänä hänelle olevan "nuorten mielenterveyden edistäminen, ikäihmisten turvallinen hoito sekä ihmisten toimeentulo" ja että näiden tavoitteiden puolesta hän toimii "kaikissa tehtävissään". Hän kertoo "kaiken pohjana ja tavoitteena" olevan parempi työllisyys ja osallisuus yhteiskuntaan, mitä tulee mm. yleisturva-mallilla uudistettuun sosiaaliturvaan, sekä paremmin saatavilla olevaan hoitoon ja hoivaan. Lähtökohtaisesti jo sitä voisi pitää arvostettavana, että hänellä todellakin on kotisivut, joita hän tai joku hänen puolestaan ylläpitää siihen tapaan, että ne "toimivat yhteen" hänen sosiaalisen median ja muun viestinsä kanssa. Useista blogiviesteistään huolimatta täydentäväksi sisällöksi voisi muutamalta viime vuodelta luonnehtia lähinnä blogiviestin euromääräisine listoineen ja sanallisine selittelyineen, joka muodostaa paljolti nykyisille hallituspuolueille suunnatun selvitykseen siitä, mistä ne "aiheutuneet miljardivelat" ovatkaan edellisellä hallituskaudella johtuneet,
Hänen eduskuntapuheidensa osalta voisi englanniksi sanoa, että "main dish" hänen tekemisissään on paljolti työllisyyteen ja työmarkkinoihin liittyväistä, annosteltuna yhdessä tai erikseen runsaahkolla toimeentulemisiin kytkeytyvillä, eduskunnassa ääneen lausutuilla mietteillä. Muina aiheina Mäkysellä ollut vähäisemmässä määrin ainakin osakesäästötilit, merituulivoima, pankkivaltuuston kertomus, palkkatasa-arvo, rajalaki ja rajavartiolaki.
"Teidän on hyväksyttävä se, että kun olette politisoineet työmarkkinat, te olette ennennäkemättömällä tavalla puuttuneet työntekijöiden oikeuksiin ja kieltäytyneet neuvotteluista, olette laittaneet sellaisen hallitusohjelman, että ei työnantajapuolella ole mitään tarvetta neuvotella, niin silloin te ette ole jättäneet mitään muuta väylää kuin tämän lakko-oikeuden käyttämisen työmarkkinajärjestöille."
"Te ajatte työnantajien pyytämiä ja pitkään toivomia asioita yksipuolisesti nyt työmarkkinoilla, ja se murentaa luottamuksen työmarkkinoilla, se murentaa pohjoismaisen mallin Suomesta. Se on se varsinainen ongelma."
"Te yksipuolisesti heikennätte nyt hallituksena palkansaajien asemaa, te heikennätte ihmisten työehtoja suoraan ja olette tulleet työmarkkinaosapuoleksi. Hallituksen ohjelma on kirjoitettu suoraan elinkeinoelämän tavoitteiden mukaisesti, ja nyt te jääräpäisesti viette sitä eteenpäin. Nyt on saatu uutisia, että hallitus aikoo jopa kiiruhtaa esitysten läpiviemistä eduskunnasta."
"Tämän hallituskauden aikana eivät sosiaaliturvaetuudet eläkkeitä ja toimeentulotukea lukuun ottamatta tule seuraamaan hintojen nousua. Yli kymmenen prosentin leikkaus tehdään juuri niiden ihmisten toimeentuloon, joiden tulot menevät kokonaisuudessaan kulutukseen. Tällä esityksellä jäädytetään sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusrahat, työttömän peruspäiväraha, sen korotusosa ja lapsikorotus, lasten kotihoidon tuki, yleinen asumistuki, opintoraha, sen huoltajakorotus, materiaalilisä ja useita muita etuuksia. Näiden leikkausten myötä 100 000 ihmistä pudotetaan toimeentulotuen varaan ja Suomeen tulee 41 600 pienituloista ihmistä lisää."
"Ensinnäkin on todettava, että Suomessa työttömyyden pitkittymisen syyt ovat tutkitusti ihan muualla kuin sosiaaliturvan kannustinloukuissa. Ensisijaisesti ne liittyvät ihmisten terveydentilaan, koulutukseen, asuinpaikkaan. Yksin asuminenkin on suurempi riski työttömyyden pitkittymiselle kuin sosiaaliturvan kannustinongelmat. Puhuessaan kannusteista hallituspuolueet vielä nostavat esiin, että he aikovat ottaa käyttöön kohtuuhintaisten asuntojen tulorajat. Mitä pahempaa tuloloukkua voidaankaan keksiä kuin se, että ihminen ottaessaan työpaikan vastaan, saadessaan lisätuloja, menettää oman kotinsa tai joutuu muuttamaan asuntoon, josta joutuu maksamaan selvästi korkeampaa vuokraa?"
"Tämä kokonaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisten työnteon kannustimet heikkenevät hyvin radikaalisti. Moni hallituspuolueen edustaja on sanonut, että nyt kannustetaan ihmisiä töihin ja luodaan työpaikkoja, kun työnteon kannustimet paranevat, mutta itse asiassa suojaosien poistaminen heikentää kannusteita osa-aikatyön tekemiseen, ei paranna mitenkään kannusteita ottaa kokoaikatyötä vastaan, eikä suojaosilla ole näytetty olevan mitään vaikutusta kokoaikatyön tekemisen vähenemiseen."
"Hallitus poistaa niin asumistuesta kuin työttömyysturvasta suojaosan, joka on mahdollistanut osa-aikaisen työn vastaanottamisen mutta ei tutkimusten mukaan ole vähentänyt kokoaikatyön määrää. Lisäksi hallitus heikentää toimeentulotuella olevien ihmisten oikeutta asua kodissaan. Heidän on muutettava kolmessa kuukaudessa pois asunnostaan, jos asumismenot ylittävät toimeentulotuen asumismenonormin. Samaan aikaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa heikennetään ja vapaarahoitteisten asuntojen rakentamisaloitukset ovat pysähtyneet. Lopputuloksena on asunnottomuuden lisääntyminen, työllistymisen vaikeutuminen ja epätoivon kasvaminen."
Taloudellinen toimeentuleminen ja esim. mielenterveys eivät teemoina muotoudu hänen puheissaan edes anekdoottimaiseksi tai tilannekuvailevaksi, vaan enemmänkin "sipaisevaksi", missä sitten osansa saavat asumistuki, sosiaaliturva, työllistyminen, stressi ym. Näistä on sitten todettu jotain erilaisin "tehokertoimin", missä suurempitehoisimmassa muodossaan todetaan hallituksen toiminnassa olevan kyse mm. "köyhien siirtämisestä pois rikkaiden silmistä", "ideologisesta pienituloisten aseman heikentämisestä", "ihmisten jakamisesta kunniallisiin menestyjiin ja laiskoihin pienituloisiin", "kyynisestä ja negatiivisesta ihmiskuvasta" ja "halusta lisätä köyhyyttä".
"Asumistukileikkauksen ja muun asuntopolitiikan murtamisen myötä Suomen asuntomarkkinat eriytyvät. Tällä tarkoitetaan sitä, että pienituloiset asuvat omilla alueillaan ja suurituloiset omillaan. Tällainen asuntopolitiikka on yksi suurimmista syistä muun muassa Ruotsin jengiytymisongelman taustalla. Eriytymisestä kärsivät yhteiskunnassa aivan kaikki. Köyhien siirtäminen pois rikkaiden silmistä ei poista yhteiskunnallisia ongelmia vaan synnyttää niitä. Tämä suunta on pois pohjoismaisesta hyvinvointimallista kohti epätasa-arvoista ja eriarvoista yhteiskuntaa. Te väitätte olevanne huolissanne nuorisorikollisuudesta ja jengiytymisestä mutta viette Suomea paheksumallenne Ruotsin tielle tällä esityksellänne. Lääkkeeksi tarjoatte nuorten laittamista vankilaan, ja jopa oikeusministeri on esittänyt jengiytymiseen ihmisten häätämistä kodeistaan, mikä sinänsä on linjassa asumistuen ja toimeentulotuen leikkausten kanssa. Tämä tie ei vie turvallisempaan vaan turvattomampaan Suomeen."
"Tässä esityksessä tai koko kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitusohjelmassa ei ole kyse talouden tasapainottamisesta. Talous ei tasapainotu koko hallituskauden aikana. Kyse on tulonjakopolitiikasta, ideologisesta pienituloisten aseman heikentämisestä ja kyynisestä ihmiskuvasta, jossa ihmiset jaetaan kunniallisiin menestyjiin ja laiskoihin pienituloisiin."
"Näissä teidän työelämäuudistuksissanne ja työttömyysturvauudistuksessanne näkyy ensinnäkin hyvin kyyninen ja negatiivinen ihmiskuva: se, että työttömät ovat työtä vältteleviä, ovat siellä kannustinongelmien takia, vaikka kysymys on oikeasti siitä, mihin edustaja Lauri Lyly jo aiemmin viittasi, sairaudesta, koulutuksesta, asumisesta ja niin edelleen."
"Tämä teidän politiikkanne lisää köyhyyttä mutta ei pienennä velkaantumista. Tämä on hyvin erikoinen talouspolitiikan linja, jonka te olette valinneet. Te olette nimenomaan halunneet lisätä köyhyyttä ja päättäneet samalla, että velkaantumisen taittaminen ei ole tärkeä tavoite."
Mäkynen tapaa muotoilla sanomisiinsa mukaan loogisen kuuloisuuksia, jotka eivät kuitenkaan ole erityisen uniikkeja tokaisuja, josko edes yllättäviäkään, kuten
"Oletteko huomioineet, että nämä työttömyysturvaleikkaukset ajavat ihmisiä toimeentulotuelle ja sen kautta heikentävät jopa niitä taloudellisia kannustimia, joilla nyt perustelette näitä uudistuksia"
"Kyse ei ole siitä, että sosiaaliturva on liian anteliasta. Kysymys on siitä, että työttömät ovat sairaita, heidän koulutuksensa on vanhentunut, he asuvat väärällä puolella Suomea. Näihin asioihin te ette puutu. Te ette auta työttömiä oikeasti työllistymään. Te heikennätte ainoastaan heidän toimeentuloaan, mikä entisestään vaikeuttaa työllistymistä, kun he joutuvat toimeentulotuen varaan, saavat edelleen epävarmuutta elämäänsä ja esimerkiksi mielenterveysongelmia tämän myötä."
"Opintolainapainotteisuuden lisääminen nimenomaan estää syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tai pienituloisista perheistä olevia nuoria lähtemästä opiskelemaan. Se me tiedetään jo nyt tutkimuksista jo aiempien opintolainatasojen kohdalla. Ei opintolainan kasvattaminen tätä tilannetta mitenkään tule parantamaan."
"Asumistukea ja muita etuuksia leikataan sadoilla euroilla kuussa ja omistusasujilta poistetaan asumistuki kokonaan, mikä tarkoittaa työttömyyden ja sairauden tilanteessa pakkoa myydä oma kotinsa, vaikka kulut olisivat vuokra-asuntoa pienemmät. Mitä on tehtävä, kun pikkupaikkakunnalla ei asuntoa saa myydyksi ja vuokra-asuntoja ei ole?"
ja onhan siinä hallituksen toiminnassa kieltämättä paljon sellaisia, ei vain piirteitä, vaan tosiallisesti viitsimättömyyttään myöhemmälle mahdolliselle arvioimiselle jättämisiä, että moisia on toki syytäkin ehdottaa muidenkin hämmästeltäväksi (jokusen kerran).
Mäkysen kannanotoissa luulisi täytyvän ilmentyä jonkinlainen kokemus esim. hänen mielenterveysseurojen hallituksien (vara)jäsenyyksistään, maakuntavaltuuston puheenjohtajuudestaan ja kaupungin, hyvinvointialueen ja Kansaneläkelaitoksen valtuustoissa olemisistaan, sillä sellaisista laadukkaasti suoriutumisen luulisi vaativan syvällistä ymmärrystä kohdealueistaan, mutta näiltä osin kannanotot olivat jonkinlaisia ääripäitä, missä toisessa puhutaan sadoista miljoonista ja miljardeista, toisessa sipaistaan toimeentulemisen yhteydessä mielenterveysongelman kehittymisen mahdollisuutta. Eihän esim. mielenterveysseuran hallituksessa voine toimia pelkästään numeerisen tiedon perusteella, vaan siinä pitäisi ymmärtää hienoisemmin, miten mitkäkin päätökset kytkeytyvän elävien ihmisten elämään?
"Hyvinvointialueiden ongelmat tässä alkuvaiheessa ovat laajassa tiedossa, ja nyt tehdään nopeita säästötoimia eri puolilla Suomea, heikennetään palveluverkkoa ja niin edelleen. Nyt te olette edelleen päättäneet syventää tätä ahdinkoa. Te leikkaatte kehysriihen päätöksillä 600 miljoonaa euroa."
"Te vähennätte tulevaisuuden rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollosta hyvinvointialueilla 1,4 miljardilla eurolla. Ette te pääse siitä totuudesta yhtään mihinkään."
"Edustaja Reijonen puhui tässä 3 miljoonan euron satsauksesta mielenterveyspalveluihin, kun samalla leikataan 1 400 miljoonaa näistä palveluista. Eihän tässä ole mitään mieltä. Jos te kerran olette niin ylpeitä, niin puolustakaa tätä ohjelmaanne selkä suorassa ja kertokaa, että te leikkaatte, koska näin on tehtävä ja koska te haluatte, että hyvätuloiset menevät sinne yksityisiin palveluihin muiden jonon ohitse Kela-korvauksilla."
"Toimeentulotuki vie ihmisiltä kaikki mahdollisuudet suunnitella elämäänsä. Kyse on kuukausi toisensa perään jatkuvasta selviytymistaistelusta byrokratian rattaissa. Toimeentulo-ongelmat ja työttömyys aiheuttavat mielenterveysongelmia. Toimeentulotuen alistavuus ja ennakoimattomuus korostavat tätä. Mielenterveysongelmat vaikeuttavat edelleen nousua takaisin työelämään."
"Opintorahan tarkoitus on mahdollistaa nopea valmistuminen, jopa täysipäiväinen opiskelu, mutta työssäkäynti, valmistuminen, opiskelijoiden jaksaminen ja mielenterveys ovat vaikeasti yhteensovitettavissa, kun opintorahan osuutta pienennetään. Tämä opintolainan osuuden korottaminen myös eriarvoistaa opiskelijoita, sillä tutkitusti tiedetään, että lainapainotteisuus vähentää erityisesti pienituloisista perheistä tulevien opiskelijoiden opiskelemaan lähtemistä ja he välttävät tätä lainan ottamista."
Hiukan, sanoisiko terävyyttä, Mäkynen tulee muodostaneeksi kohdistamalla puheensa jollekin ministerille tai puolueelle, millä on kuulijoiden mieliin jäämisen kannalta hiukan enemmän vaikutusta, mutta toisaalta tässä käytetään ilmaisua "jäädä mieleen" väärin, sillä muiden mieliin vaikuttamisen kannalta sanotut asiat eivät muodosta muiden mieliin "poolia", jonka perusteella mieli muodostaa ikään kuin "kokonaisnäkemyksen". Enemmänkinhän nimeämisessä keinona on kyse hetkellisestä koettamisesta saada attribuoitua johonkin sanaan jotain huonon vaikutelman antavaa, mille voi toki olla perusteensakin.
"Perussuomalaiset, jotka tulitte tähän taloon työntekijöiden puolustajina, olette nyt heikentämässä työntekijäjärjestöjen asemaa, työntekijöiden työsuhdeturvaa ja myöskin kaikkea sitä, mitä ammattiyhdistysliike on tähän maahan rakentanut. Eikö teitä hävetä? Te ette ole mikään duunareiden puolue."
"Ministeri Purra ehti jo lähteä. Olisin halunnut kysyä häneltä vielä tästä suhdannetilanteesta, kun hän sanoi, että hallitus tekee suhdanteeseen oikein mitoitettua politiikkaa."
"Ensinnäkin on ihmeteltävä, missä on valtiovarainministeri Purra. Jos on pokkaa naureskella saksien kanssa sosiaalisessa mediassa, niin täytyisi olla myös rohkeutta osallistua keskusteluun eduskunnassa, jotta kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus kuulla, mistä nyt leikataan, ketkä ovat valtiovarainministerin leikkuulaudalle joutuneet."
"Tämä mallihan ei ole sitä Ruotsin mallia oikeastaan nähnytkään. On hyvin erikoista, että tämän eduskunnan puolueista juuri kokoomus ja perussuomalaiset ajavat tähän maahan valtionjohtoista palkanmuodostusmallia ja vielä sillä mallilla, että valtio asettuu neuvottelupöydässä työnantajan — yhden neuvotteluosapuolen — puolelle asettamalla katon sille, minkälaisista palkankorotuksista sovittelijan pöydässä voidaan sopia."
"Korkojen nousu on ollut tiedossa pitkään. Sen vaikutus Suomen talouteen, esimerkiksi kuluttajien, asuntovelallisten tilanteeseen, tapahtuu nopeammin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Tässä tilanteessa ARA-rakentamista aiotaan leikata, asumistukea aiotaan leikata, ja hallitus on täydellisen toimeton tässä lisätalousarviossaan talouden syöksyn edessä. Eikö teillä ole mitään käsitystä siitä, että te olette nyt vallassa, kokoomus ja perussuomalaiset?"
"Tiistaina taas kuulimme edustaja Laiholta, että Etuovi.comissa on pääkaupunkiseudulla 10 000 vapaata vuokra-asuntoa, joihin toimeentulotuen asumisnormin leikkauksista kärsivät voivat muuttaa. Tämä väärinkäsitys kertoo, millä tiedoilla hallituksen esityksiä runnotaan, ja liittyy myös tänään käsiteltävään asumistuen heikennykseen. Tosiasiassa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on vain 200 kohtuuhintaista yksiötä ja 2 000 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa vapaana. Alueen väkiluku kuitenkin kasvaa 20 000 asukkaalla tänä vuonna."
"Nämä vaikutusarviot on nyt saatu, kun olemme niitä kaivamalla kaivaneet, mutta te ette ole suostuneet näitä tuomaan esiin, vaan päinvastoin, edustaja Laiho, joka ei nyt ole täällä, on tehnyt kaikkensa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa peitelläkseen nämä vaikutusarviot, poistaakseen ne valiokunnan mietinnöstä."
Toistuvasti käytettynä sellaisessa on samankaltaista pyrkimystä kuin tehdä jostain ilmaisusta symbolista kuten "pudonnut pohja pois", mitä sitten eri aiheiden yhteydessä ja jopa ylipuolueellisesti käytetään, jotta symbolille käy muodostumaan pysyväluonteisempaa merkitystä. Pikanttina voisi pitää sitä, että hallituspuolueet eivät ole tunnistettavan suoraan koettaneet estää moisen symbolin tai symboliikan muodostumista, mutta sen sijaan uutismedia on tullut konkretisoineeksi erilaisia "pohjan pois tippumisia" monin eri tavoin. SDP:n puolueena kannattaisi ehkä tehdä arviota siitä, minkälaisia assosiaatioita ja kuulijan häkellyttämisiä aiheutuu, kun he käyttävät kyseisen ilmaisun variaatiota hallituksen toimien paheksumiseen uutismedioiden kautta(kin) viestiessään, mutta lukijat/kuulijat eivät osaa erotella riittävän hyvin, mikä on sanotun vaikutuksen toimivuutta haittaavaa ja ajattelun etenemistä tyssäyttävää.
"Tämä väite on siis osoitettu useita kertoja virheelliseksi, ja hallituksen esitykseltä lakko-oikeuden rajaamiseksi on pudonnut erittäin merkittävä peruste ja pohja pois. Työministeri on toistanut tätä virheellistä väitettä useasti sekä eduskunnassa että julkisuudessa, ja tälle virheelliselle väitteelle perustuvaa hallituksen esitystä nyt tässä tänään käsittelemme. Vaikka virhe on selvästi osoitettu, työministeri ei ole — äskeistä puheenvuoroakin kuunnellessa — muuttanut toimintaansa tai perunut näitä puheitaan, ja näin ollen voidaan todeta, että koko tämä hallituksen rakennelma ja työministerin väitteisiin perustuva lakko-oikeuden rajoittaminen on rakennettu joko tietoisesti tai heikosta valmistelusta johtuen virheelliselle perustalle."
Vaikka SDP puolueena pyrkiikin antamaan itsestään vaikutelman, että "se on se kivempi puolue", sen tekemisten ja sanomisten vajeisuus antaa intuitiivisesti ymmärtää, että sekin haluaa suomalaisista erottuvan, kuka on enemmän hyvin verkottunut maailmankansalainen, kuka se joku puurtaja, jonka perhe pärjää ihan kohtuullisesti ja keneltä puuttuu taas se muutama kymppi, jolla voisi saavuttaa monia vaihtoehtoja avaavaa elämänsä parannusta. Samaan aikaan toisaalla esim. Kokoomus koettaa vankistaa yrittäjien hyväksyntää heidän tekemisiään kohtaan, joten voisiko SDP vain päätyä hiljaisesti toteamaan, että "tässä ovat nämä vaikuttamisen mahdollisuuksien enimmäisrajat" ja "näissä puitteissa korkeintaan voimme edistää näitä ihmiskohtaloita", minkä toteamisten jälkeen puolue alkaisi toimimaan ikään kuin viitsivyydestä luopuneella automatiikalla, mikä ei koskaan johtaisi erityisen hyvin toimivaan yhteiskuntaan?
"Ensinnäkin on todettava, että Suomessa työttömyyden pitkittymisen syyt ovat tutkitusti ihan muualla kuin sosiaaliturvan kannustinloukuissa. Ensisijaisesti ne liittyvät ihmisten terveydentilaan, koulutukseen, asuinpaikkaan. Yksin asuminenkin on suurempi riski työttömyyden pitkittymiselle kuin sosiaaliturvan kannustinongelmat."
"Tai se on asuinpaikassa, siinä, että ihminen ei asu siellä, missä työpaikka on, joten te heikennätte yleistä asumistukea, joka mahdollistaisi sen, että ihminen voisi työpaikan perässä muuttaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulle tai muualle, missä työpaikkoja on. Te siis ette puutu työttömyyden juurisyihin, vaan te nimenomaan heikennätte ihmisten kannusteita, te heikennätte ihmisten mahdollisuutta ottaa työpaikkoja vastaan, ja te heikennätte Suomen taloudellista tilannetta ja tulevaisuutta."
"Kyllä, te heikennätte palveluiden laatua, mutta te myös leikkaatte suoraan näiden alueiden rahoitusta, jolla ne parhaillaan suunnittelevat järjestävänsä palvelut tulevaisuudessa. Tämä tulee johtamaan palveluiden heikentämiseen alueilla vielä sen päälle, mitä jo nyt tällä hetkellä suunnitellaan jokaisella hyvinvointialueella Suomessa."
"kun tällaiseen valtavaan uudistukseen yhdistetään näin suuret leikkaukset ja tällainen ideologinen suhtautuminen sosiaaliturvan varassa eläviin ihmisiin, niin riskinä on, että meillä käy samalla tavalla kuin Britanniassa, jossa noin kymmenen vuotta sitten otettiin käyttöön samanlainen järjestelmä nimeltään universal credit. Siinä oli hyvä tavoite, mutta isoihin leikkauksiin yhdistettynä sosiaaliturvauudistus oli erittäin huono vaikutuksiltaan ja ajoi ihmisiä kodittomuuteen ja suuriin toimeentulo-ongelmiin."
Kyllähän Mäkynenkin moni eri tavoin sanoo, mitä kaikkea (tavallista) huononlaista seuraamusta hallituksen poliitikasta seuraa ja voipa viitata ideologisuuden vaikuttimena olemiseenkin:
"Hallituksen politiikka heikentää yhteiskunnallista luottamusta, kohdistaa leikkaukset epäoikeudenmukaisesti pienituloisiin ja luopuu tasapainottamistavoitteestaan saadakseen suurituloisten verot laskuun. Samaan aikaan kasvun eväät ovat heikonlaiset. Tämä ei ole kestävää talouspolitiikkaa, ja siksi me sosiaalidemokraatit tulemme esittelemään oman vaihtoehtomme, joka on oikeudenmukaisempi ja huolehtii talouden tasapainottamisesta ja kasvun edellytyksistä."
"Tämä leikkaus on siis täysin tietoinen valinta, se on poliittinen arvovalinta, ei mikään välttämättömyys. Te lisäätte lapsiperheköyhyyttä, asunnottomuutta ja syrjäytymistä, epätoivoa. Tämä on vastuutonta, ja siksi tulemme esittämään tämän esityksen hylkäämistä toisessa käsittelyssä."
"Teidän leikkauksenne aiheuttavat sitä, että meidän koulutusjärjestelmämme niin kuin koko muukin yhteiskunta eriarvoistuvat. Tämä opintolainapainotteisuuden lisääminen on yksi osa tätä kehitystä ja sellaisenaan erittäin haitallista."
"Yksi merkittävä ongelma Pisa-tuloksissa on se, että Pisa-tulokset eriytyvät myös eri tuloluokkien välillä. Pienituloisista perheistä tulevien lapsien oppimistulokset ovat heikompia kuin suurituloisista perheistä tulevilla lapsilla. Syy ei ole perheissä eikä lapsissa vaan siinä, että resurssit, mahdollisuus tukea lapsia koulutyössä, ovat pienemmät ja heikommat."
"Kyse on vain ja ainoastaan ideologisesta leikkauksesta, jolle järkiperusteita ei ole. Tätä te olette eduskunnassa yrittäneet peitellä poistamalla valiokunnan mietintöluonnoksesta asiantuntijoiden kertomia faktoja esitystenne vaikutuksista."
"Samaan aikaan, kun hallitus on ottanut erityissuojelukseensa ne, joilla olisi mahdollisuus osallistua tähän julkisen talouden tasapainottamiseen, eli kaikista rikkaimmat, ne, joilla on omaisuutta, esimerkiksi isojen osinkotulojen saajat, niin te leikkaatte ihmisten tärkeimmistä palveluista, sosiaali- ja terveydenhuollosta."
"Nyt näillä hallituksen sosiaaliturvaleikkauksilla 17 000 lasta ajetaan köyhyyteen. Köyhyydellä on näille lapsille pitkät vaikutukset. Se tiedetään psykiatria-asiantuntijoiden lausunnoista, että köyhyys aiheuttaa lapsillekin sellaista stressiä, joka kertautuu nuoruudessa ja vaikuttaa koulunkäyntiin, se vaikuttaa meidän Pisa-tuloksiimme, se vaikuttaa myös siihen, ketkä hakeutuvat korkeakoulutukseen."
"Kun kuuntelee ministereiden puheenvuoroja, niin täytyä kysyä, onko kysymys ymmärtämättömyydestä vai välinpitämättömyydestä, mutta ainakin vähättelyä näissä puheenvuoroissa oli liittyen siihen, minkälaiseen ahdinkoon suomalaiset pienituloiset ollaan ajamassa tämän hallituksen toimilla. Tämän eduskuntakäsittelyn aikana, joka on ollut itse asiassa varmaan pidempi kuin se teidän ministeriökäsittelynne, on todettu, että satatuhatta ihmistä ajautuu toimeentulotuelle. Sen määrä kasvaa melkein kolmanneksella verrattuna tähän vuoteen."
"Suomen ylioppilaskuntien liitto on arvioinut, että tämän muutoksen ja lainapainotteisuuden lisäämisen jälkeen meillä on tulevaisuudessa noin 30 000, jopa 40 000 euroa opintolainaa ihmisillä, kun he valmistuvat. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi asunnon hankinnan kannalta, asuntolainan saamisen kannalta, toisaalta asuntolainoista selviämisen kannalta esimerkiksi korkeakoulutetulle sairaanhoitajalle tai varhaiskasvatuksen työntekijälle, jotka työskentelevät pienipalkkaisilla aloilla ja maksavat niitä korkeita asuinkustannuksia esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla? Todennäköisesti tämä johtaa siihen, että joudumme todellakin laatimaan semmoisia amerikkalaistyylisiä opintolainojen anteeksianto-ohjelmia. Muutenkin tämä hallituksen politiikka ajaa Suomea tällaiseen amerikkalaiseen tai brittimalliseen yhteiskuntaan, jossa vahvat pärjäävät ja muut sitten jätetään oman onnensa nojaan."
mutta hänen rajoissaan pysymisissä sanomisiensa osalta antaa pätevältä tuntuvan mahdollisuuden tulkita, että hän huomioi puhuessaan myös sen myöhemmän ajan, jolloin saatetaan joutua toimimaan monivuotisesti yhteisvastuussa tekemisistään, joten "välien totaalisen tulehduttaminen" ehkäiseminen vaatinee sen, että molemmin puolin tunnistetaan, hyväksytään ja totutaan syytöksiin, jotka voisivat joidenkin ulkopuolisen luokittelemina kuulostaa jopa "rajulta". Mäkysen toteamukset myös "kestämättömästä talouspolitiikasta", "investoimattomuudesta", "työttömyyskehittämättömyydestä", "kasvuennusteista", "yhteiskunnalllisesta luottamuksesta" ym. eivät oletettavasti siinä vaiheessa, kun suurin osa kansanedustajista laittaa jo takkia käsivarrelleen, ole jääneet kolisemaan juuri kenenkään mieleen, mutta jonkin säännönmukaisuuden vuoksi jotain täytynee sellaisista postata someenkin.
"Suomessa ei investoida, Suomessa ei tapahdu sellaista kasvua ja työllisyyskehitystä, jonka varaan te olette hallitusohjelmanne rakentaneet. Kaikki teidän taloustavoitteenne alittuvat koko tämän hallituskauden ajalta."
"Tällainen lisäleikkausten ja veronkorotusten määrä heikentää edelleen talouskasvua ja pitkittää taantumaa ja heikentää myöskin ihmisten ostovoimaa pahimmillaan."
"Jos johonkin voi luottaa, niin siihen, että hallitus alittaa odotukset ja ennusteet kerta toisensa jälkeen, varsinkin, mitä tulee kasvuun ja työllisyyteen."
"Puhutte ennätyksellisestä velkamäärästä Marinin hallituksessa, mutta otatte itse toistakymmentä miljoonaa euroa enemmän velkaa tällä hallituskaudella."
"Tässä on hyvin tuotu esiin se, miten vakavassa tilanteessa Suomi on. Rakennusalalla ollaan historiallisen matalissa luvuissa, työttömiä tulee vähintäänkin kymmeniätuhansia, jopa yli satatuhatta, luottamus on syöksyssä niin kuluttajilla kuin yrityksillä, ja nyt todella odotimme, että hallitus tähän reagoisi."
Neljä vuotta on pitkä aika kansalaisille odotella, että oppositiopuolue saa kerättyä sen verran uutta kannatusta ja pidettyä entistä, että voivat sitten "tosissaan haastaa" muita puolueita, joten eduskuntapuheet ovat täten sitä enemmän ajanhukkaa, mitä itsevarmempia hallituspuolueet ovat siitä, että he voivat toimia miten lystäävät. Kaikki ne tehdyt välikysymyksetkin ovat saavutuksiensa osalta niin ennalta arvattavia, että niiden vuoksi käynnistävä "parlamentaarinen prosessi" ei tarjoa kummoisempaa jännitystä ainakaan katsojille.
"Te leikkaatte nyt pienituloisilta historiallisen paljon. Me emme leikkaa, me vastustamme näitä leikkauksia, ja me käymme täällä keskustelua teidän kanssanne. Meillä on ollut eilen täällä kahdelta yöllä 10 edustajaa vastustamassa näitä leikkauksia. Te olette luvanneet, että "pienituloisilta leikkaaminen ei meille käy", ja te teette nyt historiallisen suuria leikkauksia. [Vilhelm Junnila: Ei pidä paikkaansa! — Krista Kiuru: Ei pidä paikkaansa, vai?]"
"Oikeistopuolueet ja työnantajat ovat julkisuudessakin avoimesti kertoneet arvioineensa, että Suomeen ei ole tulossa vasemmistoenemmistöistä hallitusta, joten nyt on mahdollista heikentää työntekijöiden asemaa hyvin yksipuolisesti ja kaikilla niillä tavoilla, joita tämä hallitus tekee."
Mäkynenkään ei ainakaan tarkastelujakson puitteissa ole ottanut juuri missään määrin näkemyksiensä ilmaisuihin mukaan sanoja kuten digitaalisuus, tietojärjestelmät tai tekoäly. Vanhuksista ja sote-asioista mainitessaan teknologisista innovaatioista ei sanaakaan, opiskelijoiden taloudellisesta todellisuudesta ja Pisa-tuloksista mainitsee ilman digitaalisuuden merkityksen mukaan ottamista, työttömiä hän ei erottele mitenkään vaikkapa tietotekniseltä, arkisto- tai muurari-alalta työttömäksi joutuneisiin saati mainitse vaikkapa heidän erilaisista ohjelmistoteknisesti eri tavoin avautuvista mahdollisuuksistaan ryhtyä vaikkapa yrittäjäksi. Vai onko se sitten jotain "työnjakoa", missä esim. Timo Harakka nakkelee peliin sanoja kuten 6G, kvantit yms. ja monet samanpuoluelaiset koettavat puhua siten, "ettei menisi överiksi"? Josko kuitenkin edes vähän voisi uudelleenkonfiguroida sitä SDP:läistä yhteistoimintaa?
Tietoteknisesti kouluttautuneena ja paljon ohjelmointityötä tehneenä aina vähän hirvittää, että mitähän soopaa sitä kohta sanotaan, kun poliitikko kuten Matias Mäkynen käyttää sanoja vaikuttavuus tai vaikutus kuten tilanteessa, jossa on tarkoitus sanoa, että "vaikutusarvioita ei ilmeisestikään ole tehty". Tietotekniikassa muuttujat tapaavat olla merkitykseltään hyvin määriteltyjä ja tarpeet pienentää niiden merkitysalaa "atomisempiin" osiin tunnistetaan paljon helpommin kuin esim. politiikassa, mutta on siinä myös jonkinlaista epäreiluuttakin, kun käydään toteilemaan, että "leikkausten vaikutuksia ei ole laskettu tarkkaan", "yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu" tai "vaikutukset ovat monimutkaisempia kuin budjettikirjan rivit ja miinukset ja plussat". Ja sitten ihmetellään, kun hallitusaitiossa on niin monia samaan aikaan hymyileviä ihmisiä, joilla on vaikeuksia pitää ilmettä pokerina.
"Näitä hallituksen esityksiä perustellaan työnteon kannusteiden parantamisella, mutta se SISU-malli, jolla valtiovarainministeriö näitä työllisyysvaikutuksia arvioi, ei tämän hallituksen esityksenkään mukaan pysty ottamaan huomioon kaikkia niitä muutoksia ja vaikutuksia, mitä näillä teidän esityksillänne on. Ja niin kuin tässä edellinen edustaja viittasi, maailma ei ole staattinen, mutta tämä VM:n malli on staattinen. [Krista Kiuru: Näin on!] Se ei ota ihmisten käyttäytymisvaikutuksia, ei niiden esitysten vaikutuksia ihmisten elämään mitenkään huomioon."
"Teillä, hyvä hallitus, ei tämä kokonaisuus ole nyt hallinnassa. Ette tiedä, kuinka nämä puolentoista miljardin euron leikkaukset kohdistuvat ja osuvat tavallisiin ihmisiin. Ette voi sitä tietääkään, koska yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu. Teillä on neljä ministeriä kolmessa eri ministeriössä valmistellut näitä suuria leikkauksia, ja yhteisvaikutuksia ei ole mitattu."
"Näihin samoihin ihmisiin kohdistuu useita muitakin leikkauksia, muun muassa työttömyysturvan ja kuntoutustuen leikkausten myötä. Ette laske ettekä myönnä näiden leikkausten yhteisvaikutuksia, mutta kuitenkin samalla laskette, että sama ihminen työllistyy ensin asumistukileikkauksen myötä, sitten uudestaan työttömyysturvan leikkauksen myötä ja ensi kevään leikkausten myötä taas uudelleen. Tosiasiassa valtiovarainministeriön eri leikkauksille antamat työllisyysvaikutukset ovat päällekkäisiä."
"Leikkauksilla on vaikutuksia, jotka ovat monimutkaisempia kuin vain budjettikirjan rivit ja miinukset ja plussat, joita siellä näkyy. Ne vaikuttavat siihen, miten yksityinen talous toimii, miten ihmiset toimivat ja minkälaiset mahdollisuudet heillä on työllistyä, ja sen kautta leikkauksilla on paljon monimutkaisempia vaikutuksia julkiseen talouteen kuin mitä te annatte tässä keskustelussa ymmärtää tai mitä näillä staattisilla laskelmilla pystytään arvioimaan."
Ideoiden esittämisten osalta joutuu kai könyämään kirjallisena tehtyjen aloitteiden selaamisen äärelle, sillä ei Mäkysen eduskuntapuheissa (tarkasteluajanjaksolla) ollut sen kummempaa kuin siihen viittaus, kuinka SDP:llä on talouspoliitikalle "vaihtoehto, joka on oikeudenmukaisempi ja huolehtii talouden tasapainottamisesta ja kasvun edellytyksistä".
Tai olihan siellä kysäisy siitä, josko hyvinvointialueiden valtionosuusjärjestelmässä olisi "mahdollisuutta lisätä kannusteita ennaltaehkäisevään toimintaan, niin että myös kunnat hyötyisivät siitä, kun sote-alueet säästävät". Ennaltaehkäisevä.. moni muukin on käyttänyt sitä jokseenkin fraasimaisesti eli siten, että se on sopivan kuuloista, mutta juuri niinä minuutteina sanomiseen ei käytetä sen vertaa ajattelua, että sanoja itsekään olisi pitänyt mielessään yllä näkemystä siitä, mitä hän tarkoittaa.
Valiokuntatyöskentelyssä, vaikkakin enemmistöpäätöksiin tyytymisiin niissäkin, on erilaiset vaikuttamisen mahdollisuutensa ja mikä jää paljolti näkymättömiin/kuulumattomiin, mutta voitaneen pitää perusteltuna olettaa, että sen minkä haluaa sanoa julkisesti ennalta tiedetyn ja valmisteltavissa olevan mahdollisuuden tullen, tulee sitten myös sanoneeksi ja täten, se mikä sanomistaan puuttuu, kertoo henkilöstä paljonkin.
Toisaalta, tiimityötähän se eduskuntatyökin kai jollain tapaa tai jossain määrin on, sekä "ihmiset ovat erilaisia", joten kun tässä on tullut kaipailleeksi jonkinlaista syvällisyyttä tai edes tarkempiin menemisiä, niin mainittakoon hieman erilaisesta toimintaotteesta esim. SDP:n Kim Bergin puheista huomioidut, missä esim. tapauskuvailevuudet ovat luonnehtivampia. Toisaalta, eipä tuo ensimmäinen noista niin erityisen innovatiinen ole. Ettäkö ihan vaan jonkinlainen säännöllinen terveystarkastus työttömille ja sitten jotain hyödyllistä tapahtuu? Seuraava noista on jo vähän parempi, sille siinä tunnistetaan hoitomenetelmän potentiaalinen toimimattomuus.
"Työttömille tarvitaan enemmän tukea, ja siksi SDP on esittänyt esimerkiksi säännöllisiä terveystarkastuksia heille. Näin voidaan ennalta ehkäistä mahdollisia sairauksia tai niiden pahenemista ja ylläpitää nykyistä paremmin työkykyä." (SDP:n Kim Berg, 29.11.2023)
"Toinen merkittävä ongelma esityksessä on sen painopiste hoitomenetelmien valinnassa. Esitys korostaa tiettyjen hoitomuotojen, kuten lyhytpsykoterapian, tarjoamista, mutta samalla vaarana on, että hoitoa saavat vain ne, joiden oireet sopivat näihin menetelmiin. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa lasten ja nuorten tarpeet jäävät tunnistamatta tai täyttämättä, koska tarjolla oleva hoito ei vastaa heidän yksilöllistä tilannettaan." (SDP:n Kim Berg, 4.12.2024)
"Orpon ja Purran yhteistyö tarkoittaa puolen miljardin satsausta yksityiseen terveysbisnekseen, mikä on käytännössä suora yritystuki muutamalle markkinoita hallitsevalle jätille, kun samaan aikaan tehdään miljardiluokan leikkaukset yhteisiin julkisiin sote-palveluihin. Tämä jos mikä on kaverikapitalismia pahimmillaan." (SDP:n Kim Berg, 23.4.2024)
"Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut vapaaehtoisen kouluttautumisen lisäksi osaamisen päivittämisen myös niissä tilanteissa, kun se on ollut pakko. Näin on voinut olla esimerkiksi osaamisvaatimusten muuttuessa. Aikuiskoulutustuen avulla on voitu lisätä myös työssäjaksamista ja motivaatiota. On tärkeää, että ihmiset voivat kouluttautua uusiin tehtäviin ja vaihtaa alaa myös myöhemmin elämässä, sillä on luonnollista, että kiinnostuksen kohteet elävät ja muuttuvat vuosien varrella." (SDP:n Kim Berg, 16.5.2024)
"Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten yleisimpiä terveysongelmia. Vuoden 22 nuorisobarometrin mukaan 35 prosenttia nuorista on hakenut hoitoa mielenterveys- tai päihdeongelmiin, mikä on todella pysäyttävä määrä. Hallituksen valmistelema lasten ja nuorten terapiatakuu onkin hyvä asia, mutta tämä ei kuitenkaan riitä mitenkään terveysongelmiin vastaamiseksi yksin, varsinkaan kun hallitus samalla omilla toimillaan lisää entisestään mielenterveysongelmien juurisyitä." (SDP:n Kim Berg, 13.6.2024)
Lukijaa/kuulijaa vaikkapa Mäkysen eduskuntapuheissa kyllästyttänee se, kuinka niin monesta asiasta puhuttaessa erottelevuudelle ei oikein jää sijaa. On oppilaitoksista mainitsemisia, muttei siitä, minkälaisista oppilaitoksista on kyse. On työnantajista mainitsemista, muttei siitä, minkälaisista työnantajista on kyse jne.
"Pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaan kansaneläkeindeksi- ja kuluttajahintaindeksisidonnaisten etuuksien ja etuuden määräytymiseen vaikuttavien rahamäärien indeksikorotukset jätetään tekemättä vuosina 24—27. Samalla opintorahan indeksitarkistuksista luovutaan näinä samoina vuosina."
"Te leikkaatte nyt 100 miljoonaa euroa uusilla päätöksillä ammatillisesta koulutuksesta. Aikaisemmin olette päättäneet lakkauttaa aikuiskoulutustuen, leikanneet vapaasta sivistystyöstä ja monesta muusta koulutuskohteesta."
"Vapaaseen tieteeseen ei ole tulossa lisärahoitusta. Indeksikorotus ei ole rahoituksen lisäys perustutkimukseen. Sen enempää yliopistoille, ammattikorkeakouluille kuin Suomen Akatemialle ei ole tulossa lisärahoitusta vapaaseen tieteeseen. Te olette suunnanneet hyvin tarkasti poliittisesti sen, mihin nämä rahat menevät."
"Onko niin, että yliopistojen ja AMKien perusrahoitus on täysin pois suljettu hallituksen t&k-politiikasta? Se, että me luotaisiin näkyvyyttä, ennustettavuutta ja jatkuvuutta tutkijoille yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja sen kautta myöskin lisättäisiin yhteistyötä yritysten kanssa ja luotaisiin pohjaa yritysten innovaatioille ja sille, että yritykset saavat niitä osaajia."
Monien tahojen puolusta puhujaksi haluavien on tietysti saatava viestintäänsä tehoa ja sehän tietysti käy helpommin, kun ei olla liian spesifisiä ja täten: työmarkkinaosapuolet, työnantajat, palkansaajat, elinkeinoelämä, yhdistymisvapaus, neuvotteluasema ym.
"Te ette ota vastaan ehdotuksia muilta osapuolilta kuin työnantajalta ja myös käytätte lähteenä näissä väärissä tiedoissanne omien sanojenne mukaan työnantajapuolen edustajia. Eihän tällä tavalla voi lainsäädäntöä Suomessa valmistella."
"Me emme ole näitä Pohjoismaita tähän keskusteluun nostaneet, vaan sen on nimenomaan tehnyt hallitus, joka kerta toisensa jälkeen vetoaa pohjoismaiseen malliin, Ruotsin-malliin, Ruotsin esimerkkeihin ja siihen, että kaikki nämä uudistukset on jo tehty muissa Pohjoismaissa. Tosiasiassa Ruotsissa on korkeampi taso työttömyysturvassa. Ruotsissa ei ole rajaa poliittisille lakoille, ja Ruotsissa on paljon vahvemmat oikeudet työntekijöillä ajaa omaa asiaansa. Muun muassa siksi Ruotsissa näitä poliittisia lakkoja tai myöskään laittomia lakkoja ei samassa mitassa ole."
"Edustaja Sirén tässä väitti, että hallitus ei ole tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolta, koska se säätää lakeja eikä neuvottele työehtosopimuksista. Sillä ei ole mitään merkitystä, säädetäänkö laeissa tai työehtosopimuksissa työntekijöiden oikeuksista. Te olette nyt laeilla heikentämässä työntekijöiden asemaa, sosiaalista asemaa, taloudellista asemaa, ja se tekee teistä työmarkkinaosapuolen ihan kansainvälisenkin oikeuden näkökulmasta. Silloin yhdistymisvapaus ja sen kautta lakko-oikeus koskevat ay-liikettä. Heillä on oikeus poliittisilla lakoilla vastustaa teidän toimianne, koska te teette itsestänne työmarkkinaosapuolen ja aiheutatte tappioita ja aiheutatte nimenomaan työntekijöiden aseman heikentymistä."
"Kun teette tätä työmarkkinapolitiikkaa ja poimitte ainoastaan näitä heikennyksiä muista Pohjoismaista, jätätte kokonaan huomioimatta sen, että kun sosiaalidemokraatit Suomessa tai muissa Pohjoismaissa ovat näitä uudistuksia tehneet, aina on samaan aikaan vahvistettu työntekijän suojaa muilta osin, joko nostamalla ansiosidonnaisen korvaustasoa, niin kuin edustaja Lindtman tässä aikaisemmin toi esiin, tai vahvistamalla työsuhdeturvaa muilta osin."
"Mitä tulee paikalliseen sopimiseen, niin sehän on erittäin kannatettava asia. Paikallista sopimista kannatetaan Suomessa, ja sitä kannattaa myös ammattiyhdistysliike. Kysymys on siitä, että tasapuoliset kumppanit työpaikalla sopivat asioista tasapuolisesti, ei niin, että toinen osapuoli pääsee sanelemaan vahvemmasta asemasta."
"Ja mitä tulee Suomen lakkoherkkyyteen, poliittisia lakkoja ei Suomessa ole ollut 30 vuoteen. Nyt Orpon ja Purran hallitus on saanut niitä enemmän aikaan kuin viimeisen 30 vuoden aikana, ja syy [Puhemies koputtaa] on ainoastaan se, että te ajatte yksipuolisesti [Puhemies koputtaa] Hakaniemeä vastaan, [Puhemies: Aika!] työntekijöitä vastaan, uudistuksia, joita Satonen perustelee elinkeinoelämältä [Puhemies: Aika!] saaduilla tiedoilla."
"Viimeisimpinä vuosina Suomen suurimmat lakot ovat koskeneet ensinnäkin sote-alaa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät hakivat itselleen suurempia palkankorotuksia, jotta he voisivat parantaa asemaansa ja nousta palkkakuopasta, minkä te olette nyt estämässä uudella lainsäädännöllä, jota olette tänne tuomassa. Te olette lukitsemassa nämä työntekijät. Viime kaudella vielä puolustitte, perussuomalaiset, näitä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä ja heidän oikeuttaan näihin lakkoihin. [Jani Mäkelä: Te yrititte rikkoa niitä oikeuksia! — Miko Bergbom: Pakkolakia yrititte!] Nyt käytätte näitä perusteena lakko-oikeuden rajoittamiseen. Toinen laaja ja pitkä lakko on ollut metsäteollisuudessa UPM:n lakko, jossa UPM ajoi todella kovia heikennyksiä työntekijöiden työehtoihin ja oikeuksiin. Myös siellä työntekijät nimenomaan kohdistivat lakkonsa omiin työehtoihinsa, joita te täällä väitätte puolustavanne, mutta sitten käytätte näitä lukuja perustellaksenne poliittisten lakkojen rajoittamista."
"Suomalaiset palkansaajatko ovat syyllisiä siihen, että Suomen talous ei ole kasvanut? [Välihuutoja oikealta] Nyt te asetatte suomalaiset palkansaajat semmoiseen asemaan, että vain heikennätte heidän asemaansa, rajoitatte heidän oikeuksiaan ja yhdistymisvapauttaan ja syytätte ainoastaan heitä siitä, että Suomi on tällä hetkellä taloudellisissa ongelmissa."
"Samalla te heikennätte työntekijöiden neuvotteluasemaa ottamalla kustakin Pohjoismaasta sen työntekijöiden kannalta vaikeimman asian ja jättämällä ne työnantajille vaikeammat asiat, tämmöiset tasapainottavat elementit, pois, joita esimerkiksi edustaja Lyly on tänään lakialoitteessaan esittänyt."
"Erityisen härskiä on, että tämän kevään ensimmäisenä lakiesityksenä hallitus rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta, joka on heille jo ihmisoikeussopimuksissakin turvattu oikeus osana yhdistymisvapautta. Ensin suut kiinni, sitten edut pois."
"Ikäväksemme joudumme kuitenkin toteamaan, että juuri työmarkkinoiden luottamuksen hallitus murtaa osittain jopa peruuttamattomasti, jos se toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset. Tekemällä nämä yksipuoliset heikennykset työnantajien toiveiden mukaan välittämättä työntekijöiden huolista ja asemasta te ajatte Suomen työmarkkinat kriisiin ja politisoitumisen kierteeseen. Jatkossa hallituksen väri vaikuttaa aiempaa enemmän työmarkkinoiden kehitykseen. Tämä heikentää ennustettavuutta, lisää riitoja työmarkkinoilla ja on entisestään lisäämässä vastakkainasettelua ja sen kautta heikentää niin talouskasvua kuin tuottavuutta."
"Ei ole mikään ihme, että hallitus tuo lakko-oikeuden rajoittamisen tänne kevään ensimmäisenä työelämän heikennyksenä. Tarkoituksena on tietysti se, että te haluatte hiljentää suomalaisten suut, estää yhdistysvapauden käyttämisen, jotta sitten voitte ruveta tekemään näitä muita heikennyksiä: laittaa ihmiset maksamaan ensimmäisen sairauspäivänsä, helpottaa heidän irtisanomistaan, helpottaa sitä, miten heidän määräaikaisuuksiaan voidaan ketjuttaa, miten voidaan vuoden määräaikaisuus tehdä jatkossa. Tästähän tässä on kyse."
"Tämä on se hallituksen strategia, jolla tulette tuomaan näitä heikennyksiä, yksipuolisia heikennyksiä, työntekijöiden työehtoihin, työntekijöiden toimeentuloon tästä eteenpäin kuluvan kevään aikana."
Vielä mietinnässä, onkohan se miten sopivaa todeta Mäkysestä hänen eduskuntapuheidensa perusteella, että "paljon porua, vähän villoja", mutta jostain syystä se sanonta tuntuu hakeutuvan tähän näytille.